Ukrainan droonisodankäynti panee Venäjän huollon koville

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on tämän kevään ja alkukesän kuluessa saavutettu asetelma, jossa Ukraina kykenee vaikuttamaan Venäjän joukkojen sekä laajemmin miehitettyjen alueiden huoltoon niin voimakkaasti, että tällä vaikuttamisella on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuloksia tulevina kuukausina. Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman suurhyökkäyksen ensimmäisenä syksynä Venäjän mahdolliset logistiset haasteet nousivat ensimmäistä kertaa merkittävämmin esille – kiinnitin niihin itsekin huomiota kahden kirjoituksen verran.*

Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisenä kesänä ja syksynä Ukrainan ei onnistunut merkittävästi vaikuttaa venäläisten huoltoon muualla, kuin Dneprin oikealla eli pohjoisella rannalla, jota miehittävien venäläisjoukkojen huoltoon ukrainalaiset vaikuttivat vaurioittamalla Hersonin (kaupunki) itäpuolelta Dneprin ylittäviä Antonivkan maantiesiltaa sekä Antonivkan rautatiesiltaa, sekä vaikuttamalla epäsuoralla tulella Kah’ovkan vesivoimalan maantie- ja rautatiesiltaan (noin 100 kilometriä ylävirtaan Dneprin suulta). Ukrainan onnistui vaurioittaa kyseisiä siltoja tykistö- ja raketinheitintulella niin paljon, ettei raskas kalusto voinut käyttää joen ylittämiseen Antonivkan maatiesiltaa lainkaan. Venäläiset yrittivät rakentaa elokuussa 2022 Dneprin yli ponttonisillan korvatakseen pahoin vaurioituneen Antonivkan maantiesilla. Ukraina kohdisti elo-syyskuussa 2022 epäsuoraa tulta myös Antonivkan rautatiesiltaan sekä Kah’ovkan vesivoiman ylittäviin siltoihin. Näillä viikkoja kestäneillä tykistö- ja raketinheitin kampanjoilla oli lopulta se vaikutus, että venäläisten oli vetäydyttävä Dneprin oikealta rannalta ja samalla myös Hersonin kaupungista, jonka Ukraina vapautti marraskuussa 2022.

Teoriassa Ukrainalla oli jo tuolloin välineet, joilla vaikuttaa merkittävästi Venäjän huoltoon ainakin miehitetyillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla sekä jossakin määrin myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Ukraina oli saanut läntisiltä liittolaisiltaan M142 HIMARS ja M270 MLRS raketinheitinjärjestelmät, joilla oli mahdollista vaikuttaa venäläisten selustaan logistiikan keskeisiin kohteisiin. Ukrainan ongelmaksi nousi se, ettei sillä ollut käytössään riittävästi pitkän kantaman raketteja, joilla vaikuttaa pitempiaikaisesti Venäjän huoltoon ja näin heikentää joukkojen taistelukykyä merkittävästi. Ukrainan läntiset tukijat toimittivat sille hyvin kitsaasti pitkän kantaman raketteja sekä muita pitkän kantaman asejärjestelmiä, edellisen lisäksi ne tosiasiassa rajoittivat Ukrainan operointikykyä asettamalla keinotekoisia rajoituksia asejärjestelmien käytölle esim. kohteisiin Venäjän maaperällä.

 

Kehityskulkuja Venäjän hyökkäyssodan aikana

Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa 24. helmikuuta 2022 Ukrainan asevoimien iskukykyisin lennokki oli turkkilaisvalmisteinen Bayraktar TB2-lennokki, joita Ukrainalla oli käytössä toistakymmentä vuoden 2022 alkupuolella. Ukraina oli käyttänyt TB2-lennokkia ensimmäisen kerran lokakuussa 2021 Itä-Ukrainan sotatoimialueella. (1) Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäisinä kuukausina ukrainalaisten onnistui käyttää TB2-lennokkia tehokkaasti hyökkääjää vastaan. Sodan pitkittyessä ja venäläisten oppiessa operoimaan TB2 vastaan, sen rooli muuttui ilmasta-maahan operoinnista tiedusteluun. Samaan aikaan rintamalla tehtiin ensimmäiset havainnot muutoksesta sodankäynnissä Ukrainan ja Venäjän ryhtyessä käyttämään entistä enemmän erilaisia nelikoptereita ja muita lennokkeja vastustajan jalkaväkeen ja kalustoon suunnatussa vaikuttamisessa. Nelikoptereiden käytöstä sodan osapuolille oli kertynyt kokemusta jo keväällä 2014 alkaneessa Itä-Ukrainan sodassa, jossa Venäjä ja sen varustamat proxy-joukot käyttivät nelikoptereita tiedustelun ja tulenosoituksen lisäksi myös ”aselavetteina”. (2) Venäjän proxy-joukot muokkasivat siviilikäyttöön tarkoitettuja nelikoptereita siten, että ne pystyivät kantamaan ja pudottamaan kranaatteja ukrainalaisten asemiin tai siviilikohteisiin. Tavallisesti muokattu nelikopteri varustettiin yhdellä tai useammalla 30 mm automaattikranaatinheittimen VOG-17 kranaatista modifioidulla pudotettavalla kranaatilla tai käsikranaatilla. (3)

Hyvin pian Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen ukrainalaiset ottivat käyttöönsä vastaavan asejärjestelmän. Alkuvaiheessa ukrainalaiset olivat riippuvaisia siviilimarkkinoilta ostetuista nelikoptereista, mutta käyttötarpeen kasvaessa Ukrainassa ryhdyttiin itsenäisesti valmistamaan tarvittavia komponentteja 3d-tulostamalla ja kokoamalla käyttötarpeen mukaisia nelikoptereita. Suursodan ensimmäisen vuoden kuluessa toiminta tuli mukaan Wild Hornetsin kaltaisia yrityksiä, jotka tuotannon ohella tekevät tarvittavaa kehitystyötä yhdessä loppukäyttäjän eli Ukrainan asevoimien ja muiden turvallisuuselinten joukkojen kanssa. (4)

Laajamittaisen sodan alkuvaiheessa nelikoptereiden ja muiden vastaavien järjestelmien toimintaa rajoitti selkeimmin kantaman ohella elektroninen sodankäynti. Voidaan kuitenkin todeta, että nelikoptereiden ja muiden FPV-lennokkien lisääntynyt käyttö käynnisti kehityskulun, joka on osaltaan johtanut siihen, että tänään Ukraina kykenee vaikuttamaan Venäjän logistiikkaan nähdyllä tapaa hyvin syvällä selustassa.

