MH17: tarkastelussa Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut venäläinen 53. ilmatorjuntaohjusprikaati

 

Palataan vielä Malaysia Airlinesin lennon MH17 (Schiphol, Amsterdam – Kuala Lumpur) pudottaneeseen Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin, etenkin sen miehitykseen ja kokoonpanoa sekä toimiin kesän ja syksyn 2014 aikana.

Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin (sotilasyksikkö nro. 32406) tukikohta sijaitsee Venäjällä, Maršala Žukovan länsipuolella Kurskin kaupungista reilut 11 kilometriä itään. Kyseinen prikaati on osa Venäjän maavoimien kaartin 20. armeijaa, jonka historia ulottuu 4. panssariarmeijan muodossa toiseen maailmansotaan saakka. 4. panssariarmeija perustettiin kesäkuussa 1942, josta lähtien se on ollut ensinnä osa Neuvostoliiton maavoimia ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen osa Venäjän maavoimia. Tässä yhteydessä ei ole perusteltua käydä tämän tarkemmin 20. kaartin armeijan historiaa läpi. Venäjän maavoimien organisaatiorakenteen vuoksi oli kuitenkin perusteltua huomioida 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin asema osana kaartin 20. armeijaa sekä osana Venäjän läntistä sotilaspiiriä. Kurskin alue, jossa prikaatin tukikohta rauhan aikana sijaitsee, rajoittuu Ukrainaan.

 

Lyhyt kertaus prikaatin historiaan

53. ilmatorjuntaohjusprikaati on perustettu Neuvostoliitossa v. 1967, jolloin se kantoi nimeä 268. ilmatorjuntaohjusrykmentti. Perustamisen aikaan rykmentti oli sijoitettuna Artikiin, Armenian Sosialistisen Neuvostotasavallan alueelle, rykmentin pääaseena oli S-75 Dvina (NATO:n raportointinimi: SA-2 Guideline) ilmatorjuntaohjus. Kyseisellä ohjustyypillä pudotettiin vappuna, 1. toukokuuta 1960, Francis Gary Powersin ohjaama U-2-vakoilukone Sverdlovskin (nyk. Jekaterinburg) alueella. (1) 1960-luvun lopulla prikaatiksi laajentunut joukko-osasto siirrettiin Itä-Saksaan osaksi kaartin 1. panssariarmeijaa. Tuolloin prikaati tunnettiin jo nykyisellä nimellään 53. ilmatorjuntaohjusprikaati, prikaatin aseistukseen kuuluivat muun muassa 2K11 Krug (NATO:n raportointinimi: SA-4 Ganef) ilmatorjuntaohjukset.

Sijoitusaikanaan Itä-Saksan alueella, joulukuusta 1968 puna-armeijan vetäytymiseen yhdistyneestä Saksasta vuonna 1992, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati oli ajoittain myös osa kaartin 20. armeijaa. Neuvostoliiton hajoamista seuranneena vuonna (Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991) 53. ilmatorjuntaohjusprikaati vedettiin Venäjälle ja sijoitettiin Kurskin alueelle. Venäjällä prikaati liitettiin kaartin 20. armeijaan. Tuolloin prikaatin ilmatorjuntaohjusaseistuksen rungon muodostivat 9K37M1 Buk-M1 (NATO:n raportointinimi: SA-11 Gadfly) ilmatorjuntaohjukset.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kohdalla on hyvä myös muistaa se, että vuosien 1994–1998 välillä prikaati oli väliaikaisesti sijoitettuna Gudautaan Abhasian alueelle Georgiassa osana Venäjän ”rauhanturvaoperaatiota”. Kyseinen ”rauhanturvaoperaatio” sinetöi Abhasian alueen miehittämisen ja irrottamisen Georgiasta. Venäjä toteutti vastaavan kaltaisen operaation, joskin vieläkin näkyvämmin, Etelä-Ossetiassa.

Helmikuun 21. 2023 Vladimir Putin myönsi prikaatille ”Kaartin”-arvonimen ”ansioista” hyökkäyssodassa Ukrainaan. (2) Omasta puolestani toivon, että mahdollisimman paljon prikaatin kalustoa on ruostumassa tuhoutuneena Ukrainassa ja mahdollisimman moni sotilas on lannoittamassa mustaa multaa Ukrainassa.

Siirtykäämme lyhyen historiakatsauksen jälkeen 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin historiasta kesään ja syksyyn 2014, mikä ajanjakso on Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen kannalta olennaisin periodi prikaatin lähihistoriassa.

 

53. ilmatorjuntaohjusprikaati kesällä ja syksyllä 2014

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin  komentajana on toiminut vuodesta 2013 lähtien eversti Sergei B. Mutškajev. Hänen edeltäjänsä, eversti Aleksei Zolotov, toimi kaartin 20. armeijan ilmapuolustuksesta vastaavana upseerina kesällä 2014.

Kesällä ja syksyllä 2014 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin ilmatorjunta-aseistuksen runko muodostui Novator 9K37 M1 Buk ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä, tai mallin myöhemmästä versiosta 9K37 M1-2 Buk ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-M1 TELAR nro 332, kuva via whathappenedtoflightmh17.org.

Kokonainen Buk-M1 tai Buk-M1-2 järjestelmä pitää sisällään yksitoista tela-ajoneuvoa:

tyyppi	lukumäärä
9S470M1 komentokeskus	1
9S18M1 Kupol-M1 3D maalinosoitustutka	1
9A39M1 latauslavetti (TEL)	3
9A310M1 ohjuslavetti (TELAR)	6

 

Taulukon lähde: Bellingcat, s. 5.

Patteriin kuuluu tavallisesti kaksi Buk-M1 ohjuslavettia ja yksi latauslavetti, jokaiseen pataljoonaan kuuluu tavallisesti ohjuslavettien ja latauslavettien lisäksi yksi komentokeskus ja yksi maalinosoitustutka-ajoneuvo. 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuului kolme pataljoonaa.

Alla olevassa kuvakollaasissa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan miehitys (pataljoonan komentava upseeri, pattereiden komentajat sekä Buk-M1 järjestelmän tela-ajoneuvojen komentajat) sekä yhden pataljoonan kalusto kesällä 2014.

