Kesän loppu – havaintoja sotatoimialueelta ja miehitetystä Donetskista

Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensilaukaukset ammuttiin reilut viisi vuotta sitten huhtikuussa 2014, ja viisi vuotta sitten elokuussa 2014 Venäjä aloitti laajemman offensiivin Ukrainaan estääkseen Ukrainan asevoimia ja sitä tukevia vapaaehtoisjoukkoja kukistamasta venäläisvoimin perustettua ”Novorossijaa”, jonka kokonaispinta-ala oli kutistunut huomattavasti muutamassa kuukaudessa ukrainalaisjoukkojen edetessä hitaasti mutta määrätietoisesti syvemmälle miehitetyille alueille vapauttaen kaupungin ja kylän toisensa jälkeen. Loppukesästä 2014 ukrainalaisjoukot olivat pilkkomassa venäläisproxyjen hallinnoimia alueita osiin Venäjän ryhtyessä omaan yritykseensä sodankäynnin kulun kääntämiseksi, offensiivin myös lukuisa kesän mittaan vapautettu alue päätyi takaisin miehittäjän hallintaan. Nyt viisi vuotta myöhemmin, Venäjä miehittää edelleen osia Ukrainan Donbasista ja sodan aiempien vuosien tapaan rikkoo kerta toisensa jälkeen, komentamiensa joukkojen kautta, sopimiaan tulitaukosopimuksia – venäläisen tulitauon luonne on se, että muut pitävät tulituksesta taukoa venäläisjoukkojen jatkaessa tulittamista.

Tämän vuoden elokuussa kahdeksan Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin, ja niitä tukevien vapaaehtoisjoukkojen sotilasta on kaatunut rintamalla 21 sotilaan haavoittuessa. Elokuun 31. päivä ukrainalainen rajavartija menehtyi tunnistamattoman räjähteen (UXO) räjähdyksessä Venäjän vastaisella rajalla Harkovan alueella.

Yksittäisistä päivistä suurimmat tappiot ukrainalaisjoukot kokivat elokuun 6. jolloin neljä nuorta merijalkaväensotilasta kuoli Pavlopilin alueella Venäjän proxy-joukkojen tulitettua heidän asemia RPG-singoilla sekä 82 mm kranaatinheittimillä. Neljän kuolleen lisäksi yksi merijalkaväensotilas haavoittui kyseisessä hyökkäyksessä.

Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sekä niitä tukevien joukkojen, kuten rajavartiosto, sotatoimista johtuvat menetykset Joint Forces Operation -alueella nousivat tänä kesänä vähintään 34 kaatuneeseen. Edellä mainittujen lisäksi Pravyi Sektorin vapaaehtoispataljoona on kokenut tappioita kesän kuluessa.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan 29. heinäkuuta ja 11. elokuuta välillä, sadonkorjuun tulitauosta huolimatta, neljä siviiliä on vammautunut sotatoimien seurauksena – kyseisen päivämäärän jälkeen ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ei ole julkaissut kattavaa koostetta alueelta. Elokuun kuluessa sotatoimien seurauksena kymmenet siviilirakennukset ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet tulituksessa, vaurioituneiden rakennusten joukossa on myös kouluja ja päiväkoteja sekä elintärkeää infrastruktuuria esim. elokuun 23. Novoluhanskessa, Ukrainan hallinnassa olevalla alueella, sikafarmi joutui tulituksen kohteeksi. Onneksi siviilimenetyksiltä vältyttiin, tulituksesta koitui vain materiaalisia vahinkoja. (1)

Horlivkan pohjoispuolella sijaitsevaa Majorsken tarkastusasemaa ja siihen kuuluvaa humanitaarisen käytävän -aluetta tulitettiin yksistään elokuun viimeisen viikon kuluessa kerran. Aluetta tulitettiin eteläsektorista, alueelta, joka on venäläisjoukkojen hallinnassa.