Tässä on syytä täsmentää mitä FPV eli First Person View (suomeksi “ensimmäisen persoonan näkymä”) tarkoittaa eli kyseessä on tapa ohjata droonia/ lennokkia reaaliaikaisen videokuvan avulla. (5) Tavallisesti kaltaiselleni maallikolle tulee mieleen FPV-lentämisestä lyhyen kantaman nelikopteri (jollaisia oli käytössä jo Itä-Ukrainan sodan aikana, kuten edellä mainitsin) mutta käytännössä kaikki miehittämättömät lentolaitteet, joita lennätetään reaaliaikaisen videokuvan avulla ovat FPV-lennokkeja. Ukrainassa tällaisia ovat muun muassa Wild Hornets’in kehittämät Queen Hornet -mallinen nelikopteri tai STING-anti-drooni-drooni tai jopa 150 kilometrin kantaman RAM-2X-mallinen X-siipinen drooni. (6) Eräissä pidemmän kantaman FPV-drooneissa Ukraina hyödyntää tekoälyä sijainnin määrittelyssä tai kohteiden tunnistamisessa mutta päätöksen operaation loppuunsaattamisesta tekee aina (ihmis)operaattori. (7)

Meidän on myös muistettava se, ettei kyse ole suoraviivaisesta kehityksestä, joka on edennyt viivaa myöten alkuhetkestä nykyiseen ”sijaintiin”. En käytä piste-sanaa, koska sen käyttö voisi synnyttää mielikuvan siitä, että nyt on saavutettu kehityksen päätepiste. Eikä kehitys ole ollut lineaarista, järjestelmien kehittämisen rinnalla myös niiden käyttöä (taktiikka ja strategia) kehitettiin. Järjestelmien kehittämisen ohella oli myös huomioitava tuotantomäärän kasvattaminen tarpeen mukaisesti. Ukrainassa valmistettiin vuonna 2022 muutama tuhatta nelikopteria ja muuta FPV-droonia, vuonna 2023 valmistusmäärä oli noussut jo satoihin tuhansiin (noin 300 000) ja seuraavana vuonna (2024) puhuttiin jo miljoonista valmistetuista FPV-drooneista. (8)

Kuten edellä mainitsin, tämä kehityskulku mahdollistaa sen, että nyt Ukraina kykenee vaikuttamaan Venäjän logistiikkaan nähdyllä tapaa syvällä selustassa. Meidän on kuitenkin muistettava se, että erilaiset FPV-droonit ovat väline – keino – jolla vaikuttaminen on mahdollista. Pelkkä välineen olemassa olo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tavoite saavutetaan. Luonnollisesti ensin on asetettava tavoite ja laadittava strategia sen saavuttamiseksi. Mielestäni Ukrainalla oli jo hyvin varhaisessa vaiheessa tavoitteena pyrkiä vaikuttamaan Venäjän sodankäyntikykyyn, enkä tarkoita tällä pelkästään vaikuttamista rintamaan ja selustan huoltovarikoihin, vaan pyrkimystä vaikuttaa strategisella tasolla Venäjän kykyyn käydä pitkäkestoista sotaa.

Alkuvaiheessa tämä näkyi yksittäisinä iskuina, kuten iskuna Engels-2 lentotukikohtaan joulukuussa 2022, (9) joiden sotilaallinen merkitys oli vaatimattomampi, mutta jotka välittivät viestin myös Ukrainan tukijoille – lyhykäisyydessään viestin voi pukea seuraavaan muotoon: iskemme syvälle Venäjällä, eikä siitä seuraa punaisen viivan ylitystä, joten eskalaatiopelko on turhaa. Sodan ulottaminen Venäjän maaperälle oli osa viestintää, valitettavasti tuolloin ja osin edelleen, Ukrainan läntisiltä tukijoilta ei löydy riittävästi rohkeutta, jotta ne antaisivat Ukrainan käydä sotaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Länsi astui Venäjän luomaan eskalaatiopelko-ansaan, eikä se henkisesti kykene irrottautumaan sodan eskalaation synnyttämästä mielikuvasta ja siihen liittyvästä pelosta. Edes kesäkuussa 2025 Venäjän strategiseen pidätysvoimaan eli Venäjän kaukotoimintailmavoimiin, 37. ilma-armeija kohdistettu operaatio Hämähäkinverkko ei kumonnut täysin tätä Venäjän synnyttämään mielikuvaa Ukrainan tukijoissa. (10) Taitavasti toteutetun operaation toteutuksessa FPV-droonit olivat avainasemassa.

Ukrainan ensimmäisiä iskuja selustaan seurasi ensin entistä monimutkaisempia iskuja, joista kehittyi kampanjankaltaisia kokonaisuuksia, esim. Ukrainan pitkään kestänyt vaikuttaminen Venäjän öljyinfrastruktuurin kohteisiin, joiden rinnalla Ukraina vaikutti säännöllisesti Venäjän keskuksiin – Moskovan ja Pietarin alueille, kuin muistuttaakseen Venäjän johtoa kyvykkyyksistään. Putinin hallinto joutui tekemään valintoja ja kuten niin usein diktaattoreiden ja itsevaltiaiden kohdalla, vainoharhainen Putin asetti oman edun hyvin korkealle priorisointiasteikolla. Moskovan suojeluun panostettiin, Putinin henkilökohtaisia omaisuuksia ryhdyttiin suojelemaan, mikä lopulta tarkoitti sitä, että ilmatorjuntaa, tutkajärjestelmiä, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä jne. keskitettiin suojelemaan näitä kohteita.