Lukijoiden on hyvä tietää, että venäjän kielisessä tekstissä yksiköistä käytetyt termit voivat olla harhaanjohtavia, esim. ilmatorjuntaohjusprikaatin pataljoonasta käytetään venäjässä termiä дивизион (”divisioona”) eikä venäjän kielistä sanaa батальон, joka muistuttaa sanaa ”pataljoona”. Vastaavasti divisioona-luokan sotilaallisesta yhtymästä käytetään venäjällä nimeä дивизия (”diviziya”). (3)

Suomessa ilmatorjuntaohjusprikaatin pataljoonasta käytetään nimeä patteristo, joka jakautuu pattereihin. Käytän tässä kirjoituksessa kuitenkin suoria käännöksiä Bellingcatin julkaisuissaan käyttämistä termeistä, jolloin ”battalion” kääntyy ”pataljoonaksi” ja ”battery” ”patteriksi”.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kohdalla huomio kohdistuu etenkin 2. pataljoonaan, joka siirrettiin kesäkuussa 2014 tukikohdasta Maršala Žukovan Millerovon länsi- ja lounaispuolelle Venäjän ja Ukrainan väliselle rajaseudulle. Huomioitavaa kuitenkin on se, että 2. pataljoonan kalustoon kuulunut Buk-M1 TELAR nro. 222 korvattiin saman prikaatin 3. pataljoonan Buk-M1 TELARilla nro. 332, joka sitten siirrettiin Venäjältä Ukrainan puolelle heinäkuussa nähdyin seurauksin. Tiedossa ei ole kumman pataljoonan miehistö operoi kyseisellä TELAR:illa Millerovon alueella, julkisessa tiedossa ei myöskään ole se millaisella miehistöllä kyseistä TELAR:ia operoitiin 17. heinäkuuta 2014, jolloin Malaysia Airlinesin lento MH17 pudotettiin kyseisestä TELAR:ista laukaistulla ohjuksella. JIT:n sai myös todistajalausuntoja ohjuksen laukaisuhetkeltä (todistajat X48 ja M58), joista lainaan todistajaa X48:

“He saw a dark green Buk driving, and five or six minutes later heard an explosion. Above his head a missile trail appeared, and he then heard a second explosion in the air. He saw pieces of an aircraft falling to the ground in a fan shape. The Buk then drove to the road. It was now missing one of its missiles. X48 also described four soldiers who caught his attention. They looked different from the soldiers at the checkpoint, and wore helmets with ‘ears’. Investigation revealed that within a TELAR the crew communicates using a ‘tank helmet’, a protective helmet with covered earphones and an audio link. After the aircraft wreckage hit the ground, these four soldiers moved off in the direction of the checkpoint”. (4)

Lausunnossa mainitulla “blockade post’illa” tarkoitetaan Pervomaiskyin kylän länsipuolella sijainnutta, Venäjän proxy-joukkojen ja militanttien tielle T0522 pystyttämää tarkastuspistettä. Tietä T0522 pääsi muun muassa tärkeälle Savur-Mohylan kukkulalle. Huomioitavaa on myös se, että todistajan (X48) mukaan Buk-M1 TELAR:issa näkyi neljä yhtenäisiin univormuihin pukeutunutta sotilasta. Todistajan (X48) lausunnon perusteella voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä Buk-M1 TELARin miehistöstä. Buk-M1 TELARin miehistö käsittää neljä henkeä – kaksi upseeria ja kaksi sotilasta.*

Savur-Mohyla kuului Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla sijainneeseen Šah’tarskin piiriin, jonka alueella Ukrainan asevoimat aloitti operaation heinäkuun 16. päivä tarkoituksenaan katkaista Venäjän huoltoreitti etelästä rajan yli miehitetyille alueille. Edellisenä päivänä (15. heinäkuuta) Igor Girkin vieraili yhdessä militanttikomentaja Aleksandr Borodain kanssa Savur-Mohylan koillispuolella, vierailun aikana kuvatulla tallenteella on havaittavissa myös yksi 9K35 Strela-10 (NATO:n raportointinimi: SA-13 Gopher) lähi-ilmatorjuntajärjestelmä. (5)

Ryhmän vierailu alueella voi liittyä kaakossa Marynivkan alueella tuolloin käytyihin raskaisiin taisteluihin mutta taustalla voi myös olla muitakin tarkoitusperiä alkaen rajaseudun hallinnasta ja tuen saamisesta Venäjän puolelta Kuibyshevon kautta. Venäjä oli ryhtynyt rakentamaan Kuibyshevon kylän ympäristöön varustuksia joukoilleen kesällä 2014, maastolinnoitteet ja telttaleirit saivat miehitystä viimeistään heinäkuussa 2014. Huomioitavaa on se, että heinäkuun 16. päivän jälkeen Venäjä sijoitti Kuibyshevon alueelle ainakin yhden Buk-M1 TELARin sekä komentokeskuksen ja maalinosoitustutkan. Alueelle sijoitettu joukko-osasto kuului todennäköisesti Venäjän maavoimien 67. ilmatorjuntaohjusprikaatille. Prikaatin tukikohta sijaitsi tuolloin Vladikavkazissa Pohjois-Ossetiassa, Venäjällä. (6)

Palatkaamme kuitenkin Maršala Žukovasta Millerovon alueelle siirrettyyn 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin. Osia prikaatin 2. pataljoonasta siirrettiin 23.–25. kesäkuuta 2014 Maršala Žukovasta Millerovon alueelle, Rostovin oblastin pohjoisosiin.

