tiistai 24. toukokuuta 2022

Elämää Venäjän miehittämillä alueilla – taisteluiden painopiste idässä

 

Luodaanpa pitkästä aikaa katsaus niihin Ukrainan itä- ja eteläosiin, joita Venäjä tällä hetkellä miehittää. Turvallisuussyistä johtuen minun on eräissä tapauksissa parempi jättää paikkakunta mainitsematta, tyytyen mainitsemaan vain laajemman maantieteellisen alueen. Muutaman viimeisimmän viikon kuluessa olen onnistunut kokoamaan tiedonmuruja useammalta miehitetyltä paikkakunnalta, Donetskista luonnollisesti eniten vaikka sieltäkin, sodan muuttuneen luonteen vuoksi, on aiempaa hankalampaa saada säännöllisesti tietoa ja hyvin usein tiedon sensitiivisen luonteen vuoksi se on parempi jättää julkaisematta, edellinen mitä suurimmassa määrin voi merkitä sitä, että joku päivä tällainen tieto voi olla kokonaisuuden hahmottamisen ja ymmärtämisen kannalta merkityksellistä. Eräissä tapauksissa se voi tulevaisuudessa auttaa viranomaisia toimittamaan henkilöitä rikosoikeudelliseen vastuuseen tai vähintäänkin käymään todisteena oikeudessa syytettyä vastaan – tai vain toimimaan todisteena miehittäjän rikollisesta toiminnasta, jollaisia silminnäkijähavaintoja olen koonnut keväästä 2014 lähtien, räikeimmillään kyse on silminnäkijähavainnosta Donetskista ja kuinka Venäjän (silloiset) proxy-joukot ja kyseisessä tapauksessa Vostok pataljoonaan kuuluva joukko-osasto tulitti kranaatinheittimillä Donetskia.*

Venäjän sota Ukrainassa yhdessä kuvassa: punalippu, sirppi ja vasara sekä Josef Stalin. (1)
















Venäjän vuodesta 2014 miehittämiä Itä-Ukrainan alueita ei elintarvikehuollon ja siviiliterveydenhuollon osalta juuri millään tavalla valmisteltu tulevaan offensiiviin. Venäjän piittaamattomuuden seurauksena esim. miehitetyn Donetskin ja Makiivkan alueilla oli pulaa peruselintarvikkeista jo viikko pari Venäjän offensiivin alun jälkeen. Kesän koittaessa elintarvikepula alueelle helpottunee, jollei Venäjä suorita alueella viljojen ja helmien yms. takavarikkoja. Venäjän piittaamattomuuden seurauksena Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on lääkkeistä sekä ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta – terveydenhoitosektorilla henkilökuntapulaa on lisännyt Venäjän alueella toimeenpanemat (pakko)rekrytoinnit, jotka on ulotettu koskemaan myös sairaaloiden miespuolista henkilöstöä.

Tilanne tuskin helpottuu miehitetyssä Itä-Ukrainassa Venäjän aloittaessa alueella jälleen uuden rekrytointikierroksen, tarkkaan ottaen kyseessä on laiton pakkorekrytointi, jossa Venäjä kokoaa miehistöä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoineisiin 1. ja 2. armeijakuntaan. Lisääntynyt miehistöntarve johtuu todennäköisesti Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin sekä Popasnan alueiden taisteluista, joissa Venäjä on ryhtynyt käyttämään miehitetyiltä alueilta koottuja joukkoja kaupunkisodassa.

Donetskissa asuvien tuttaviemme ja ystäviemme mukaan elintarvikehuollon ohella alueen vesihuolto on suurissa ongelmissa, paikoin se on romahtamispisteessä. Juomavesi on jo pidempään ollut Donetskissa sellaisenaan juomakelvotonta mutta nyt vesi itsessään alkaa olla kortilla, vesivarastot alkavat olla tyhjiä, huolto ei toimi – eikä Venäjän offensiivin vuoksi Ukrainan puolelta ole mahdollista saada materiaaliapua tai huoltomiehiä. Donetskin kaupunkialueella on laajoja osia, joissa käyttöveden saannissa on jatkuvia päivistä viikkoihin kestäviä katkoja.

Venäjä on käyttänyt ruokaa aseenaan siviileitä vastaan Syyrian sodassa, ruoan käytöllä aseena jopa kokonaisia kansakuntia vastaan on Venäjälläkin pitkä historia. Myös Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto turvautui nälkään aseena synkän historiansa kuluessa useita kertoja. Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan nälkään tappamista käytettiin aseena neuvostoaikana useita kertoja. Merkittävimpänä vuosien 1932–1933 holodomor (ukr. Голодомор), jota voi perustellusti kutsua kansanmurhaksi ja jossa tapettiin nälkään (siitä holodomorissa on kyse – nälkään tappamisesta) miljoonia ukrainalaisia.

Käynnissä olevan offensiivin kuluessa Venäjä on jo tarkoituksellisesti synnyttänyt ruokapulaa eripuolille miehittämiään alueita. Berdjanskissa paikallisia on nöyryytetty vaatimalla heiltä Venäjän tunnustamista ruokalahjoituksia vastaan (osa ruoasta on ilmeisesti muualta miehitetyiltä alueilta varastettua, niiden ukrainan kielisten etikettitekstien tähden), vastaavia havaintoja on tehnyt muillakin Venäjän miehittämillä alueilla.

Venäjä on myös varastanut miehittämiltään alueilta Ukrainan eteläisistä osista satojatuhansia tonneja viljaa sekä siemenviljaa, (2) siemenviljan varastaminen on tehnyt paikoin mahdottomaksi kylvötyöt – jokainen arvaa millaiset seuraukset tällä on alueelle, jonne Venäjä luo tarkoituksellisesti ruokapulaa ja josta se samalla estää ihmisiä pakenemasta esim. vapaaseen Ukrainaan. Oma lukunsa Venäjän toimissa on sitten laiton merisaarto, joka kohdistuu Ukrainan merenkulkuun ja joka vaikeuttaa viljan vientiä Ukrainasta. Rikollinen merisaarto tulee näkymään vilja ja ruokapulana esim. Afrikan mantereella, jollei merisaartoa kyetä jollain tapaa purkamaan – keinoja on kyllä olemassa. (3)

Etelässä, Venäjän miehittämillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla estetään myös järjestelmällisesti ihmisten poistumista alueelta esim. vapaan Ukrainan puolelle. Tuttujamme ja ystäviämme on jäänyt ansaan kummallekin alueelle, kyseisillä alueilla venäläisten onnistui edetä pääteitä myöten suhteellisen nopeasti suurimpiin kaupunkeihin, ottaen ne ainakin jollain tapaa haltuun (Melitopolissa venäläisten valta on tosin hyvin ohuen langan varassa paikallisen vastarintaliikkeen voimakkaan toiminnan seurauksena), jonka seurauksena tuhannet siviilit jäivät sodan jalkoihin uskaltamatta lähteä riittävän varhain matkaan. Tällä hetkellä reitit esim. Hersonista Mykolajivin alueelle ovat hyvin ristialttiita ja vaarallisia, tilanteen ollessa saman Zaporižžjassa, jossa miehitetyiltä alueilta pääsy vapaan Ukrainan alueille on hankalaa sekä vaarallista.

Monien mielestä turvallisin reitti on poistuminen Krimin niemimaan kautta Venäjälle ja sieltä pakeneminen länteen, joskin tähänkin sisältyy riskejä – etenkin miehillä sekä niillä ukrainalaisilla, joilla ei ole ulkomaanpassia.

Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle saavuttaessa miehet erotellaan naisista ja lapsista (en ole varma kuinka vanhat pojat päätyvät ”miesten ryhmään”). Naiset pääsevät lapsineen usein jatkamaan matkaa jo saman vuorokauden puolella, mutta miehet siirretään piikkilanka-aitojen ympäröimään ”leiriin”, eräissä tapauksissa kyseessä on aidoin ympäröity rakennus, jossa miehet siirretään hyvin niukasti kalustettuun huoneeseen/ saliin. Tällaisessa huoneessa/ salissa miehet joutuvat odottamaan kutsumista ”kuulusteluun”. Sellaisen läpäisseiden mukaan toiminta on aivan sattumanvaraista, osa selviää alle puolenvuorokauden odottelulla, jotkut joutuvat odottamaan reilusti kauemmin aikaa.

Miehiä kutsutaan kuitenkin yksi kerrallaan ”kuulusteluun” (kutsuminen tapahtuu kerrotun mukaan nimeltä kuiskaamalla), ja koska nimi kuiskataan (usein vain kerran), juuri kukaan ei uskalla levätä (nukahtamisen pelko) eikä myöskään jutella äänekkäämmin muiden kanssa. Kuiskaaminen toimii siis hallinnan ja kontrolloinnin tapana, toisinaan nimi myös lausutaan vain ”sinnepäin”. Tällaisten toimien tähden kukaan ei ennalta voi olla varma kuinka kauan joutuu odottamaan ”kuulusteluun” pääsyä.

”Kuulustelussa” esitetään kysymyksiä henkilöpapereiden tarkastamisen ohessa, ainakin miesten on riisuttava itsensä alasti kuulustelutilanteessa – heiltä tarkastetaan mahdolliset tatuoinnit ja arvet, kaikki sellainen mikä viittaa osallistumiseen sotaan venäläisjoukkoja vastaan (vuosina 2014-2022, alkuvuosi). Kuulusteluiden jälkeen mies pääsee joko jatkamaan matkaa, tai hänet viedään leirille.

Venäjän 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen alkuvaiheessa poistuminen Venäjän miehittämiltä alueilta (pois lukien Itä-Ukraina) oli kerrotun mukaan paljon helpompaa kuin nyt. Ammutuksi joutumisen riski on kasvanut huomattavasti pakoreiteillä suoraan vapaan Ukrainan puolelle. Meilläkin on alueella tuttuja, jotka miettivät millä keinolla poistua alueelta. Heitä myös pelottaa se, ettei kaikilla ole ulkomaan passia (on vain sisäinen passi), minkä puuttuminen voi vaikeuttaa pakoa Venäjältä länteen, jos sen reitin valitsee.

Venäjän miehittämillä alueilla vallitsevaa pysähtyneisyyden tilaa kuvaa erinomaisesti Johan Bäckmanin viesti sosiaaliseen mediaan:

Pohjois-Korean edustaja on tänään tavannut Donetskin ja Luganskin kansantasavaltojen ulkoministerit Nikonorovan ja Deinegon. Pohjois-Korealla on ballistisia ohjuksia. Ehkä ne tulevat Donbassin avuksi.” (4)

























Voiko enää tämän alemmas Venäjä maana vajota? Venäjän perustamien nukkevaltioiden marionettiulkoministerit tapaavat Pohjois-Korean edustajan, Bäckmanin tuulahduksenomaisena toiveena ballististen ohjusten saaminen Donbasin avuksi – ”Ehkä ne tulevat Donbassin avuksi”. Ehkä…

Tämä on kuin jostain irvokkaasta näytelmästä, paitsi, että tämä on totta ja tämän farssin tähden tuhannet ukrainalaiset kuolevat.

 

Venäjä hakee näytösluonteista ”voittoa” idässä

Tällä hetkellä taisteluiden pääpaino on sotatoimialueen itäisimmässä kolkassa, Rubižnen, Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin muodostamassa kolmiossa ja näistä kaupungeista etelään Popasnan alueella, jossa Venäjän on onnistunut saavuttaa paikallinen läpimurto Ukrainan porrastetusta puolustuslinjasta – viikonvaihteessa eteneviä venäläisjoukkoja havaittiin viitisen kilometriä Soledarin suolakaivoskaupungista itään.

Venäjän saatua haltuunsa Popasnan, pystyy se ylänköalueelta käsin kontrolloimaan tilannetta paremmin ja ohjaamaan tulta laaksoihin ja matalampien ylänköjen poikki vedetyille teille ja näin olennaisesti vaikeuttamaan Ukrainan huoltoa sekä joukkojen siirtoa. Tällä hetkellä venäläisten epäsuoratuli yltää Bakhmutin ja Lysitšanskin väliselle T1302-tielle, maanantaina 23. toukokuuta tiellä liikkujia on tulitettu säännöllisesti venäläisten toimesta. (5)

Tilanne alueella on Ukrainan kannalta kriittinen, ei kuitenkaan katastrofaalinen. Mikäli Ukrainan ei kuitenkaan onnistu vakauttaa tilannetta alueella, katastrofin välttääkseen sen on todennäköisesti vedettävä joukkonsa Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin alueelta länteen ja lounaaseen sekä valmistauduttava puolustamaan Bakhmut – Soledar – Siversk -linjaa, tai vetäydyttävä jopa vielä kauemmas länteen.

Ukrainan pohjoista sivustaa suojaa Siverskyi Donets, jonka ylittämistä Venäjä on alueella yrittänyt useamman kerran – onnistumatta siinä. Eteläisen ja kaakkoisen sivustan ollessa haavoittuvaisemman sen rajoittuessa Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin Popasnan eteläpuolella, eikä alueella ole huomattavia luonnonesteitä paria tekojärveä lukuun ottamatta hidastamassa venäläisjoukkoja. Tätä haavoittuvuutta Venäjä näyttää pyrkivän hyödyntämään aloittaessaan hyökkäyksen kohti Bakhmutia Debaltsevesta käsin. Ukrainan tilannetta ei helpota sekään, että Venäjä on edennyt Lymaniin, sen tavoitteena on todennäköisesti kaupungin valtauksen ohella huoltolinjojen varmistaminen sekä laajemman saarroksen valmistelu Donbasin alueella – mahdollisesti jopa hyökkäyskärjen ulottaminen Slovjansk – Kramatorsk -alueelle, jota Venäjä on aiemmin tavoitellut Izjumin suunnalta. 

Karttapohja: liveuamap.com.



















Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjällä on Donbasissa selkeä materiaaliylivoima. (6)

Ukrainan ongelmia lisää Donbasissa se, että jo ennen 24. helmikuuta 2022 Venäjän oli ollut mahdollista varastoida Itä-Ukrainan miehitetyille alueille runsaasti ammuksia sekä tykistöä ja raketinheittimiä. Alueelle varastoitu tykistö, pääasiassa 122 millin D-30 Ljaguška eli 2A18 kanuunahaupitsit, ja 122 mm BM-21 raketinheittimet ovat soveltuvia aseita Venäjän sodankäyntitapaan alueella, jossa merkittävään osaan vaikutusalueella olevaa rakennuskantaa kohdistetaan epäsuoraa tulta, ja tarkoituksena on synnyttää mittavaa materiaalista tuhoa. Tässä kohdin on myös syytä kysyä, että mitä kansainvälinen yhteisö teki havaitessaan kalustosiirrot Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan? Ei juuri mitään, korkeintaan painosti Ukrainaa neuvotteluihin sopimuksia toistuvasti rikkovan Venäjän kanssa. Toiminnallaan Venäjä myös halvaannutti ja korruptoi lukuisia kansainvälisiä organisaatioita, kuten ETYJ:n, joka toteutti Ukrainan tarkkailuoperaatiota, johon kuului venäläisiä tarkkailijoita (osa varmuudella tiedustelu-upseereita) samalla kun maa miehitti ja soti osassa Ukrainaa.