Samalla Ukrainan pitkänkantaman vaikuttamisen kyvykkyys lisääntyi. Kyse ei ollut pelkästään uusista järjestelmistä vaan myös kohteiden paikantamisesta ja tunnistamisesta miehitetyillä alueilla sekä Venäjällä, ja niihin vaikuttamisesta. Nähdäkseni nykyisen tilanteen alustaminen alkoi jo viime vuoden puolella Ukrainan aloittaessa kampanjan etelän miehitetyillä alueilla eli miehitetyillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla sekä miehitetyllä Krimin niemimaalla Venäjän ilmatorjunta-, tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä vastaan. Iskuja kohteisiin suoritettiin toistuvasti. Venäjän saatua korjattua vaurioituneen yksikön, siihen vaikutettiin uudestaan; Venäjän tuotua tuhoutuneen järjestelmän tilalle uuden, se tuhottiin. Kampanja kesti kuukausia, jonka aikana Ukraina jatkoi myös syvälle Venäjälle kohdistamiaan iskuja. Tämä kokonaisuus kulutti Venäjän resursseja nopeammin, kuin se ehti korvata niitä. Ja samalla Moskovan sekä Putinin henkilökohtaisten ”lomapaikkojen” suojelu vaati entistä enemmän resursseja, vainoharhaisen johtajan kuvitellessa Ukrainan iskevän niihin.

Nähdäkseni Ukrainan etu ainakin vielä on se, ettei se suoraan iske tällaisiin kohteisiin (Moskovaa lukuun ottamatta) vaan antaa Venäjän kuluttaa hupenevia resurssejaan niiden suojeluun. Moskovan suojelu vaatii entistä enemmän resursseja eli ilmatorjuntajärjestelmiä ja tutkia sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä mutta silti Ukraina puhkoo tämän monikerroksisen suojamuurin kyllästyttämällä sitä alue kerrallaan (oma päätelmäni), jolloin osa OWA-lennokeista sekä OWA-lennokki-ohjuksista pääsee läpi. (11) Ja näin olemme päätyneet laajenevilla alueilla etelässä siihen, ettei Venäjällä ole enää riittävästi kalustoa suojelemaan pitkiä huoltoreittejä Rostov-na-Donun ympäristöstä rintamalle. Ukrainan FPV-lennokkien kantaman kasvu on saanut aikaan sen, että Ukraina voi vaikuttaa jatkuvasti huoltoliikenteeseen Novoazovskista länteen ja entistä useammin vaikuttaminen on mahdollista ulottaa jo Taganrogista länteen tielle R280 eli ”Novorossija”-pikatielle  – ja pian ehkäpä idässä Moskovan ja Rostov-na-Donun väliseen pikatiehen (M4) Millerovosta etelään (rintamalta on alueelle matkaa noin 200 km).

Venäjän huolto Ukrainan kohteena.

Etelän ”kuolemantiet”

Raflaavuudestaan huolimatta väliotsikko kuvaa tämänhetkistä tilannetta Asovanmeren pohjoisrannikolla ja miehitetylle Krimin niemimaalle johtavilla teillä: tiet ovat muuttuneet kuolemanteiksi viimeisten viikkojen kuluessa Ukrainan kyetessä vaikuttamaan päivittäin venäläisten huoltokuljetuksiin alueella. Fyysisten tuhojen rinnalla Ukrainan toiminnalla on myös psykologinen ulottuvuus, jonka tuhoutuneet ja karrelle palaneet ajoneuvot synnyttävät liikkeellä olevien ajoneuvojen kuljettajissa: matka voi olla viimeinen, ja entistä useammin se on sitä kuljettajalle.

Novoazovskista länteen suuntaavien teiden ohella Ukrainan vaikuttaminen on lisääntynyt entisestään Mariupolin ja Donetskin välisellä H20-valtatiellä sekä Donetskin ohitusteillä, ja venäläisille tärkeällä Donetskin ja Luhanskin välisellä E50-tiellä: Donetsk-Jenakijeve-Debaltseve-Altševsk-Luhansk. (12) Jo varhain keväällä Ukrainan kansalliskaartin 1. armeijakunta Azov operoi FPV-drooneilla hyvin vapaasti miehitetyn Donetskin (kaupunki) ilmatilassa ja tämän jälkeen se on entisestään laajentanut operointia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjän huoltokuljetuksia vastaan. (13) Samaa kertovat miehitetyn Donetskin alueelta alkukesästä saamani viestit, niiden mukaan ukrainalaisia lennokkeja kuulee ja näkee lentävän myös päiväsaikaan aiempaa enemmän alueen ilmatilassa. Tällaiset viestit kertovat myös Venäjän ilmatorjunnan kasvavista ongelmista.

Ranskalainen analyytikko Clément Molin sekä vapaaehtoisvoimin toimiva OSINT-ryhmä Geoconfirmed ovat julkaistujen kuvien ja videoiden perusteella paikantaneet ja analysoineet 150 Ukrainan miehitetyillä alueilla toteuttamaa iskua venäläisiä polttoainetta kuljettavia säiliöajoneuvoja ja muuta raskasta kuljetuskalustoa vastaan. (14) Valtaosa iskuista on toteutettu loppukevään ja alkukesän aikana. Analysointi käsittää ainoastaan maantiekuljetuksiin kohdistuneet iskut, viimeisimpinä viikkoina Ukraina on lisännyt vaikuttamista Venäjän rautatieverkkoon miehitetyillä alueilla sekä miehitettyihin alueisiin rajoittuvissa osissa Venäjää. (15 ja 16)

Sen ohella, että Ukraina pyrkii vaikuttamaan Mariupolista länteen suuntautuvaan huoltoliikenteeseen, on se viimeisimpinä viikkoina lisännyt merkittävästi vaikuttamista Krimin niemimaalle johtaviin teihin ja liikenteen kannalta tärkeisiin siltoihin, ja viimeisimpänä siirtona vaikuttaminen on lisääntynyt miehitetyllä niemimaalla sijaitseviin rautasiltoihin ja siltoihin. (17)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ukrainalaisilla on ainakin kaksi selkeää tavoitetta:

-Pyrkiä eristämään miehitetty Krimin niemimaa Venäjän logistiikasta: maantiet, rautatiet sekä lauttaliikenne. Vaikuttaminen on voimakasta niemimaalle, Ukrainan eteläosista johtaviin teihin ja rautateihin. Aiemman vaikuttamisen seurauksena liikenne Kertšin salmen ylittävää maantie- ja rautatiesiltaa myöten on rajoitettua.