Seuraavassa taulukossa 23.–25. kesäkuuta 2014 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan koostumus. Kolonna matkasi Maršala Žukovasta Millerovon länsi- ja lounaispuolelle. Kolonnaan kuului myös MH17 pudottanut Buk-M1 nro. 332, mikä – kuten edellä mainittua – kuului alun perin prikaatin 3. pataljoonan kalustoon.

ajoneuvo	ajoneuvojen lukumäärä	ajoneuvo	ajoneuvojen lukumäärä
KamAZ 65225 trailerilla Buk-yksiköitä	11	Ural 4320 jossa KS-2573 nosturi	1
KrAZ 255B	4	KamAZ 5350, trailerilla ja ilman traileria	14
GAZ-66	5	ZIL 131	2
Ural 4320	5	Ural 4320 kytketty KamAZ 5350	1
UAZ 452 ambulanssi	1	PAZ 3205 linja-auto	1

 

Taulukon lähde: Bellingcat, s. 13.

Bellingcatin esittämän arvion mukaan kolonnan vahvuuteen kuului maksimissaan 155 upseeria ja sotilasta kyseisestä prikaatista.

Ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalustoa siirrettiin tukikohdastaan Maršala Žukovasta etelään Venäjän maavoimien 2. ja 147. kuljetuspataljoonan kalustoilla. 2. kuljetuspataljoona kuuluu 69. erilliseen logistiseen prikaatiin (sotilasyksikkö 11385), 147. kuljetuspataljoona kuuluu vastaavasti sotilasyksikköön 83466. (7) 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun joukko-osaston eteneminen 23.–25. kesäkuuta 2014 Maršala Žukovasta Millerovoon ja sieltä Venäjän ja Ukrainan välisen rajan tuntumaan käydään läpi Bellingcatin laajassa raportissa (Exploring Russia's 53rd Brigade's MH17 Convoy with StoryMap), joten tässä yhteydessä kyseiseen matkaan ei ole enää syytä palata. Olen kirjoittanut aiheesta suppeamman yhteenvedon joulukuussa 2020 nimellä ”MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matka Ukrainan rajalle”. (8)

Samaisen kesän aikana 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa siirrettiin toistamiseen (19.–21. heinäkuuta 2014) tukikohdastaan etelään Rostovin oblastin alueelle. Heinäkuun kolonnan määränpää oli todennäköisesti Kamensk-Šahtinskin lounaispuolella, jossa kolonnan eteneminen kuvattiin viimeisen kerran. Heinäkuussa etelään, Ukrainan rajan tuntumaan, siirrettiin prikaatin 1. pataljoonan miehistöä ja kalustoa – myös Buk-M1 TELAR:eja. Kamensk-Šahtinsk sijaitsee reilut 60 kilometriä etelään Millerovosta.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-M1 TELAR, videoituna Staryi Oskolissa 19. heinäkuuta 2014. (9)

Elokuun 16. päivä Reuters julkaisi artikkelin ja kuvia Kamensk-Šahtinskin ulkopuolelta muutamasta kuorma-autosta, joihin oli lastattu ohjusten säilytyslaatikoita. Kuvissa näkyvien kuorma-autojen rekisterikilpien perusteella Bellingcatin onnistui varmistua siitä, että ne kuuluivat 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille. (10)

Kuva via Bellingcat.

Kesällä ja alkusyksyllä 2014 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin osia oli sijoitettuna Venäjän ja Ukrainan väliselle rajaseudulle Millerovon länsi- ja lounaispuolella seuraavien paikkakuntien ja paikkojen Dubyn, Mitjakinskajan ja Tšebotovkan sekä Vološinon läheisyydessä, ja Millerovosta etelään Kamensk-Šahtinskin lounaispuolella.

Kurskin alueelta siirrettiin etelään Dubyn ympäristöön heinäkuun 16. päivään mennessä sotilaita myös toisesta yksiköstä, 16. erillisestä elektronisen sodankäynnin prikaatista (sotilasyksikkö 64055) –

”Artur, of Unit 64055 or the 16th Separate Electronic Warfare Brigade (another unit from Kursk), posted a picture of himself sitting on a truck in the area of Duby on 16 July 2014.” (11)

Olen merkinnyt alla olevaan satelliittikuvaan edellä lueteltujen paikkojen/ alueiden sijainnit Rostovin oblastin pohjoisosissa Ukrainan rajan tuntumassa. Satelliittikuvaan on merkitty myös muutama muu Ukrainan ja Venäjän kesän ja alkusyksyn 2014 sodankäynnin tapahtuma sekä Venäjän propagandatoiminnan kannalta olennainen havainto.

Yllä olevaan kuvaan huomiona: maastoleirien osalta tiedot ovat vaillinaiset. Olen merkinnyt kuvaan vain sellaiset leirit, jotka on mainittu Bellingcatin MH17 raporteissa, tai jotka ovat Venäjän joukkojen toiminnan kannalta merkittäviä (esim. Millerovon lentotukikohdan ympäristön leirit sekä Verkhnekrasnyin itäpuolella oleva leiri, joka oli aktiivisessa käytössä vuosien ajan Venäjän Itä-Ukrainan sotilasoperaation ja sodan aikana).

Heinäkuun 14. päivä 2014 Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin koneen lentäessä 6500 metrin korkeudessa Luhanskin alueen itäosassa, Davydo-Mykil’s’ken kylän yllä. (12) Kone pudotettiin todennäköisimmin ilmatorjuntaohjuksella, spekulaatioissa on myös nostettu esiin se mahdollisuus, että kyseinen Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin ilmatorjuntaohjuksen sijaan ilmataisteluohjuksella venäläisen hävittäjän toimesta. Antonov An-26 pudotettiin Ukrainan ilmatilassa, sellaisen alueen yllä, joka ei ollut Ukrainan täydellisessä kontrollissa heinäkuussa 2014. Kuljetuskoneen lentokorkeus pudotushetkenä oli 6500 metriä, mikä tarkoittaa sitä, että olkapäältä laukaistava ilmatorjuntaohjus (MANPADS) voidaan jättää laskuista pois. Pudotusalueella operoineilla Venäjän proxy-joukoilla ja militanteilla oli tuolloin vain lähi-ilmatorjuntaan tarkoitettuja MANPADS:eja. Venäjän puolella lähimmät tiedetyt ilmatorjuntaohjusjärjestelmät oli sijoitettu Mitjankinskaja – Duby -alueelle. Alueella oli yksi tai useampia Buk-M1 TELAR:ia sekä latausvaunuja, jotka kuuluivat 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoon. Toisaalta Millerovossa sijaitsi lentotukikohta, joka oli aktiivisessa käytössä jo kesällä 2014, ja jonne oli sijoitettu Venäjän ilmavoimien 31. hävittäjärykmentti (sotilasyksikkö 75391), jonka kalustoon kuului Sukhoi ja MiG monitoimihävittäjiä. (13) (Huom. rykmentti vastannee kooltaan lennostoa).

