Viimeisin tulitauko Ukrainan sotatoimialueella alkoi
heinäkuun 27. päivä, tulitauosta huolimatta sotatoimet eivät ole täysin
loppuneet eikä Venäjä ole lopettanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille
sijoitettujen joukkojensa huoltoa ja varustamista, joukkojen
harjoittelurutiinitkin ovat pysyneet ennallaan.
Ukrainan asevoimien mukaan 27. heinäkuuta alkaneen tulitauon
aikana on taisteluissa kaatunut marraskuun alkuun mennessä kolme
ukrainalaissotilasta yhdentoista haavoittuessa. Viime vuonna vastaavana aikana
kaatui 17 ukrainalaissotilasta ja 180 haavoittui. On kuitenkin muistettava,
että tulitauon aikana sotatoimialueella on menehtynyt enemmän kuin kolme
ukrainalaissotilasta. Loppukesästä Itä-Ukrainassa Joint Forces Operation
-alueella raivonneiden maastopalojen sammutustöissä ja samaan aikaan
suoritetuissa räjähteiden raivaamisissa sekä sammutustöiden yhteydessä
tapahtuneissa räjähdeonnettomuuksissa menehtyi muutamia (vähintään kolme)
Ukrainan asevoimien sotilaita, jotka on laskettu kotiseutujen multiin
sotilaallisin kunnianosoituksin operaation kuluessa menehtyneinä.
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan lokakuun 19. ja
marraskuun 1. päivän välillä sotatoimialueella kolme siviiliä vammautui ja
kaksi menehtyi sotatoimista johtuvista syistä, uhreista neljä oli seurausta
erilaisista räjähdeonnettomuuksista. Tämän vuoden kuluessa Itä-Ukrainan
sotatoimialueella on menehtynyt yhteensä 16 siviiliä, 76 vammautuessa. (1)
Seuraavaksi tarkemmin Venäjän, tulitauon kuluessa
suorittamasta, joukkojensa huollosta ja vahvistamisesta Itä-Ukrainan
miehitetyillä alueilla, alueille sijoitettujen joukkojen huollon osalta
keskityn tarkemmin viimeisen parin-kolmen viikon tapahtumiin.
Venäjältä on toimitettu Itä-Ukrainan miehitetyille alueille
viimeisen parin-kolmen viikon aikana Donetskin alueella operoivalle 1.
armeijakunnalle ja Luhanskin alueella operoivalle 2. armeijakunnalle muun
muassa 122 mm ja 152 mm tykistökranaatteja sekä ammuksia panssarijoukoille.
Niin ikää tavarajunilla alueelle on toimitettu 1200 tonnia polttoainetta sekä
aseita ja ammuksia jalkaväelle.
Lokakuun viimeisen viikon aikana Venäjältä toimitettiin
Itä-Ukrainan miehitetyille alueille 21 kappaletta T-64 ja T-72B
taistelupanssarivaunuja, 17 kappaletta BMP-1 ja BMP-2 rynnäkkövaunuja ja 12
kappaletta miehistönkuljetusajoneuvoja, mallia BTR-70 ja BTR-80.
Tämän uutisen aikaikkunan ulkopuolelta on syytä muistaa
ETYJ:n havainto yöaikaan tapahtuneesta rajanylityksestä 19. lokakuuta 2020
Manychin kylän lähellä, jolloin Venäjältä saapui kaksi kolonnaa maastokuorma-autoja
sekä maastoautoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. ETYJ:n käytössä ollut
pitkänkantaman tiedustelulennokki seurasi toisen kolonnan matkaa miehitettyyn
Donetskiin, kaupungin keskusta-alueen lähellä sijaitsevaan tukikohtaan saakka.