 

lukumäärä

miehistö 1. AC ja 2. AC

35100 + (7/2021)

taistelupanssarivaunut

481

miehistönkuljetusajoneuvot ja rynnäkkövaunut

914

erilaiset tykistöaseet

708

raketinheittimet

202

erilaiset ilmatorjuntajärjestelmät

noin 700

 

Venäjä ryhtyi toimittamaan Itä-Ukrainan miehitetyille alueille ammuksia sekä polttoainetta kiihtyvällä tahdilla viime vuoden toiselta puoliskolta lähtien, mitä toimintaa kansainvälinen yhteisö ei päässyt edes suoraan tarkkailemaan ja valvomaan, Venäjän tehdessä tarkkailuoperaation miehitettyjen alueiden ja Venäjän välisellä rajalla mahdottomaksi. (7) Tälläkin hetkellä Venäjä kykenee huoltamaan joukkojaan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla rautateitse Gukovon ja Avilo-Uspenkan kautta, siten ettei Ukraina kykene kuin satunnaisesti (lennokeilla) vaikuttamaan alueelle. Samoin sen suuret logistiset asemat, kuten Ilovaisk, ovat riittävän kaukana selustassa suojassa Ukrainan vaikuttamiselta.

 

Marko 

 

Lähteet:


*: Kyseisestä tapauksesta on laadittu raportti ja toimitettu se eteenpäin ukrainalaiselle ihmisoikeusryhmälle.


Esimerkkejä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission kalustohavainnoista Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta, näidenkin kohdalla olennaisin tieto jätetään kertomatta eli se, mistä kalusto on alueelle toimitettu – Venäjältä.

Kolme 122 mm D-30 Ljaguška eli 2A18 kanuunahaupitsia.















Viisi 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsia.















Venäjältä toimitettiin miehitetyille alueille myös raskaampaa tykistöä, kuten 152 mm 2A36 Giatsint-B kenttätykkejä.















#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine 

perjantai 20. toukokuuta 2022

Sitä on turha kieltää, me suljimme silmämme Venäjän pahuudelta

 

Eilen Ukrainassa vietettiin Krimin tataareiden karkotuksen vuosipäivää, samalla mieleeni palautui ilta Kiovan keskustassa Maidan Nezaležnostilla 18. toukokuuta 2016, jolloin osallistuin Krimin tataareiden karkotuksen vuosipäivän muistojuhlaan. Muistan elävästi sen pienen tytön, joka sytytti muistokynttilän – kenties vangitun isänsä muistoksi tai esi-isiensä muistolle ja samalla kuulen hämmentyneiden ihmisten (joukossa myös päättäjiämme) vaikeroivan käsiään näpräten Venäjän armeijaksi kutsutun barbaarilauman julmien tekojen paljastuessa maailmalle. Valitettavasti en voi kuin tuhahtaa näille vaikertelijoille, aivan kuin tämä kaikki tulisi yllätyksenä ihmisille, vaikka Venäjän rikollisessa sodassa tekemät julmuudet eivät voi olla mikään yllätys – ennemminkin teoissa toistuu se johon Venäjän valtio proxy-joukkoineen on syyllistynyt kerta kerran jälkeen tälläkin vuosituhannella.

Niin, ei kyse ole tietämättömyydestä, kyse on valinnasta ja aivan liian monen on ollut helppoa valita olla tekemättä mitään, valita olla hiljaa, valita miellyttävän elämän puolesta kuin nousta barrikadille ja laittaa Venäjä vastuuseen rikollisista teoistaan. Ymmärrän, että tavallinen kansalainen kamppaillessaan arjessa tyytyy helppoihin valintoihin – kenties sulkee silmänsä ikäviltä uutisilta, mutta entäpä sitten päättäjämme? Heiltä on vaadittava enemmän ja ehkäpä eräitä heistä on pantava vastuuseen tekojensa tähden, jätän nyt nimiä mainitsematta, mutta epäilemättä usealle juohtuu mieleen yksi jos toinenkin suomalainen poliitikko tahi taloudelliseen eliittiin kuuluva henkilö, joka on pelannut Venäjän pussiin. Ehkäpä he ovat myös kuiskineet korviin kääntäen näin katseet Venäjän julmista teoista sähkön ja kaasunhinnan kautta toisaalle.

Toukokuun 18. 2016 Kiovassa, Maidan Nezaležnostilla, muistimme Krimin tataareiden kansaa, joka karkotettiin Krimin niemimaalta 18. – 20. toukokuuta 1944. Kolmen päivän aikana NKVD pakkosiirsi koko tataarien kansan Krimiltä Keski-Aasiaan, pääasiassa Uzbekistanin alueelle. Pakkosiirron aikana tuhannet kuolivat julmuuteen, nälkään ja tauteihin, Uzbekistanissa taivasalla kuolema jatkoi sadon niittoa – kuolleiden määrän noustessa kymmeniin tuhansiin. Krimin tataarit pääsivät palaamaan takaisin kotiin vasta 80-luvulla, merkittävää on myös se, että 14 marraskuuta 1986 Krimin korkein neuvosto julisti karkotuksen rikokseksi. Tänään Vladimir Putinin hallinto toteuttaa Venäjällä samoja metodeja mihin Josif Stalin turvautui neuvostovaltiossa, mutta se on turvautunut niihin Ukrainalta miehittämillään alueilla vuodesta 2014 lähtien – olemme vain sulkeneet niiltä silmämme.

Krimin tataarien karkotuksen vuosipäivän muistojuhlassa Kiovassa, kuvan banderollissa Venäjän vangitsemia miehityksen rauhanomaisia vastustajia. Moni heistä on sittemmin tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin näytösoikeudenkäynneissä. Vangitsemiset ja vaino jatkuu edelleen.










Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainalta sotilasoperaatiossa helmi-maaliskuussa 2014, miehittäjää niemimaalle seurasi sorto ja vaino, joka kohdistui erityisesti Krimin tataareihin mutta myös muihin miehitystä vastustaviin tahoihin, ja lopulta laajaan joukkoon uskonnollisia ryhmiä – sellaisiin, jotka oli kielletty syystä tai toisesta Venäjällä.

Parin ensimmäisen miehitysvuoden aikana Venäjä oli vanginnut jo kymmeniä Krimin tataareja, osa oli yksinkertaisesti kadonnut, osa kadonneista on sittemmin löytynyt – kuolleina. Reşat Amet protestoi rauhanomaisesti Venäjän suorittamaa miehitystä vastaan helmi-maaliskuussa 2014, maaliskuun 3. päivä 2014 aseistetut militantit veivät hänet – paria viikkoa myöhemmin Amet’in ruumis löydettiin. Hänen ruumiissa oli jälkiä kidutuksesta, Reşat Amet’in silmät oli kaivettu päästä, kuolinsyynä oli aivovaurio. Reşat Amet oli ensimmäinen kadonnut ja kiduttamalla murhattu, mutta ei suinkaan viimeinen. (1)

Vladimir Putinin oppi-isä Josif Stalin totesi, että ”yksi kuolema on tragedia ja miljoona kuolemaa on tilasto”, mutta hän näyttää olleen väärässä. Me ohitimme olkia kohautellen yhden ihmisen kidutusmurhan, kymmenien ihmisten kidutusmurhat – tuntui, että suljimme niiltä silmämme, jotta rattaat tehtaissamme pyörisivät ja elintasomme kohenisi.

Elämäämme ei hetkauttanut sekään, kun vajaat vuosi sitten julkaistussa Yhdistyneiden kansakuntien raportissa kerrottiin kidutuksen olevan päivittäistä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla – tilanne on säilynyt muuttumattomana. YK:n apulaisihmisoikeusvaltuutettu Nada al-Nashif mainitsi Genevessä uusinta Itä-Ukrainan-ihmisoikeusraporttia esitelleessä puheessaan YK:n ihmisoikeusneuvostolle erikseen Donetskissa sijaitsevan pahamaineisen Izoliatsian. (2) Izoliatsia on entinen taidekeskus, jonne Venäjän johtamat militanttijoukot perustivat pidätyskeskuksen kesällä 2014. Paikkaa kutsutaan nykyään ”Donetskin kidutusvankilaksi” keskuksessa suoritettujen mittavien ihmisoikeusrikkomusten tähden. Izoliatsia on noussut esiin myös 24. helmikuuta jälkeen, kidutuskeskukseen on siirretty ainakin yksittäisiä Venäjän perustamien ”suodatusleirien” kautta kulkeneita ukrainalaisia.