Ukrainan maavoimilla alkoi Stanytsia Luhanska – Mykolaivka -lohkolla heinäkuussa 2014 operaatio rajaseudun haltuun ottamiseksi sekä Luhanskin saarrostamiseksi. Ukraina ei ehtinyt saattaa operaatiota kaikilta osin loppuun Venäjän aktiivisen sotatoimiin puuttumisen ja lopulta elokuussa 2014 suorittaman invaasion takia. Ennen Venäjän laajaa maaoperaatiota ja sitä edeltänyttä ”humanitaarista kolonnaa” Ukrainan alueelle, ukrainalaisjoukot menettivät Izvarynen raja-aseman ja alueen hallinnan Venäjän proxy-joukoille heinä-elokuun vaihteessa.

Pohdittavaa Venäjän sotatoimista Ukrainassa ja Ukrainaan rajoittuvilla alueilla kesällä 2014 

Mietteissä Pyhän Yrjön ristillä (IV luokka) palkittu venäläisupseeri sekä heinäkuussa 2014 pudotettu Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone.

Yliluutnantti Konstantin Miškin, lokakuu 2015.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonaan kuuluvalle yliluutnantti Konstantin Miškinille myönnettiin IV luokan Pyhän Yrjön risti valmistumisensa eli vuoden 2011 jälkeen mutta kuitenkin ennen lokakuun 10. 2015, jolloin kyseinen ansiomitali havaittiin Miškinillä valokuvissa ensimmäisen kerran. (14)

Pyhän Yrjön riskin kohdalla on huomioitava sen myöntämisehdot. Se voidaan myöntää sotilaalle tai upseerille, joka on ansioitunut taistelussa, puolustaessaan Venäjää ulkoisen vihollisen hyökkäykseltä –

tai

ansioitunut sotilasoperaatiossa vieraan maan alueella, joka tähtää turvallisuuden ylläpitämiseen tai rauhan palauttamiseen.

Miškin palveli vuodet 2011–2015 53. ilmatorjuntaohjusprikaatissa. Prikaatin ainoat tunnetut sotilasoperaatiot kyseisenä ajanjaksona suoritettiin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla. Prikaatin kalustolla (9K37M1 Buk-M1 TELAR) pudotettiin Malaysia Airlinesin lento MH17 heinäkuun 17. 2014. Muutamaa päivää aiemmin (14. heinäkuuta 2014) Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin sen lentäessä 6500 metrin korkeudessa Luhanskin alueen itäosassa, Davydo-Mykil’s’ken yllä. Kuten edellä kirjoitin, kyseinen osa Ukrainaa ei ollut heinäkuussa 2014 täysin Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien vapaaehtoisjoukkojen hallinnassa. Kaistale maaseutua Luhanskin kaupungista Ukrainan ja Venäjän rajalle oli Venäjältä tulleiden joukkojen hallussa. Näillä joukoilla ei ollut tuolloin sellaista ilmatorjunta-aseistusta, jolla olisi yltänyt Antonov An-26 lentokorkeuteen (6500 metriä). Sen sijaan Venäjällä, Dubyn kylää ympäröivälle maaseudulle oli tuolloin jo leiriytynyt osia 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta. Alueella oli myös yksi tai useampia Buk-M1 TELAR eli laukaisualustoja sekä ainakin yksi latausalusta (TEL) ja muuta pataljoonan kalustoa. Dubyn ja Davydo-Mykil’s’ken välimatka on noin 15 kilometriä vrt. Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmän torjuntaetäisyys 9M38 M1-ohjuksella 3 kilometristä 35 kilometriin eli Dubyn alueelle sijoitetulla kalustolla oli mahdollista torjua kohteita Ukrainan puolella. Venäjä ei ole tunnustanut kyseisen Antonovin pudottamista, josta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä suuntaan tai toiseen. Kuten tiedämme, Venäjä ei myöskään ole tunnustanut osuuttaan MH17 pudottamisessa tai osuuttaan Ukrainan epävakauttajana sekä sodan käynnistäjänä Donbasissa keväällä 2014.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Steven J. Zaloga: Soviet Air Defence Missiles s. 51.

2. https://theins.ru/en/news/259576

3. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf 

4. https://www.prosecutionservice.nl/topics/mh17-plane-crash/prosecution-and-trial/closing-speech-public-prosecution-service-december-2021/closing-speech-day-2-21-december-2021 

5. https://www.facebook.com/bellingcat/posts/504820833039706 

6. https://informnapalm.org/en/67th-air-defense-missile-brigade-russia-ukraine/ 

7. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2017/06/05/mh17-drivers-russian-june-july-2014-buk-convoy-trucks/ 

8. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/12/mh17-53-ilmatorjuntaohjusprikaatin-2.html 

9. https://ok.ru/video/15162083871  (linkki ollut toimiva 9. tammikuuta 2021)

10. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf  s. 18.

11. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf  s. 42.

12. https://www.ibtimes.co.uk/ukraine-military-plane-shot-down-by-russia-1456632 

13. https://gfsis.org.ge/maps/russian-military-forces 

14. https://informnapalm.org/en/jan08-mh17-donbas-cross/ 

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin historian sekä tämän kirjoituksen taustoituksessa on käytetty myös seuraavia lähteitä: Global Securityn artikkelia SA-11Gadfly Buk-1M-2, Informnapalmin artikkelia Russian Air Defense Officer Got a St. George’s Cross IV Degree: …, whathappenedtoflightmh17.com -verkkosivua ja Bellingcatin raporttia MH17 - Potential Suspects and Witnesses from the 53rd Anti-Aircraft Missile Brigade sekä muuta 53. ilmatorjuntaohjusprikaatista kirjoitettua, kuten aineistoa.