Elokuussa, kuten aiempinakin kuukausina, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat jatkaneet havainnointia Itä-Ukrainan sotatoimialueella, niin Ukrainan kontrolloimilla alueilla kuin myös Venäjän ja sen proxyjen kontrolloimilla – Venäjän rajaan rajoittuvilla – alueilla Donbasia. Tässä yhteydessä voidaan huomioida ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkän kantaman tiedustelulennokilla tehty havainto elokuun 7. päivä, jolloin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, Kruhlykin kylän lähistöllä, havaittiin venäläinen IMR-3 pioneeripanssarivaunu (combat engineer vehicle). Samalla kertaa ETYJ:n tiedustelulennokki kuvasi 14 BMP-1 rynnäkköpanssarivaunua.

IMR-3 on rakennettu T-90 taistelupanssarivaunun alustalle, Venäjän asevoimat otti sen käyttöönsä v. 1999. IMR-3 valmistus on keskitetty Venäjällä Uralvagonzavodin tehtaille Nizhny Tagiliin. Kyseisen tyyppistä pioneeripanssarivaunua ei ole koskaan toimitettu Ukrainaan, kyseessä oli myös ensimmäinen kerta, jolloin ETYJ havaitsi IMR-3 pioneeripanssarivaunun Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Elokuussa Juri Misjagin latasi verkkoon 8 minuuttisen videokoosteen ukrainalaisjoukkojen heinäkuussa Pervomaisken alueella suorittamasta operaatiosta, (2) jossa kohteena oli kaupungin keskusta-alueen kaakkoispuolella olleen koulukeskuksen alueella sijainnut Venäjän asevoimien sekä Venäjän proxy-joukkojen tukikohta.

Kuvakaappaus Juri Misjaginin lataamalta videolta.

Heinäkuussa suoritetusta operaatiosta vastasi 54. mekanisoidusta prikaatista ”Министерство магии” sekä K-2 tiedusteluyksikkö, jonka vahvuus oli operaatiossa 35 taistelijaa. Keskitys suoritettiin 120 mm ja 82 mm kranaatinheittimillä; 82 mm heittimillä tulittanut osasto operoi vihollisalueelta käsin, vastaavasti 120 mm kranaatinheittimillä kohdetta tulittanut ryhmä operoi etulinjaan kaivetuista asemista.

Operaation intensiivinen vaihe kohteessa kesti 12 minuuttia, siinä ajassa alueelta tuhottiin yksi 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, yksi KShM -komentoajoneuvo, kaksi BMP-rynnäkkövaunua, Ural ja Kamaz kuorma-autoja sekä yksi nosturiajoneuvo ja maastoauto.

Tiedustelutietojen mukaan vihollinen menetti kuolleina 20 taistelijaa ja haavoittuneina kymmenkunta taistelijaa.

Kranaatinheitinkeskitys toteutettiin aamuyön tunteina lauantaina 20. heinäkuuta, koska kohteen lähellä (317 m) sijaitsi myös toiminnassa oleva päiväkoti, ja muuta siviiliasutusta. Venäjä ja sen proxy-joukot ovat sijoittaneet käynnissä olevan sodan aikana säännöllisesti kalustoaan koulujen, päiväkotien ja muiden merkittävien siviilikohteiden lähelle tai alueelle.

Tukikohtana toimivan koulukeskuksen alueelle oli toimitettu vahvistuksia lähestyvän ”sadonkorjuun tulitauon” alla. Tiedustelutietojen mukaan alueelle sijoitettujen joukkojen tarkoituksena oli osallistua provokatiiviseen hyökkäykseen 22. heinäkuuta, päivänä, jonka Ukrainan tarkoituksena oli juhlistaa Sjeverodonetskin vapautusta. Ukrainalaisosaston suorittaman iskun jälkeen Pervomaisken alueella alkoi takaa-ajo, jonka kuluessa miehitetyillä alueilla operoivien ”aluepuolustusyksikköjen” on kerrottu ampuneen ”kaikkea liikkuvaa”.

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla tataarien ja ukrainalaisaktivistien vaino jatkuu

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla Krimin tataareihin kuin myös muihin ukrainalaisaktivisteihin kohdistetaan, kiihtyvää, vainoa.