-Eristää miehitetyn Hersonin ja Zaporižžjan alueet sekä Mariupolin ympäristö Venäjästä sekä miehitetystä Itä-Ukrainasta. Paikoin miehitetyn Hersonin alueella venäläisten huolto on jo siinä määrin romahtanut, että he ovat joutuneet hylkäämään asemiaan. (18)

Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta johti ennen suurhyökkäyksen alkua pois kolme rautatielinjaa. Kertšinsalmen ylittävä maantie-rautatiesilta oli ainoa reiteistä, joka johti suoraan Venäjälle. Kertšinsalmen ylittävä maantie-rautatiesilta on niemimaan huollon kannalta merkittävin huoltoreitti, Ukrainan vaikuttaminen siltoihin suurhyökkäyksen alun jälkeen on rajoittanut merkittävästi kummankin sillan käyttöä. Venäjän miehitettyä osana suurhyökkäystä Asovanmeren pohjoisrannikon Ukrainalta, se sai haltuunsa rautatien Džankoista Melitopoliin. Melitopolista on olemassa oleva rautatie Tokmakin kautta Berdjanskiin ja Volnovakhaan, josta on rautatie tuhottuun Mariupoliin sekä Donetskiin ja Ilovaiskiin, josta on rautatie Venäjälle.

Venäjän suunnitelmissa oli rakentaa Krimin niemimaan huollon kannalta merkittävä reitti Asovanmeren pohjoisrannikolle Rostov-na-Donusta Taganrogin kautta länteen. Tämä kokonaisuus sisälsi R280 eli ”Novorossija”-pikatien sekä suunnitelman yhdistää Mariupol ja Taganrog rautatiellä, ja jatkaa raidelinjausta Berdjanskin kautta Melitopoliin, josta oli jo olemassa oleva rautatie Džankoihin, Krimin niemimaan pohjoisosassa.

Kolmas rautatie niemimaalta kulki Perekopinkannakaan kautta Hersoniin. Tämä osa raideverkkoa ei ole ollut enää käytössä Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan v. 2014. Dneprin ylittävät Antonivkan maantiesilta ja rautatiesilta tuhoutuivat sotatoimien yhteydessä kesällä 2022. Rataverkko alueella ei myöskään ollut liikennöitävässä kunnossa osassa (nykyään) miehitettyä Hersonin aluetta.

Ukrainan vaikuttamisen seurauksena R280-pikatiestä on tullut todellinen ”kuolemantie” venäläisille rekkakuskeille Taganrogista länteen. Venäjä on viime aikoina ryhtynyt saattamaan polttoainekuljetuksia aseistetuin saattuein Asovanmeren pohjoisrannikon sekä Krimin niemimaan pikateillä, (19) joskin kehnoin tuloksin: Ukraina on kyennyt jatkamaan iskuja saattamisesta huolimatta.

Venäläiset ovat yrittäneet etsiä vaihtoehtoisia reittejä pikatien sijaan. Pienemmille teille siirtyminen ei sekään tuo pelastusta. Ukrainalaisilla FPV-lennokeilla ja muilla lennokeilla on lähes täydellinen ilmaherruus alueella, joten pölyävistä pikkuteistä tulee huoltokuljetuksille R280 kaltainen ”kuolemanloukku”.

Polttoainekuljetusten ja muiden huoltokuljetusten naamiointi sekin helpottaa tilannetta vain hetkellisesti ja yksittäisillä rintamalohkoilla. Huoltokuljetusten naamiointi siviiliajoneuvoiksi saa myös aikaan sen, että Ukraina on pakotettu iskemään kaikkiin huoltokuljetuksilta näyttäviin ajoneuvoihin.

Venäjän asevoimien huolto pohjautui pitkälti rataverkon hyödyntämiseen. Venäjän tavoitteena oli ennen suurhyökkäyksen alkua, että rautateitse materiaalia kyetään toimittamaan 90 kilometrin päähän rintamasta, tai jopa lähemmäs rintamaa. Mikäli matka maanteitse rintamalle kasvaa merkittävästi pidemmäksi, tietää se ongelmia Venäjän huollolle. Suurhyökkäyksen seurauksena Venäjä on joutunut peräytymään näistä tavoitteista, mutta edelleenkin sen huolto kulkee kiskoilla niin paljon ja pitkälle, kuin mahdollista. Ukrainan käytössä olevien FPV-lennokkien ja OWA-lennokkien määrän kasvu ja ensin mainittujen kantaman kasvu ovat mahdollistaneet Ukrainalle aiempaa systemaattisemman vaikuttamisen myös Venäjän raideverkon logistisiin keskuksiin ja näin pakottamaan sitä siirtämään materiaali raiteilta pyörille entistä kauempana rintamasta, mikä sekin lisää Venäjän logistisia ongelmia.

