Ukraina ulottaa iskunsa syvälle Venäjällä –

 

turvassa eivät myöskään ole miehitetyt alueet

Venäjän hyökättyä laajalla rintamalla Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla), seuraavassa vaiheessa Ukrainan onnistui toteuttaa iskuja entistä syvemmälle Venäjän miehittämillä alueilla (myös sellaisille alueille, joita Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014 lukien) ja lopulta Venäjän maaperällekin (alkuvaiheessa erilaisilla lennokeilla, OTR-21 Totška-ohjuksilla ja erikoisjoukkojen toteuttamilla operaatioilla). Ukrainan ensimmäinen isku Venäjän maaperälle tapahtui niinkin varhaisessa vaiheessa, kuin 25. helmikuuta, jolloin Millerovon lentotukikohdan alueelle, Rostovin oblastin pohjoisosassa, osui yhdestä useampaan OTR-21 Totška-ohjusta tuhoten ainakin yhden Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjän ja aiheuttaen muita vaurioita tukikohta-alueella. (1)

Ukrainan ensimmäisten hyökkääjän selustaan ulottamien iskujen vaikutukset olivat useimmiten vähäisiä. Todennäköisesti ne kuitenkin valoivat uskoa ukrainalaisiin, heidän havaitessa, että vaikuttaminen oli mahdollista ulottaa syvälle hyökkääjän selustaan ja, että Venäjän (tuolloin vielä pelätty ja kehuttu) ilmapuolustus oli mahdollista läpäistä. Maalikuun 24. päivä Ukrainan iski ballistisella OTR-21 Totška-U-ohjuksella ja Bayraktar TB2 lennokilla (tai lennokeilla) Berdjanskin satamaan ankkuroituneita aluksia vastaan, upottaen iskulla Venäjän Mustanmeren laivaston Project 1171-luokan maihinnousualuksen sekä aiheuttaen vähäisiä vaurioita muille laituriin kiinnittyneinä olleille aluksille. (2)

Kevään edetessä pidemmälle Ukrainan vaikuttaminen syvälle Venäjän selustaan sen miehittämillä alueilla ja muuttui entistä tavanomaisemmaksi toiminnaksi, iskujen ollessa pääsääntöisesti yksittäisiä tai harvakseltaan uudelleen samaan kohteeseen kohdistuneita. Poikkeuksina voimme pitää Hersonin kansainvälistä lentokenttää Tšornobaivkassa sekä Melitopolin lentokentän aluetta, joiden alueelle Ukraina kohdisti iskuja säännöllisesti keväästä lähtien – Melitopoliin, joka on edelleen Venäjän miehittämä, iskuja kohdistetaan säännöllisesti vieläkin. Ukrainan saatua lännestä tykistöä ja raskaita raketinheittimiä (M142 HIMARS) vaikuttamisesta syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla tuli niin arkipäiväistä toimintaa, että sillä oli hyvin suuri vaikutus siihen, että Venäjän logistiset ketjut heikkenivät ja paikoin romahtivat kokonaisuudessaan vaikuttaen näin tilanteeseen rintamalla merkittävästi.

Oma luku tässä vaikuttamisessa ja operoinnissa Venäjän miehittämillä ja/ tai kontrolloimilla alueilla on Käärmesaaren taistelu. Siinä saavutettujen, merkittävien voittojen myötä, Ukrainan onnistui ensin riistää Venäjän Mustanmeren laivastolta toimintavapaus Mustanmeren länsiosassa upottamalla sen Mustanmeren laivaston lippulaiva, ohjusristeilijä Moskva ja lopulta upottamalla tai vaurioittamalla kohtalaista joukkoa muita pinta-aluksia. Taistelu tästä pienestä kalliosaaresta tuli päätökseensä kesäkuun viimeinen päivä, jolloin Venäjä vetäytyi lopullisesti saarelta. (Kirjoitukseni: Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!).

