Ukrainan droonisodankäynti panee Venäjän huollon koville

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on tämän kevään ja alkukesän kuluessa saavutettu asetelma, jossa Ukraina kykenee vaikuttamaan Venäjän joukkojen sekä laajemmin miehitettyjen alueiden huoltoon niin voimakkaasti, että tällä vaikuttamisella on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuloksia tulevina kuukausina. Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman suurhyökkäyksen ensimmäisenä syksynä Venäjän mahdolliset logistiset haasteet nousivat ensimmäistä kertaa merkittävämmin esille – kiinnitin niihin itsekin huomiota kahden kirjoituksen verran.*

Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisenä kesänä ja syksynä Ukrainan ei onnistunut merkittävästi vaikuttaa venäläisten huoltoon muualla, kuin Dneprin oikealla eli pohjoisella rannalla, jota miehittävien venäläisjoukkojen huoltoon ukrainalaiset vaikuttivat vaurioittamalla Hersonin (kaupunki) itäpuolelta Dneprin ylittäviä Antonivkan maantiesiltaa sekä Antonivkan rautatiesiltaa, sekä vaikuttamalla epäsuoralla tulella Kah’ovkan vesivoimalan maantie- ja rautatiesiltaan (noin 100 kilometriä ylävirtaan Dneprin suulta). Ukrainan onnistui vaurioittaa kyseisiä siltoja tykistö- ja raketinheitintulella niin paljon, ettei raskas kalusto voinut käyttää joen ylittämiseen Antonivkan maatiesiltaa lainkaan. Venäläiset yrittivät rakentaa elokuussa 2022 Dneprin yli ponttonisillan korvatakseen pahoin vaurioituneen Antonivkan maantiesilla. Ukraina kohdisti elo-syyskuussa 2022 epäsuoraa tulta myös Antonivkan rautatiesiltaan sekä Kah’ovkan vesivoiman ylittäviin siltoihin. Näillä viikkoja kestäneillä tykistö- ja raketinheitin kampanjoilla oli lopulta se vaikutus, että venäläisten oli vetäydyttävä Dneprin oikealta rannalta ja samalla myös Hersonin kaupungista, jonka Ukraina vapautti marraskuussa 2022.

Teoriassa Ukrainalla oli jo tuolloin välineet, joilla vaikuttaa merkittävästi Venäjän huoltoon ainakin miehitetyillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla sekä jossakin määrin myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Ukraina oli saanut läntisiltä liittolaisiltaan M142 HIMARS ja M270 MLRS raketinheitinjärjestelmät, joilla oli mahdollista vaikuttaa venäläisten selustaan logistiikan keskeisiin kohteisiin. Ukrainan ongelmaksi nousi se, ettei sillä ollut käytössään riittävästi pitkän kantaman raketteja, joilla vaikuttaa pitempiaikaisesti Venäjän huoltoon ja näin heikentää joukkojen taistelukykyä merkittävästi. Ukrainan läntiset tukijat toimittivat sille hyvin kitsaasti pitkän kantaman raketteja sekä muita pitkän kantaman asejärjestelmiä, edellisen lisäksi ne tosiasiassa rajoittivat Ukrainan operointikykyä asettamalla keinotekoisia rajoituksia asejärjestelmien käytölle esim. kohteisiin Venäjän maaperällä.

 

Kehityskulkuja Venäjän hyökkäyssodan aikana

Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa 24. helmikuuta 2022 Ukrainan asevoimien iskukykyisin lennokki oli turkkilaisvalmisteinen Bayraktar TB2-lennokki, joita Ukrainalla oli käytössä toistakymmentä vuoden 2022 alkupuolella. Ukraina oli käyttänyt TB2-lennokkia ensimmäisen kerran lokakuussa 2021 Itä-Ukrainan sotatoimialueella. (1) Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäisinä kuukausina ukrainalaisten onnistui käyttää TB2-lennokkia tehokkaasti hyökkääjää vastaan. Sodan pitkittyessä ja venäläisten oppiessa operoimaan TB2 vastaan, sen rooli muuttui ilmasta-maahan operoinnista tiedusteluun. Samaan aikaan rintamalla tehtiin ensimmäiset havainnot muutoksesta sodankäynnissä Ukrainan ja Venäjän ryhtyessä käyttämään entistä enemmän erilaisia nelikoptereita ja muita lennokkeja vastustajan jalkaväkeen ja kalustoon suunnatussa vaikuttamisessa. Nelikoptereiden käytöstä sodan osapuolille oli kertynyt kokemusta jo keväällä 2014 alkaneessa Itä-Ukrainan sodassa, jossa Venäjä ja sen varustamat proxy-joukot käyttivät nelikoptereita tiedustelun ja tulenosoituksen lisäksi myös ”aselavetteina”. (2) Venäjän proxy-joukot muokkasivat siviilikäyttöön tarkoitettuja nelikoptereita siten, että ne pystyivät kantamaan ja pudottamaan kranaatteja ukrainalaisten asemiin tai siviilikohteisiin. Tavallisesti muokattu nelikopteri varustettiin yhdellä tai useammalla 30 mm automaattikranaatinheittimen VOG-17 kranaatista modifioidulla pudotettavalla kranaatilla tai käsikranaatilla. (3)

Hyvin pian Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen ukrainalaiset ottivat käyttöönsä vastaavan asejärjestelmän. Alkuvaiheessa ukrainalaiset olivat riippuvaisia siviilimarkkinoilta ostetuista nelikoptereista, mutta käyttötarpeen kasvaessa Ukrainassa ryhdyttiin itsenäisesti valmistamaan tarvittavia komponentteja 3d-tulostamalla ja kokoamalla käyttötarpeen mukaisia nelikoptereita. Suursodan ensimmäisen vuoden kuluessa toiminta tuli mukaan Wild Hornetsin kaltaisia yrityksiä, jotka tuotannon ohella tekevät tarvittavaa kehitystyötä yhdessä loppukäyttäjän eli Ukrainan asevoimien ja muiden turvallisuuselinten joukkojen kanssa. (4)