Laajemmin ihmisoikeusrikkomuksista Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa viime vuoden heinäkuussa kirjoittamassani ”YK:n raportin mukaan kidutus on päivittäistä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla”-blogissa, lainaan kuitenkin pienen osan kirjoitustani:

Izoljatsijan ensimmäinen nimetty johtaja oli ukrainalainen, entinen työsiirtolan tai tutkintovankilan vartija, Denis ”Palych” Kulik, joka johti laitosta rikollisin ja sadistisin keinoin. Kulik vastasi Izoljatsijasta helmikuuhun 2018 saakka, jolloin hänet erotettiin ja korvattiin venäläistaustaisella “Kuzmich” kutsumanimeä käyttäneellä miehellä.

Tämän vuoden maaliskuussa Bellingcatin avustuksella, julkaistiin lyhyt selonteko kolmesta tunnistetusta Izoljatsijan tämänhetkisestä avainhenkilöstä. Tunnistettujen henkilöiden joukossa on laitoksen tämänhetkinen komentaja Juri ”Tolstoi” Krivonos ja hänen oikeana kätenä työskentelevä Vladimir ”But” Butenko. Butenko on myös yksi laitoksen vuorovastaavista (vuorossa on tavallisesti 5–7 militanttia).

Kolmas tunnistetuista henkilöistä on Ruslan ”Ermak” Eremitsev, jota kutsutaan myös ”Izoljatsijan nuorten tyttöjen rakastajaksi” – nimityksestä voimme tehdä joitain johtopäätöksiä hänen ”tehtävänkuvasta” Izoljatsijassa.” (3)

Ruslan Eremitsev – Izoljatsijan nuorten tyttöjen rakastaja – sitä mitä näemme nyt tehtävän venäläisjoukkojen toimesta Ukrainassa on harjoitettu vuosien ajan Venäjän miehittämillä alueilla. Luin ensimmäiset raportit Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla toteutetuista ihmisoikeusrikkomuksista vuosia sitten, niissä kuvailtiin hyvin yksityiskohtaisesti vankien kiduttamista ja painostamista, valeteloituksia. Raporteissa mainittiin myös seksuaalinen väkivalta (raiskaukset jne.) – samalla kuitenkin todettiin, että raiskauksia ja muuta seksuaalista väkivaltaa tehdään todennäköisesti paljastunutta enemmän ja säännöllisemmin, viitattiin myös raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan synnyttämään stigmaan, mikä hiljentää uhrit.

Tämä kaikki ohitettiin tuolloin, joko se ei kiinnostanut heitä, joiden olisi ollut mahdollista vaikuttaa tai onhan myös se vaihtoehto, että ihan oikeasti Ukrainan sodassa kuviteltiin kyseen olevan ”separatismista” tai ”sisällissodasta”, jolloin ongelma oli helppo työntää syrjään. Tätäkin kuvitelmaa vahvisti omalta osaltaan se, että samalla kun Venäjä rahoitti, varusti ja lähetti joukkojaan Ukrainan itäisiin osiin se oli mukana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa valvomassa ja tarkkailemassa – pukki oli päässyt kaalimaan vartijaksi.

Ja mitä tulee kuvitelmaan ”sisällissodasta”, niin löytyihän Suomestakin poliitikkoja, jotka toistuvasti kirjoittivat tahi puhuivat ”Ukrainan sisällissodasta” – Paavo Väyrynen tulee ensinnä mieleen suomalaisesta poliitikosta, joka toistuvasti kirjoitti ”Ukrainan sisällissodasta”. Samalla tapaa Venäjän narratiivia toisti perussuomalainen kansanedustaja Tom Packalén niin Ukrainan sodan kuin myös Skripalien myrkyttämisen osalta. (4) Luonnollisesti tällaiset kommentit saivat näkyvyyttä myös venäläismedioissa.

Tässä kuviossa Suomi on pieni tekijä, mutta ei meidänkään roolia pidä väheksyä. Siinä missä me naiivisti kuvittelimme Venäjän olevan osapuoli, jonka kanssa voi käydä dialogia ja joka jollain tapaa toimii rationaalisesti, oltiin lahden etelärannalla realistisempia. Venäjän tavoitteet tiedostettiin ja sen pysäyttämiseksi vaadittiin olennaisesti kovempia otteita, valitettavaa ettemme kuunnelleet Baltian maita vaan lumouduimme rahanahneiden seireeneiden laulusta ja viittasimme kintaalla varoituksensanoille ja kirjoituksille vaikka meille totisesti tarjottiin helmikuun 2014 ja Krimin niemimaan miehityksen jälkeen kultalautasella erilaisia mahdollisuuksia Venäjän pysäyttämiseksi tavalla tahi toisella niin Ukrainassa kuin myös Syyriassa tai vaikkapa Salisburyn hermomyrkkyiskun jälkeen. Samalla kun suljimme silmämme Venäjän rikollisilta teoilta rajojensa ulkopuolella, hylkäsimme myös ne venäläiset, jotka omassa maassaan päätyivät hallinnon tai sen edustajien vainon kohteeksi. Edes Tšetšeniassa toimeenpantu seksuaalivähemmistöjen vaino ei saanut meiltä sormenheristystä kummempaa reaktiota, ei edes presidentti Tarja Haloselta, joka kuitenkin on profiloitunut seksuaalivähemmistöjen puolustajana.

On silkkaa tyhmyyttä väittää, ettemme tiennyt mitä on tulossa sillä niin määrätietoisesti Venäjä on kulkenut valitsemallaan tiellä, ettei vuosiin ole ollut epäselvyyttä siitä mikä Putinin hallinnon tavoite on. Viimeistään se kävi ilmi Putinin vuodentakaisesta Ukrainaa ja sen historiaa käsittelevästä artikkelista, jolloin kaikkien silmien olisi tullut avautua ja mielen ymmärtää Putinin Venäjän päämäärän, jota se tavoittelee. Venäjälle olisi sopinut vapaan ja demokraattisen Ukrainan sijaan Valko-Venäjän kaltainen talutushihnassa oleva nukkevaltio.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://khpg.org/en/1551563339 

2. https://www.verkkouutiset.fi/a/yk-kidutus-jarjestelmallista-ita-ukrainassa/#194c9420 

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/07/ykn-raportin-mukaan-kidutus-on.html 

4. http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252960-kokematon-sipila-panikoi-venalaisten-syyttely-on-ennenaikaista 

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine #CrimeaIsUkraine 

keskiviikko 18. toukokuuta 2022

RuFi ry – part of Russian propaganda and influence in Finland

 

Finland is called a promised country for associations because their establishment threshold is low, and associations have a long history in our country. Thus, the associations also operate as a channel of influence and recruitment channel for state organizations, which is also known in Russia.

Russia seeks to influence Finns in numerous ways, one such route being registered associations and groups founded by civic activists. I will briefly review the RuFi ry, i.e., Suomalais-venäläinen RuFi ry (the Finnish-Russian RuFi ry) and its activities in recent years. (Note: ry = rekisteröity yhdistys, registered association).

RuFi ry rose to the headlines for the first time in the spring of 2017 when organizing the first “Immortal Regiment-March” in Finland. (1) More than a hundred Finns and Russians living in Finland took part in the march. The photographs also showed the presence of individual activists from the Suomi Ensin movement, which belongs to the right wing. Marco de Wit, the founder and those time leader of the Suomi Ensin movement, visited the occupied Eastern Ukraine in July 2016 with a Finnish propaganda group.