Kesällä Ukraina osoitti Venäjälle (ja maailmalle), etteivät venäläiset ole turvassa edes miehittämällään Krimin niemimaalla. Elokuun 9. päivä Ukraina toteutti iskun Sakin lentotukikohtaan, Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsirannikolla (matkaa Sakin lentotukikohtaan alueilta, joita Ukraina tuolloin kontrolloi oli vähintäänkin 220 km). (3 ja 4) Sen ohella, että isku oli sotilaallisesti onnistunut (Venäjä menetti kerralla vähintäänkin kymmenkunta lentokonetta ja muuta kalustoa sekä varustusta) oli se onnistunut myös psykologisesti, vietettiinhän tuolloin lomakautta ja Sakin alueella tuhannet Venäjältä saapuneet turistit näkivät ja kokivat iskun.

Tämän jälkeen Ukraina on toteuttanut lukuisia iskuja (ja operaatioita) Venäjän miehittämän Krimin niemimaan alueella, joukossa lähes täydellisesti onnistunut rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävälle sillalle – päivän myöhästynyt syntymäpäivälahja Vladimir Putinille. (5 ja 6) Silta kärsi niin pahoja vaurioita, ettei se ole vieläkään täysin liikennöitävässä kunnossa (raskas kalusto joutunee edelleen turvautumaan lauttakuljetuksiin salmen yli). Onnistunut isku sillalla oli samalla isku vasten Putinin (ja Venäjän) kasvoja. Näyttävyydessään samaan luokkaan Kertšinsalmen ylittävän sillan iskun kanssa ei nouse Ukrainan, lokakuun lopussa, miehittämättömillä pinta-aluksilla toteuttama hyökkäys Sevastopolin satamaan. (7) Mutta jos jätämme huomiotta näyttävyyden, kyseinen operaatio on osoitus Ukrainan kyvyistä toteuttaa hyvin monimutkaisia operaatioita kaukana kontrolloimiltaan alueilta. Melkeinpä uskaltaisin väittää, että kyseessä on tähänastisista monimutkaisin yksittäinen tehtävä, jonka Ukrainan asevoimat on toteuttanut.

 

Joulukuun 5. 2022 – Djagilevo ja Engels-2

Marras-joulukuun vaihteeseen mennessä Ukraina oli kyennyt kaiken aikaa laajentamaan operointialuettaan. Se kykeni toteuttamaan iskuja hyvinkin syvällä Venäjän selustassa räjäyttämällä osan Kertšinsalmen ylittävästä sillasta, saavuttamalla miehittämättömillä pinta-aluksilla (ilmeisesti kaksi kappaletta) Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla ja onnistumalla erikoisjoukoilla toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa (ainakin kaksi taisteluhelikopteria tuhoutui). (8 ja 9) Sitä, onko Ukraina Pihkovan operaation taustalla, epäiltiin aluksi, mutta maan viimeisimpien syvällä Venäjällä toteuttamien operaatioiden jälkeen, epäilykset hälvenevät. On todennäköistä, että ukrainalaiset erikoisjoukot ovat toteuttaneet hyökkäyksen Pihkovaan, jos he kykenevät operoimaan niinkin syvällä Venäjällä, että kykenevät avustamaan Ukrainaa iskuissa Saratovin kupeessa sijaitsevaan Engels-2 lentotukikohtaan sekä Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan – ukrainalaisten oman ilmoituksensa mukaan heidän SOF avusti iskussa Venäjän maaperältä käsin. Ukraina toteutti iskut Engels-2 ja Djagilevon lentotukikohtaan varhain aamulla, 5. joulukuuta. (10) Samana aamuna (päivänä) Ukraina suoritti lennokki-iskut myös Belgorodin ja Brjanskin alueella, ja seuraavana päivänä Kurskin itäpuolella sijaitsevan lentokentän sotilaslentokentän puolelle. Näissä kaikissa kohteena oli Venäjän polttoaineinfraa.

Engels-2 lentotukikohta ennen Ukrainan toteuttamaa lennokki-iskua, kuva Maxar.

