maanantai 28. joulukuuta 2020

Miehitetyn Krimin niemimaan militarisointi, ja heikentynyt turvallisuustilanne

 

Joulukuun 21. päivän kirjoituksessa ”Venäjä jatkaa sotaa Itä-Ukrainassa ’tulitauosta’ huolimatta” kävin läpi sodankäynnin jatkumisen ohella Venäjän ja sen proxy-joukkojen toimia miehitetyssä Itä-Ukrainassa, kyseinen kirjoitus sai alkunsa Ukrainan ETYJ-edustajien ETYJ:n jäsenmaiden edustajille luovuttamasta raportista (Russia’s ongoing aggression against Ukraine and illegal occupation of Crimea), jossa käytiin seikkaperäisesti läpi Itä-Ukrainan heikentynyttä turvallisuustilannetta ja Venäjän toimia miehitetyillä alueilla voimassa olevasta tulitauosta huolimatta. Nykyinen tulitauko alkoi 27. heinäkuuta 2020, mutta viime viikkoina sitä on rikottu Venäjän ja sen proxy-joukkojen toimesta aiempaa laajemmin sekä käyttäen säännöllisesti Minskin sopimuksissa kiellettyjä raskaita asejärjestelmiä. Ukrainan ETYJ-edustajien raportissa myös viitataan Venäjän toteuttamaan, miehittämänsä, Krimin niemimaan militarisointiin –

Nowadays, Russia progressively militarizes the territory of temporarily occupied Crimea, having transformed it into a powerful military base. The recently adopted UN GA Resolution «Problem of the militarization of the Autonomous Republic of Crimea and the City of Sevastopol, Ukraine, as well as parts of the Black Sea and the Sea of Azov» serves as yet another confirmation of this reality.” (1)

Jossa viitataan YK:n yleiskokouksen joulukuun 7. päivä hyväksymään päätöslauselmaan, jossa YK:n yleiskokous vaatii Venäjää päättämään viipymättä ”väliaikaisen miehityksensä” Krimin niemimaalla. (2) Päätöslauselman hyväksyi yhteensä 63 maata – Suomi, kuten muutkin EU:n jäsenmaat äänestivät päätöslauselman puolesta, päätöslauselman vastustajien joukossa oli Venäjän lisäksi muun muassa Kiina, Venezuela, Kuuba, Syyria ja Iran sekä Euroopasta Venäjän liittolaiset, Serbia ja diktatorisen Aljaksandr Lukašenkan Valko-Venäjä. 62 YK:n jäsenmaata jätti äänestämättä asiasta.

Päätöslauselmassa vaaditaan, että Venäjän on välittömästi lopetettava  ohjusten, aseiden, ammusten ja sotilashenkilöstön toimittaminen miehitetyn niemimaan alueelle. Kirjoituksessani tarkastelen Venäjän miehittämän Krimin niemimaan militarisoinnin ohella, niemimaan heikentynyttä kokonaisturvallisuutta, johon (tässä kirjoituksessa) lasken kuuluvaksi myös heikentyneen ympäristöntilan.

Pieniä vihreitä miehiä Krimillä”. (3)












Venäjä militarisoi Krimin niemimaata

Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä ja laitonta anneksaatiota niemimaan alueelle oli Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaisesti sijoitettuna, sopimuksen sallimat 12500 venäläissotilasta.  Venäjän miehitettyä niemimaan, se ryhtyi sijoittamaan niemimaan alueelle uusia joukkoja sekä kunnostamaan sen tukikohtia, joten ei ihme, että sen naapurivaltiot ovat huolissaan niemimaan militarisoinnista. Miehitysvuosien aikana Venäjän niemimaalle sijoittamien joukkojen kokonaismäärä on noussut yli 32 000 sotilaaseen. Käytännössä niemimaan alueella on usein enemmän kuin 32 000 sotilasta, johtuen siitä, että niemimaan alueella käy säännöllisesti harjoittelemassa yksiköitä muualta Venäjältä.

Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyllä Krimin niemimaalla.












Miehitetylle Krimin niemimaalle perustettiin myös ns. Krimin aluepuolustusprikaateja Venäjän toimesta. Näiden organisaatioiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. (4) Miehitystä tukeneet kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien organisaatioiden rinnalla, on sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla. Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja terrorin toimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi.

Edellä mainitun tehtävänkuvan lisäksi aluepuolustusjoukkojen vastuulla on eräitä sotilaallisia tehtäviä, nämä joukot muun muassa miehittivät uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella vuonna 2016. Järjestelmän tukikohtaan on sijoitettu pintamaaliohjuksia, huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) pintamaaliohjus merimaaliin. (5)

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on Simferopolissa. Loppuvuodesta 2018 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7500 miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, mutta tämän vuoden (v. 2020) kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 sotilaaseen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Venäjän maavoimien ohella miehitetyltä niemimaalta operoi Venäjän Mustanmeren laivasto – laivaston alaisuuteen kuuluu 810. merijalkaväen prikaati, joka on sijoitettu Sevastopolin alueelle sekä Venäjän ilmavoimat, joten niemimaalle sijoitettujen venäläisjoukkojen kokonaisvahvuus – ilman Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n ja muiden turvallisuuselinten (esim. Venäjän kansalliskaarti, Rosgvardija) joukkoja – nousee yli 32 000 sotilaaseen. Krimin niemimaalle on sijoitettu kalustoa seuraavasti:

 

2014

2020

sotilaat

12500

32500

pinta-alukset

26

67

sukellusveneet

2

7

lentokoneet

22

100

helikopterit

37

50+

taistelupanssarivaunut

-

195

rynnäkkövaunut ja miehistön-kuljetusajoneuvot

92

410

tykistö ja raketinheittimet

24

283

S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä

-

16+

Bal ja Bastion-P pintamaali-

ohjukset

-

16+

 

Taulukon lähde: Ukrainan ulkoministeriö, joulukuu 2020.