Džankoista Krimin niemimaan pohjoisosassa on kasvanut sotavuosina Venäjälle merkittävä logistinen keskus.** Ukrainan vaikuttaminen miehitetylle niemimaalle johtaviin rautateihin ja maanteihin muokkaavat tilannetta alueella ukrainalaisille edulliseen suuntaan. Ukrainan operaatiot rautatiesiltoihin Džankoin ja Kertšin välillä, Rozdol’nen ja Vladyslavivkan lähellä ja iskut kolmeen Kertšinsalmessa liikennöivään autolauttaan 21.–22. kesäkuuta 2026 eristävät miehitettyä niemimaata entisestään. (20 ja 21)

Vaikutukset eivät pysy pelkästään niemimaalla, Džankoin kautta kulkee paljon tavaraa myös Melitopoliin sekä länteen Armjanskiin, ja sieltä miehitetyn Hersonin alueen läntiseen osaan. Tällä hetkellä ukrainalaiset lennokit hallitsevat Asovanmeren pohjoisrannikon yläpuolista ilmatilaa Kinburnin niemimaalta lännestä Mariupoliin idässä. Mikäli ukrainalaiset onnistuvat vaikuttamaan venäläisten huoltoon pitkäkestoisesti (viikkoja tai kuukausia), syksy voi tuoda tullessaan ikäviä yllätyksiä miehittäjälle. Mutta ensitalvi voi olla venäläisten kannalta vieläkin kohtalokkaampi, siitä huolimatta, että sää voi hankaloittaa lennokkien operointia alueella. Onko vuosi 2027 kohtalon vuosi Venäjälle? Laajojen miehitettyjen maa-alueiden menetys etelässä vähintäänkin sysäisi Venäjän kuilunpartaalle.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://en.defence-ua.com/news/ukraines_bayraktart_tb2_drone_has_seen_its_first_combat_mission_on_the_donbas_battlefield-1995.html

2. https://www.coffeeordie.com/article/drone-war-ukraine

3. https://informnapalm.org/en/militants-drops-vog-grenades-from-drones/

4. https://wildhornets.com/en/who-we-are

5. https://vallilanlennokkikerho.fi/aloittelijan-opas/mit%C3%A4-on-fpv/

6. https://texty.org.ua/fragments/115957/ukrayinskyj-bezpilotnyk-ram-2x-znyshyv-rosijskyj-pancyr-s1-na-rekordnij-vidstani/

7. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/06/12/8038963/

8. https://dignitas.fund/blog/fpv-drone-ukraine/#elementor-toc__heading-anchor-3

9. https://www.twz.com/ukraine-modified-soviet-era-jet-drones-to-hit-bomber-bases-russia-claims

10. https://www.csis.org/analysis/how-ukraines-spider-web-operation-redefines-asymmetric-warfare

11. https://unn.ua/en/news/the-capital-of-the-russian-federation-is-likely-surrounded-by-a-multi-layered-air-defense-system-a-map-was-shown-online

12. https://militarnyi.com/en/news/paskuda-drones-rus-logistics-luhansk-region/

13. https://azov.army/en/news/1st-corps-azov-maintains-control-over-enemy-logistics-near-donetsk/

14. https://edition.cnn.com/2026/06/20/europe/ukraine-mid-range-drones-russia-logistics-intl-cmd

15. https://militarnyi.com/en/news/sof-destroy-railroad-bridge-train-crimea/

16. https://bsky.app/profile/maks23.bsky.social/post/3movnd746vs2k

17. https://kyivindependent.com/ukraine-destroys-key-logistics-bridge-in-crimea-hits-over-60-russian-military-targets-overnight/

18. https://united24media.com/war-in-ukraine/russian-troops-forced-to-withdraw-from-strategic-black-sea-peninsula-20074

19. https://bsky.app/profile/wartranslated.bsky.social/post/3moncil7s3c2j

20. https://newsukraine.rbc.ua/news/what-is-north-crimean-canal-and-why-bridge-1782220902.html

21. https://bsky.app/profile/specialkhersoncat.bsky.social/post/3mosdwqae2k2n

*: Kirjoitukset ovat Pohdintaa logistiikasta, kääntääkö syksy asetelman rintamalla, julk. 9/2022 ja Lisää pohdintaa logistiikasta – miehitetty itäinen Ukraina, julk. 10/2022.

**: Venäjä alkoi laajentaa Krimin niemimaan pohjoisosassa sijaitsevaan Džankoin lentotukikohtaa jo viime vuosikymmenen puolella. Kentälle sijoitettiin muun muassa 39.helikopterirykmentti, jonka kalustoon kuului Kamov Ka-52, Mil Mi-28N ja Mi-35 taisteluhelikoptereita sekä Mil Mi-8AMTSh kuljetus- ja tulitukihelikoptereita. Ennen vuosikymmenen loppua tukikohdan alueelle sijoitettiin pitkän kantaman S-400 ilmatorjuntajärjestelmiä ja niiden suojaksi Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmiä, ensimmäiset järjestelmät olivat havaittavissa satelliittikuvissa talvella 2019. 

Ukrainan sota 2014–2022: suomalaiset Venäjän riveissä III OSA

 

Kirjoitukseni myötä palaamme Itä-Ukrainan Donbasissa huhtikuussa 2014 alkaneeseen sotaan, mutta toisinkuin sarjan aiemmissa kirjoituksissa, osissa I ja II, tässä osassa käyn kertauksenomaisesti läpi niiden suomalaisten ja Suomessa asuneiden henkilöiden edesottamuksia, jotka värväytyivät joko Venäjän proxyjoukkoihin Itä-Ukrainassa alkaneen sodan jälkeen tai muulla tavalla osallistuivat Venäjän miehitystoimien tai sotatoimien tukemiseen miehitetyillä alueilla – kumpikaan edellisistä ehdoista ei suoraa täyty Johan Bäckmanin kohdalla mutta toimintansa luonteen tähden hänetkin tullaan huomioimaan kirjoituksessa. Seuraavaksi linkit kirjoitussarjan aiempiin osiin, halukkaat voivat tutustua niihin päästäkseen kärryille tapahtumien etenemisestä Ukrainassa kevättalvella ja keväällä 2014:

Ukrainan sota: kaksitoista vuotta sotaa Ukrainassa – Slovjansk ja Kramatorsk 12. huhtikuuta 2014  OSA I