Laajamittaisen sodan alkuvaiheessa nelikoptereiden ja muiden vastaavien järjestelmien toimintaa rajoitti selkeimmin kantaman ohella elektroninen sodankäynti. Voidaan kuitenkin todeta, että nelikoptereiden ja muiden FPV-lennokkien lisääntynyt käyttö käynnisti kehityskulun, joka on osaltaan johtanut siihen, että tänään Ukraina kykenee vaikuttamaan Venäjän logistiikkaan nähdyllä tapaa hyvin syvällä selustassa.

Tässä on syytä täsmentää mitä FPV eli First Person View (suomeksi “ensimmäisen persoonan näkymä”) tarkoittaa eli kyseessä on tapa ohjata droonia/ lennokkia reaaliaikaisen videokuvan avulla. (5) Tavallisesti kaltaiselleni maallikolle tulee mieleen FPV-lentämisestä lyhyen kantaman nelikopteri (jollaisia oli käytössä jo Itä-Ukrainan sodan aikana, kuten edellä mainitsin) mutta käytännössä kaikki miehittämättömät lentolaitteet, joita lennätetään reaaliaikaisen videokuvan avulla ovat FPV-lennokkeja. Ukrainassa tällaisia ovat muun muassa Wild Hornets’in kehittämät Queen Hornet -mallinen nelikopteri tai STING-anti-drooni-drooni tai jopa 150 kilometrin kantaman RAM-2X-mallinen X-siipinen drooni. (6) Eräissä pidemmän kantaman FPV-drooneissa Ukraina hyödyntää tekoälyä sijainnin määrittelyssä tai kohteiden tunnistamisessa mutta päätöksen operaation loppuunsaattamisesta tekee aina (ihmis)operaattori. (7)

Meidän on myös muistettava se, ettei kyse ole suoraviivaisesta kehityksestä, joka on edennyt viivaa myöten alkuhetkestä nykyiseen ”sijaintiin”. En käytä piste-sanaa, koska sen käyttö voisi synnyttää mielikuvan siitä, että nyt on saavutettu kehityksen päätepiste. Eikä kehitys ole ollut lineaarista, järjestelmien kehittämisen rinnalla myös niiden käyttöä (taktiikka ja strategia) kehitettiin. Järjestelmien kehittämisen ohella oli myös huomioitava tuotantomäärän kasvattaminen tarpeen mukaisesti. Ukrainassa valmistettiin vuonna 2022 muutama tuhatta nelikopteria ja muuta FPV-droonia, vuonna 2023 valmistusmäärä oli noussut jo satoihin tuhansiin (noin 300 000) ja seuraavana vuonna (2024) puhuttiin jo miljoonista valmistetuista FPV-drooneista. (8)

Kuten edellä mainitsin, tämä kehityskulku mahdollistaa sen, että nyt Ukraina kykenee vaikuttamaan Venäjän logistiikkaan nähdyllä tapaa syvällä selustassa. Meidän on kuitenkin muistettava se, että erilaiset FPV-droonit ovat väline – keino – jolla vaikuttaminen on mahdollista. Pelkkä välineen olemassa olo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tavoite saavutetaan. Luonnollisesti ensin on asetettava tavoite ja laadittava strategia sen saavuttamiseksi. Mielestäni Ukrainalla oli jo hyvin varhaisessa vaiheessa tavoitteena pyrkiä vaikuttamaan Venäjän sodankäyntikykyyn, enkä tarkoita tällä pelkästään vaikuttamista rintamaan ja selustan huoltovarikoihin, vaan pyrkimystä vaikuttaa strategisella tasolla Venäjän kykyyn käydä pitkäkestoista sotaa.

Alkuvaiheessa tämä näkyi yksittäisinä iskuina, kuten iskuna Engels-2 lentotukikohtaan joulukuussa 2022, (9) joiden sotilaallinen merkitys oli vaatimattomampi, mutta jotka välittivät viestin myös Ukrainan tukijoille – lyhykäisyydessään viestin voi pukea seuraavaan muotoon: iskemme syvälle Venäjällä, eikä siitä seuraa punaisen viivan ylitystä, joten eskalaatiopelko on turhaa. Sodan ulottaminen Venäjän maaperälle oli osa viestintää, valitettavasti tuolloin ja osin edelleen, Ukrainan läntisiltä tukijoilta ei löydy riittävästi rohkeutta, jotta ne antaisivat Ukrainan käydä sotaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Länsi astui Venäjän luomaan eskalaatiopelko-ansaan, eikä se henkisesti kykene irrottautumaan sodan eskalaation synnyttämästä mielikuvasta ja siihen liittyvästä pelosta. Edes kesäkuussa 2025 Venäjän strategiseen pidätysvoimaan eli Venäjän kaukotoimintailmavoimiin, 37. ilma-armeija kohdistettu operaatio Hämähäkinverkko ei kumonnut täysin tätä Venäjän synnyttämään mielikuvaa Ukrainan tukijoissa. (10) Taitavasti toteutetun operaation toteutuksessa FPV-droonit olivat avainasemassa.

