keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Venäjä huoltaa ja vahvistaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa

 

Viimeisin tulitauko Ukrainan sotatoimialueella alkoi heinäkuun 27. päivä, tulitauosta huolimatta sotatoimet eivät ole täysin loppuneet eikä Venäjä ole lopettanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojensa huoltoa ja varustamista, joukkojen harjoittelurutiinitkin ovat pysyneet ennallaan.

Ukrainan asevoimien mukaan 27. heinäkuuta alkaneen tulitauon aikana on taisteluissa kaatunut marraskuun alkuun mennessä kolme ukrainalaissotilasta yhdentoista haavoittuessa. Viime vuonna vastaavana aikana kaatui 17 ukrainalaissotilasta ja 180 haavoittui. On kuitenkin muistettava, että tulitauon aikana sotatoimialueella on menehtynyt enemmän kuin kolme ukrainalaissotilasta. Loppukesästä Itä-Ukrainassa Joint Forces Operation -alueella raivonneiden maastopalojen sammutustöissä ja samaan aikaan suoritetuissa räjähteiden raivaamisissa sekä sammutustöiden yhteydessä tapahtuneissa räjähdeonnettomuuksissa menehtyi muutamia (vähintään kolme) Ukrainan asevoimien sotilaita, jotka on laskettu kotiseutujen multiin sotilaallisin kunnianosoituksin operaation kuluessa menehtyneinä.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan lokakuun 19. ja marraskuun 1. päivän välillä sotatoimialueella kolme siviiliä vammautui ja kaksi menehtyi sotatoimista johtuvista syistä, uhreista neljä oli seurausta erilaisista räjähdeonnettomuuksista. Tämän vuoden kuluessa Itä-Ukrainan sotatoimialueella on menehtynyt yhteensä 16 siviiliä, 76 vammautuessa. (1)

Seuraavaksi tarkemmin Venäjän, tulitauon kuluessa suorittamasta, joukkojensa huollosta ja vahvistamisesta Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, alueille sijoitettujen joukkojen huollon osalta keskityn tarkemmin viimeisen parin-kolmen viikon tapahtumiin.

Venäjältä on toimitettu Itä-Ukrainan miehitetyille alueille viimeisen parin-kolmen viikon aikana Donetskin alueella operoivalle 1. armeijakunnalle ja Luhanskin alueella operoivalle 2. armeijakunnalle muun muassa 122 mm ja 152 mm tykistökranaatteja sekä ammuksia panssarijoukoille. Niin ikää tavarajunilla alueelle on toimitettu 1200 tonnia polttoainetta sekä aseita ja ammuksia jalkaväelle.

Lokakuun viimeisen viikon aikana Venäjältä toimitettiin Itä-Ukrainan miehitetyille alueille 21 kappaletta T-64 ja T-72B taistelupanssarivaunuja, 17 kappaletta BMP-1 ja BMP-2 rynnäkkövaunuja ja 12 kappaletta miehistönkuljetusajoneuvoja, mallia BTR-70 ja BTR-80.

Tämän uutisen aikaikkunan ulkopuolelta on syytä muistaa ETYJ:n havainto yöaikaan tapahtuneesta rajanylityksestä 19. lokakuuta 2020 Manychin kylän lähellä, jolloin Venäjältä saapui kaksi kolonnaa maastokuorma-autoja sekä maastoautoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. ETYJ:n käytössä ollut pitkänkantaman tiedustelulennokki seurasi toisen kolonnan matkaa miehitettyyn Donetskiin, kaupungin keskusta-alueen lähellä sijaitsevaan tukikohtaan saakka.