Venäjän asevoimien rinnalla myös maan muut valtiolliset turvallisuusorganisaatiot, kuten Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB ja kansalliskaarti (Rosgvardija), ovat sijoittaneet niemimaalle joukkojaan. FSB:n alaisuudessa toimiva Venäjän  rajavartiosto operoi niemimaalla, ja sen rannikkovartioston yksikköjä on sijoitettu myös Kertšin satamaan.

Rosgvardijalle on rakenteilla Sevastopoliin uusi varuskunta, kansalliskaartin rooli on myös merkittävä eräiden alueiden vartioinnissa ja turvallisuuden takaajana, esim. Feodosija-13 alueelle siirrettiin Kaukasuksen alueelta ensimmäiset kansalliskaartiin kuuluneet sotilaat kesällä 2016, mahdollisesti jopa aikaisemmin. (6) Samoihin aikoihin Feodosija-13 alueella havaittiin ensimmäiset merkit kunnostustöistä. Neuvostoliiton aikana rakennetusta Feodosija-13 tukikohdasta enemmän seuraavaksi.

 

Feodosija-13, Neuvostoliiton aikainen ydinasevarasto

Feodosija-13, jota kutsuttiin Kiziltaševskin metroksi (ven. Кизилташевский метрополитен), rakentaminen aloitettiin Krimin niemimaalle Krasnokamjankan kylän alueelle 1950-luvulla. Tukikohta suunniteltiin ydinasevarastoksi, jossa käyttötarkoituksessa se oli Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Feodosija-13 siirtyi Ukrainan haltuun tukikohtaan varastoituine taktisine ydinaseineen ja taistelukärkineen. Budapestin sopimuksessa (v. 1994) sovittiin varastoitujen ydinaseiden ja taistelukärkien siirtämisestä Venäjälle, jonne ne toimitettiin vuoteen 1996 mennessä. (7) Alla satelliittikuva alueesta.

Kuvassa hyödynnetty Informnapalmin artikkelia ”Russia’s Plans for Nuclear Weapons in Crimea: …”.











Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmikuussa 2014, Krasnokamjankan alueella sijaitsevassa Feodosija-13:sta säilyi rauha vielä parin vuoden ajan. Kesän 2016 kuluessa Feodosija-13 alueelle pystytettiin pienimuotoinen leiri Venäjän kansalliskaartin sotilaiden toimesta, mikä kävi ilmi heidän sosiaalisessa mediassa julkaisemien kuvien perusteella. Julkaistujen kuvien ja satelliittikuvien perusteella saattoi päätellä, että vuoden 2016 kuluessa laakson alueella aloitettiin kunnostustöitä – on hyvin todennäköistä, että samoihin aikoihin kansalliskaartin kanssa alueelle saapui Sevastopoliin sijoitetun 4. NBC rykmentin sotilaita – tai spesialisteja Venäjältä.

Toistaiseksi asiantuntijoiden läsnäolosta on saatu vain välillisiä todisteita, joista osa on paljastunut kansalliskaartin sotilaiden julkaisemista kuvista. Kuten kunnostettuja rakennuksia ja rakenteita, korjattuja huoltoteitä jne., joiden perusteella voi päätellä alueella tehtävän kunnostus- ja kartoitustöitä, joihin viittaavat myös muut alueelta sekä Venäjältä saadut tiedot. Ukraina onkin – aiheellisesti – ilmaissut huolensa sille, että Venäjä on aktivoimassa uudelleen Feodosija-13 ydinasevaraston. Niemimaalta kantautuvien (vahvistamattomien) tietojen perusteella tukikohtaa valmisteltaisi ottamaan vastaan ensimmäiset ydinaseet kunnostettuihin varastotiloihin.

 

Krimin niemimaan ympäristön tila sekä turvallisuus

Venäjän miehitettyä niemimaan Ukraina patosi niemimaan vesihuollon kannalta tärkeän Dnepriltä alkavan kanavan. Miehitysvuosien kuluessa Venäjän ei ole onnistunut ratkaista miehittämänsä niemimaan puutteellisen vesihuollon synnyttämään ongelmaa – etenkin eteläisen rannikkovuoriston pohjoispuolinen tasankoalue kärsii toistuvasta vesipulasta ja kuivuudesta, jolla on merkittävä vaikutus myös alueen luontoarvoihin sekä maanviljelykseen. Paikoin pohjaveden hupeneminen kasteluveden loppumisen ohella on johtanut orastavaan aavikoitumiseen.

Menneenä kesänä (v. 2020) kuivuuden seurauksena tilanne ajautui hyvin ongelmalliseksi tasangon lukuisien tekoaltaiden kuivuttua lähes kokonaan, eräät pienemmän tekoaltaat ja vesivarastot kuivuivat kokonaan. Kehnoksi muuttunutta tilannetta heikensi Venäjän toimet sen pyrkiessä varmistamaan omien joukkojensa vesihuollon riittävyyden, jolloin alueelle sijoitetut joukot ryhtyivät pumppaamaan vettä tekoaltaista omiin vesivarastoihinsa. Tällä hetkellä Simferopolista etelään sijaitseva, niemimaan kolmanneksi suurin, Partizansken tekoallas on lähestulkoon kuiva. Veden säännöstelystä huolimatta tekoaltaasta otetaan enemmän vettä kuin sinne luonnollisesti tulee.

Miehitetyn niemimaan siviilihallinnon johtaja Sergei Aksjonov on spekuloinut mahdollisella sotilasoperaatiolla Ukrainan sulkeman Krimin kanavan avaamiseksi. Ennen miehitystä kanavan kautta virtasi niemimaalle 85 prosenttia alueen tarvitsemasta vedestä.