Ukrainan ensimmäisiä iskuja selustaan seurasi ensin entistä monimutkaisempia iskuja, joista kehittyi kampanjankaltaisia kokonaisuuksia, esim. Ukrainan pitkään kestänyt vaikuttaminen Venäjän öljyinfrastruktuurin kohteisiin, joiden rinnalla Ukraina vaikutti säännöllisesti Venäjän keskuksiin – Moskovan ja Pietarin alueille, kuin muistuttaakseen Venäjän johtoa kyvykkyyksistään. Putinin hallinto joutui tekemään valintoja ja kuten niin usein diktaattoreiden ja itsevaltiaiden kohdalla, vainoharhainen Putin asetti oman edun hyvin korkealle priorisointiasteikolla. Moskovan suojeluun panostettiin, Putinin henkilökohtaisia omaisuuksia ryhdyttiin suojelemaan, mikä lopulta tarkoitti sitä, että ilmatorjuntaa, tutkajärjestelmiä, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä jne. keskitettiin suojelemaan näitä kohteita.

Samalla Ukrainan pitkänkantaman vaikuttamisen kyvykkyys lisääntyi. Kyse ei ollut pelkästään uusista järjestelmistä vaan myös kohteiden paikantamisesta ja tunnistamisesta miehitetyillä alueilla sekä Venäjällä, ja niihin vaikuttamisesta. Nähdäkseni nykyisen tilanteen alustaminen alkoi jo viime vuoden puolella Ukrainan aloittaessa kampanjan etelän miehitetyillä alueilla eli miehitetyillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla sekä miehitetyllä Krimin niemimaalla Venäjän ilmatorjunta-, tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä vastaan. Iskuja kohteisiin suoritettiin toistuvasti. Venäjän saatua korjattua vaurioituneen yksikön, siihen vaikutettiin uudestaan; Venäjän tuotua tuhoutuneen järjestelmän tilalle uuden, se tuhottiin. Kampanja kesti kuukausia, jonka aikana Ukraina jatkoi myös syvälle Venäjälle kohdistamiaan iskuja. Tämä kokonaisuus kulutti Venäjän resursseja nopeammin, kuin se ehti korvata niitä. Ja samalla Moskovan sekä Putinin henkilökohtaisten ”lomapaikkojen” suojelu vaati entistä enemmän resursseja, vainoharhaisen johtajan kuvitellessa Ukrainan iskevän niihin.

Nähdäkseni Ukrainan etu ainakin vielä on se, ettei se suoraan iske tällaisiin kohteisiin (Moskovaa lukuun ottamatta) vaan antaa Venäjän kuluttaa hupenevia resurssejaan niiden suojeluun. Moskovan suojelu vaatii entistä enemmän resursseja eli ilmatorjuntajärjestelmiä ja tutkia sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä mutta silti Ukraina puhkoo tämän monikerroksisen suojamuurin kyllästyttämällä sitä alue kerrallaan (oma päätelmäni), jolloin osa OWA-lennokeista sekä OWA-lennokki-ohjuksista pääsee läpi. (11) Ja näin olemme päätyneet laajenevilla alueilla etelässä siihen, ettei Venäjällä ole enää riittävästi kalustoa suojelemaan pitkiä huoltoreittejä Rostov-na-Donun ympäristöstä rintamalle. Ukrainan FPV-lennokkien kantaman kasvu on saanut aikaan sen, että Ukraina voi vaikuttaa jatkuvasti huoltoliikenteeseen Novoazovskista länteen ja entistä useammin vaikuttaminen on mahdollista ulottaa jo Taganrogista länteen tielle R280 eli ”Novorossija”-pikatielle  – ja pian ehkäpä idässä Moskovan ja Rostov-na-Donun väliseen pikatiehen (M4) Millerovosta etelään (rintamalta on alueelle matkaa noin 200 km).

Venäjän huolto Ukrainan kohteena.

Etelän ”kuolemantiet”

Raflaavuudestaan huolimatta väliotsikko kuvaa tämänhetkistä tilannetta Asovanmeren pohjoisrannikolla ja miehitetylle Krimin niemimaalle johtavilla teillä: tiet ovat muuttuneet kuolemanteiksi viimeisten viikkojen kuluessa Ukrainan kyetessä vaikuttamaan päivittäin venäläisten huoltokuljetuksiin alueella. Fyysisten tuhojen rinnalla Ukrainan toiminnalla on myös psykologinen ulottuvuus, jonka tuhoutuneet ja karrelle palaneet ajoneuvot synnyttävät liikkeellä olevien ajoneuvojen kuljettajissa: matka voi olla viimeinen, ja entistä useammin se on sitä kuljettajalle.

Novoazovskista länteen suuntaavien teiden ohella Ukrainan vaikuttaminen on lisääntynyt entisestään Mariupolin ja Donetskin välisellä H20-valtatiellä sekä Donetskin ohitusteillä, ja venäläisille tärkeällä Donetskin ja Luhanskin välisellä E50-tiellä: Donetsk-Jenakijeve-Debaltseve-Altševsk-Luhansk. (12) Jo varhain keväällä Ukrainan kansalliskaartin 1. armeijakunta Azov operoi FPV-drooneilla hyvin vapaasti miehitetyn Donetskin (kaupunki) ilmatilassa ja tämän jälkeen se on entisestään laajentanut operointia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjän huoltokuljetuksia vastaan. (13) Samaa kertovat miehitetyn Donetskin alueelta alkukesästä saamani viestit, niiden mukaan ukrainalaisia lennokkeja kuulee ja näkee lentävän myös päiväsaikaan aiempaa enemmän alueen ilmatilassa. Tällaiset viestit kertovat myös Venäjän ilmatorjunnan kasvavista ongelmista.