Ukrainan sota: Ukraina ja Donetsk vuonna nolla – sodan alla keväällä 2014 OSA II

Suomalaismilitantit miehitetyssä Donbasissa 

Huomioidessamme Itä-Ukrainan Donbasissa käynnistyneen sodan pituuden, sodan alkuhetkenä voidaan pitää 12. huhtikuuta 2014, ja Venäjän proxyjoukkoihin värväytyneiden ulkomaalaistaistelijoiden runsaan määrän sekä muissa maissa heihin kohdistetut rankaisutoimet, Suomessa suomalaisten värväytyminen ohitettiin keskusteluissa vuosien ajan lähes täysin. Tähän likimain olemattomaan keskusteluun toi muutoksen vasta Yleisradion toimittajien Jessikka Aron ja Antti Kurosen kirjoittama artikkeli marraskuussa 2021, jota täydensi muutamaa päivää myöhemmin Kurosen erinomainen artikkeli, jossa tarkasteltiin näiden vierastaistelijoiden toiminnan oikeudellista puolta turvallisuusnäkökohtiakaan unohtamatta. (1 ja 2)

Ennen Aron ja Kurosen artikkeleja kirjoittelu suomalaisista vapaaehtoisista oli perinteisissä medioissa kohtuullisen yksipuolista, paikoin jopa vääristelevää. Esimerkiksi Petri Viljakaisen värväytymisen jälkeen suomalaismedia julkaisi haastatteluja, joissa hänen valintoihin ja ratkaisuihin tunnuttiin suhtauduttavan jopa jollain tapaa idealistisen ymmärtäväisesti, Helsingin Sanomien otsikko ”Pieksämäeltä sotilaaksi Itä-Ukrainaan – Petri Viljakainen odottaa rintamalle pääsyä Donetskin liepeillä” heinäkuulta 2015 on kuvaava. (3) Otsikossa Viljakainen nimetään ”sotilaaksi” siitä huolimatta, ettei hän kuulunut lailliseen sotilasorganisaatioon. Hän oli värväytynyt Itä-Ukrainan alueelle Venäjän voimin perustetun Donetskin nukketasavallan joukkojen riveihin, vastaavia joukko-osastoja oli perustettu myös Luhanskin nukketasavallan alueelle. Kuinkahan moni kutsuisi Daeshin tai jonkin muun terroristiorganisaation riveissä taistelevaa terroristia tai militanttia sotilaaksi ja jos kutsuisi, millainen poru syntyisi termin käytöstä? Hiukan samaa oli havaittavissa Loviisan Sanomien Janus Putkosesta  24. helmikuuta 2015 julkaisemassa haastattelussa, jossa oli aistittavissa jopa jonkinlaista ylpeyttä siitä kuinka pitkälle oman kylän poika olikaan päässyt.

Mutta vielä niinkin myöhään kuin elokuussa 2019 Mikkelissä ilmestyvässä Länsi-Savossa julkaistiin Venäjän johtamiin joukkoihin värväytyneen ja Itä-Ukrainassa, maan laillista hallitusvaltaa vastaan miehitysarmeijan riveissä taistelleen Viljakaisen hyvin yksipuolinen haastattelu, (4) jossa hän sai sanottua sanottavansa, ilman, että tekemissään valinnoissa nähtiin sen suurempia ongelmia. Hänen esittämänsä väitteet jäivät riippumaan ilmaan sellaisenaan, disinformaatiota eikä propagandaa oikaistu millään tapaa. Minulle syntyi tästäkin artikkelista kuva ”oman kylän pojasta” tehdystä haastattelusta, josta toimittajan ammatillinen kunnianhimo loisti poissaolollaan. Mutta siirtykäämme alun lyhyestä mediakritiikistä eteenpäin.

Kirjoitukseni tarkoitus on luoda yleisluontoinen katsaus aiheeseen, jota on mahdollista syventää jatkossa yksittäisiä osa-alueita tarkemmin käsittelevillä kirjoituksilla. Kirjoituksessani keskityn ensisijaisesti Itä-Ukrainan sotaan, mutta loppupuolella huomioin myös Venäjän helmikuussa 2022 käynnistyneen suurhyökkäyksen ja siihen liittyvät havainnot suomalaisten edesottamuksista Venäjän joukoissa sotatoimialueella. Kirjoituksessani huomioin myös Suomen kauttakulkureittinä Venäjälle sekä Suomessa asuneiden kolmansien maiden kansalaisten värväytymisen Venäjän proxyjoukkoihin ja osallistumisen sotaan Donbasissa. Kolmansien maiden kansalaisten roolista on aiemmin kirjoitettu varsin vähän. Aihe on noussut esiin yksittäisissä uutisissa, etenkin 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen.

Suomessa asuvien venäläisten ja Venäjän kansalaisten osallistumisesta Itä-Ukrainassa käynnissä olleeseen sotaan ei juurikaan kirjoitettu ennen suurhyökkäyksen alkua. Tämän jälkeen aihe on nostettu esille muun muassa yksittäisten esimerkkien myötä, samalla tapaa kuin Suomessa asuvien venäläisten ja/ tai kaksoiskansalaisten muodostamasta turvallisuusuhasta on uskallettu puhua aivan toisella tapaa verrattuna aikaan ennen suurhyökkäyksen alkua.

Osasto Karhu

Viime vuosikymmenellä suomalaisista Venäjän proxyjoukkoihin värväytyneistä eniten huomiota sai ”Osasto Karhun” nimellä tunnettu joukko, johon toistakymmentä Johan Bäckmanin ja hänen verkostonsa värväämää suomalaista tai suomalaistaustaista henkilöä. Yleisradion marraskuussa 2021 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan Bäckmanin todenneen venäläiselle verkkolehdelle Svobodnaja Pressalle:

”yli tusina vapaaehtoista oli jo syyskuuhun 2015 mennessä lähetetty niiden ihmisten joukosta, jotka olivat olleet yhteydessä DPR:n edustustoon saadakseen neuvoja ja apua”. (5)

Havaintojeni ja päätelmieni mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä 10–15 suomalaista oli värväytynyt ”nukketasavaltoihin” perustettuihin, Venäjä-johtoisiin joukkoihin erilaisiin tehtäviin, joten Bäckmanin maininta yli tusinasta vapaaehtoisesta on kokoluokaltaan oikea. Värväytyneistä suomalaisista vain osa liittyi sellaisiin yksiköihin, jotka osallistuivat tuolloin taisteluihin. Osan värväytyessä humanitaarista apua tai kenttäsairaanhoitoa järjestäviin yksiköihin – Harri-nimellä esitelty suomalainen ilmaisi halukkuutensa osallistua tällaiseen toimintaan.