Manychin alue kuuluu Venäjän luonnollisiin ja säännöllisesti käyttämiin huoltoreitteihin. Alueella oli lounas-koillinen-suuntainen tie jo ennen sotaa, sodan myötä tiestä on muodostunut Venäjälle merkittäväksi luonnehdittava huoltoreitti, jolla ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on havainnut toistuvasti rajan ylittävää (laitonta) liikennettä sotilasmallisilla kuorma-autoilla ja muilla ajoneuvoilla. Rajallisten resurssien sekä toistuvien kalustomenetysten tähden ETYJ:n ei ole mahdollista suorittaa alueella säännöllisempää, yöaikaan tapahtuvaa, lentotiedustelua. Venäjän asevoimat on sodan aikana pudottanut lukuisia ETYJ:n pitkänkantaman tiedustelulennokkeja Manychin alueella.

Informnapalmin haltuunsa saama ja julkaisema kuva lokakuun 2020 rajanylityksestä. (2)









Kalusto- ja materiaalitoimitusten ohella Venäjä on varustanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamansa joukot tulevan talven varalle. Alueelle on myös sijoitettu uusia joukkoja, samalla pidempään palvelleita joukko-osastoja on vedetty takaisin Venäjälle.

Tiedustelu- ja OSINT-tietojen perusteella Venäjältä on saapunut miehitetyille alueille myös kaksi yksikköä ”Forpost” tiedustelulennokkeja sekä lähi-ilmatorjuntakalustoa, olkapäältä laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia ja toistakymmentä kappaletta 23 millin ZU-23-2 ilmatorjuntakanuunoita sekä  9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmiä.

Yhteen ”Forpost” yksikköön kuuluu maksimissaan komentokeskus sekä kolme lennokkia. Ei ole tiedossa, saapuiko alueelle kaksi täyttä yksikköä vai ovatko ne vajaita.

Israelilaiseen IAI Searcheriin perustuva Forpost kuuluu edelleen Venäjän moderneimpiin tiedustelulennokkeihin. Lentoaika 18 tuntia yli 6000 metrissä, Forpostin kantama on maksimissaan 250 km. Israelin kanssa tehty kauppa sisälsi yhteensä 30 yksikköä, joista kussakin on kolme tiedustelulennokkia ja komentokeskus. Elokuussa 2019 Venäjä suoritti ensimmäiset koelennot Forpost-R-versiolla, joka on suunniteltu ja valmistettu Venäjällä. Venäjä on tilannut kymmenen Forpost-R-yksikköä.

Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat israelilaisten kanssa 400 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen IAI Searcher II tiedustelulennokin komponenttien valmistamisesta Kazanin helikopteritehtaalla. Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. (3)

Ukrainan sodassa Venäjä on menettänyt pudotettuina tai muusta syystä ainakin viisi Forpost tiedustelulennokkia. Ensimmäisen elokuussa 2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa, myöhemmin syksyllä 2014 kaksi, joista toinen löydettiin Novokaterynivkan läheltä. Toukokuussa 2015 Dnipro-1 vapaaehtoispataljoona pudotti Forpost tiedustelulennokin Avdiivkan lähellä, lennokin tunnistenumero on 923. Lokakuussa 2016 Venäjä menetti Ukrainan sodassa viidennen Forpostin (nro. 915).

Venäjältä on toimitettu maanteitse Itä-Ukrainan miehitetyille alueille 99. ”humanitaarisen kolonnan” lisäksi ainakin parilla kymmenellä maastokuorma-autolla aseita ja ammuksia jalkaväelle. 99. ”humanitaarisella kolonnalla” toimitettiin miehitettyjen alueiden ”viranomaisilmoituksen” mukaan 50 tonnia lääkkeitä ja hoitotarvikkeita Luhanskin alueelle ja 65 tonnia lääkkeitä ja hoitotarvikkeita Donetskin alueelle. Ei ole varmuutta siitä, mitä kaikkea materiaalia 99. ”humanitaarisella kolonnalla” alueelle toimitettiin, koska ETYJ tai mikään muukaan organisaatio ei päässyt tarkastamaan kolonnaa sen saapuessa Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan.

99. ”humanitaarinen kolonna” matkalla miehitettyyn Luhanskiin.