Ranskalainen analyytikko Clément Molin sekä vapaaehtoisvoimin toimiva OSINT-ryhmä Geoconfirmed ovat julkaistujen kuvien ja videoiden perusteella paikantaneet ja analysoineet 150 Ukrainan miehitetyillä alueilla toteuttamaa iskua venäläisiä polttoainetta kuljettavia säiliöajoneuvoja ja muuta raskasta kuljetuskalustoa vastaan. (14) Valtaosa iskuista on toteutettu loppukevään ja alkukesän aikana. Analysointi käsittää ainoastaan maantiekuljetuksiin kohdistuneet iskut, viimeisimpinä viikkoina Ukraina on lisännyt vaikuttamista Venäjän rautatieverkkoon miehitetyillä alueilla sekä miehitettyihin alueisiin rajoittuvissa osissa Venäjää. (15 ja 16)

Sen ohella, että Ukraina pyrkii vaikuttamaan Mariupolista länteen suuntautuvaan huoltoliikenteeseen, on se viimeisimpinä viikkoina lisännyt merkittävästi vaikuttamista Krimin niemimaalle johtaviin teihin ja liikenteen kannalta tärkeisiin siltoihin, ja viimeisimpänä siirtona vaikuttaminen on lisääntynyt miehitetyllä niemimaalla sijaitseviin rautasiltoihin ja siltoihin. (17)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ukrainalaisilla on ainakin kaksi selkeää tavoitetta:

-Pyrkiä eristämään miehitetty Krimin niemimaa Venäjän logistiikasta: maantiet, rautatiet sekä lauttaliikenne. Vaikuttaminen on voimakasta niemimaalle, Ukrainan eteläosista johtaviin teihin ja rautateihin. Aiemman vaikuttamisen seurauksena liikenne Kertšin salmen ylittävää maantie- ja rautatiesiltaa myöten on rajoitettua.

-Eristää miehitetyn Hersonin ja Zaporižžjan alueet sekä Mariupolin ympäristö Venäjästä sekä miehitetystä Itä-Ukrainasta. Paikoin miehitetyn Hersonin alueella venäläisten huolto on jo siinä määrin romahtanut, että he ovat joutuneet hylkäämään asemiaan. (18)

Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta johti ennen suurhyökkäyksen alkua pois kolme rautatielinjaa. Kertšinsalmen ylittävä maantie-rautatiesilta oli ainoa reiteistä, joka johti suoraan Venäjälle. Kertšinsalmen ylittävä maantie-rautatiesilta on niemimaan huollon kannalta merkittävin huoltoreitti, Ukrainan vaikuttaminen siltoihin suurhyökkäyksen alun jälkeen on rajoittanut merkittävästi kummankin sillan käyttöä. Venäjän miehitettyä osana suurhyökkäystä Asovanmeren pohjoisrannikon Ukrainalta, se sai haltuunsa rautatien Džankoista Melitopoliin. Melitopolista on olemassa oleva rautatie Tokmakin kautta Berdjanskiin ja Volnovakhaan, josta on rautatie tuhottuun Mariupoliin sekä Donetskiin ja Ilovaiskiin, josta on rautatie Venäjälle.

Venäjän suunnitelmissa oli rakentaa Krimin niemimaan huollon kannalta merkittävä reitti Asovanmeren pohjoisrannikolle Rostov-na-Donusta Taganrogin kautta länteen. Tämä kokonaisuus sisälsi R280 eli ”Novorossija”-pikatien sekä suunnitelman yhdistää Mariupol ja Taganrog rautatiellä, ja jatkaa raidelinjausta Berdjanskin kautta Melitopoliin, josta oli jo olemassa oleva rautatie Džankoihin, Krimin niemimaan pohjoisosassa.

Kolmas rautatie niemimaalta kulki Perekopinkannakaan kautta Hersoniin. Tämä osa raideverkkoa ei ole ollut enää käytössä Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan v. 2014. Dneprin ylittävät Antonivkan maantiesilta ja rautatiesilta tuhoutuivat sotatoimien yhteydessä kesällä 2022. Rataverkko alueella ei myöskään ollut liikennöitävässä kunnossa osassa (nykyään) miehitettyä Hersonin aluetta.

Ukrainan vaikuttamisen seurauksena R280-pikatiestä on tullut todellinen ”kuolemantie” venäläisille rekkakuskeille Taganrogista länteen. Venäjä on viime aikoina ryhtynyt saattamaan polttoainekuljetuksia aseistetuin saattuein Asovanmeren pohjoisrannikon sekä Krimin niemimaan pikateillä, (19) joskin kehnoin tuloksin: Ukraina on kyennyt jatkamaan iskuja saattamisesta huolimatta.

Venäläiset ovat yrittäneet etsiä vaihtoehtoisia reittejä pikatien sijaan. Pienemmille teille siirtyminen ei sekään tuo pelastusta. Ukrainalaisilla FPV-lennokeilla ja muilla lennokeilla on lähes täydellinen ilmaherruus alueella, joten pölyävistä pikkuteistä tulee huoltokuljetuksille R280 kaltainen ”kuolemanloukku”.

Polttoainekuljetusten ja muiden huoltokuljetusten naamiointi sekin helpottaa tilannetta vain hetkellisesti ja yksittäisillä rintamalohkoilla. Huoltokuljetusten naamiointi siviiliajoneuvoiksi saa myös aikaan sen, että Ukraina on pakotettu iskemään kaikkiin huoltokuljetuksilta näyttäviin ajoneuvoihin.