*: ”The required number of crew members required to operate a Buk-M1 missile launcher is four, as described in Section One. The crew consists of two officers: one detachment commander (начальник расчета), who is a lieutenant (a commissioned officer) and a sergeant (a non-commissioned officer). The two other crew members are an operator, who is a common soldier, and a driver, who is also a soldier”. Bellingcat s. 63.

MH17: vuosikymmen Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta

 

Heinäkuun 17. 2014 kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 Boeing 777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven”. Seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER:n katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin. Samalla päättyi 298 matkustajan ja lentokoneen miehistöön kuuluneen siviilin elämä, kun Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta 9K37M1 Buk-M1 TELAR:ista nro 332 laukaistun 9М38M1-tyyppisen ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloinen taistelukärki räjähti takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella.

Iltapäivä 17. heinäkuuta 2014, Torez – Ukraina. MH17 on hetkeä aikaisemmin pudotettu. (1) 

Vuosikymmen traagisen tapahtuman jälkeen Venäjä kieltää edelleen osallisuutensa Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen. Venäjä ei pelkästään tyydy oman osuutensa kieltämiseen, vaan propaganda ja disinformaatioverkostojensa avulla se pyrkii kääntämään tapahtumakulun ihmisten mielissä päinvastaiseksi. Tai vähintäänkin heittämään epäilyksen kaiken uutisoinnin ylle. Tänään Venäjä käy Ukrainassa laajaa ja äärimmäisen brutaalia tuhoamissotaa, mutta meidän on myös syytä muistaa ne tapahtumat vuosikymmenen takaa, jotka viitoittivat tietä tähän tuhoamissotaan. Tämä kirjoitus on kooste omista kirjoituksistani ja havainnoistani tapahtumista, jotka liittyvät olennaisella tapaa Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen. Tässä koosteessa kertaan Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneen 9K37M1 Buk-M1 TELAR:in nro 332 matkan prikaatin rauhanajan tukikohdasta Maršala Žukovasta Millerovon kautta Itä-Ukrainan sotatoimialueelle. Tätä koostetta täydentävät havainnot tapahtumista, jotka olennaisella tavalla liittyvät Itä-Ukrainan sotatoimiin sekä MH17 pudottamiseen kesällä 2014.

Käsittelen kutakin tapahtumasarjan osaa omissa kappaleissaan, joissa on avainsanoissa linkkejä syventäviin kirjoituksiin lähteineen. Kirjoitustavan takia tämän kirjoituksen loppuun merkitsemäni lähdeluettelo on lyhyehkö.

 

Esinäytös

Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER ei ollut ensimmäinen lentokone, joka vuoden 2014 kesänä pudotettiin Itä-Ukrainan ilmatilassa. Venäjän toteuttaman Krimin niemimaan miehityksen jälkeen sotatoimet Itä-Ukrainassa alkoivat venäläisjohtoisin joukoin Slovjanskissa ja Kramatorskissa 12. huhtikuuta 2014, paria viikkoa myöhemmin 25. huhtikuuta 2014 Ukrainan ilmavoimien Mil Mi-8 MT tuhoutui Kramatorskin lentokentällä pienasetulessa. (2) Huhti- ja toukokuun kuluessa Ukraina menetti vihollisen ilmatorjunnassa (pienikaliiperiset aseet, ilmatorjuntatykit sekä olkapäältälaukaistavat ohjukset) useita Mil Mi-8 keskiraskaita kuljetushelikoptereita sekä Mil Mi-24 taisteluhelikoptereita. Kesäkuun 6. päivä Ukrainan ilmavoimien valvonta- ja tiedustelukäytössä ollut Antonov An-30 pudotettiin olkapäältä laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla. Koneen lentäjä, eversti Konstantin Mohilko, palkittiin postuumisti Ukrainan sankari kunniamerkillä, hänen uhrattuansa henkensä ohjatakseen tuhoon tuomitun koneen pois kaupunkialueen yltä. (3) Muu miehistö pelastautui laskuvarjoin koneesta.

Kesäkuun 14. 2014 Ukrainan ilmavoimat koki siihen mennessä merkittävimmän konetappion, kun sen 25. ilmakuljetusprikaatille (eli kuljetuslentolaivue) kuulunut Iljušin Il-76MD (nro. 76777) pudotettiin ilmatorjuntatulessa koneen ollessa laskeutumassa Luhanskin kansainväliselle lentokentälle. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n silloisen komentajan Vasyl Hritsakin, 7. lokakuuta 2017 julkaiseman tiedon mukaan, koneen pudottamisen taustalla oli venäläinen palkkasotilaspalveluita tarjoava PMC Wagner. (4) Kohtalokkaalla lennolla koneen miehistöön kuului yhdeksän henkilöä ja sitä lensi laivueen varakomentaja, everstiluutnantti Oleksandr Belij. Lennolla oli mukana neljäkymmentä 25.  Dnipropetrovskin maahanlaskuprikaatin sotilasta sekä lastia. Ukrainan ilmavoimien Iljušin Il-76MD:n pudottamisesta ja muista Ukrainan lentokone ja helikopteritappioista keväällä ja kesällä 2014 kirjoituksessani ”Esinäytös: Ukrainan ilmavoimien Iljušin Il-76MD kuljetuskoneen pudottaminen kesäkuussa 2014”.

Tässä vaiheessa joku voi tietty kysyä – miksei Ukrainan ilmatilaa suljettu lentoliikenteeltä, kun tiedossa oli, että Venäjän tukemilla joukoilla oli ilmatorjuntakalustoa. Itse asiassa tänäänkin lennetään päivittäin kriisialueiden yli eli se, ettei Ukrainassa suljettu koko ilmatilaa kauttakulkulennoilta ei ollut lainkaan poikkeuksellista. Ukrainassa oli asetettu rajoituksia siviililentoliikenteelle, muutamaa päivää ennen MH17 pudottamista siviililiikennettä koskeva rajoitus nostettiin 9800 metriin eli kaikki siviililennot alle 9800 metrissä kiellettiin. Tämä oli seurausta siitä, kun Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin ilmatorjuntaohjuksella maan itäosassa 14. heinäkuuta 2014. (5) Koneen lentokorkeus oli tuolloin 6500 metriä. Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen Ukrainan ilmatila suljettiin kaikelta siviililentoliikenteeltä.