Jos ympäristön ja luonnon tila on heikentynyt miehitysvuosien kuluessa, samoin on käynyt alueen ihmisoikeustilanteelle – käytännössä se on romahtanut, miehittäjänä Venäjä on syyllistynyt merkittäviin ihmisoikeusrikkomuksiin Krimin niemimaalla. Kokonaisuuden tarkasteleminen tämän kirjoituksen yhteydessä, venyttäisi kirjoitusta liiaksi, joten huomioin nyt vallitsevan koronavirusepidemian sekä Krimin tataareiden ja muiden miehityksen vastustajien vainoamisen lapsiin kohdistuvan militarisoinnin ohella.

Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen mukaan Krimin niemimaan koronavirustilanne on Venäjän esittämiä, virallisia lukuja, olennaisesti heikompi. Venäläisviranomaisten mukaan ensimmäinen koronaviruskuolema nähtiin Krimillä 30. huhtikuuta 2020. Viime kesänä tilastoista katosi kymmeniä koronaviruskuolemia, samaan aikaan niemimaalla levisi paikallisissa yhteisöissä ”vakavaa” ja ”erittäin vakavaa” keuhkokuumetta, johon on sairastunut satoja ihmisiä. (8) Joulukuun 5. päivä miehityshallinnon edustajana Sergei Aksjonov ilmoitti 261 uudesta koronavirustapauksesta niemimaalla, mikä tarkoittaa sitä, että joulukuun alkuun mennessä niemimaalla on rekisteröity 16 575 koronavirustartuntaa ja niemimaan alueella tartuntaan on menehtynyt 322 asukasta. (9)

Jos yleisesti on epävarmuutta sen suhteen, kuinka paljon niemimaalla on koronavirukseen sairastuneita ja kuolleita, niin vielä suurempi epävarmuus vallitsee niemimaan lukuisissa vankiloissa sekä tutkintavankiloissa (SIZO:issa ). Vangeilta ja pidätetyiltä on myös evätty heidän tarvitsemaansa hoitoa, tai hoitoon pääsyä on viivytetty kohtuuttoman paljon. Vankilat ja tutkintavankilat kärsivät henkilöstöpulasta, merkittäviä puutteita on myös lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa, eivätkä ne kykene toteuttamaan WHO:n suosituksia epidemian leviämisen estämiseksi. Meidän on hyvä muistaa, että miehittäjävaltiona Venäjä on Geneven sopimusten mukaan vastuussa niemimaan asukkaiden terveydenhoidon järjestämisestä myös poikkeusoloissa, jollainen koronavirusepidemia on.

Venäjän asevoimat pystyttää Simferopoliin kenttäsairaalaa, kuva Крым24.













Venäjän asevoimat on pystyttänyt viime aikoina useita kenttäsairaaloita Krimin niemimaalle koronaviruspotilaiden hoitoa varten. (10)

Vangittujen ja pidätettyjen joukossa on myös runsaasti Venäjän ratsioissa pidättämiä Krimin tataareja sekä muita, miehitystä vastustavia, henkilöitä. Krimin tataareiden kohdalla voidaan puhua kollektiivisesta vainoamisesta, vainon ja sorron kohdistamisesta kokonaisiin kyläyhteisöihin. Väkivallattomaan siviilivastarintaan ryhtyneitä pidätetään ja tuomitaan – näytösoikeudenkäynneissä – pitkiin rangaistuksiin. Vangittujen omaisia ja läheisiä kuulustellaan, he – jopa kokonaiset yhteisöt – joutuvat ratsioiden kohteiksi.

Merkittävintä ja näkyvintä on Krimin tataareihin kohdistuva vaino, vainon rinnalla Krimin tataariyhteisöiden moskeijoita ja muita uskonnollisia ja kulttuurikohteita on eristetty ja jopa tuhottu, mutta heidän rinnalla entistä useammin vaino ja uhkailu kohdistuu myös muihin uskonnollisiin yhteisöihin, kuten ortodokseihin, jotka eivät tunnusta ”Moskovan kirkkoa” tai Jehovan todistajiin (joka uskonnollisena ryhmänä on Venäjällä kielletty).

Oma lukunsa on sitten miehittäjän lapsiin, päiväkodeissa ja peruskoulussa kohdistama, ”isänmaallinen kasvatus” ja militarisointi, jossa lapsiin kylvetään ”isänmaallisuuden” nimissä vihansiemenet. Toimintametodit ovat hyvin pitkälle samat, jollaisilla neuvostovaltiossa kasvatettiin lapsia 60- ja 70-luvuilla. Viholliskuvan synnyttäminen aloitettiin jo hyvin varhain, lapset opetettiin taistelemaan fasisteja vastaan, aivan kuten tänään tehdään Venäjällä ja Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla Krimillä ja Donbasissa. Sivusin aihetta blogissani ”YYA-Yleisradio kohti ’Naapurineljännestä’.” (kirj. 16. kesäkuuta 2019), joka oli vastine YLE:n julkaisemaan, toimittaja Marjo Näkin kirjoittamaan, kritiikittömään Krim-raporttiin, jossa vierailtiin myös lasten ja nuorten Artek-leirillä. (11)

Yunarmiyan nuoret opettavat Artek-leirillä ”itsepuolustusta”.













Viitisen vuotta sitten Venäjällä perustettiin Yunarmiya, organisaatio, joka järjestää sotilaskoulutusta 3–18 vuotiaille lapsille ja nuorille. Toukokuuhun 2019 mennessä siihen oli liittynyt jo yli puolimiljoonaa lasta ja nuorta. Tuhannet lapset ja nuoret Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta ovat liittyneet (tai pakotettu liittymään) Yunarmiyaan, siihen on (pakko)värvätty lapsia ja nuoria myös miehitetystä Itä-Ukrainasta, jossa myös järjestetään koulutusta näille lapsille ja nuorille.