Ukrainan iskut Engels-2 lentotukikohtaan ja Djagilevon lentotukikohtaan ovat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Satelliittikuva Engels-2 lentotukikohdasta Ukrainan ilmaiskun jälkeen, kuva ©SarahHa42. (11)

Ukrainan iskun vaurioittama Tupolev Tu-22M3 Djagilevossa. (12)

Iskut osoittavat Ukrainan kykenevän kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana kaukovaikutuskykyään, ne myös osoittavat sen kykenevän ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukrainalaisten mukaan heillä on käytössä hiipiväasejärjestelmä (itsemurhalennokki), jonka kantama on tuhat kilometriä ja joka voidaan varustaa 75 kilon taistelukärjellä. On spekuloitu, että Ukrainan järjestelmä pohjautuu neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla ja joka jäi jo kertaalleen eläkkeelle Neuvostoliiton hajotessa. Kuitenkin pakottavien syitten takia, Ukraina otti järjestelmän uudelleen käyttöön v. 2014, Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja aloitettua myöhemmin samana vuonna sodan Ukrainassa.

Ukrainan operaatiot erilaisilla lennokeilla osoittaa myös sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ole niin hyvä kuin on oletettu – se voidaan läpäistä vuosikymmeniä vanhalla (pienen hävittäjän kokoisella) lennokilla, tai vaihtoehtoisesti ilmapuolustuksesta vastaava henkilöstö ei ole riittävän hyvin koulutettua tai ole muulla tavalla tehtävänsä tasalla (motivaatio-ongelmia suorittaa tehtävänsä hyvin tms.) Todennäköisesti kyse on useammasta kuin yhdestä syystä, miksi Ukrainan onnistuu (toistuvasti) läpäistä Venäjän puolustusjärjestelmät. Huomioitavaa on myös se, että Ukraina onnistuu operaatioissaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisella kalustolla (itsemurhalennokeista miehittämättömiin pinta-aluksiin). Ukraina on onnistunut myös yllättämään Venäjän ohella sotaa seuraavat ammattilaiset, toistuvasti. Eräät sen operaatiot (kuten hyökkäys Sevastopolin satamaan) ovat jopa uraauurtavia. Venäjä ei ole kyennyt vastaavaan yllätyksellisyyteen ja luovuuteen millään osa-alueella, niinpä se onkin joutunut puolustuskannalle ja kärsinyt huomattavia tappioita rintamalla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://fighterjetsworld.com/latest-news/ukrainian-missile-strike-destroyed-russian-sukhoi-su-30sm-at-millerovo-airbase/27610/ 

2. https://www.thedrive.com/the-war-zone/44904/russian-landing-ship-destroyed-in-massive-explosion-in-captured-ukrainian-port-city 

3. https://www.aviacionline.com/2022/08/stab-at-russian-air-power-in-crimea-saky-airbase-attacked/ 

4. https://www.rferl.org/a/crimea-saky-blasts-ukraine-russia-bad-news-kremlin/31985260.html 

5. https://yle.fi/a/3-12653785 

6. https://yle.fi/a/74-20000982 

7. https://www.intellinews.com/ukraine-s-attack-on-sevastopol-is-a-world-first-260880/ 

8. https://avia-pro.net/news/v-seti-poyavilis-videokadry-vzryva-v-neftegavani-shesharis-v-novorossiyske 

9. https://www.thedrive.com/the-war-zone/sabotage-raid-on-attack-helicopters-at-base-in-russia-supposedly-shown-in-video 

10. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

11. https://twitter.com/SarahHa42/status/1600128004113342464 

12. https://twitter.com/Ohra_aho/status/1599860421472964609 

Lähteinä ja taustoitukseen käytetty myös Russian Military Forces: Interactive Map’ia, GlobalSecurity.org, The Aviationist, Hush-Kit Aviation News’iä ja Rob Lee’tä (tohtoriopiskelija, King’s College – Lontoo).

#StandWithUkraine