Prior to this spring’s “car parade” RuFi organized a total of three immortal regiment marches, in 2017 and 2018, and in 2019. During the coronavirus pandemic, RuFi did not organize an immortal regiment march, anyway, between the beginning of 2020 and the end of 2021, the organization lived a quiet life until in December 2021, the group became again active on social media. After Russia attacked Ukraine on several fronts on February 24, 2022, RuFi’s activity on social media increased. So, the car parade held on May 8 was a natural continuation of this activation. According to a Facebook article published by the organizers of the “car parade,” the procession supports Russia “in its difficult struggle against Nazism and fascism and Russophobia”. (2) In practice, the car parade was a demonstration of support for Russian imperialism and the Russia’s invasion of Ukraine.

There is a very wide right of demonstration in Finland, due to which it was not possible for the authorities to ban the car parade in advance, because the organizer was an association that is not banned or whose activities have not been restricted in any way. Demonstration in Finland does not require a permit, it is enough for the organizer to report the protest to the police.

Photo from the Immortal Regiment march (car parade) of Helsinki from May 2022, photographer unknown.










RuFi’s previous actions

As I wrote, RuFi ry has organized the March of the Immortal Regiment three times, in 2017 and 2018 and 2019. More than a hundred Russians living in Finland and their supporters took part in the first march of the immortal regiment, and the third march on May 9, 2019, was attended by more than 150 Russians living in Finland as well as their supporters. Pirkko Turpeinen-Saari, a well-known SKDL (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, English Finnish People's Democratic League) politician and former Member of Parliament, also took part in the third march. Turpeinen-Saari has also become known as a contender for the massacre of Srebrenica by the Serbs and an inventor of various conspiracy theories. (3) In her view, Srebrenica is a United States propaganda operation. Daria Skippari-Smirnov, the then chairman of the association, was responsible for organizing the third march, as well as previous marches. According to Skippari-Smirnov, the chairman of RuFi ry is currently a man named Heorhi Mirashnichenka, who according to the register of associations is the vice-chairman. (4)

The Immortal Regiment march in may 2019, Skippari-Smirnov in a brown coat and garrison cap in her head.*













In addition to the marches of the immortal regiment, RuFi and its prominent actors, such as Daria Skippari-Smirnov and Marina Muhonen, have also participated in other events in support of Russia and its imperialist policies. Such as the opening ceremony of the “Representation” of the Donetsk “People’s Republic” established in Helsinki together with the members of Suomi-Novorossija-Seura (Eng. Finland-Novorossiya Society) from the end of 2017. Prior to that, there was the “Embassy of Novorossiya” in Finland, which was replaced by that embassy.

However, readers should be aware that this “representation”, like its predecessor, does not have the status of an official embassy. Finland has never recognized the “people's republics” of Donetsk or “people's republics” Luhansk, nor has it given official status to their “embassies”, even though the people behind the “embassies” claim so. So, the nature of the “embassy” of Novorossiya in Finland as well as the “representation” of the “People’s Republic” of Donetsk has been clearly propagandistic and disinformative. The out-of-date website continues to share disinformation and direct unfair allegations against our authorities. (5)


Declaration of the Friends of the Donetsk “People’s Republic”, Daria Skippari-Smirnov and Marina Muhonen from RuFi also as signatories.

















Johan Bäckman and Daria Skippari-Smirnov (RuFi ry) in the Russian-occupied Crimean Peninsula, March 2018.






















During the so-called presidential elections in Russia in March 2018, the Finnish delegation traveled to the Russian-occupied Crimean Peninsula. In addition to Johan Bäckman, the travel group also included Daria Skippari-Smirnov and a few other Finns. The trip can be described as propagandistic in content, marked by the fact that, at the same time, Russia was holding illegal presidential elections on the occupied Crimean Peninsula. Finns, Johan Bäckman participated in these so-called elections as an “election observer”, a few other members of the Finnish group visited “polling stations” at the time. (6) In addition to Daria Skippari-Smirnov, Chairman of the RuFi, at least Marjaliisa Siira, an active member of the Rauhanpuolustajat, reported on her visits to the “polling stations”. At the same time, Siira spread a lot of disinformation and propaganda.

In addition to the above, Eero Hult, who were candidates for the Finnish municipal elections, Svetlana Mustonen and Ludmila Odintsova took part in public appearances during the visit. The delegation’s most prominent proposals included the opening of a direct flight connection between Helsinki and Simferopol and the proposal to establish a Finnish-Russian business and cultural centre on the occupied Peninsula. These proposals, like the others, are mainly part of theatre and propaganda, so there is no need to give them more space in this context.

On 19 March 2019, Ukraine imposed sanctions on private individuals pursuant to a decision of the National Security and Defense Council of Ukraine, at which time sanctions were also imposed on Daria Skippari-Smirnov, chairman of the RuFi ry. One reason was her actions on the Russian-occupied Crimean Peninsula. At that time, in addition to Skippari-Smirnov, sanctions were imposed on Johan Bäckman, Janus Putkonen, Jarmo Ekman and Jon Hellevig (deceased 26 May 2020, Moscow), as well as Kai Paananen and Oleg Usachov, a Russian living in Finland. (7)

Prior to the coronavirus pandemic, RuFi’s representatives prominently participated in various events held in Finland, which were united by the dissemination of Russian disinformation and its attempts to influence abroad. A particularly prominent speaker on RuFi was chairman Daria Skippari-Smirnov, who, in addition to her interviews with the Russian media, gave a presentation at the Hybrid Wars and Finland discussion event in Helsinki in March 2019. The discussion was organized and moderated by Johan Bäckman. At the same time, the event was the launch of the book “Hybrid Wars” wrote by Russian professor and political scientist Igor Panarin. Since that work, Panarin has published at least one more book via Johan Bäckman Publications’. Given the current situation, we can say that Panarin does not have at least the gifts of a fortune teller.

At that discussion, Skippari-Smirnov's presentation was about the (human) rights of the Russians and the war on information – the topic is interesting in that the (human) rights of the Russians are being trampled on today, if anywhere, in Russia. This presentation, as well as the event, must be seen in its context, it was nothing more than the dissemination of disinformation combined with an attempt to destabilize our civil society, as is clear from the performers and topics. Many of the performers participate in various groups disseminating conspiracy theories, such as Jarmo Ekman, or in counter-media and social media projects that try to break social peace, such as Juha Korhonen, the topic of his presentation was “lies in the mainstream media and blackmailing the free media”. Korhonen sees traditional media as false, which tarnishes counter-media.

RuFi has strongly supported the Russian war in Ukraine even before the large-scale offensive that began on February 24, 2022. In addition to the previously signed declaration of friends of the Donetsk “People’s Republic”, this is reflected in the dissemination of propaganda and disinformation, as well as in participation in events that support the goals of the Russian regime. As an association, RuFi had time to be active on social media for years, as it also previously had a website (rufi.fi) whose domain has now been taken over by an outsider and which conveys its greetings to the Russians through the web pages. The Russian embassy has also taken note of the association’s activism in the past, although otherwise the embassy – in public – kept a certain distance from the association’s activities. The car parade in May this year was at least morally supported by the Russian embassy. (8)


Certificate of Merit for Daria Skippari-Smirnov, signed by Nikolai Zemtsov, Member of Parliament, Russia.
















I consider it very probable that the activation of RuFi is due, at least in part, to the activities and messages conveyed by the Russian Foreign Ministry, which have also been passed on by the Russian Embassy in Helsinki. In the example (picture below), the Russian Embassy in Finland asks you to report conspiracies, discrimination and hatred against Russians to your tweet email address. The same message has been passed on by the Russian Foreign Ministry – their communication also speaks directly of “Russophobia”. A fashion term that the Russian administration deliberately and intentionally misuses to suppress objective and appropriate criticism of the regime. A term used to stigmatize critics of the Russian regime.
