 

Marko 


1. https://vienna.mfa.gov.ua/en/news/zayava-shchodo-trivayuchoyi-agresiyi-rosiyi-proti-ukrayini-ta-nezakonnoyi-okupaciyi-krimu-fbs-obsye091220

2. https://yle.fi/uutiset/3-11686193 

3. Pieniä vihreitä miehiä Krimillä”, kuva teoksesta: Вторжение в Украину: Хроника российской агрессии. Kuvassa olevan kuvan on ottanut Sergei Pavlov (Укринформ)  maaliskuussa 2014 Krimillä.

4. https://informnapalm.org/en/russia-loses-control-over-self-defense-of-crimea/ 

5. http://navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2017/april-2017-navy-naval-forces-defense-industry-technology-maritime-security-global-news/5157-russia-black-sea-fleet-4k44-utyos-coastal-missile-crew-fires-live-weapon-on-practice-target.html 

6. https://informnapalm.org/en/russia-s-plans-nuclear-weapons-crimea/ 

7. http://krym-otdykh.ru/xranilishhe-yadernogo-oruzhiya-feodosiya-13/ 

8. http://khpg.org/en/1602081147 

9. https://crimea.suspilne.media/en/news/2329 

10. https://crimea24.tv/content/kak-voennie-razvorachivayut-polevoy-ko/ 

11. https://yle.fi/uutiset/3-10786805 

Olen hyödyntänyt lähteenä myös ”Crimea Behind the Curtain – Guide to the Occupied Zone” julkaisua.




maanantai 21. joulukuuta 2020

Venäjä jatkaa sotaa Itä-Ukrainassa ”tulitauosta” huolimatta

 

Viimeisin näennäisesti voimassa oleva tulitauko Ukrainan sotatoimialueella alkoi heinäkuun 27. päivä kuluvaa vuotta. Tulitauosta huolimatta sotatoimet eivät ole loppuneet eikä Venäjä ole lopettanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojensa huoltoa ja varustamista, joukkojen harjoittelurutiinit kuin myös rotaatiojärjestys ovat pysyneet ennallaan.

Ukrainan ETYJ:lle antaman ilmoituksen mukaan 27. heinäkuuta alkaneen tulitauon aikana on sotatoimissa kaatunut joulukuun alkuun mennessä neljä ukrainalaissotilasta viidentoista haavoittuessa. Vastaavasti viimeisen parin viikon (5. – 19. joulukuuta) aikana kolme Ukrainan asevoimien sotilasta on haavoittunut sotatoimien seurauksena, mutta toisin kuin ”tulitauon” ensimmäisten viikkojen ja kuukausien kuluessa, joulukuussa Venäjän proxy-joukot ja niitä tukevat Venäjän asevoimien ja erikoisjoukkojen sotilaat ovat tulittaneet kohteita Ukrainan hallinnoimilla alueilla aiempaa enemmän myös raskaammalla kalustolla, kuten 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä sekä 122 mm tykistöllä (esim. 4. joulukuuta ukrainalaisasemiin ammuttiin yhteensä 13 kappaletta 122 mm tykistökranaattia sekä 120 mm kranaatinheittimien kranaatteja). (1)

Minsk II sopimuksessa kiellettyjen raskaiden asejärjestelmien lisäksi vihollisen toimesta ukrainalaisasemia on tulitettu säännöllisesti pienikaliiperisilla aseilla; 30 mm kranaattikonekivääreillä – joiden tulenohjauksessa Venäjä on hyödyntänyt syksyä enemmän nelikoptereita sekä tiedustelulennokkeja; ukrainalaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin on laukaistu Venäjän proxyjen toimesta POM-2 miinoja (esim. joulukuun 18. päivä Venäjän proxy-joukot laukaisivat kyseisiä miinoja yhteensä 12 kpl kohti ukrainalaisasemia); käytetty kevyitä sinkoja toistuvasti – myös POM-2 jalkaväkimiinojen levittämiseen; marraskuun 29. päivä Ukrainan asevoimat torjui venäläisistä erikoisjoukkojen sotilaista kootun ”sabotaasiryhmän” etenemisen rintamalinjan yli Svitlodarskin lohkolla, samana päivänä samalla alueella pudotettiin yksi Venäjän asevoimien käyttämä Granat-1 taktinen tiedustelulennokki. Taistelukosketuksen jälkeen vetäytynyt vihollinen jätti jälkeensä joukon henkilökohtaista varustusta, sekä MON-50 viuhkamiinoja ja PFM-1 jalkaväkimiinojen kuljettamiseen tarkoitetun KSF-1 kuljetusputken.*

Ukrainan asevoimien marraskuussa pudottama venäläinen Granat-1 tiedustelulennokki.













Navodtšik-2-järjestelmä kuvattuna Luhanskin lähistöllä, kuva OSCE_SMM.