Venäjä ja sen varustamat joukot kaivautuvat kirjaimellisesti entistä syvemmälle Donbasin mustaan maahan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission ohella Ukrainan asevoimat on tehnyt lukuisia havaintoja asemien vahvistamisesta kuin myös uusien linnoitettujen asemien rakentamisesta sekä juoksuhautojen kaivamisesta. Miehitetyn Donetskin alueen ns. tiedotus- ja informaatioministeriö julkaisi lokakuun alkupuolella Donetskin eteläpuolella kuvattua videomateriaalia, videolla alueelle sijoitetut joukot esittelevät käytössään olevaa kahta BAT-2 pioneeri- ja raivausajoneuvoa sekä MDK-3 tela-ajoneuvoa, jota käytetään muun muassa panssariesteiden ja -suojien kaivamiseen. (4)











Eri lähteissä julkaistujen tietojen mukaan Venäjän proxy-joukot ovat tehneet merkittäviä linnoitustöitä sekä juoksuhautaverkoston laajennustöitä etelässä, Mariupolin itäpuolella Vodianen ja Uzhivkan (entinen Lenins’ke) välisellä lohkolla – työt alueella ovat jatkuneet aina viimeviikoille saakka. (5)

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisema kuva juoksuhautojen laajennustöistä miehitetyillä alueilla (elokuu 2020).










Sotatoimialueen eteläisen rintamaosan ohella Venäjän proxy-joukot ovat olleet tavanomaista aktiivisempia myös miehitetyn Horlivkan länsiosiin rajoittuvalla lohkolla. Kyseisellä alueella asemien vahvistamisen ja uusien rakentamisen ohella, joukot ovat kaivaneet asemista juoksuhautoja kohti Ukrainan kontrolloimia alueita. Horlivkan luoteispuolella, Shyroka Balkassa, laajennus- ja kaivutyöt alkoivat jo elokuun alkupuolella.

Shyroka Balkaan rajoittuvalla lohkolla Ukrainan asevoimat on myös vahvistanut puolustustaan, ETYJ:n havaintojen mukaan Novhorodsken (Shyroka Balkaa vastapäätä) alueella sijainnutta laajaa miinakenttää (panssarimiinoja) on syksyllä vahvistettu. (6)

* * *

Kohti talvea mentäessä Venäjän varustamien joukkojen vahvuus miehitetyssä Itä-Ukrainassa on yli 35 000 miestä, 1. ja 2. armeijakunnalla on käytössä kalustoa seuraavasti:

 

lukumäärä

taistelupanssarivaunut

481

rynnäkkövaunut ja miehistönkulj.ajoneuvot

941

tykistö ja kranaatinheittimet

708

raketinheittimet

202

ilmatorjunta-aseistus ja -järjestelmät

680+


Ilmatorjunta-aseistusta lukuun ottamatta lukumäärät ovat loka-marraskuun vaihteelta.

Mikäli emme huomioi tätä ns. tulitaukoa, Venäjä jatkaa miehistystään Itä-Ukrainassa, huoltaa joukkojaan ja käytännössä vahvistaa niitä kaiken aikaa. Venäjä toimittaa alueelle enemmän ammuksia ja muuta materiaalia mitä matalanintensiteetin taisteluissa kuluttaa. Alueelle toimitetaan Venäjältä huollettua ja toisinaan myös modernisoitua kalustoa, samalla Venäjälle palaa ikääntyneempää ja sodan kuluttamaa kalustoa, mikä tarkoittaa samalla sitä, että nyt – talven koittaessa – Venäjän varustamat joukot ovat vahvemmat kuin mitä ne olivat heinäkuussa ”tulitauon” alkaessa.

 

Marko 














ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkänkantaman tiedustelulennokki kuvasi elokuun 2020 lopulla kaksitoista 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, Buhaivkan kylän lähellä sijainneella varikko- ja varastoalueella. ETYJ:n julkaisemassa kuvassa näkyy kahdeksan kahdestatoista panssarihaupitsista.

Panssarihaupitsien varastointi alueelle rikkoo Minsk II sopimusta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.