Suomalaisia värväytyi myös Venäjän rahoittamiin propaganda- ja informaatiosotaa käyviin organisaatioihin, kuten Janus Putkosen päätoimittelemaan ja venäläisten rahoittamaan DONi Newsiin. Heistä kasvoina ja ääninä tunnetuksi tulivat Jaana-Marika Kurtti sekä Jarmo Ekman. Ekman on Suomeen palattuaan ehtinyt toimia muun muassa Paavo Väyrysen perustaman ja jo hajonneen Kansalaispuolueen asiantuntijajäsenenä, Kristallipuolueen kuntavaaliehdokkaana sekä QAnon- ja koronadenialistien aktivistina levittämässä salaliittoteorioita ja kampanjoiden koronavirusrajoituksia vastaan.

Johan Bäckmanin ja hänen verkostonsa värväämistä suomalaismilitanteista ensimmäisenä julkisuuteen tuli aiemmin mainittu Petri Viljakainen. Hän kertoi Helsingin Sanomissa heinäkuussa 2015 julkaistussa artikkelissa saaneensa taloudellista tukea Johan Bäckmanilta hänen viisumiin ja osaan lennoista matkatessaan Pietarin ja Rostov-na-Donun kautta sotatoimialueelle Itä-Ukrainaan. (6) Uskallan väittää Viljakaista hyödynnetyn tuolloin huomattavan paljon propagandasodassa sekä välillisesti värväystoiminnassa. Sen sijaan kovista puheista huolimatta, hänen roolinsa taistelukentällä näytti olleen viime vuosikymmenellä vähäisempi. Viljakaisella oli tuolloin ilmeisiä ongelmia alkoholin kanssa, jonka käytön takia hänet myös erotettiin Prizrak prikaatista. Viljakaisen ohella myös kuvakollaasin DONi Podcast-kuvassa oleva Ari päätyi jossakin vaiheessa Prizrak prikaatiin. Tietojeni mukaan hän palasi takaisin Suomeen vuoden 2017 alkupuolella. Venäjän suuryökkäyksen alunkin jälkeen Ari on jatkanut Venäjän tukemista. Tukemisen lisäksi hän on sanallisesti uhkaillut suomalaisia poliitikkoja: ”Jos mä jossain sattumalta törmään Sanna Mariniin, niin mulla todennäköisesti napsahtaa. Samoin on Sauli Niinistön kohdalla. So, get the fuck way from me!!” (7)

Informaatio- ja propagandasotaan lasken kuuluvaksi Johan Bäckmanin viime vuosikymmenellä kustantamat Itä-Ukrainan sotaa tavalla tai toisella käsitelleet teokset – tai vihkosiahan niistä osa on. Johan Bäckman Publications julkaisi Viljakaisen-nimellä kirjoitetun Vilin sota-vihkosen sekä Lauri Karhu-nimellä esiintyneen taistelijan kirjoittamana Viimeinen luoti-kirjan – palaan Karhuun uudelleen tuonnempana. Lasken samaan kategoriaan myös Matti Rossin kirjoittaman ja Johan Bäckmanin kustantaman Raunioista nousee Donbass-propagandakirjasen.

Bäckmanin kohdalla on syytä pohtia myös sitä, että liittyykö julkaisutoiminta osana propagandan ja disinformaation levittämistä hänen tehtäväänsä Venäjän strategisten tutkimusten instituutin RISI:n (Rossiiskij institut strategitsheskih issledovanij) Pohjois-Euroopan edustajana. Toimialueena Bäckmanilla oli Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. (8) Bäckmanin itsensä mukaan kyseessä oli luottamustehtävä, ja että hän oli RISI:n edustaja vuonna 2013. RISI julkisilta verkkosivuilta löytyi maininta Bäckmanista joulukuulta 2016, ja 19. toukokuuta 2016 päivätyssä artikkelissa kerrotaan RISI:n edustajan Suomesta (Johan Bäckman) vierailleen ”DNR:n” ja ”LNR:n” alueella. Tämän jälkeen RISI:n verkkosivulta löytyy tietopäivitys Bäckmanista niinkin myöhään, kuin lokakuulta 2022.

Prizrak prikaatin komentaja Aleksei Markov (hän kuoli liikenneonnettomuudessa lokakuussa 2020) ja Johan Bäckman, kuvakaappaus RISI:n verkkosivulta.

Donbassföreningenin joulukuussa 2015 julkaiseman uutisen mukaan suomalaistaustainen antifasisti oli ensimmäinen Pohjoismaista Interunit’iin (eli Unidad Continental) värväytynyt vapaaehtoinen. Myöhemmin tämä suomalainen opittiin tuntemaan Igor sekä Ivan-sotanimillä (nom de guerre). Hänestä käytettiin tai hän käytti itsestään muitakin salanimiä, kuten Ivan Medvedev, Masa Moilanen sekä Lauri Karhu. Hän ei ole esiintynyt julkisuudessa oikealla nimellään, etunimensä Ilari on mainittu ainakin Helsingin Sanomien artikkelissa 27. kesäkuuta 2023. Hänen taustasta tiedetään sen verran, että hän työskenteli palo- ja pelastusalalla, ja että harrastuksiinsa kuului myös judo, jota hän opetti kuntosalilla Moskovassa tämän vuosikymmenen alkupuolella. (9) Ilari on myös ollut Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa v. 2003 Keski-Suomen vaalipiirissä. 