Ennen Granat-1 tiedustelulennokin pudottamista, ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio oli havainnut 12 kilometrin päässä rintamalinjasta Luhanskin kaupungin lähistöllä Navodtšik-2-järjestelmän operointiaseman (kuvan keskimmäinen ajoneuvo). Navodtšik-2 järjestelmään kuuluu KamAZ-4350 maastokuorma-auton alustalle rakennettu operointiasema sekä maksimissaan seitsemän Granat-tiedustelulennokkia, jotka voivat olla malleja Granat-1, -2, -3 ja -4, joiden operointikantamat ovat 10; 15; 25 ja 100 kilometriä. Niin ikää marraskuussa Venäjä siirsi Djakoven kautta kaksi israelilaiseen IAI Searcheriin perustuva Forpost tiedustelulennokkia Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. (2)

Kyseinen marraskuun 29. päivä pudotettu Granat-1 tiedustelulennokki ei ole ainoa Venäjän ja sen proxy-joukkojen käyttämä tiedustelulennokki tai -nelikopteri, jonka Ukrainan asevoimat ja sitä tulevat osastot on pudottanut/ eliminoinut marraskuun lopun ja joulukuun kuluessa. Marraskuun lopulla Talakivkan itäpuolella vihollisen käyttämä nelikopteri pudotettiin pienikaliiperisten aseiden tulella, ja viimeksi 19. joulukuuta Ukrainan asevoimat torjui vihollisen tiedustelulennokin saapumisen kontrolloimilleen alueille elektronisen sodankäynnin järjestelmillä.

Syksyyn verrattuna Venäjä on viime aikoina lisännyt merkittävästi tiedustelulennokkien sekä nelikoptereiden käyttöä, saman aikaisesti ETYJ on havainnut (ja kuvannut) loppukesään ja syksyyn verrattuna huomattavasti enemmän moderneja venäläisiä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Aiemmin mainitun Navodtšik-2 järjestelmän ohella alueella on havaittu R-330Zh Zhitel (Kovske, 28. marraskuuta); RB-341V Leer-3 (Luhansk, 8. marraskuuta); vanhemmasta kalustosta RP-377L Lorandyt -järjestelmät sijoitettuna UAZ-pakettiautoihin.

Ukrainan ETYJ-edustajat ovat toistuvasti muistuttaneet Venäjän sotatoimista Itä-Ukrainassa sekä Venäjän miehitystoimista Krimin niemimaalla ETYJ:n osanottajamaita. Hyvin laajasti viimeksi joulukuun 9. päivä verkkokonferensissa raportin ”Russia’s ongoing aggression against Ukraine and illegal occupation of Crimea” myötä, jossa ukrainalaisedustajat muistuttavat jäsenmaiden edustajia:

We would like to draw your attention to the regular use of the UAVs by the Russian armed formations aimed at receiving necessary information on the defensive positions of the Armed Forces of Ukraine for further offensive actions and shelling”. (3)


Miinat ja räjähteet merkittävä uhka siviileille

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan tämän vuoden kuluessa (1. tammikuuta – 14. joulukuuta 2020) Itä-Ukrainan sotatoimialueella on menehtynyt sotatoimista johtuen 21 siviiliä, samana aikana 96 siviiliä on vammautunut sodankäynnin seurauksena. (4) Tällä hetkellä merkittävin osa siviiliuhreista on seurausta erilaisista miina- ja räjähdeonnettomuuksista. Arvioiden mukaan Itä-Ukrainan sotatoimialue kuuluu maailman miinoitetuimpiin, merkittävin osa jalkaväkimiinoista ja erilaisista sirotemiinoista on Venäjän proxy-joukkojen sekä niitä tukevien Venäjän asevoimien osastoiden rintamalinjan molemmin puolin kylvämiä.

Esimerkki ETYJ:n Ukrainan monitorointimission kirjaamasta, räjähteeseen astumisen aiheuttamasta vammautumisesta:

The SMM followed up on reports of a man (in his sixties) who suffered injuries from the detonation of an explosive object in Slovianoserbsk (non-government-controlled, 28km northwest of Luhansk). On 12 December, a man (in his sixties) told the Mission that on 4 October he had been fishing on the Siverskyi Donets river bank somewhere between Slovianoserbsk and Dovhe (non-government-controlled, 22km north-west of Luhansk) and had stepped on an object which had subsequently exploded. He said that as a result, he had lost the lower part of his left leg, which the SMM visually confirmed. According to medical certificates which the man showed to the Mission, he had been admitted to a hospital in Luhansk city on 4 October. On 5 October, staff at the hospital told the SMM by phone that on 4 October, a man (in his sixties) had been admitted with injuries consistent with those caused by the detonation of an explosive object.” (Daily Report 298/2020, 15 December 2020).

Michael Sheldonin kirjoittaman artikkelin ”Long-range mining in the Donbas” mukaan –

Mines and unexploded ordnance present serious hazards, threats, and security impediments to civilians in the Donbas. Eastern Ukraine is one of the most landmine contaminated areas in the world, with landmines and other explosive hazards causing over 40 percent of casualties among civilians in eastern Ukraine in 2018. From April 14, 2014 to March 31, 2020, mines, UXO, and other explosive remnants of war caused a total of 1,091 civilian casualties, including 329 deaths. (5)

Havaintojeni mukaan Venäjän proxy-joukkojen yleisimmin käyttämiä miinoja ovat tällä hetkellä POM-2 miinojen ohella PMN-2 ja PMN-4 sekä MON-50 ja MON-100 miinat, joita tällä hetkellä valmistetaan vain Venäjällä.

PMN-2 jalkaväkimiina.**












POM-2 jalkaväkimiina.** 












Tätä kirjoitusta voi pitää eräänlaisena täydennyksenä marraskuun 11. päivä julkaisemaani ”Venäjä huoltaa ja vahvistaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa” kirjoitukseen. ETYJ:lle luovuttamassaan lausunnossa Ukrainan edustajat viittasivat myös Venäjän turvallisuutta heikentäviin toimiin miehittämällään Krimin niemimaalla. Palaan Krimin niemimaan merkittävästi heikentyneeseen ympäristö- ja turvallisuustilaan erillisessä blogissa tulevina päivinä.


