keskiviikko 13. helmikuuta 2019

”Kansallismielisten” puuhailua: vaaliliittoja ja yhteistyötunnusteluja

Sunnuntaina (10.helmikuuta) ”kansankouhottaja” Marco de Witin perustama ja kipparoima ”kansallismielinen” Suomen Kansa Ensin ryhtyi vaaliliittoon Kansalaispuolueen kanssa, (1) jota sitäkin voitaneen pitää eräällä tapaa ”kansallismielisenä” ”puolueviritelmänä”. Puolueviritelmänä siksi, että puolue perustettiin jokunen vuosi sitten Paavo Väyrysen toimesta ajamaan hänen – ja mahdollisesti nimeämättömien tahojen – intressejä, mutta sittemmin Keskustan kunniapuheenjohtajaksikin aikoinaan nimitetty Väyrynen syrjäytettiin puolueen johdosta.

Suomen Kansa Ensin ja Kansalaispuolueen vaaliliiton myötä kuvittelin jonkin asteisen pohjakosketuksen jo saavutetun, mutta kun Kansalaispuolueen perustaja ja entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmaisi hierovansa vaaliyhteistyötä vale- ja vihamedia MV-lehden perustajan, Reformin ehdokaslistoilla olevan ja viime kesällä oikeudessa syytettynä yhdessä Johan Bäckmanin ja kolmannen henkilön kanssa istuneen ja tuomion saaneen Ilja Janitskinin kanssa, ymmärsin, että sunnuntaitakin alemmas on mahdollista vajota. (2) Janitskinin tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Tämä – sinänsä epätodelliselta tuntuva kuvio, jossa ”kansallismielisinä” itseään pitävät tahot ja organisaatiot kietoutuvat toinen toisiinsa – avautuu todennäköisesti sanoja paremmin kuvan muodossa, joten seuraavaksi (yksinkertaistettu) kuvio tästä laajahkosta sopasta ja siihen liittyvistä henkilöistä tahi puolueista ja ryhmistä.


"Kansallismielisten" verkostoa (yksinkertaistettu kuvio).
























Muistutan lukijoita, että kaoottisuudesta huolimatta yllä oleva kuvio on rajusti yksinkertaistettu, olen joutunut kuvaamaan yhteydet ja linkit henkilöiden tahi ryhmien välillä yksinkertaistetusti ja siten, että osa kytköksistä on täytynyt jättää kuviossa huomiotta, alla olevassa – lyhyehkössä – tekstiosuudessa viittaan tällaisiin olemassa oleviin linkkeihin. Kuviossa on kolme avainhenkilöä: Ilja Janitskin, Paavo Väyrynen ja Marco de Wit. Heidän ohella huomioitavia ovat Johan Bäckman, vaaliliiton myötä Paavo Väyrysen jälkeinen Kansalaispuolue, jonka pj. on Sami Kilpeläinen ja varapj. Piia Kattelus. Kuvion muita henkilöitä tai ryhmiä ei kuitenkaan ole syytä pitää statisteina, heillä on oma – toisinaan merkittäväkin – rooli.

Vaikka olisikin houkuttelevaa antaa palstatilaa ensinnä Paavo Väyryselle, aloitan ruodinnan Ilja Janitskinista, joka on tullut tunnetuksi vale- ja vihamedia MV-lehden perustajana, lehden ja median, jonka avulla on ”joukkoistettu” eräiden toimittajien ja muiden kansalaisaktiivien häirintää ja uhkailua, johon on ottanut osaa henkilöitä yhteiskunnan kaikista rakenteista. Kuten jo edellä viittasin, viime kesänä Ilja Janitskin yhdessä Johan Bäckmanin ja A. Tuomisen kanssa istui oikeutta palkitun toimittajan Jessikka Aron häirinnästä, uhkailusta, mustamaalaamisesta ja paljon muusta. (3)

MV-lehti itsessään muodostaa, edelleen olemassa olevan, linkin Janitskinin ja usean muun ns. kansallismielisen henkilön ja ryhmän välille, tähän joukkoon kuuluu myös Marco de Wit, joka on tukenut Ilja Janitskinia ennen oikeudenkäyntiä ja oikeuden käynnin aikana sanallisesti ynnä tekojen (esim. mielenosoituksissa puhuminen) kautta. Marco de Witin ohella ja rinnalla entinen Suomi Ensin aktiivi ja nykyinen Suomen Kansa Ensin puolueen 1. varapj. Mari Kosonen on antanut vähintäänkin henkistä tukea Janitskinille. de Wit ja Kosonen kävivät tapaamassa Janitskinia ”etelän lämmössä” tämän pakoillessa lain kouraa Espanjan ja Andorran suunnalla.