In addition to the visible influence, RuFi activists participate in the WhatsApp group of Russians in Finland, which was hotly debated before the May car ride. Screenshots of the group’s discussions show that the Russian-speaking group is spreading Kremlin hate propaganda against Ukrainians and inciting violence. A group of about 80 people was formed in mid-April and has been named the Autokulkue. (9) One of the most active members of the WhatsApp group is Daria Skippari-Smirnov, former chairman of RuFi.

The discussion in the group follows the same lines as Russian state propaganda. In the discussion of the WhatsApp group, Ukrainians are also being demonized and de-humanized. The group is even proposing to bring shovels (in the car ride) so that the Ukrainians can be buried. Even such writing causes nothing but laughter in the group. (10)

This post is largely based on a blog “RuFi ry – Venäjän pienimuotoista vaikuttamista Suomessa”, I wrote in Finnish earlier in May.

 

Marko 

 

Sources:

1. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/video-voitonpaiva-helsingissa-pursui-neuvostonostalgiaa-ja-venalaisia-kansanlauluja/ 

2. https://yle.fi/uutiset/3-12429485 

3. https://www.turpeinen-saari.net/blogi/2015/07/10/424 

4. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008779634.html 

5. https://dnrhelsinki.com/ 

6. https://www.fakeobservers.org/biased-observation-database/details/baeckman-johan.html 

7. https://www.president.gov.ua/storage/j-files-storage/00/65/10/26ff8d8c25d2081f4e3666cba71bddf9_1553072270.pdf 

8. https://yle.fi/uutiset/3-12429485 

9. https://putinintrollit.fi/2022/05/05/suomenvenalaisten-whatsapp-ryhmassa-keskustellaan-aseiden-tuomisesta-venaja-mieliseen-kulkueeseen-ja-lietsotaan-vihaa-ukrainalaisia-vastaan/ 

10. https://putinintrollit.fi/2022/05/12/vierasblogi-mita-keskustelut-suomenvenalaisten-whatsapp-ryhmassa-kertovat-venajan-kulttuurista-ja-propagandasta/ 


*: Photo by Marko Enqvist

torstai 12. toukokuuta 2022

Ukrainan sota – Ukrainan tuli-iskuja ja erikoisjoukkojen operaatioita vihollisen selustassa (etelä)

 

Kirjoittelin viikonpäivät sitten Ukrainan asevoimien suorittamista tuli-iskuista sekä erikoisjoukkojen operaatioista venäläisten selustassa, viittasin tuolloin Ukrainan suorittaneen vastaavia – menestyksekkäitä – operaatioita myös etelässä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Näistä operaatioista etenkin rautatiesillan tuhoaminen Jakymivkan kylän eteläpuolella 27.-28. huhtikuuta yhdessä paikallisten vastarintataistelijoiden kanssa on operaationa merkittävä.

Rautatiesillan tuhoutumisessa on kyse enemmästä kuin pelkän sillan tuhoamisesta, vaikutukset heijastuvat olennaisesti laajemmalle alalle, niinpä on järkevää aloittaa tästä operaatiosta, jossa Ukrainan asevoimien erikoisjoukot räjäyttivät rautatiesillan paikallisen vastarintaliikkeen avulla. Sillan räjäyttämiseen päättynyt operaatio suoritettiin Venäjän miehittämällä alueella, Jakymivkan kylän eteläpuolella 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä, sillan räjähtäessä paikallisten lähteiden mukaan aamulla kello 08:00 aikoihin. (1)


















Venäjällä huollon perustana toimivat rautatiet, maan asevoimilla on tätä varten omia erillisiä yksiköitään, joilla on osaamista ja kapasiteettia rakentaa rautateitä. Ennen Georgian sotaa (elokuu 2008) Venäjän rautatiejoukot olivat saman vuoden puolella rakentaneet ja kunnostaneet Georgialta erotetulle ja käytännössä Venäjän kontrolloimalle alueelle rautateitä. (2)  Näin jälkikäteen kyseinen operaatio näyttäytyy ymmärrettävältä hyökkäyssodan valmistelulta, mikäli elokuun 2008 sotilasoperaatio olisi edennyt toisella tapaa tämä radan kunnostaminen ja rakentaminen olisi noussut merkittävämpään rooliin.

Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta lähtee kaksi ratalinjaa, yksi kulkee Perekopin kannaksen kautta Hersoniin ja toinen vastaavasti niemimaan itäosasta Syvashin kautta Jakymivkaan ja sieltä Melitopoliin. Huomioitavaa on se, että ratalinja haarautuu merkittävästi vasta Melitopolin pohjoispuolella, joten sillan räjäyttäminen Jakymivkan eteläpuolella on hidastaa joukkojen huoltoa olennaisesti, tarkoittaen samalla sitä, että Venäjän miehittämästä Ukrainan eteläosasta (Hersonin ja Zaporižžjan alueet) huomattava osa on rautateitse tapahtuvan huollon ulottumattomissa.

Huolto on siirrettävä aiemmin pyörille, huoltokolonnat vaativat suojakseen joukkoja, joukkojen ohella ne sitovat myös kalustoa (kuorma-autoja, joista Venäjällä on jo pulaa). Tästä seuraa se, että Ukrainan erikoisjoukoille ja paikallisille vastarintajoukoille tarjoutuu otollisia kohteita, joita vastaan iskeä. Asia yksinkertaisesti esitettynä, kun rintamalta loppuu polttoaine, ammukset ja joukoilta ruoka sekä juoma taistelukyky laskee nopeasti – ja vaikka tätä paikattaisi ryöstelyllä jne. ei kykyä tällaisin toimin ole mahdollista pitää yllä kovinkaan kauan aikaa. Etelässä miehittäjä joutuu huomioimaan myös uuden vastustajat, Ukrainan erikoisjoukkojen ohella alueella toimivat vastarintasolut ovat iskeneet, etenkin yöaikaan, miehittäjää sekä kollaboraattoreita vastaan.

Venäjän miehittämässä etelässä Ukrainan erikoisjoukot liikkuvat usein pienissä ryhmissä ja yöaikaan – päivällä he ovat pääasiassa maastoutuneena suorittaen operaationsa yöllä, hyödyntäen varusteylivoimaansa (laadukkaammat pimeänäkövarusteet jne.) ja parempaa taktista osaamista sekä joustavaa päätöksentekokykyä. Liikkuminen tapahtuu hyvin usein pienillä ajoneuvoilla, jollainen voidaan varustaa esim. Stugna-P panssarintorjuntaohjuksella (kuva alla) tai muulla panssarintorjunta-aseella. Yöaikaan suoritetut iskut ovat pääasiassa kohdistuneet huollon kannalta merkityksellisiin kohteisiin (varikot tai helikopteritukikohdat) tai siltojen, rautateiden jne. kaltaisiin kiinteisiin kohteisiin, joista osa on Venäjän joukkojen huollon kannalta merkityksellisiä.

Hersonin ja Zaporižžjan alueelta saamieni tietojen mukaan Venäjä ei edelleenkään kontrolloi aluetta kunnolla, mikä mahdollistaa ukrainalaisten operoinnin hyvinkin syvällä selustassa. Venäläiset liikkuvat pääasiassa teillä ja rakennetulla alueella – maasto ei ole heidän hallinnassa. Vaikeuttaakseen vastarintatoimintaa miehittäjä on estänyt maanviljelijöitä ryhtymästä kylvötöihin, etenkin parhaimmillaan monimetriseksi kasvavan auringonkukankylvöä on estetty.


Kuva via sofrep.com.




