Venäjän asevoimien huolto pohjautui pitkälti rataverkon hyödyntämiseen. Venäjän tavoitteena oli ennen suurhyökkäyksen alkua, että rautateitse materiaalia kyetään toimittamaan 90 kilometrin päähän rintamasta, tai jopa lähemmäs rintamaa. Mikäli matka maanteitse rintamalle kasvaa merkittävästi pidemmäksi, tietää se ongelmia Venäjän huollolle. Suurhyökkäyksen seurauksena Venäjä on joutunut peräytymään näistä tavoitteista, mutta edelleenkin sen huolto kulkee kiskoilla niin paljon ja pitkälle, kuin mahdollista. Ukrainan käytössä olevien FPV-lennokkien ja OWA-lennokkien määrän kasvu ja ensin mainittujen kantaman kasvu ovat mahdollistaneet Ukrainalle aiempaa systemaattisemman vaikuttamisen myös Venäjän raideverkon logistisiin keskuksiin ja näin pakottamaan sitä siirtämään materiaali raiteilta pyörille entistä kauempana rintamasta, mikä sekin lisää Venäjän logistisia ongelmia.

Džankoista Krimin niemimaan pohjoisosassa on kasvanut sotavuosina Venäjälle merkittävä logistinen keskus.** Ukrainan vaikuttaminen miehitetylle niemimaalle johtaviin rautateihin ja maanteihin muokkaavat tilannetta alueella ukrainalaisille edulliseen suuntaan. Ukrainan operaatiot rautatiesiltoihin Džankoin ja Kertšin välillä, Rozdol’nen ja Vladyslavivkan lähellä ja iskut kolmeen Kertšinsalmessa liikennöivään autolauttaan 21.–22. kesäkuuta 2026 eristävät miehitettyä niemimaata entisestään. (20 ja 21)

Vaikutukset eivät pysy pelkästään niemimaalla, Džankoin kautta kulkee paljon tavaraa myös Melitopoliin sekä länteen Armjanskiin, ja sieltä miehitetyn Hersonin alueen läntiseen osaan. Tällä hetkellä ukrainalaiset lennokit hallitsevat Asovanmeren pohjoisrannikon yläpuolista ilmatilaa Kinburnin niemimaalta lännestä Mariupoliin idässä. Mikäli ukrainalaiset onnistuvat vaikuttamaan venäläisten huoltoon pitkäkestoisesti (viikkoja tai kuukausia), syksy voi tuoda tullessaan ikäviä yllätyksiä miehittäjälle. Mutta ensitalvi voi olla venäläisten kannalta vieläkin kohtalokkaampi, siitä huolimatta, että sää voi hankaloittaa lennokkien operointia alueella. Onko vuosi 2027 kohtalon vuosi Venäjälle? Laajojen miehitettyjen maa-alueiden menetys etelässä vähintäänkin sysäisi Venäjän kuilunpartaalle.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://en.defence-ua.com/news/ukraines_bayraktart_tb2_drone_has_seen_its_first_combat_mission_on_the_donbas_battlefield-1995.html

2. https://www.coffeeordie.com/article/drone-war-ukraine

3. https://informnapalm.org/en/militants-drops-vog-grenades-from-drones/

4. https://wildhornets.com/en/who-we-are

5. https://vallilanlennokkikerho.fi/aloittelijan-opas/mit%C3%A4-on-fpv/

6. https://texty.org.ua/fragments/115957/ukrayinskyj-bezpilotnyk-ram-2x-znyshyv-rosijskyj-pancyr-s1-na-rekordnij-vidstani/

7. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/06/12/8038963/

8. https://dignitas.fund/blog/fpv-drone-ukraine/#elementor-toc__heading-anchor-3

9. https://www.twz.com/ukraine-modified-soviet-era-jet-drones-to-hit-bomber-bases-russia-claims

10. https://www.csis.org/analysis/how-ukraines-spider-web-operation-redefines-asymmetric-warfare

11. https://unn.ua/en/news/the-capital-of-the-russian-federation-is-likely-surrounded-by-a-multi-layered-air-defense-system-a-map-was-shown-online

12. https://militarnyi.com/en/news/paskuda-drones-rus-logistics-luhansk-region/

13. https://azov.army/en/news/1st-corps-azov-maintains-control-over-enemy-logistics-near-donetsk/

14. https://edition.cnn.com/2026/06/20/europe/ukraine-mid-range-drones-russia-logistics-intl-cmd

15. https://militarnyi.com/en/news/sof-destroy-railroad-bridge-train-crimea/

16. https://bsky.app/profile/maks23.bsky.social/post/3movnd746vs2k

17. https://kyivindependent.com/ukraine-destroys-key-logistics-bridge-in-crimea-hits-over-60-russian-military-targets-overnight/

18. https://united24media.com/war-in-ukraine/russian-troops-forced-to-withdraw-from-strategic-black-sea-peninsula-20074

19. https://bsky.app/profile/wartranslated.bsky.social/post/3moncil7s3c2j

20. https://newsukraine.rbc.ua/news/what-is-north-crimean-canal-and-why-bridge-1782220902.html

21. https://bsky.app/profile/specialkhersoncat.bsky.social/post/3mosdwqae2k2n

*: Kirjoitukset ovat Pohdintaa logistiikasta, kääntääkö syksy asetelman rintamalla, julk. 9/2022 ja Lisää pohdintaa logistiikasta – miehitetty itäinen Ukraina, julk. 10/2022.

**: Venäjä alkoi laajentaa Krimin niemimaan pohjoisosassa sijaitsevaan Džankoin lentotukikohtaa jo viime vuosikymmenen puolella. Kentälle sijoitettiin muun muassa 39.helikopterirykmentti, jonka kalustoon kuului Kamov Ka-52, Mil Mi-28N ja Mi-35 taisteluhelikoptereita sekä Mil Mi-8AMTSh kuljetus- ja tulitukihelikoptereita. Ennen vuosikymmenen loppua tukikohdan alueelle sijoitettiin pitkän kantaman S-400 ilmatorjuntajärjestelmiä ja niiden suojaksi Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmiä, ensimmäiset järjestelmät olivat havaittavissa satelliittikuvissa talvella 2019. 