Ukrainan lipun värien – sinisen ja keltaisen – julkinen näyttäminen voi johtaa rikosoikeudenkäyntiin ja rangaistukseen, ja on johtanutkin. Näin kävi esim. maanviljelijä Volodymyr Balukhin kohdalla, joka vangittiin miehitysviranomaisten toimesta ja tuomittiin näytösoikeudenkäynneissä vuosien vankeusrangaistukseen. (3) Viranomaisten suorittaman vainon ja ahdistelun ohella niemimaan miehittäjälle lojaaleja asukkaita ja ryhmiä yllytetään ”ukrainalaisaktivistien” vainoihin. Sevastopolissa sen asukkaille suunnatussa verkkopalvelussa kerätään ”ukrainalaisaktivistien” nimiä.

Radio Free Europen artikkelin ”Group Says Crimeans Who Show Ukrainian Identity Get ‘Hunted’” (4) mukaan kyseisessä verkkopalvelussa kehotetaan ”polttamaan kaupunkimme banderiitit.” Banderiitit-sanalla viitataan 1900-luvun ukrainalaiseen, KGB:n agenttien Münchenissä vuonna 1959 syanidilla murhaamaan, nationalistijohtaja Stepan Banderaan.

Radio Free Europen artikkelissa Crimean Human Rights Group’in johtaja Olha Skrypnyk kuvaa tämän olevan ”avoin kehotus ryhtyä murhaamaan ukrainalaisaktivisteja”.

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on esiintynyt viime aikoina entistä enemmän rauhanomaista siviilivastarintaa, jonka yleisin muoto on ukrainalaisten iskulauseiden julkaiseminen, Ukrainan lipun tai sen värien julkinen esittämien tai värien maalaaminen julkisiin rakennuksiin. Elokuun 24. päivä Jaltalla maalattiin samannimisen hotellin kyltti Ukrainan värein sinikeltaiseksi.

Hotelli Jalta Ukrainan väreissä, Jalta – miehitetty Krim. (5)

Krimin tataarien Mejlisin jäsenen, Krimin tataarien -keskuksen johtajan Eskander Bariievin mukaan Venäjän turvallisuusjoukot ovat suorittaneet tämän vuoden puolella miehitetyllä Krimin niemimaalla 73 ratsiaa, ratsioiden seurauksena 67 Krimin tataaria on vangittu – ratsioista 55:nen kohteena on ollut vain ja ainoastaan Krimin tataareja. Viimeisimmän ratsian Venäjän turvallisuusjoukot on tehnyt tällä viikolla (elokuun viimeinen viikko) Zujan kylässä, Bilohirskin alueella. Ratsia kohdistui Krimin tataari-taustaiseen liikemieheen ja hänen vanhempiinsa.

Krimin tataarien -keskuksen Elvir Sarigmanin mukaan tämän vuoden puolella on pidätetty 200 siviiliä, pidätetyistä 138 on Krimin tataareja. Osassa pidätyksistä on kyse käytännössä aiemmin pidätetyn henkilön pidätyksen jatkamista, joko ilman oikeudenkäyntiä tai ns. oikeudenkäynnin jälkeen.

Ihmisoikeusaktivistien mukaan tämän vuoden kuluessa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on rikottu 381 kertaa, joista 261 kertaa rike on kohdistunut oikeudenkäyntiin, jossa syytettynä on Krimin tataareja.

Miehityksen alusta, helmikuu 2014, lukien 17 niemimaan asukasta on kadonnut (huom. on tällä hetkellä kateissa), kadonneista 13 on Krimin tataareja. Katoamisiin liittyy usein turvallisuusjoukkojen suorittama pidättäminen, tai tuntemattomaksi jääneiden henkilöiden suorittama kaappaus.