 

53. ilmatorjuntaohjusprikaatista kootun joukko-osaston matka Ukrainan rajalle

Venäjän maavoimien 20. kaartin armeijaan Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen aikaan kuulunut, ja edelleen kuuluva, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati (sotilasyksikkö 32406) on rauhan aikana sijoitettu Maršala Žukovan länsipuolella sijaitsevaan tukikohtaan. Prikaatin komentajana oli toiminut vuodesta 2013 lähtien eversti Sergei B. Mutškajev. MH17 pudottanut ohjus laukaistiin 9K37M1 Buk-M1 TELAR:ista nro 332, joka kuului 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 3. pataljoonan kalustoon mutta syystä tai toisesta johtuen TELAR nro 332 siirrettiin 2. pataljoonaan (jossa se korvasi pataljoonan TELAR:in nro 222) ennen kyseisen pataljoonan osien siirtoa etelään Rostovin oblastiin. Kyseisen pataljoonan komentaja oli kesällä 2014 everstiluutnantti Dmitri J. Trunin, hän oli toiminut 2. pataljoonan komentajana vuodesta 2012. (6) Kurskin alueelle oli tuolloin sijoitettu 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin (sotilasyksikkö 32406) ohella myös 448. ohjusprikaati (sotilasyksikkö 35535). Kurskin lentokentältä eli Kursk-Vostotšyin lentokentältä operoi Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjillä varustettu 14. hävittäjärykmentti (sotilasyksikkö 45119).

Arvioiden mukaan Venäjä oli sijoittanut keväällä ja kesällä 2014 Ukrainan rajojen tuntumaan sekä miehitetylle Krimin niemimaalle yhteensä noin 90 000 sotilasta asevoimiensa 28 eri joukko-osastosta (7) ts. 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuuluvat joukot olivat pieni osa Venäjän keväällä ja kesällä Ukrainan rajoille sekä sen miehittämälle Krimin niemimaalle sijoittamia joukkoja.

Ensimmäiset havainnot liikkeellä olleesta, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta kalustosta tehtiin 23. kesäkuuta 2014, jolloin prikaatin 2. pataljoonasta koottu kolonna oli liikkeellä kohti itää Kursk – Voronež välisellä pikatiellä R298 (kyrillisin aakkosin Р298). Tuolloin julkaistun videon kuvaushetkellä kolonna oli edennyt muutaman kilometrin päähän Maršala Žukovasta sijaitsevasta tukikohdastaan. Kesäkuun 23.–25. päivä liikkeellä oli yhteensä 45 prikaatin kalustoon kuulunutta ajoneuvoa, muun muassa Buk-M1 TELAR:it nro.  211, 212, 221, 231 ja 3x2 sekä ainakin yksi latausvaunu (TEL). TELAR nro. 3x2 tunnistettiin myöhemmin TELAR:iksi nro. 332.

Kolonnasta tehtiin lukuisia havaintoja sen edetessä Maršala Žukovasta Millerovoon, Rostovin alueella. Bellingcatin laajassa raportissa (Exploring Russia's 53rd Brigade's MH17 Convoy with StoryMap) käydään läpi kyseisen kolonnan eteneminen 23.–25. kesäkuuta 2014 Maršala Žukovasta Millerovoon sekä Venäjän ja Ukrainan välisen rajan tuntumaan. (8)

Kesäkuun 23. 2014, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta  koottu kolonna lähti liikkeelle tukikohdastaan.

Kesäkuun 23. 2014, kolonna ohittaa Troitskiin, Belgorodin alueella Venäjällä. (9) 

Kesäkuun 25. 2014, ul. Artilleriyskaya Millerovo, Rostovin alue. 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalusto saapui Millerovon alueelle, kolonna kuvattiin tuolloin ohittavaan henkilöautoon asennetulla kojelautakameralla. (10) Kuvaushetkenä kolonna oli Millerovon eteläpuolella tiellä R115 (kyrillisin kirjaimin Р115) noin 25 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta. Matkaa Maršala Žukovasta Millerovon alueelle on vajaat 600 kilometriä. 

Kesäkuun 25. 2014,  53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta koottu kolonna saapuu Millerovoon, Rostovin alueelle. 

Kesän ja alkusyksyn 2014 aikana 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan sotilaiden tai heidän vanhempiensa ja läheistensä sosiaaliseen mediaan postittamien viestien ja kuvien perusteella kyettiin päättelemään sotilaiden olleen sijoitettuna Millerovon alueella useita kuukausia. Millerovon lisäksi pataljoonaan kuuluvia joukkoja oli sijoitettu seuraaville paikkakunnille: Duby, Mitjakinskaja ja Tšebotovka sekä Vološino.

Ruslan ja Buk-M1 TELAR Vološinon lähellä 4. heinäkuuta 2014. Lähde: Bellingcat.

Myöhemmin kesällä, 19. heinäkuuta 2014, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatista lähti kohti Rostovin oblastia toinenkin kolonna, joka oli koottu prikaatin 1. pataljoonasta. Jälkimmäisen kolonnan määränpäänä oli Kamensk-Šahtinskin alue Millerovosta etelään, jonne kolonna saapui 21. heinäkuuta 2014.