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa: Suomenlahden pohjukka kohteena

 

Ukrainan vaikuttaessa ensimmäisen kerran onnistuneesti* Suomenlahden etelärannalla sijaitsevan Laukaansuun (ven. Ust-Luga) sataman Novatekin kaasuterminaaliin 20.–21. tammikuuta 2024, (1) kyse oli kaikesta huolimatta yksittäisestä operaatiosta, joka toki oli osoitus Ukrainan kyvykkyyksien merkittävästä kasvusta Venäjän suurhyökkäyksen alkuun verrattuna, mutta tuolloin oltiin vielä kaukana sitä, mihin Ukraina tänään pystyy. Ukrainan iskuajankohtana Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (2) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. Timtšenkolla oli tuolloin ja on edelleen Suomen kansalaisuus Venäjän ja Armenian kansalaisuuksien ohella.

Ukrainan kaukovaikutuskyky on parissa vuodessa kehittynyt merkittävästi, mikä näkyy erinomaisesti nyt myös Pietarin talousalueella Ukrainan suorittaessa operaatioita lennokeilla (ja mahdollisesti myös ohjuksilla) useita kertoja saman viikon aikana. Operaatiot ovat nyt kooltaan aivan toista luokkaa, kuin se mitä Laukaansuun satamassa nähtiin reilut pari vuotta sitten. Osaltaan entistä laajempien ja moniulotteisempien operaatioiden läpivienti on mahdollista siksikin, koska Ukraina on systemaattisesti vaikuttanut jo pidemmän aikaa Venäjän ilmapuolustukseen ja sen avainjärjestelmiin, kuten tutkiin ja tulenjohtoyksiköihin ilmatorjuntaohjusten laukaisualustoja unohtamatta. Ukrainan systemaattisen ja pitkään jatkuneen vaikuttamisen seurauksena Venäjä joutuu entistä enemmän tekemään valintoja ilmapuolustuksen sijoittelun ja painopisteiden suhteen. Nyt se on ajautunut jo tilanteeseen, jossa panostaminen Moskovan tai eliitin suojeluun on poissa strategisten avainkohteiden ilmapuolustuksesta.

Venäjä suunnitteli varustavansa miehittämästään Krimin niemimaasta ”uppoamattoman” lentotukialuksen, jolta hallita ympäröiviä merialueita ja joka varmistaisi Venäjän herruuden alueella. Ukrainan pitkään kestäneen vaikuttamisen jäljiltä on miehitetyllä Krimin niemimaalla päädytty tilanteeseen, jossa sen on onnistunut luomaan alueelle vähäisimmilläänkin käytäviä, joita pitkin sen droonien ja muiden asejärjestelmien on mahdollista lentää hyvinkin vapaasti kohteeseensa. (3) Päätelmäni mukaan Venäjä ylläpiti Krimin niemimaalla tehokkaampaa ilmapuolustusjärjestelmää muiden alueiden kustannuksella, kunnes lopulta on päädytty tilanteeseen, jossa vähiin käyviä resursseja ei enää riitä niemimaalle niin paljon, kuin ennen. Jonkinlainen resurssiongelma piinaa Venäjää myös Pietarin talousalueella, monet venäläiset sotabloggarit ovat nimittäin ihmetelleet ilmatorjunnan puutetta – useilla Laukaansuun sataman ympäristöstä kuvatuilla tallenteilla näkyy pääsääntöisesti vain pienikaliiperisten aseiden tulitusta. Koiviston (ven. Primorsk) sataman lounaispuolella sijaitsee asemaan sijoitettu Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmä, joka ei havaintojen mukaan ole ollut aktiivisena montaakaan kertaa Ukrainan viikolla 13 toteuttamien operaatioiden aikana. (4)

 

Ukrainan vaikuttaminen Pietarin ja Leningradin alueelle

Ukrainan poikkeuksellisen raju vaikuttamisoperaatio pitkän kantaman asejärjestelmillä Pietariin ja kaupunkia ympäröivälle Leningradin alueelle alkoi viikolla 12, 22. maaliskuuta 2026. (5) Seuraavaksi lyhyt kertaus tähän operaatioon alkuhetkestä huhtikuun alkuun saakka.

Ukrainan operaatio alkoi sunnuntai-iltana 22. maaliskuuta 2026 ensimmäisten lennokkien saavuttaessa seuranneena yönä Suomenlahden pohjukan Venäjällä. Suomenlahdella olleesta rahtilaivasta havaittiin Laukaansuun satamaan osuneen yksittäisiä lennokkeja yöllä 23. maaliskuuta kello 02:40 alkaen. (6) Näiden lennokkien aiheuttamat vauriot jäivät todennäköisesti vähäisiksi, koska sataman toiminta ei merkittävällä tapaa häiriintynyt iskun jälkeen. Sen sijaan Koiviston öljyterminaali (reilut 70 kilometriä pohjoiseen Laukaansuusta) vaurioitui Ukrainan operaation seurauksena merkittävästi. Nimittäin vielä paria päivää myöhemmin Transneftin Koiviston sataman öljyvaraston alueella paloi neljä suurta öljysäiliötä, joiden lisäksi kahdessa suuressa öljysäiliössä on pieniä paloja. (7)

Venäläiset eivät olleet onnistuneet sammuttamaan tulipaloja Koivistossa ukrainalaisten suorittaessa jo seuraavan operaation lennokeilla. 24.–25. maaliskuuta välisenä yönä Laukaansuun öljyterminaaliin osui toistakymmentä ukrainalaista OWA-lennokkia. (8) Öljyterminaalin lisäksi iskussa vaurioitui laajan satama-alueen ratapihaa, varastoja sekä kaasu- ja hiilisatamiin kuuluvia osia.