Osa kadonneiksi ilmoitetuista on myöhemmin löydetty kuolleina, kuolemiin on usein liittynyt väkivaltaa ja pitkittynyttä kidutusta. Näin kävi muun muassa Reshat Ametoville, joka kaapattiin kesken rauhanomaisen, miehityksen vastaisen, protestinsa 3. maaliskuuta 2014. Hänen ruumiinsa löytyi maaliskuun puolivälissä 2014. Ruumiissa olevista väkivallan merkeistä huolimatta miehitysviranomaiset eivät aloittaneet murhatutkintaa.

Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta

Blogini loppuun lähinnä yleisluontoisia havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta, osa havainnoista koskee siviileiden elämää ja odotuksia miehitetyillä alueilla – nämä havainnot ovat omilta lähteiltäni, ihmisiltä, jotka olen tuntenut jo ennen sotaa ja joihin pidämme yhteyttä säännöllisesti. Siviileiden kokeman turvallisuustilanteen heikkenemisen tähden olen joutunut olemaan kertomatta heidän kokemuksia sekä havaintoja, eivätkä nämäkään ole elokuulta vaan pääosin tehty aiemmin kesällä – ratkaisuun olen päätynyt suojellakseni lähteitäni.

Haluan myös painottaa lukijoilleni sitä, että alueen ”hallinnon” luonteen vuoksi ns. viranomaisten tekemät päätökset voivat tulla kumotuksi vain sillä perusteella, että päätös ei sovi jonkin henkilön tai tahon agendaan. Tai joku on saanut sopivan liittolaisen, jolloin jokin prosessin toteutuminen voidaan estää. Lähteiltäni saamien tietojen mukaan ”viranomaispäätöksellä” Donetskissa ja Donetskin alueella on tarkoitus nostaa syksyn aikana erilaisten polttonesteiden hintoja, hinnannousun on suunniteltu käsittävän myös hiilen ja kaasun.

Toisaalta alueelle on toimitettu Venäjältä kesän kuluessa useampaan otteeseen varsin paljon polttonesteitä rautateitse, mikä voi tarkoittaa varautumista johonkin. Elokuun ensimmäisellä viikolla miehitetyille alueille toimitettiin noin 780 tonnia polttonesteitä rautateitse Venäjältä Gukovon kautta.

Toteutuessaan merkittävä voi myös olla Donetskissa toiminnassa olevan ”DMZ Donetskin” terästehtaan osien siirto pois kaupungista toisaalle miehitetyillä alueilla. Mikäli siirto toteutuu ja riippuen, kuinka se toteutetaan, se voi välillisesti koskettaa suurtakin joukkoa kaupungin asukkaita, koska terästehtaaseen liittyvät toiminnot ovat omalta osaltaan taanneet eräiden Donetskin kaupunginosien sähkö- ja vesihuollon alkeellisenkin toiminnan. Alueiden asukkaat ovat pohtineet sitä, mikä merkitys siirrolla voi olla sähkö- ja vesihuoltoon, muuttuuko se vieläkin epävarmemmaksi ja kehnommaksi. Vesihuolto on jo suuressa osassa Donetskia, sillä tasolla, että vettä ei voi käyttää muuhun kuin siivoukseen – sitä ei voi käyttää edes pyykkien pesuun.

Jos vesihuolto on kehnolla tolalla, samaa voidaan sanoa venäläisistä tuotteista, joita alueen kauppoihin tuodaan myyntiin. Omien lähteideni mukaan venäläiset elintarvikkeet ovat pääsääntöisesti syömäkelvottomia, hyvin usein vanhentuneita tuotteita tuodaan ”lavakaupalla” myyntiin miehitetyille alueille. Toisinaan tuote ei muulla tapaa vastaa lupausta esim. säilykkeissä sisältö ei ole sitä mitä luvataan, tai hammastahna ei ole hammastahnaa – tai muistuttaa sitä vain etäisesti. Moni pyrkiikin tuomaan elintarvikkeensa ja taloustavaransa Ukrainan puolelta, mitä vastaan miehitysalueen ”viranomaiset” taistelevat mitä erilaisimmin keinoin alkaen mielivaltaisista säännöistä, jotka muuttuvat päivän ja harkinnan mukaan. Havaintojen mukaan venäläisproxyjen tarkastusasemilla takavarikoimat elintarvikkeet ja muut tavarat päätyvät joko militanttien suihin tai mustaan pörssiin.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjän Itä-Ukrainan proxy-joukkoihin on kesän aikana värväytynyt yksi Suomesta lähtöisin oleva henkilö.