Janitskinin ja Johan Bäckmanin välillä on useita selkeitä linkkejä, ensimmäinen on tietenkin MV-lehti, unohtamatta viime kesäistä oikeudenkäyntiä, yhtä lailla merkittävänä yhteytenä voidaan pitää Reformi.Me – Irti puoluevallasta -liikettä, jonka listoilta kumpikin on ehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa. (4) Mutta tässä yhteydessä ei voida jättää huomiotta sitä tukea, jonka Johan Bäckman on lukuisissa haastatteluissa ja esiintymisissä Ilja Janitskinille antanut, hän on selkeästi pyrkinyt tekemään Venäjällä Janitskinia tunnetuksi ja nimenomaa sananvapaustaistelijana – Bäckman on tietoisesti rakentanut Janitskinin ympärille ”sädekehää” jättäen totuuden kertomatta. Bäckman on siis propagoinut Janitskinin puolesta (ja samalla Suomea vastaan). Luontevaa onkin, että Janitskinille on antanut tukensa muodossa tahi toisessa suurehko joukko – Bäckmanin piiriin kuuluvista – pro-Kreml-henkilöistä ja -ryhmistä, kuten RUFI:n pj. Daria Skippari-Smirnov sekä Venäjän miehittämässä osassa Ukrainan Donbasia oleskeleva, entinen DONi-Newsin propagandisti ja päätoimittelija, Janus Putkonen, joka tarjosi Janitskinille aikanaan turvapaikkaa miehitetystä Donetskista. Tähän tarjoukseen Janitskin ei kuitenkaan tarttunut.

Putkonen tarjoaa turvapaikan Janitskinille.


























Siirtykäämme sitten Janitskinista Paavo Väyryseen, joka suoraan ja perustamansa ”Seitsemän tähden liikkeen” kautta on ryhtynyt hieromaan vaaliyhteistyötä Ilja Janitskinin kanssa – kyse on tällä hetkellä nimen omaa yhteistyöstä, ei vaaliliitosta. Yhteistyö voi pitää sisällään yhteisiä esiintymisiä vaalitilaisuuksissa. Yhteistyö ei suinkaan ole uutta, viime vuoden presidentinvaalien alla nähtiin orastavaa yhteistyötä, tuolloin Ilja Janitskin luopui omista ehdokkuusaikeista kesken kaiken, ja hänen Suomi Ensin liikkeen tukiryhmä, jonka johdossa oli muuan Marco de Wit, siirtyi keräämään kannattajakortteja Paavo Väyryselle.

Paradoksaalista, tulevissa vaaleissa Suomi Ensin liikkeen hajottua, liikkeen näkyvän hahmon Marco de Witin perustama Suomen Kansa Ensin ryhtyy vaaliliittoon Kansalaispuolueen kanssa. Kansalaispuolueen perustaja ja entinen pj. on taasen Paavo Väyrynen.

Väyryselle voimakasta tukea presidentinvaalikampanjassa antoivat Johan Bäckmanin lähipiiriin kuuluvat tahot etunenässä RUFI- suomalais-venäläisen-yhdistyksen Daria Skippari-Smirnov, joka vieraili Väyrysen vaalivalvojaisissa, ja joka on antanut Suomea kritisoivia disinformatiivisia lausuntoja useille venäläismedioille. Oman lusikkansa tähänkin soppaan on laittanut Johan Bäckman, joka on tukenut Väyrystä tämän Kansalaispuolue -projektissa että presidentinvaaleissa. Väyrysen ollessa Kansalaispuolueen pj. puolueen asiantuntijajäsenien joukkoon kuului suurehko joukko Venäjän narratiivia toistavia henkilöitä, kuten myös miehitetyssä Donetskissa propagandatyötä Venäjän laskuun tehnyt Jarmo Ekman. On hyvin todennäköistä, että Väyrynen – Janitskin -yhteistyötunnusteluiden myötä myös Bäckman löytää jälleen runsaasti positiivista sanottavaa Väyrysestä.

Väyrysestä loikkaamme nyt jo hajonneen Suomi Ensin liikkeen aktiiviin, Suomen Kansa Ensin puolueen perustajaan ja puheenjohtajaan – vale- ja haittamediajulkaisun toimittelijaan – Marco de Witiin.