Samana aamuyönä viipurilaiset heräsivät Ukrainan OWA-lennokkien ääniin, kyseessä oli ilmeisesti vasta toinen kerta, Ukraina käynnissä olleen sodan kuluessa ulotti iskun Viipuriin saakka. Ukrainan Viipurin sataman telakka-alueelle kohdistamassa iskussa vaurioitui Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle rakenteilla oleva Project 23550-luokan arktinen partioalus ‘Purga’. (9) Venäläiset sotabloggarit ihmettelivät maansa hallinnon hidasta toimintaa havaittuaan, ettei kallistuneen ja osin uponneen aluksen pelastamiseksi ollut ryhdytty mihinkään toimiin moneen päivään Ukrainan operaation jälkeen. (10) Ukrainan lennokin osuma sytytti myös tulipalon Agricola AS:n rakennukseen. Lähellä rakennusta (noin 30 metriä rakennuksesta) sijaitsi FSB:n Rajavartiolaitoksen rakennus, mikä todennäköisesti oli Ukrainan kohde. (11)

Seuraavana yönä (25.–26. maaliskuuta) Ukraina vaikutti lennokeillaan Kinefin (ven. КИНЕФ – Киришинефтеоргсинтез) öljynjalostamoon Kirišissä, Leningradin alueella reilut 100 kilometriä kaakkoon Pietarista.

Tulevina öinä (26.–27. maaliskuuta; 27.–28. maaliskuuta; 28.–29. maaliskuuta; 29.–30. maaliskuuta) Ukraina vaikutti kolmasti Laukaansuun satamaan ja kahdesti Koiviston satamaan. Maalis-huhtikuun vaihteessa Ukraina jatkoi vaikuttamista OWA-lennokeilla Suomenlahden pohjukkaan Laukaansuun ja Koiviston satamiin. Yhteensä reilun viikon kestäneen vaikuttamisen seurauksena Venäjän öljynvienti satamien kautta väheni ensin merkittävästi, jopa 40 prosenttia. (12) Ukrainan operaation jatkuessa ja aiheutuneiden lisätuhojen myötä Laukaansuun ja Koiviston kautta öljynvienti lakkasi kokonaan. (13) Satelliittikuvista tehtyjen havaintojen mukaan Laukaansuun satamassa ainakin 11 suurta tai keskikokoista öljysäiliötä on tuhottu 5 on vaurioitunut, vastaavasti Koiviston satamassa on tuhoutunut ainakin kahdeksan 8 suurta öljysäiliötä ja muutama suuri öljysäiliö on vaurioitunut, (14) lisäksi kummankin öljysatamat muu infrastruktuuri on vaurioitunut iskuissa.

Me suomalaiset heräsimme todellisuuteen kahden ukrainalaisen lennokin harhauduttua ilmatilaamme aamupäivällä 29. maaliskuuta ja pudottua maahan Kaakkois-Suomessa, kolmas ukrainalaislennokki löydettiin Pyhäjärven jäältä Parikkalan ja Kiteen rajalta maaliskuun viimeisenä päivänä. (15 ja 16) Tapahtumia seurasi kiihtynyt disinformaation ja propagandan täyteinen viestintä, jota täydensi muiden Venäjä-mielisten näkökulmien esittäminen. Luonnollisestikaan suomalainen, Venäjän narratiivia toistava joukkio ei nähnyt Venäjän toiminnassa mitään ongelmaa, syy oli puolustussotaa käyvän Ukrainan. Loppuun muutaman kappaleen verran venäläispropagandasta ja disinformaatiosta sekä sen kaiuista.

 

Propagandaa ja disinformaatiota

Jo ennen ensimmäisten ukrainalaisten droonien harhautumista Suomeen, venäläispropaganda syytti Baltian maita ilmatilansa luovuttamisesta ukrainalaisten käyttöön operaatioissa Suomenlahden pohjukassa sijaitsevia Venäjän satamia vastaan. (17) Ensimmäisten ukrainalaisten OWA-lennokkien harhauduttua Suomeen, venäläispropagandassa ja sitä jakavissa kanavissa, kuin myös Venäjä-mielisissä suomalaisissa vastamedioissa ryhdyttiin spekuloimaan vaihtoehdolla, että Suomi luovuttaa ilmatilaansa ukrainalaisten käyttöön – pisimmälle menevissä syytöksissä, suora syytös kohdistui Suomeen ja Natoon operaatioiden toteuttajana. Heppoiset syytökset on helppoa osoittaa disinformaatioksi ja ilkeämieliseksi vaikuttamiseksi. Kiinnostavaa ei oikeastaan ole se, että kuka aineistoa tuottaa vaan ketkä sitä levittävät ja kuinka laajalle yleisölle. Havaintojeni mukaan sosiaalisen median alustojen ohella perinteisten medioiden julkaisemien uutisten kommenteissa nousevat esiin samat teemat.