Marko


Lähteet:

1., 2. ja 3. https://vienna.mfa.gov.ua/en/news/zayava-shchodo-trivayuchoyi-agresiyi-rosiyi-proti-ukrayini-ta-nezakonnoyi-okupaciyi-krimu-fbs-obsye091220 

4. https://www.osce.org/files/f/documents/e/3/474042.pdf 

5. https://medium.com/dfrlab/long-range-mining-in-the-donbas-bdc2a898ac2c 

Lähteenä on käytetty myös Ukrainan Операція об'єднаних сил / Joint Forces Operation Facebook-sivua sekä Landmine Monitor 2017 tiedostoa.

*: Kuvassa (alla) pudotetun Granat-1 tiedustelulennokin ohella ukrainalaissotilaiden haltuun ottamaa, vihollisen jälkeensä jättämää varustusta. Kuten MON-50 viuhkamiinoja sekä PFM-1 jalkaväkimiinojen kuljettamiseen tarkoitetun KSF-1 säiliön ja (täysiä) rynnäkkökiväärin lippaita muun materiaalin ohella.










**: Kuvat PMN-2 ja POM-2 miinoista ukrainalaislähteistä sotatoimialueelta.



keskiviikko 16. joulukuuta 2020

MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan Buk-M1 TELAR miehitetyssä Itä-Ukrainassa

Aloitin pienimuotoisen MH17-projektin julkaisemalla lauantaina 12. joulukuuta blogin ”MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matka Ukrainan rajalle”, jossa kävin läpi kyseisen prikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matkan tukikohdastaan Marshala Zhukovasta, Kurskin itäpuolelta, satojen kilometrien päähän Venäjän ja Ukrainan rajaseudulle, Millerovon länsi- ja lounaispuolelle. Tässä kirjoituksessa tarkoituksenani on käydä läpi 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalustoon kuuluneen Buk-M1 TELARin nro. 332 tunnettu matka Itä-Ukrainassa, Venäjän varustamien ja merkittävältä osin venäläisupseerien johtamien joukkojen hallinnassa olevalla alueella.

Malaysia Airlinesin lentoa MH17 edeltävänä iltana (16. heinäkuuta 2014) käydään kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Ukrainan itäosissa on käynyt niin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita, niin että alueen militanttikomentajat tiedostivat mitä tuleman pitää, jollei apua tulisi ja pian. Suojaksi lisääntynyttä Ukrainan ilmavoimien aktiivisuutta vastaan militantit tarvitsivat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa – puhelun kuluessa toivottiin nimenomaan Bukia (eli 9K37M1 Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmää), jollainen heille luvattiin toimittaa. (1)

Ensimmäinen havainto Buk-M1 TELARista nro. 332 Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa (ent. Krasnodon) klo 04:28, 17. heinäkuuta 2014. Samalta aamulta kolonnasta on havainto myös Hartsyzkista Makiivkan itäpuolelta ennen ensimmäisiä julkaistuja kuvia Donetskista aamulta 17. heinäkuuta 2014.















Aamulla 17. heinäkuuta 2014 Buk-M1 nro. 332 kuvattiin trailerilla Donetskissa prospekt Illitšan ja Šahtobudivnykiv bulevardin risteyksessä, (kuva otettiin prospekt Illitša 78:n kohdalta). Lokakuussa 2017 julkaistu kuva oli ensimmäinen kuvallinen todiste Buk-M1 nro. 332 saapumisesta Donetskiin, mutta jo heinäkuun 17. 2014 julkaistiin viesti Bukia kuljettaneen kolonnan saapumisesta Makiivkan suunnalta Donetskiin:

Плохие новости.

В районе 9 часов из Макеевки в сторону Донецка по макеевскому шоссе проследовал тягач на платформе которого был установлен ЗРК Букм1-м2?

Указанная ЗРК проследовала до пересечения с бульваром Шахтостроителей. Ее сопровождал конвой в составе, 1 паркетник серого цвета Rav4, комуфлированный автомобиль УАЗ и микроавтобус хюндай синего цвета с тонировкой. По состоянию на 9–15 комплекс находился на пересечении Шахтостроителей и Ильича. Боевики повыходили из автомобилей заняв таким образом 2 крайних левых полосы движения. Очевидно, ожидали дальнейших логистических указаний.”* (2)











17. heinäkuuta 2014 Paris Matchin toimittaja kuvasi Makiivs’ken pikatiellä (H21) Buk-M1 TELARia nro. 332 kuljettaneen ajoneuvoyhdistelmän pysähtyneenä pikatien levennykselle. (3) Paris Matchin toimittajat soittivat ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon, numerosta vastannut henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen oli ”varastettu”, sijaitsee Donetskissa ul. Molodykh Shakhtariv’lla (no. 19) Kyivskyin alueella muutaman kilometrin päässä Donetskin keskustasta.

Venäjän proxy-joukot käyttivät samaista traileria ja Volvoa muihinkin kalustokuljetuksiin sotatoimialueella kesän ja syksyn 2014 aikana. (4) (Se siitä varastamisesta!)










Heinäkuun 17. päivä 2014, kello 10:10** Buk-M1 nro. 332 kuljettanut ajoneuvokolonna kuvattiin autokameralla videolle Makiivkan eteläosassa vul. Avtotransportnalla, Kapitalnajan puiston kohdalla. Kolonna oli tuolloin matkalla kohti itää valtatielle H21 ja siihen kuului kaksi citymaasturia, Volvon vetämä traileri, jolla Buk-M1 oli sekä UAZ-maastoauto. Yllä oleva kuva on kuvakaappaus videolta ”Бук”, jonka Іван Оліфіренко latasi toukokuussa 2016 Youtubeen. Kyseisen videon merkittävyyden havaitsivat ensinnä @AmishJihadi ja @loondale, joista @AmishJihadi seuraa edelleen hyvin aktiivisesti MH17 tutkintaa osallistuen myös aiheesta käytäviin keskusteluihin.