Tässä kohdin on kuitenkin syytä huomauttaa, että Suomen Kansa Ensin puoluekokous joulukuussa 2018 oli eräänlainen sirkus – farssi – joten on mahdollista, että ennen tulevia eduskuntavaaleja puolue lakkaa olemasta ja sen myötä vaaliliitto Kansalaispuolueen kanssa menettää merkityksensä. Puoluekokouksessa Suomen Kansa Ensin puolueen ”etelänjäsenten” onnistui keskittää valta omiin käsiinsä, etenkin de Witille ja Mari Kososelle, josta tuli puolueen 1. varapj. Mutta olettakaamme, että puolue kestää kasassa kevääseen saakka, ja tarkastelkaamme de Witin kytköksiä eri henkilöihin ja operaattoreihin.


Vaaliliitto Kansalaispuolue ja Suomen Kansa Ensin.



















Kuten jo edellä tuli mainittua, de Wit ja Kosonen tukivat voimakkaasti Ilja Janitskinia tämän pakoillessa oikeutta kuin myös oikeudenkäynnin aikana, jolloin de Wit muiden ”kansallismielisten” rinnalla kävi ”saarnaamassa” Helsingin oikeustalon edustalla. Marco de Wit on ainakin yksityishenkilönä, jollei liikkeensä edustajana, osallistunut myös RUFI:n järjestämiin tilaisuuksiin, mikä on varsin luonnollinen loikka tälle ”kansallismieliselle”, joka on käynyt edistämässä Venäjän asiaa propagandistisella matkalla miehitetyssä Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2016 – näihin matkoihin palaan vielä lopussa.

On todettava, että en pidä Marco de Witiä uskottavana henkilönä, enkä hänen omia projekteja merkittävänä uhkatekijänä, mutta de Wit näyttää olevan varsin energinen ja aktiivinen, asia, jota muiden on mahdollista hyödyntää, joten käyttämällä de Witiä työkaluna, on mahdollista saada aikaan runsaasti melua sekä toiminnan avulla nakertaa yhteiskunnallista uskottavuutta, asia jota ei pidä väheksyä. Marco de Witin kaltaisia likaisen työn tekijöitä esim. Venäjä on hyödyntänyt erilaisissa vaikuttamis- ja sotaa edeltävissä hybridioperaatioissaan muun muassa Ukrainassa. (5) Tällaisten ”toiminnanmiesten” osa voi olla yllättävänkin lyhyt hybridioperaation/-sodan vaihtuessa todelliseksi aseiden kalisteluksi, jossa hetken parrasvaloissa oleilua voi seurata ”maasta karkotus”.

Ja jotta tämä kuvio täydentyisi, emme voi unohtaa nurkkiakaan – vasenta ylänurkkaa, jossa näemme Venäjän ja oikeaa alanurkkaa ynnä ryhmäkuvaa, joka on otettu heinäkuussa 2016 miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Heinäkuussa 2016 joukko ”suomalaisturisteja” kävi propagandistisella matkalla Itä-Ukrainassa Venäjän miehittämillä alueilla, matkalle otti osaa myös Marco de Wit sekä tuolloin Vegaaniliittoon kuulunut Mari Kosonen. Itä-Ukrainaan he siirtyivät laittomasti Venäjän puolelta, syyllistyen täten Ukrainan lakien vastaiseen tekoon – valtiorajarikokseen. Kyseisellä reissulla de Wit haastatteli suomalaispropagandisti Janus Putkosta matkalaisten osallistuessa eriasteiseen propagandistiseen toimintaan vierailuiden yms. muodossa. Kuvion ryhmäkuva on otettu tällaisella vierailulla, jonka kohde oli – venäläisten pudottaman – Malaysia Airlinesin lennon MH17 uhrien muistopaikka. Sikäläinen ”totuus” toki eroaa todellisuudesta kuin yö päivästä, joten matkalaisille onkin kerrottu ”venäläisiä satuja”. Matkan eräs myötävaikutus oli se, että Suomeen perustettiin ”Donetskin kansantasavallan (DNR) ystävät” -ryhmä, jonka nimissä harjoitetaan säännöllisesti toimintaa kokoontumisien tms. muodossa.

Tämä ei suinkaan jäänyt ainoaksi ”suomalaisturistien” matkaksi miehitetyille alueille. Suomesta miehitetyssä Itä-Ukrainassa on vieraillut Janus Putkosen vieraana muitakin turistiryhmiä, tai yksittäisiä matkalaisia. Niin ikää Suomesta on tehty ”turistimatka” Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle maaliskuussa 2018, matkan taustalla oli RUFI ja etenkin pj. Skippari-Smirnov, jonka verkkosivujen kautta matkaa markkinoitiin. (6) Eikä myöskään sovi unohtaa Johan Bäckmanin näkyvää roolia. Tämän maaliskuun 2018 matkan luonne oli myös hyvin propagandistinen, matkaan sisältyi kokousten ja mediaesiintymisien ohella tutustumista Venäjän ”presidentinvaaleihin” – osa ryhmän jäsenistä toimi myös ”vaalitarkkailijoina”.