Iltapäivälehdistä Iltalehdessä toimitusprosessi petti pahemman kerran viihdetoimituksen toimittajan Riia Pakkasen julkaistessa tosi-tv-tähti ja mediapersoona Antti Kurhisen (hänellä on Suomen ja Venäjän kansalaisuus) Facebook-spekuloinnin ympärille kasatun ”uutisen” ukrainalaisten droonien harhautumisesta Suomeen, jossa Kurhinen toistaa venäläispropagandaa droonien lentämisestä Viron (Baltian) kautta Suomeen. (18) Tällaisen ”uutisoinnin” kohdalla on enemmän kuin aiheellista perätä medialta vastuullisuutta – ihan kaikkien kommentointien ja spekulointien ympärille ei kannata väsätä (klikkihuorauksen takia) juttua. 

Havaintoja vastamedioiden sekä Venäjä-kaikujen propagandasta ja disinformaatiosta sekä Venäjän narratiivia myötäilevästä viestinnästä maalis-huhtikuulta 2026.

Tässä kohdin on hyvä muistaa, että Suomeen ei kohdistu ensimmäistä kertaa tällaista vaikuttamista propagandakanavien ja vastamedioiden taholta. Ukraina on aiemmin toteuttanut operaatioita myös Kuolan niemimaalla sijaitsevia kohteita vastaan, kuten Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція «Павутина») 1. kesäkuuta 2025, jolloin kohteiden joukossa oli myös Kuolan niemimaalla sijaitseva Olenjan lentotukikohta (reilut 90 kilometriä etelään Murmanskista), (19) ja jonka jälkeen Suomeen kohdistui vastaavia syytöksiä. Ensimmäisen kerran Ukraina vaikutti OWA-lennokeilla Olenjan lentotukikohtaan heinäkuussa 2024, jolloin Venäjän naapurimaihin kohdistui epäilyjä ja syytöksiä maaperänsä luovuttamisesta ukrainalaisille operaation suorittamiseen. (20)

Ukraina tullee jatkamaan vaikuttamista Suomen lähialueille, mikä tarkoittaa sitä, että Suomeen tulee jatkossakin kohdistumaan vaikuttamista Venäjän sekä sen hyödyksi työskentelevien yksilöiden ja ryhmien taholta. On todennäköistä, että Suomeen tulee jatkossakin harhautumaan Ukrainan OWA-lennokkeja, osa Venäjän elektronisen häirinnän seurauksena, osa mahdollisten muiden syiden tähden (esim. GPS-spoofing, jossa väärennetty signaali ohjaa kohteen [esim. lennokki] väärään sijaintiin). Norjassa GPS-spoofingiin havahduttiin jo tammikuussa 2025, jossa siitä oli esimerkkejä Pohjois-Norjasta. Ongelmasta kärsivät esim. Finnmarkissa lähellä Venäjän-vastaista rajaa operoivat lentoyhtiöt. (21)

* * *

Kirjoitustani viimeistellessä silmiini sattui otsikko: ”Ukrainaa pyydetty hillitsemään iskuja Venäjän öljyjalostamoja vastaan, kertoo Zelenskyin neuvonantaja”, (22) mikä palauttaa mieleeni ne lukuisat kerrat, jolloin länsimaat ovat yrittäneet vaikuttaa Ukrainaan sen käydessä puolustussotaa Venäjän brutaalia hyökkäystä vastaan. Toisinaan Ukrainan on ollut pakko taipua ulkoisen painostuksen edessä, nyt toivon, ettei sen tarvitse niin tehdä, vaan että se vaikuttaa jatkossa entistä rajummin Venäjän öljyteollisuuteen ja öljynvientiin. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/PStyle0ne1/status/1748953602331173111

2. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

3. https://english.nv.ua/russian-war/russian-air-defense-command-in-crimea-faces-shake-up-after-losses-partisans-say-50590446.html

4. https://x.com/kromark/status/2040549618979676374

5. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/3b0b9c62-a6b0-492f-ba56-41901f965ab7

6. https://x.com/BatlicKapitein/status/2036090937605042457

7. https://x.com/kromark/status/2037189391228019169

8. https://united24media.com/latest-news/russian-ust-luga-gas-terminal-struck-by-drones-1000km-from-ukrainian-border-17235

9. https://x.com/NavyLookout/status/2036732579756323323

10. https://x.com/TheReasonable66/status/2038619415176986705

11. https://www.hs.fi/maailma/art-2000011904305.html

12. https://www.reuters.com/business/energy/least-40-russias-oil-export-capacity-halted-reuters-calculations-show-2026-03-25/

13. https://yle.fi/a/74-20218974

14. https://x.com/GloOouD/status/2039721412533874891

15. https://yle.fi/a/74-20218510

16. https://yle.fi/a/74-20218467

17. https://meduza.io/en/feature/2026/03/30/last-week-ukrainian-drones-reportedly-landed-in-latvia-estonia-and-lithuania-russian-propaganda-was-quick-to-react

18. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/e2a54a38-8727-4290-a6e0-7011d8b13583

19. https://yle.fi/a/74-20165142

20. https://verkkosanomat.com/kotimaa/sotilasasiantuntija-arvioi-venajan-pommikonetta-vaurioittaneet-lennokit-lahetettiin-suomesta/ 

Vastamedia Verkkosanomien (toim. Kimmo Kautio) uutisessa lainattu eläkkeellä oleva yhdysvaltalaisupseeri eversti Douglas Macgregor esiintyy taajaan Venäjän valtio-omisteisissa propagandamedioissa ”kommentaattorina”. 

21. https://yle.fi/a/74-20139819

22. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-296620

Olen myös hyödyntänyt lähteinä luotettavien tahojen sosiaalisessa mediassa julkaisemia havaintoja, Planet’in julkaisemia satelliittikuvia sekä Financial Times ’in julkaisemaa artikkelia ‘Ukraine’s drones dent Russia’s war-fuelled oil windfall’.

*: Kyseessä oli Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella. Paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.