* * *

Suomalaislähtöinen, Itä-Ukrainassa miehitysvallalle työskentelevä, Janus Putkonen tapasi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vuosipäivän aattona, Vaihtoehto Saksalle (AfD) puolueen Gunnar Lindemannin miehitetyssä Luhanskissa. Putkosen Facebook-päivityksen perusteella en voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että niin Putkosella kuin myös Lindemannilla on perin kieroutunut käsitys isänmaallisuudesta – kumpikin tekee omalla saralla parhaansa edistääkseen Venäjän toimia, ja samalla rikkoakseen yhteisöjä kotimaissaan.

Kuvakaappaus Janus Putkonen/ Ivan Putkov FB-tili.

Sosiaalisen median päivitysten perusteella AfD:n Gunnar Lindemann näyttää oleilevan varsin paljon miehitetyssä Itä-Ukrainassa sekä miehitetyllä Krimin niemimaalla. Tässä suhteessa hän on samaa maata itävaltalaistaustaisen Patrick Poppelin sekä belgialaistaustaisen Kris Romanin kanssa, heitä yhdistää oleminen osa Venäjän propagandakoneistoa, johon sisältyvät vierailut Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa, kuin myös Georgiassa sekä toimiminen ns. virallisluonteisissa*, nimetyissä, tehtävissä.

Keväällä Lindemann oli miehitetyn Donbasin alueella pidemmän aikaa, tavaten tuolloinkin Putkosen – Lindemannin lausunto päätyi myös Putkosen toimittelemaan uuteen MV-lehteen. Jokunen aika sitten Lindemann piipahti Krimin niemimaalla "antifasistien"  kansainvälisessä konferenssissa. Miehitetyssä Luhanskissa vierailun jälkeen Lindemann suuntasi Georgialta vallatun ja miehitetyn Abhasian alueelle toimiakseen siellä ”vaalitarkkailijana”, ja käytännössä siis Venäjän vallan legitimoijana. Että sellaisia ”kansallismielisiä” meiltä Euroopasta löytyy, pohdituttaa, että minkä kansan asialla he oikein ovat. Tai jos tarkkoja ollaan, ei kansan, vaan minkä valtiojohdon asialla he ovat. Omasta mielestäni Vladimir Putin ei ole Venäjän eikä venäläisen asialla, vaikka niin hän, ja Venäjän valtaeliitti, asian koettaakin esittää.

Joukko hyödyllisiä idiootteja ”vaaleja” ”tarkkailemassa”.

* * *

Näin elokuussa, eurooppalaisella sotatantereella 2019, 80 vuotta toisen maailmansodan alkamisen jälkeen. Sodan, jonka aloittajavaltioihin on syytä laskea natsi-Saksan rinnalle Neuvostoliitto.

Marko

1. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/428552 

2. https://www.youtube.com/watch?v=-a4GXV1Y0MQ 

3. http://letmypeoplego.org.ua/prisoner/volodymyr-balukh/ 

4. https://www.rferl.org/a/crimea-residents-who-show-ukrainian-identity-get-hunted-/30128886.html

5. Kuva via Alex Kokcharov.

Muina lähteinä muun muassa @lennutrajektoor, unian.info ja Anton Shekhovtsov.

*: Tässä on syytä tähdentää, että tehtävien tarkoituksena on synnyttää kuva siitä, että kyseessä on tavalla tai toisella vastuullinen kansainvälisen organisaation suorittama tehtävä, käytännössä kyseessä on usein joko Venäjän perustaman tai rahoittaman NGO:n nimissä työskenteleminen tai venäläisen (propagandistisen) organisaation nimissä työskenteleminen.