Manychin alue kuuluu Venäjän luonnollisiin ja säännöllisesti
käyttämiin huoltoreitteihin. Alueella oli lounas-koillinen-suuntainen tie jo
ennen sotaa, sodan myötä tiestä on muodostunut Venäjälle merkittäväksi
luonnehdittava huoltoreitti, jolla ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on
havainnut toistuvasti rajan ylittävää (laitonta) liikennettä sotilasmallisilla kuorma-autoilla
ja muilla ajoneuvoilla. Rajallisten resurssien sekä toistuvien
kalustomenetysten tähden ETYJ:n ei ole mahdollista suorittaa alueella
säännöllisempää, yöaikaan tapahtuvaa, lentotiedustelua. Venäjän asevoimat on
sodan aikana pudottanut lukuisia ETYJ:n pitkänkantaman tiedustelulennokkeja
Manychin alueella.
Informnapalmin haltuunsa saama ja julkaisema kuva lokakuun 2020 rajanylityksestä. (2) |
Kalusto- ja materiaalitoimitusten ohella Venäjä on varustanut
Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamansa joukot tulevan talven
varalle. Alueelle on myös sijoitettu uusia joukkoja, samalla pidempään
palvelleita joukko-osastoja on vedetty takaisin Venäjälle.
Tiedustelu- ja OSINT-tietojen perusteella Venäjältä on
saapunut miehitetyille alueille myös kaksi yksikköä ”Forpost”
tiedustelulennokkeja sekä lähi-ilmatorjuntakalustoa, olkapäältä laukaistavia
ilmatorjuntaohjuksia ja toistakymmentä kappaletta 23 millin ZU-23-2
ilmatorjuntakanuunoita sekä 9K35
Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmiä.
Yhteen ”Forpost” yksikköön kuuluu maksimissaan komentokeskus
sekä kolme lennokkia. Ei ole tiedossa, saapuiko alueelle kaksi täyttä yksikköä
vai ovatko ne vajaita.
Israelilaiseen IAI Searcheriin perustuva Forpost
kuuluu edelleen Venäjän moderneimpiin tiedustelulennokkeihin. Lentoaika 18
tuntia yli 6000 metrissä, Forpostin kantama on maksimissaan 250 km. Israelin
kanssa tehty kauppa sisälsi yhteensä 30 yksikköä, joista kussakin on kolme
tiedustelulennokkia ja komentokeskus. Elokuussa 2019 Venäjä suoritti
ensimmäiset koelennot Forpost-R-versiolla, joka on suunniteltu ja valmistettu
Venäjällä. Venäjä on tilannut kymmenen Forpost-R-yksikköä.
Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat
israelilaisten kanssa 400 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen IAI Searcher
II tiedustelulennokin komponenttien valmistamisesta Kazanin
helikopteritehtaalla. Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. (3)
Ukrainan sodassa Venäjä on menettänyt pudotettuina tai
muusta syystä ainakin viisi Forpost tiedustelulennokkia. Ensimmäisen elokuussa
2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa, myöhemmin
syksyllä 2014 kaksi, joista toinen löydettiin Novokaterynivkan läheltä.
Toukokuussa 2015 Dnipro-1 vapaaehtoispataljoona pudotti Forpost
tiedustelulennokin Avdiivkan lähellä, lennokin tunnistenumero on 923.
Lokakuussa 2016 Venäjä menetti Ukrainan sodassa viidennen Forpostin (nro. 915).
Venäjältä on toimitettu maanteitse Itä-Ukrainan
miehitetyille alueille 99. ”humanitaarisen kolonnan” lisäksi ainakin parilla
kymmenellä maastokuorma-autolla aseita ja ammuksia jalkaväelle. 99. ”humanitaarisella
kolonnalla” toimitettiin miehitettyjen alueiden ”viranomaisilmoituksen” mukaan
50 tonnia lääkkeitä ja hoitotarvikkeita Luhanskin alueelle ja 65 tonnia
lääkkeitä ja hoitotarvikkeita Donetskin alueelle. Ei ole varmuutta siitä, mitä
kaikkea materiaalia 99. ”humanitaarisella kolonnalla” alueelle toimitettiin,
koska ETYJ tai mikään muukaan organisaatio ei päässyt tarkastamaan kolonnaa sen
saapuessa Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan.