Kuvakaappaus Volvosta ja trailerilla olevasta Buk-M1 TELARista sijoitettu satelliittikuvaan vul. Avtotransportnalla, eteläisessä Makiivkassa.











Autokameralla kuvatun videon kuvausajankohta oli tiedossa, joten yksityinen tiedusteluyhtiö Stratfor hankki käyttöönsä alueelta otettuja satelliittikuvia, jotka omalta osaltaan todistivat sen, että kyseinen Buk-M1 TELARia kuljettaneesta kolonnasta kuvattu video on kuvattu väitettynä ajankohtana kyseisessä paikassa. (5) (Huom. satelliittikuvassa pohjoinen oikealla. Volvon vetämä traileri on edennyt noin 550 metriä koilliseen vul. Avtotransportnajaa ”Бук”-videon kuvauspaikalta).









Heinäkuun 17. päivä, kello 11:00 – 12:00 välisenä aikana ajoneuvokolonna ohitti ensin Zuhresin pikkukaupungin ja sen jälkeen Šah’tarskin jatkaen matkaa kohti Torezia pikatie H21:tä myöten. Yllä kuvakaappaus lyhyeltä videolta, Buk-M1-kolonna kuvattuna Zuhresissa sen edetessä vul. Karl Marks’ia (H21) myöten kohti koillista. (Kuvakaappaus Youtube-videolta).









Samana päivänä, kello 12:00 – 12:45 välisenä aikana Buk-M1 TELARia trailerilla vetänyt Volvo ja niitä saattaneet ajoneuvot saapuvat Toreziin lännestä poistuen kaupungista itään, Snižnen suuntaan. Buk-M1 TELAR nro. 332 trailerilla, kuvattuna Torezissa 17.7.2014 prospect Gagarinan ja ul. 50 rokiv SRSR:n risteyksessä.










Torezista MH17 pudottamisen rikostutkinnasta vastaavalla JIT:llä on ollut käytössään julkaisematonta kuva-aineistoa. Suojatakseen kuvasarjan ottajaa, kuvista on poistettu kaikki muut tunnistamista helpottavat kohdat. Tämän jälkeen julkisesti on näytetty vain kuvat kohteesta eli traileria vetänyt Volvo sekä trailerilla ollut Buk-M1 TELAR ja kaksi muuta kolonnaan kuulunutta ajoneuvoa. (6) Trailerilla olevan Buk-M1 TELARin yksityiskohtia on verrattu muihin reitin varrelta otettuihin kuviin Buk-M1 TELARista, jolloin on varmistunut se, että kyseessä on yksi ja sama TELAR eli nro. 332.










Iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014 kello 13:00 aikoihin ns. Buk-kolonna saapui Snižneen, jossa Buk-M1 ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30, jonka jälkeen Buk-M1 TELARilla ajettiin Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken kylää. Bukin liikkeistä alueella on julkaistu sosiaalisessa mediassa ainakin yksi valokuva ja video (kumpikin upotuskuvina satelliittikuvassa).















Buk-M1 nro. 332 kuvattiin vul. Karapetjanalla Snižnessä iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014. Matkaa tielle T0522, jolla se videoitiin seuraavan kerran, on noin 1,2 kilometriä. (Kuva via @GirkinGirkin).










Buk-M1 TELAR nro. 332 ajamassa kohti Pervomaiskyin kylää tiellä T0522 iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014. Pervomaiskyin kylästä länteen sijaitsevalta pellolta kyseinen TELAR laukaisi MH17 pudottaneen ohjuksen jokunen tunti myöhemmin. Paikalta, jolla Buk-M1 kuvaushetkenä on, on matkaa Pervomaiskyin kylän alueelle reilut 5000 metriä.

Kuvakaappaus videolta ”Орудие убийства малайзийцев Снежное 17 07 2014”. (Huom. alkuperäinen video on poistettu youtubesta).










Like M58, X48 was present at the firing location. In short, this witness states that on July 17, 2014 in the afternoon, near a blockade of the self-proclaimed DPR on the road from Snizhne to Saur-Mogila, he saw a Buk driving and hear minutes later that a missile was launched. X48 saw the field catch fire and pinpoints where the missile was launched. That is the same location as emerged in the satellite image study. X48 states that the Buk drove to the road after the missile’s launch and also that there were four soldiers in an equal uniform. The uniform was khaki, with a helmet with those ears attached. These soldiers looked different from those at the blockade post”. (7)

Heinäkuun 17. päivä 2014, kello 16:19:56 lennon MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.

Kello 16:20:xx Malaysian Airlines lento MH17 tuhoutui Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin 2. pataljoonan kalustoon kuuluneesta Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä, takaa katsottuna, lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Ohjus laukaistiin pellolta Pervomaiskyin kylän länsipuolelta Pervomaisken kylästä lounaaseen. Kaikki Malaysia Airlinesin lennon MH17 298 matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä kuolivat tämän terroriteon, sellaisena pudotusta voidaan pitää, seurauksena. Merkittävin osa ilmatorjuntaohjuksen pudottaman koneen kappaleista putosi Hrabove – Rozsypne – Petropavlivka -kolmion alueelle. (8) 










Julkaistujen tietojen mukaan ukrainalaistaustainen Leonid ”Krot” Khartšenko oli vastuussa Buk-M1 TELARin n:o 332 siirroista Ukrainan maaperällä, hän oli todennäköisesti läsnä, kun lennon MH17 pudottanut ohjus laukaistiin. Khartšenkon vastuulla oli Buk-M1 TELARin siirto Snižnen alueelta takaisin Venäjälle.