Ukrainan erikoisjoukkojen ohella erilaiset vastarintaryhmän ovat aloittaneet toimintansa Venäjän miehittämillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Tällainen toiminta aktivoitui jo maaliskuun puolella, jolloin ryhmät suorittivat ensimmäiset iskunsa venäläisten joukkoja tai heidän asiamiehiään vastaan. Yksistään Melitopolin kaupunkialueella kymmeniä venäläissotilaita tapettiin maaliskuussa yöaikaan suoritetuissa hyökkäyksissä, Hersonissa vastarintaryhmien kohteiksi on valikoitunut myös useita kollaboraattoreita, joista osa on tapettu vastarintaliikkeen suorittamissa iskuissa. (3) Nämä ryhmät ovat ryhtyneet myös psykologiseen sodankäyntiin miehittäjiä sekä miehittäjän mahdollisia avustajia vastaan, yksinkertaisimmillaan tämä on uhkaavien viestien jättämistä julkisille paikoille – viestin muoto voi olla kirjallinen, kuvallinen tai esineellinen. (4) Luonnollisesti myös venäläissotilaiden tai Venäjän miehittämilleen alueille siirtämien ”kasakkayksiköiden” tappaminen ja ruumiiden jättäminen julkisille paikoille käy viestistä.

Ukrainan asevoimat on iskenyt huhti-toukokuun vaihteessa lukuisiin Venäjän asevoimien huolto- ja ammusvarikoihin Ukrainan eteläosien miehitetyillä alueilla. Toukokuun puolella Ukraina on tehnyt ensimmäisiä mittavampia iskusarjoja miehitetyn Donetskin suurkaupunkialueelle, kohteina on ollut polttoainevarikot Donetskissa ja Makiivkassa sekä Jasynuvatan ratapiha.

Huhtikuun 27. päivä Ukrainan asevoimat iski Hersoniin, vaurioittaen tornia ja lähettimiä niin pahoin, etteivät miehittäjän ollut enää mahdollista lähettää niiden kautta miehitetyille alueille Venäjän televisiokanavia.

Toukokuussa Käärmesaari on jälleen noussut otsikoihin Ukrainan iskettyä ensin saaren ympärysvesillä liikkuvia Venäjän Mustanmeren laivaston Project 03160 Raptor-luokan partioveneitä vastaan sekä sittemmin useita kertoja Käärmesaarelle sijoitettuja venäläisjoukkoja vastaan. (5) Raptor-luokan partioveneet ovat tunnettuja siitä, että ne muistuttavat ulkoisesti ruotsalaisvalmisteisia Strisbåt 90 H-luokan nopeita partioveneitä. Ukrainan hyökkäykset ovat jatkuneet myös niitä Venäjän laivaston ja laivaston ilmavoimien yksiköitä vastaan, joilla Venäjä on epätoivoisesti koettanut huoltaa ja evakuoida joukkojaan saarelta. Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä, Moskvan upottamisesta liikkeelle lähtenyt tapahtumavyöry on kokonaisuutena sen verran mittava, että käsittelen sitä erillisessä kirjoituksessa tuonnempana. Itse asiassa tämän päivän tapahtumien perusteella taistelu Käärmesaaresta ei ole vieläkään ohi – Venäjä on jälleen yrittänyt toimittaa saarelle lisää joukkoja ja kalustoa, operaation onnistumisesta tahi epäonnistumisesta ei ole vielä varmaa tietoa. Ukraina on ilmeisesti hyökännyt saarta lähestyvää Venäjän laivaston huoltoalusta vastaan vaurioittaen sitä. (6)

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/MrKovalenko/status/1519661171854516224 

2. http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7429354.stm 

3. https://odessa-journal.com/an-assistant-of-a-russian-collaborator-was-found-dead-in-kherson/ 

4. https://twitter.com/CanadianUkrain1/status/1523420588743692288 

5. https://twitter.com/odanrot98/status/1524519100860579841 

6. https://twitter.com/UkraineNewsLive/status/1524731931954491392 

 

Lähteenä myös liveuamap.com sekä Генеральний штаб ЗСУ/ General Staff of the Armed Forces of Ukraine.

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine 



maanantai 9. toukokuuta 2022

Valta Kuuluu Kansalle – Kremlin asiamiehet Suomessa

 

Valta kuuluu kansalle kuuluu niihin harvoihin suomalaispuolueisiin, jotka aivan avoimesti flirttailevat totalitaarisen nyky-Venäjän kanssa ihaillen maan johtoa. Mikäli puolueella ei olisi edustajaa eduskunnassa, ei puolueeseen olisi tarvetta kiinnittää näinkään paljon huomiota, mutta kun perussuomalaisten listoilta eduskuntaan valittu ja puolueesta sittemmin erotettu Ano Turtiainen on edelleen kansanedustaja (toivottavasti ensimmäistä ja viimeistä kautta), ja perustamansa puolueen – Valta kuuluu kansalle – eduskuntaryhmän ainoa, ei puoluetta voi jättää huomiotta.

Turtiainen on viljellyt ja viljelee puheessaan YYA-aikakauden retoriikkaa kammeten Suomea irti lännestä takaisin Moskovan syliin, samalla hän ”syleilee” niissä salaliittoteoreetikoiden maalailemia maailmankuvia, jollaisena hänen Venäjän NTV-televisiokanavalle antamaan haastatteluun sisältyviä kommentteja maata hallitsevista globalisteista ”joiden pitkäaikainen haave on riistää Suomen itsenäisyys” voidaan pitää. (1)

Kyseisessä haastattelussa Turtiainen onnistuu yhdellä kertaa syleilemään niin nyky-Venäjän johtoa kuin myös salaliittoteoreetikoita. Toisaalta tämä tehtävä ei vaadi suuren suuria ponnisteluja, koska havaintojen mukaan monet salaliittoteoreetikot ovat hyvinkin yksituumaisesti siirtyneet putinistisen Venäjän kelkkaan levittämään sen narratiivia toistavaa sotapropagandaa, vastaavasti puolueena Valta kuuluu kansalle on onnistunut koota joukkoihinsa yllättävänkin lukuisan joukon kremliinejä ja salaliittoteoreetikoita – eräiden kohdalla yhdessä ja samassa henkilössä yhdistyy niin kremliiniys kuin myös salaliittoteoreettiuskin. Tästä havainnosta voimme siirtyä Valta kuuluu kansalle puolueen eduskuntatyön uusimman vahvistuksen sosiaalisen median toiminnan tarkasteluun. Tämä uusin vahvistus on Helsingin Valta kuuluu kansalle ry:n perustajajäseniin kuuluva kauneusalanyrittäjä, ja Suomen täydellisissä venäläisnaisissa mukana ollut Sofia Kazakov. (2)












Joku voi pitää kuvaparia epäoikeudenmukaisena, mielestäni on kuitenkin aivan turha kaunistella totuutta. Helsingin Valta kuuluu kansalle ry:n varapuheenjohtaja Sofia Kazakovin some on kuvan kaltainen eli täynnänsä vastenmielistä disinformaatiota, propagandaa ja harhaisia salaliittoteorioita. Se pitää myös sisällään vastenmielistä, ukrainalaisia de-humanisoivaa viestintää sekä Ukrainan (valtion ja kansan) mitätöintiä raskaansarjan Kreml-propagandan tyyliin.

Kazakovin kaltaisen henkilön ilmaantuminen ihan minkä tahansa puolueen eduskuntatyön vahvistukseksi herättää kysymyksiä jo siitä, että kuinka tällaisilla meriiteillä varustetun ihmisen on mahdollista edes päästä töihin eduskuntaan. Onko mahdollista, että hän hyödyntää asemaansa disinformaation levittämisessä ja todennäköisessä viestinnässä Venäjän suuntaan? Kysymykseni on retorinen. Olemme kuitenkin nähneet Venäjän hyödyntävän läntisiä asiantuntijoita propagandassaan vuosien ajan, joten sellaiseen kuvioon puolueen paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja ja eduskuntatyön avustaja on sopiva – ikävällä tavalla venäläisten silmissä uskottavuutta tuova – lisä.