99. ”humanitaarinen kolonna” matkalla miehitettyyn Luhanskiin. |
Venäjä ja sen varustamat joukot kaivautuvat kirjaimellisesti
entistä syvemmälle Donbasin mustaan maahan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
ohella Ukrainan asevoimat on tehnyt lukuisia havaintoja asemien vahvistamisesta
kuin myös uusien linnoitettujen asemien rakentamisesta sekä juoksuhautojen
kaivamisesta. Miehitetyn Donetskin alueen ns. tiedotus- ja informaatioministeriö
julkaisi lokakuun alkupuolella Donetskin eteläpuolella kuvattua
videomateriaalia, videolla alueelle sijoitetut joukot esittelevät käytössään
olevaa kahta BAT-2 pioneeri- ja raivausajoneuvoa sekä MDK-3 tela-ajoneuvoa,
jota käytetään muun muassa panssariesteiden ja -suojien kaivamiseen. (4)
Eri lähteissä julkaistujen tietojen mukaan Venäjän
proxy-joukot ovat tehneet merkittäviä linnoitustöitä sekä juoksuhautaverkoston
laajennustöitä etelässä, Mariupolin itäpuolella Vodianen ja Uzhivkan (entinen
Lenins’ke) välisellä lohkolla – työt alueella ovat jatkuneet aina
viimeviikoille saakka. (5)
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisema kuva juoksuhautojen laajennustöistä miehitetyillä alueilla (elokuu 2020). |
Sotatoimialueen eteläisen rintamaosan ohella Venäjän proxy-joukot
ovat olleet tavanomaista aktiivisempia myös miehitetyn Horlivkan länsiosiin
rajoittuvalla lohkolla. Kyseisellä alueella asemien vahvistamisen ja uusien
rakentamisen ohella, joukot ovat kaivaneet asemista juoksuhautoja kohti
Ukrainan kontrolloimia alueita. Horlivkan luoteispuolella, Shyroka Balkassa, laajennus-
ja kaivutyöt alkoivat jo elokuun alkupuolella.
Shyroka Balkaan rajoittuvalla lohkolla Ukrainan asevoimat on
myös vahvistanut puolustustaan, ETYJ:n havaintojen mukaan Novhorodsken (Shyroka
Balkaa vastapäätä) alueella sijainnutta laajaa miinakenttää (panssarimiinoja)
on syksyllä vahvistettu. (6)
* * *
Kohti talvea mentäessä Venäjän varustamien joukkojen vahvuus
miehitetyssä Itä-Ukrainassa on yli 35 000 miestä, 1. ja 2. armeijakunnalla on
käytössä kalustoa seuraavasti:
|
lukumäärä |
taistelupanssarivaunut |
481 |
rynnäkkövaunut
ja miehistönkulj.ajoneuvot |
941 |
tykistö ja kranaatinheittimet |
708 |
raketinheittimet |
202 |
ilmatorjunta-aseistus
ja -järjestelmät |
680+ |
Ilmatorjunta-aseistusta lukuun ottamatta lukumäärät ovat loka-marraskuun
vaihteelta.
Mikäli emme huomioi tätä ns. tulitaukoa, Venäjä jatkaa miehistystään
Itä-Ukrainassa, huoltaa joukkojaan ja käytännössä vahvistaa niitä kaiken aikaa.
Venäjä toimittaa alueelle enemmän ammuksia ja muuta materiaalia mitä
matalanintensiteetin taisteluissa kuluttaa. Alueelle toimitetaan Venäjältä
huollettua ja toisinaan myös modernisoitua kalustoa, samalla Venäjälle palaa
ikääntyneempää ja sodan kuluttamaa kalustoa, mikä tarkoittaa samalla sitä, että
nyt – talven koittaessa – Venäjän varustamat joukot ovat vahvemmat kuin mitä ne
olivat heinäkuussa ”tulitauon” alkaessa.
Marko
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkänkantaman
tiedustelulennokki kuvasi elokuun 2020 lopulla kaksitoista 122 mm 2S1 Gvozdika
panssarihaupitsia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, Buhaivkan kylän lähellä
sijainneella varikko- ja varastoalueella. ETYJ:n julkaisemassa kuvassa näkyy
kahdeksan kahdestatoista panssarihaupitsista.
Panssarihaupitsien varastointi alueelle rikkoo Minsk II
sopimusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.