Ja näin päästään vasempaan ylänurkkaan ja Venäjään. Sen poisjättäminen ei olisi millään muotoa perusteltua, koska osa kuvion henkilöistä toimii avoimesti Venäjän laskuun, osa verhotummin – osa kuulunee hyödyllisten idioottien joukkoon osan eläessä menneisyydessä ymmärtämättä sitä, että YYA-aika päättyi jo, eikä naapurissamme ole Neuvostoliitto vaan mafiavaltio Venäjä.

Johan Bäckman työskentelee RISS:n eli Russian Institute for Strategic Studies tiliin, RISS vastaavasti on Venäjän presidentinhallinnon alainen ajatushautomo. Bäckman on myös toiminut lukuisia kertoja ”vaalitarkkailijana” Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla, niin Krimillä kuin myös Donbasissa. (7)

Janus Putkonen eläessään ja operoidessaan Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa, työskentelee edelleen Venäjän tiliin, vaikkakaan ei enää niin näkyvästi kuin toimiessaan propagandistina venäläisrahoitteisessa DONi-Newsissä. Tällä hetkellä Putkonen pyörittää DIMC Capital Group miehitetyssä osassa Donbasia (Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa”). Putkosen mukaan DIMC Capital Group koordinoi ja hallinnoi Donbasiin suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja yrittäjyyttä. Uskaltaisin sanoa, että länsimaisena Putkonen toimii DIMC Capital Groupin ”kasvoina” tuomassa toiminnalle uskottavuutta mahdollisten sijoittajien silmissä. On nimittäin tavanomaista, että Venäjä käyttää länsimaisia kasvoja tuomassa toiminnalle tai lausunnoille uskottavuutta, mikä on todennäköisesti syy sille, miksi Bäckman esiintyy usein asiantuntijan roolissa – Venäjällä etenkin ihmisoikeusasiantuntijan roolissa.

RUFI:n toiminta on koko lailla näkyvää Venäjän narratiivin toistoa ja venäläispropagandan levittämistä Suomeen. Yhdistyksen nimissä järjestetään säännöllisesti Venäjää tukevaa toimintaa, yhdisty myös toi Suomeen ”Kuolemattoman rykmentin” marssin, jollainen järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa toukokuun 9. 2017. (8) RUFI ei välttämättä saa taloudellista avustusta Venäjän valtiolta, sen toiminta ynnä tilaisuuksissa vierailevat henkilöt indikoivat sitä, että yhdistyksen toiminnan tarkoitus on omalta osaltaan ajaa Venäjän intressejä.

Propagandistiset matkat Venäjän miehittämille alueille Ukrainassa – Krimille ja osiin Donbasia – palvelevat Venäjän tarpeita, taustalla voi myös olla halua luoda verkostoja ”turistien” kotimaihin otollisen kohdeyleisön kautta. Suomesta matkoille Donbasiin ja Krimille on osallistunut ”kansallismielisten” ohella myös Rauhanpuolustajien jäseniä sekä kommunisteja ynnä ”antifasisteiksi” itseään nimittämiä henkilöitä. Kuviossa mainittujen ”turistien” ohella useampi muu tällaiselle matkalle osallistunut on matkan jälkeen entistä aktiivisemmin levittänyt venäläispropagandaa.

Muistutan vielä lukijoita siitä, että kuvio on karkea ja osin yksinkertaistettu. Kuviosta ja tarkastelusta on myös jätetty pois sellaisia ”kansallismielisinä” itseään pitäviä ryhmiä ja organisaatioita, jotka eivät ole mukana tulevissa eduskuntavaaleissa. Huomio on siis kohdistettu yhteen joukkoon ”kansallismielisiä” ja heidän keskinäisiin sidoksiin. Edellä lueteltujen kohdalla on perusteltua laittaa sana kansallismielisiä lainausmerkkeihin, koska osa tarkoituksella ja osa typeryyttään ajaa kyllä enemmän jonkin muun kansan kuin Suomen asiaa. Kovin monen ajattelua ohjaa ”Mitähän Kreml tuumaa…” -ajattelu, mikä heijastelee heidän kokonaisvaltaiseen toimintaan.


Marko

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.