 

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan Buk-M1 TELAR miehitetyssä Itä-Ukrainassa

Malaysia Airlinesin lentoa MH17 edeltävänä iltana (16. heinäkuuta 2014) käydään kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Ukrainan itäosissa on käynyt niin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita, niin että alueen militanttikomentajat tiedostivat mitä tuleman pitää, jollei apua tulisi ja pian. Suojaksi lisääntynyttä Ukrainan ilmavoimien aktiivisuutta vastaan militantit tarvitsivat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa – puhelun kuluessa toivottiin nimenomaan Bukia (eli 9K37M1 Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmää), jollainen heille luvattiin toimittaa. (11)

Ensimmäinen havainto Buk-M1 TELAR:ista nro. 332 Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa (ent. Krasnodon) 17. heinäkuuta 2014, kello 04:28. Samalta aamulta kolonnasta on havainto myös Hartsyzkista Makijivkan itäpuolelta ennen ensimmäisiä julkaistuja kuvia Donetskista samalta aamulta, jolloin Buk-M1 nro. 332 kuvattiin trailerilla Donetskissa prospekt Illitšan ja Šahtobudivnykiv bulevardin risteyksessä (kuva otettiin prospekt Illitša 78:n kohdalta). Kuva julkaistiin vasta lokakuussa 2017 mutta jo heinäkuun 17. 2014 julkaistiin viesti Buk-M1 TELAR:ia kuljettaneen kolonnan saapumisesta Makijivkan suunnalta Donetskiin:

”Плохие новости.

В районе 9 часов из Макеевки в сторону Донецка по макеевскому шоссе проследовал тягач на платформе которого был установлен ЗРК Букм1-м2?

Указанная ЗРК проследовала до пересечения с бульваром Шахтостроителей. Ее сопровождал конвой в составе, 1 паркетник серого цвета Rav4, комуфлированный автомобиль УАЗ и микроавтобус хюндай синего цвета с тонировкой. По состоянию на 9–15 комплекс находился на пересечении Шахтостроителей и Ильича. Боевики повыходили из автомобилей заняв таким образом 2 крайних левых полосы движения. Очевидно, ожидали дальнейших логистических указаний.” (12)

Meidän on syytä muistaa, että Buk-M1 TELAR:ista julkaistiin kuvia Donetsk-Makijivka-alueella jo ennen lokakuuta 2017. Heinäkuun 17. päivä Paris Matchin toimittaja kuvasi Makiivs’ken pikatiellä (H21) Buk-M1 TELAR:ia kuljettaneen ajoneuvoyhdistelmän (sijainti: 48.003838, 37.872051). Kyseinen kuva julkaistiin Paris Matchin verkkosivulla 25. heinäkuuta 2014. (13) Toimittajat soittivat ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon, numerosta vastannut henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen oli ”varastettu”, sijaitsi tuolloin Donetskissa vul. Molodykh Shakhtariv’lla (no. 19), Kiovan piirissä (Kyjivskyi raion). Kyseistä Volvoa trailereineen käytettiin kaluston siirtoon Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla myöhemminkin samana vuonna. (14)

Iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014 kello 13:00 aikoihin Buk-M1-saattue saapui Snižneen, jossa Buk-M1 TELAR ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30. Tämän jälkeen Buk-M1 TELARilla ajettiin Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken kylää. Kyseisen Buk-M1 TELAR:in liikkeistä Snižnen alueella on julkaistu sosiaalisessa mediassa ainakin yksi valokuva ja video. Lisäksi siitä ja sen miehistöstä on alueelta muita silminnäkijähavaintoja sekä todistajalausuntoja:

”Witness X48 was positioned at a DPR checkpoint (‘blockade point’) on the through road from Snizhne to Saur-Mogila. There are fields and rows of trees across this landscape. When he was examined by the examining magistrate the witness marked this location on a map. He saw a dark green Buk driving, and five or six minutes later heard an explosion. Above his head a missile trail appeared, and he then heard a second explosion in the air. He saw pieces of an aircraft falling to the ground in a fan shape. The Buk then drove to the road. It was now missing one of its missiles. X48 also described four soldiers who caught his attention. They looked different from the soldiers at the checkpoint and wore helmets with ‘ears’. Investigation revealed that within a TELAR the crew communicates using a ‘tank helmet’, a protective helmet with covered earphones and an audio link. After the aircraft wreckage hit the ground, these four soldiers moved off in the direction of the checkpoint. The witness saw the launch location burning and later being ploughed over by a tractor.” (15)

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen Buk-M1 TELAR nro. 332 lähti takaisin kohti Snižneä oman moottorin voimin.

Havainnot Buk-M1 TELAR:ista nro. 332 Snižnen alueella, iltapäivä 17. heinäkuuta 2014.

Kello 16:20:xx Malaysia Airlinesin lento MH17 tuhoutui Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin 2. pataljoonan kalustoon kuuluneesta Buk-M1 TELAR:ista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä, takaa katsottuna, lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Malaysia Airlinesin lennon MH17 298 matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä kuolivat tämän terroriteon, sellaisena koneen pudotusta voitaneen pitää, seurauksena. Merkittävin osa ilmatorjuntaohjuksen pudottaman koneen kappaleista putosi Hrabove – Rozsypne – Petropavlivka-kolmion alueelle. 

Jälkinäytös

Julkaistujen tietojen mukaan ukrainalaistaustainen Leonid Khartšenko oli vastuussa Buk-M1 TELARin nro 332 siirroista Ukrainan maaperällä. Todennäköisesti hän oli läsnä, kun Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut ohjus laukaistiin. Khartšenkon vastuulla oli myös Buk-M1 TELARin siirto Snižnen alueelta takaisin Venäjälle. Tehtävän antoi hänelle Sergei Dubinski, joka oli saanut käskyn Igor Girkiniltä (puhelu illalla klo. 21:30 jälkeen) siirtää Buk-M1 TELAR saattueessa Luhanskin oblastin ja Venäjän väliselle rajalle ja toimittaa se näin Venäjälle. Tuntia myöhemmin, kello 22:35 Dubinski vastaavasti antoi käskyn Khartšenkolle toimittaa Buk-M1 TELAR Luhanskin alueella Venäjän rajalle ja luovuttaa se siellä henkilölle, joka saapuu noutamaan sitä. Käskyn saatuaan Khartšenko kokosi ryhmän suojaamaan Buk-M1 TELARin kuljettamista takaisin Venäjälle käytössään olevalla trailerilla.