Heinäkuun 17. päivänä, illalla kello 21:30 jälkeen Igor ”Strelkov” Girkin soittaa Sergei Dubinskille, antaen käskyn siirtää Buk-M1 TELAR saattueessa Luhanskin oblastin ja Venäjän väliselle rajalle ja toimittaa se näin Venäjälle. Noin tuntia myöhemmin, kello 22:35 Dubinski vastaavasti antoi käskyn Khartšenkolle toimittaa Buk-M1 TELAR Luhanskin alueella Venäjän rajalle ja luovuttaa se siellä henkilölle, joka saapuu noutamaan sitä. Käskyn saatuaan Khartšenko kokosi ryhmän suojaamaan Buk-M1 TELARin kuljettamista takaisin Venäjälle käytössään olevalla trailerilla.

On todennäköistä, että Buk-M1 TELAR nro. 332 oli kätkettynä jonnekin Snižnen alueelle iltapäivän ja illan (17. heinäkuuta) ajan, sillä ohjuksen laukaisun ja ilta puolenkymmenen (Girkinin soitto) välillä Buk-M1:den ympärillä vallitsi syvä hiljaisuus.

JIT:n julkaisemien tietojen mukaan Buk-M1 TELAR siirrettiin Snižnen alueelta Venäjälle seuraavien reittipisteiden kautta:

Khrustalnyi (entinen Krasnyi Lutš) – FashchivkaDebaltsevePerevalskLuhansk, jossa Buk-M1 TELARia kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan Buk-M1 nro. 332 trailerilla noin kello 05:xx – KhriashchuvateMolodonvardiyskSukhodilskSjevernyi, josta Buk-TELAR  siirtyi Venäjän puolelle heinäkuun 18. 2014, puhelintietojen mukaan kello 07:15.










Kello viiden aikaan aamulla (18. heinäkuuta 2014) Buk-M1 TELARia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä tallentui videolle vul. Nechuya-Levyts'koholla Luhanskissa, yhdistelmän suuntana oli Krasnodon/Sjeverne. (9) Videolla on nähtävissä, Buk-M1:ssä olevan enää kolme ohjusta neljän sijaan, jälleen yksi välillinen todiste siitä, että kyseisestä Buk-TELARista ammuttiin lento MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus. Risteysaluetta voi tarkastella ”улица Нечуя-Левицкого”-linkistä.

Samaisena aamuna (18. heinäkuuta 2014) aamuseitsemän aikoihin Buk-M1 TELARia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä poistui Ukrainasta Venäjän puolelle, puhelutietojen perusteella Buk-M1 siirrettiin Ukrainan alueelta Venäjälle Sjevernyin kautta.










Päivää myöhemmin 19. heinäkuuta 2014 Kamensk-Šahtinskissa Venäjällä kuvattiin todennäköisesti 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-ilmatorjuntajärjestelmään kuuluva latauslavetti 9A39 M1, nro. x23. Kuvauspaikalta on linnuntietä reilut 24 kilometriä Ukrainan ja Venäjän väliselle rajaosuudelle, joka tuolloin – heinäkuussa 2014 – oli osin venäläisjoukkojen hallinnassa.

Tämän Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista käsittelevän kirjoitussarjan seuraavassa osassa käyn läpi Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatia sekä Alankomaissa käynnissä olevassa MH17-oikeudenkäynnissä syytettyinä olevan nelikon – Igor ”Strelkov” Girkin, Sergei “Khmury” Dubinski ja Oleg “Gyurza” Pulatov sekä ukrainalaistaustainen Leonid ”Krot” Khartšenko – kytkeytymistä Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.bbc.com/news/av/world-europe-37499811 

2. https://vk.com/wall-67445695_68330 

3. https://www.parismatch.com/Actu/International/EXCLU-MATCH-Un-camion-vole-pour-transporter-le-systeme-lance-missiles-577289 

4. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/06/30/low-loader/ 

5. https://worldview.stratfor.com/article/examining-evidence-russias-involvement-malaysia-airlines-crash 

6. https://www.youtube.com/watch?v=Sf6gJ8NDhYA 

7. http://www.whathappenedtoflightmh17.com/another-indication-for-russian-involvement-witness-x48-saw-four-soldiers-wearing-helmets-with-ear-flaps-near-the-launcher-the-day-mh17-was-shot-down/ 

8. http://graphics.wsj.com/mh17-crash-map/ 

9. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/05/29/whos-lying-an-in-depth-analysis-of-the-luhansk-buk-video/ 


Kirjoituksessa on hyödynnetty myös muita lähteitä, kuten Bellingcatin julkaisemia katsauksia ”MH17 - Potential Suspects and Witnesses from the 53rd Anti-Aircraft Missile Brigade” ja ”Exploring Russia's 53rd Brigade's MH17 Convoy with StoryMap”.

*: ”Bad news. Around 9am, a hauler was going along the Makeevka highway from Makeevka in the direction of Donetsk. On the platform was a BukM1-M2? This AAMS proceeded to the intersection with Shakhtostroiteley Boulevard. The system was accompanied by a convoy that was composed of 1 gray Rav4 SUV, a camouflaged UAZ, and a dark blue Hyundai van with tinted windows. As of 9:15am, the vehicle was located at the intersection of Shakhtostroiteley and Ilycha. The militants got out of their cars, blocking 2 of the far left lanes. Obviously, they were waiting for logistical guidance.” (Bellingcat).

**: Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla osa käyttää miehityshallinnon määräyksen mukaisesti Moskovan aikaa, osa pitäytyy edelleen Ukrainan ajassa, mikä voi aiheuttaa hämmennystä lukijoissa. Kesällä 2014 käytäntö oli hyvin kirjava, eivätkä miehitettyjen alueiden asukkaat aina itsekään olleet varmoja, mitä aikaa tarkoitettiin ”arkipuheessa”.