Seuraavaksi kuvakaappausten muodossa muutamia esimerkkejä Sofia Kazakovin Facebookissa jakamastaan aineistosta, josta osa on sisällöltään hyvin vastenmielistä, sellaista, josta huokuu 30-luvun natsi-Saksan henki, jolloin juutalaisia de-humanisoitiin. Toisaalta Kazakovin someviestinnässä on havaittavissa ilmeinen antisemiittinen häivähdys – samaa retoriikkaa, jota venäläismediat kilvan maan eliitin kanssa tarjoilevat.

Kazakov myös jakaa vailla tunnontuskia Ukrainan sotaa koskevaa venäläispropagandaa, aivan kuten perinteisten suomalaisten vasta- ja vihamedioiden tuotoksia. Hänen viestinnässä toistuu myös venäläismedioiden ja eräiden suomalaisten, kuten Janus Putkosen, viljelemät syytökset ukrainalaisten venäläisiin kohdistamasta kansanmurhasta. Syytös, jonka Venäjä on kerta toisensa jälkeen kaivanut naftaliinista, etsiessään perusteita aggressioilleen Ukrainassa. Meidän on syytä muistaa se, että Venäjä on toistuvasti syyttänyt Ukrainaan venäjän kielisten kansanmurhasta, näin tapahtui muun muassa Oranssin vallankumouksen aikaan vuonna 2004, jolloin ukrainalaiset niin ikää kamppailivat pääsystä irti Venäjän vaikutuksesta äänestäessään presidentinvaaleissa Viktor Juštšenkon ja Venäjän voimakkaasti tukeman Viktor Janukovitšin välillä, ensin mainitun lopulta voittaessa mutta joutuessa vaalikampanjan aikana myös myrkkyiskun kohteeksi. Myrkytyksen tekijää kuten ei tilaajaakaan ole selvitetty, vahva epäilys on kuitenkin olemassa, koska eräs epäillyistä, Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n silloinen johtaja Ihor Smeško, on paennut Venäjälle eikä maa ole suostunut luovuttamaan häntä Ukrainaan oikeudenkäyntiin.















Kansanmurhasyytöksistä esimerkkinä käynee yllä oleva kuvakaappaus. Kyseisessä, Kazakovin kommentoimassa ja jakamassa, Janus Putkosen toimittelemassa MV-lehdessä julkaistussa kirjoitelmassa viitataan entiseen sveitsiläiseen tiedustelupäällikkö Jacques Baudiin (hän oli kyseisessä tehtävässä vuosikymmeniä sitten). Jacques Baudin hyvin kyseenalaista, suomennettua ja kommentoitua, analyysia La situation militaire en Ukrainetarkastelin blogissani jokin aika sitten. (3) Baudin analyysia ”La situation militaire en Ukraine” jakaa suomeksi ainakin Avoin Media, eräs maamme pro-Kreml-vastamedioista.

Itse asiassa jos olemme tarkkoja ja olemmehan me, keväällä ja kesällä 2014 erityisessä vaarassa Itä-Ukrainassa olivat juuri ukrainaa puhuvat ja avoimesti Ukrainaa kannattavat henkilöt. Näiden henkilöiden konkreettinen vaino alkoi jo lopputalvesta 2014. Donetskissa järjestettiin helmi-maaliskuussa lukuisia Ukrainan tuoretta, Viktor Janukovitšin kauden jälkeistä, hallintoa tukevia mielenosoituksia, joita alkuun ”Putinin turistit” eli Venäjältä tulleet provokaattorit yhdessä paikallisten operaattoreiden kanssa häiritsivät, hetkittäin hyvinkin välivaltaisesti. Tällaisen hyökkäyksen yhteydessä Dmytro Tšernjavski puukotettiin kuoliaaksi 13. maaliskuuta 2014. Myöhemmin keväällä häirintä muuttui entistä organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi, jolloin paikalliset operaattorit yhdessä ”Putinin turistien” käytännössä metsästivät Ukrainaa tukevia donetskilaisia ja vielä myöhemmin keväällä ja kesällä 2014 venäläisen (ex.) tiedustelu-upseerin Igor Girkinin johtamat joukot yhdessä ”kansanmiliisin” kanssa kiduttivat ja teloittivat Ukrainaa tukevia – kidutuksen syyksi saattoi riittää pelkkä Ukrainan lipun, viirin tai värien pitäminen näkyvällä paikalla. (4 ja 5) Joten silloisten ja nykyisten tapahtumien valossa Sofia Kazakovin väitteet ja syytökset ovat erityisen vastenmielisiä, koska vastaavilla Venäjän valtio on de-humanisoinnut ukrainalaisia, jonka seuraukset näyttäytyvät meille kaikille Ukrainassa tänään venäläissotilaiden raiskatessa, kiduttaessa ja murhatessa ukrainalaisia valloittamillaan alueilla.













Siinä missä Vladimir Putin piileskelee bunkkerissaan on Volodymyr Zelenskyi ollut Kiovassa ukrainalaisten rinnalla vaikeimpinakin aikoina – kumpi on osoitus suuresta johtajuudesta? Vain peilimaailmassa Zelenskyi nähdään laivan jättävänä rottana ja ollaan sokeat todellisuudelle. Se todellinen rotta ja pelkuri löytyy sieltä Kremlistä, Vladimir Putinista, joka on hännystelijöineen varastanut Venäjän kansalta ”kansan kassan”.

Kazakovin somepäivitys puhukoon puolestaan.





























Yllä olevassa esimerkkiviestissä Kazakov toistaa lukuisten valheiden ohella myös Kramatorskin ohjusiskun jälkeen Kremlin toistamaa räikeää valhetta siitä, ettei Venäjän asevoimilla ole käytössä ballistisia OTR-21 Totška-U-ohjuksia, jollaisilla iskettiin Kramatorskin rautatieasemalle huhtikuun alkupuolella. Venäjä väite kumottiin hyvin pian, nimittäin Venäjän siirtäessä talvella joukkoja ja kalustoaan Valko-Venäjälle, siellä kuvatuissa videossa näkyi lukuisia ballististen OTR-21 Totška-U-ohjusten laukaisualustoja. (6) Kyseisissä laukaisualustoissa oli Venäjän asevoimien Ukrainan sotilasoperaatiossa käyttämät V-merkinnät.

Venäläinen kolonna liikkeellä Valko-Venäjällä valtatiellä M10, kuvassa Totška-U:n laukaisualusta.















Venäjän valtiollisen propagandan ja disinformaation levittämisen ohella Sofia Kazakov on kunnostautunut myös koronadenialismin saralla. Seurassa aiheesta artikkelissa ”Rokotevastustajien rahoille löytyi ottaja: VKK-puoluelaisten oma lääkäriasema tarjoaa heille täsmähoitoa”. (7)















Sofia Kazakovin mielestä Venäjä on ainoa ystävämme – olen siitä eri mieltä. Minusta ystävä ei perseraiskaa, kiduta kuoliaaksi tai teloita niskalaukauksella.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-12430606 

2. http://helsinkivkk.fi/yhdistys/ 

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/04/venajan-disinformaatio-ja-propaganda.html 

4. https://en.odfoundation.eu/a/6114,kidnaping-and-assassination-of-volodymyr-rybak-terrorists-have-cruelly-dealt-with-a-member-of-horlivka-city-council/ 

5. https://khpg.org/en/1589334807 

6. https://twitter.com/MotolkoHelp/status/1509099435262976000 

7. https://seura.fi/tolkun-henkilo/rokotevastustajien-rahoille-loytyi-ottaja-vkk-puoluelaisten-oma-laakariasema/ 

Lähteenä käytetty myös Sofia Kazakovin Facebook-profiilia.