On todennäköistä, että Buk-M1 TELAR nro. 332 oli kätkettynä jonnekin Snižnen alueelle iltapäivän ja illan (17. heinäkuuta) ajan, sillä ohjuksen laukaisun ja Igor Girkinin soiton välillä Buk-M1 nro. 332:den ympärillä vallitsi syvä hiljaisuus. Venäjän proxy-joukoissa kesällä 2014 taistellut Volodymyr Tsemakh kertoi haastattelussaan (v. 2015) venäläiselle kansallismieliselle propagandakanavalle olleensa kätkemässä Buk- ilmatorjuntaohjusjärjestelmää Donbasissa. (16) Tsemakhin väite voi hyvinkin pitää paikkansa, koska hänen vastuullansa oli tuolloin Igor Girkinin Snižnen alueelle sijoittamia ilmatorjuntajoukkoja. Tsemakhia itseään ei kuitenkaan pidetä henkilökohtaiselta asemaltaan merkittävänä henkilönä MH17 pudotuksessa. Hän ei kuulunut alueelle perustettujen ”nukketasavaltojen” turvallisuuselimiin tai johtoon. Hän ei tietojen mukaan myöskään kuulunut alueen sotilastiedusteluun, (joka toki oli suoraan venäläisten komennossa). Sen sijaan hänen paikallistuntemustansa saatettiin hyödyntää Buk-M1 TELAR nro. 332 kätkemiseen alueelle.

JIT:n julkaisemien tietojen mukaan Buk-M1 TELAR siirrettiin Snižnen alueelta Venäjälle seuraavien reittipisteiden kautta: H’rustalnyi (entinen Krasni Lutš) – Faštšivka – Debaltseve – Pereval's'k – Luhansk, jossa Buk-M1 TELAR:ia nro. 332 kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan TELAR trailerilla noin kello 05:xx, – H’rjaštšuvate – Molodohvardiis'k – Sukhodil's'k – Sjevernyi, josta Buk-M1 TELAR ajettiin Venäjän puolelle heinäkuun 18. 2014 (puhelintietojen mukaan kello 07:15).

Sukhodil's'k-Sjevernyi-akselista tekee mielenkiintoisen se, että alueelta 21. elokuuta 2014 otetuissa satelliittikuvissa lukuisia venäläisiä panssarihaupitseja on edennyt Ukrainan maaperälle, jossa niille valmistellaan tuliasemia Sukhodil's'k kylän pohjoispuolella. (17)

Varhainen aamu 18. heinäkuuta 2014. Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä vul. Nechuya-Levyts'koholla, Luhanskissa.

Aamulla 18. heinäkuuta 2014 Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä tallentui videolle (klo. 04:50:10) vul. Nechuya-Levyts'koholla Luhanskissa, yhdistelmän suuntana oli Krasnodon/Sjevernyi. (18) Videolla on nähtävissä, Buk-M1:ssä olevan enää kolme ohjusta neljän sijaan, jälleen yksi välillinen todiste siitä, että kyseisestä Buk-M1 TELAR:ista ammuttiin lennon MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus.

Samaisena aamuna (18. heinäkuuta 2014) aamuseitsemän jälkeen Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä poistui Ukrainasta Venäjän puolelle, puhelutietojen perusteella Buk-M1 siirrettiin Ukrainan alueelta Venäjälle Sjevernyin kautta. Puhelussa (ennen klo. 08:00) Dubinski kertoi Girkinille ”Ajoneuvon olleen Venäjällä jo jonkin aikaa, ja että kaikki sujui hyvin”. (19)

Kirjoitukseni alkupuolella viittasin myös Venäjän tuottamaan propagandaan ja sen yritykseen muokata ihmismieliä propagandan ja disinformaation avulla. Tätä teemaa tarkastelen suomeksi tuotetun propagandan ja disinformaation näkökulmasta omassa erillisessä kirjoituksessa, jonka jälkeen palaan aiheeseen vielä kolmannessa kirjoituksessa, johon poimin MH17 pudotukseen olennaisesti liittyviä muita havaintoja sekä kertauksen Alankomaissa toteutetusta tutkinnasta ja oikeudenkäynnistä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/WowihaY/status/489766482059198464 

2. https://www.rbc.ua/rus/news/vertolet-v-kramatorske-vzorvalsya-iz-za-snayperskogo-vystrela-25042014125300 

3. https://ukraine-memorial.org/en/biography/mogilko-kostyantin-viktorovich/ 

4. https://www.kyivpost.com/post/9816 

5. https://www.bbc.com/news/world-europe-28299334

6. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf  (s. 94)

7. https://static.rusi.org/201503_bp_russian_forces_in_ukraine.pdf   (s. 2)

8. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/10/08/exploring-russias-53rd-brigades-mh17-convoy-with-storymap/ 

9. https://www.youtube.com/watch?v=r_zQVxMc4zo 

10. https://www.youtube.com/watch?v=VrjbVIv61qE&t=1s 

11. https://www.bbc.com/news/av/world-europe-37499811 

12. https://vk.com/wall-67445695_68330 

13. https://www.parismatch.com/Actu/International/EXCLU-MATCH-Un-camion-vole-pour-transporter-le-systeme-lance-missiles-577289 

14. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2014/11/08/origin-of-the-separatists-buk-a-bellingcat-investigation/ 

15. https://www.prosecutionservice.nl/topics/mh17-plane-crash/prosecution-and-trial/closing-speech-public-prosecution-service-december-2021/closing-speech-day-2-21-december-2021 

16. https://www.youtube.com/watch?v=DXq5G2yi9yU 

17. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/natosource/nato-releases-satellite-images-of-russian-combat-troops-inside-ukraine/ 

18. https://www.youtube.com/watch?v=L4HJmev5xg0 

19. https://www.prosecutionservice.nl/topics/mh17-plane-crash/prosecution-and-trial/closing-speech-public-prosecution-service-december-2021/closing-speech-day-2-21-december-2021 

Joulukuussa 2020 julkaistuissa blogiteksteissä 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan reitti Millerovon alueelle sekä Buk-M1 TELAR:in nro. 332 reitti Donbasissa käyty tarkemmin läpi. Blogi Maršala Žukovasta Millerovon alueelle ja Buk-M1 TELAR nro. 332 Donbasissa. 

Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvokolonna vul. Avtotransportnalla Makijivkassa 17. heinäkuuta 2014. 

#MH17