Kuvakaappaus Osasto Karhun-verkkosivulta. Kuvassa on todennäköisesti sotanimellä ’Igor’ tunnettu suomalainen.

Antifasistien ja äärivasemmistolaisten militanttien Interunit lakkasi toimimasta vuonna 2017, jolloin valtaosa Interunitin taistelijoista liittyi kansainväliseen antifasistien ja kommunistivapaaehtoisten yksikköön DKO:on (ven: ДКО – Добровольческий коммунистический отряд). DKO kuului Prizrak prikaatiin eli 4. aluepuolustusprikaatiin, joka oli tuolloin sijoitettu Altševskiin miehitetyn Luhanskin alueella. Tässä kohdin on syytä tähdentää, että vaikka Venäjä valtiollisessa propagandassaan kertoi ”taistelevansa ukrainalaisfasismia vastaan”, sen vapaaehtoisjoukoissa taisteli rintarinnan äärivasemmistoon kuuluvia militantteja kuin myös äärioikeistoon kuuluvia uusnatseja ja venäläisimperialisteja. (10) Sama kuvio toistui myös Prizrak prikaatissa.

Ymmärrettävien syitten takia lännen vasemmistopiireissä tätä yhteistyötä ei juurikaan nostettu esille. Kysymys kuuluukin, että miksi myös perinteisten medioiden edustajat olivat pääosin hiljaa tästä yhteistyökuviosta? Samankaltaiseen yhteistyöhön Venäjän hyväksi työskentelevien läntisten poliitikkojen ja asiantuntijaroolissa toimivien henkilöiden oli myös alistuttava osallistuessaan venäläisten järjestämiin tilaisuuksiin tai toimiessaan kutsuttuna ”vaalitarkkailijana” osana näytösluontoista vaaliteatteria. (11) Tätäkään kuviota harva heistä toi vapaaehtoisesti julki, vaan tyytyi läntiselle yleisölle toistamaan Venäjän narratiivia eli käytännössä he valehtelivat suurelle yleisölle ja poliitikkojen ollessa kyseessä äänestäjilleen Venäjän sodankäynnin luonteesta. Minun on vaikea uskoa, että he olisivat olleet niin naiivintyperiä, että eivät nähneet Venäjän valheiden läpi jossakin vaiheessa.

Myös Luhanskin ”nukketasavallan” alueella toimii yksittäisiä suomalaisia tai suomalaistaustaisina esiteltyjä henkilöitä, kuten edelleen miehitetyssä Luhanskissa asuva Anna Rännäli-nimellä esitelty nainen. Blogissaan Bäckman kuvaa Rännäliä Luhanskin suomalaiseksi, joskin varsin ristiriitaisesti, koska samalla hän kertoo tämän syntyneen ja opiskelleen Luhanskissa. (12)

Sosiaalisen median tietojen mukaan Anna Rännäli eli Анна Владимировна Ряннель on syntynyt Luhanskissa 41 vuotta sitten. (13) Kuten Bäckman kertoi, hän työskentelee ns. LNR:n ammattiliittojen liitossa, Organisaatio- ja joukkotyön osaston johtajana. (14) Lisäksi hänellä on muitakin julkisia tehtäviä, kuten ”LNR:n” julkisen kamarin etnisten ja uskontojen välisen harmonian, väestötieteen ja perinteisten arvojen toimikunnan puheenjohtajan tehtävä. (15) Venäjälläkin Rännäleitä asuu, monen suvun kohdalla jäljet johtavat Karjalan alueelle, joten uskoisin, että monella isovanhemmat tai iso-isovanhemmat on neuvostoaikana siirretty pakolla kotiseudultaan muualle.

Kuvakaappaus kohudosentti-blogista.

Mikä sai värväytymään Venäjän proxyjoukkoihin?

Useampi viime vuosikymmenellä Venäjän proxyjoukkoihin tai venäläisten perustamiin aluepuolustusprikaateihin värväytyneistä suomalaisista kommentoi julkisuudessa syitään värväytymiseen. Monella toistui ajatus taistelemisesta ”Kiovan natsijunttaa” rahoittavia Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia vastaan, kuten Petri Viljakaisella. (16)

Julkaistuilla tallenteilla luetut fraasit tai lehtiin päätyneet toteamukset kuulostivat ulkopuolisen korvissa ulkoa opetelluilta. Ne ovat kuin Bäckmanin kohudosentti-blogista poimittuja, ennalta käsikirjoitettuja lausahduksia. Toki osa värväytyneistä suomalaisista vastusti ääneen jo Suomessa ollessaan Euroopan unionia, Yhdysvaltoja tai melkeinpä mitä tahansa läntistä instituutiota. Tällainen ihminen oli ehkäpä helpommin johdateltavissa ”fasismin vastaiseen sotaan”, etenkin jos henkilöllä oli ongelmia virkavallan kanssa – kuten tietojeni mukaan Petri Viljakaisella oli, jota poliisi oli kuullut vain joitakin aikoja ennen hänen Suomesta poistumistaan.

Värväytyneiden joukossa oli myös henkilöitä, jotka olivat tunteneet Bäckmanin vuosien ajan, ja joiden omaan elämään liittyvät valitettavat tapahtumat saattoivat edesauttaa lähtöpäätöksen tekemisessä. (17 ja 18)

Yleisradion julkaisemassa artikkelissa (31. lokakuuta 2015) Janus Putkonen vastaa kysymykseen, miksi hän muutti Donetskiin seuraavasti:

”Donetsk on uhri geopoliittisessa taistelussa. Asia valkeni mulle, kun kävin täällä ensimmäisen kerran lehdistömatkalla maaliskuussa. Näin, että tämä paikka tarvitsee tiedottamista ja kansainvälistä mediatoimintaa.” (19)

Huomioiden Putkosen silloinen tausta länsivastaisena vastamediatoimittajana ja salaliittoteoreetikkona, pidän hänen vastaustaan uskottavana ulkoa opetellun fraasin sijaan. Hän koki asiat tuolloin niin, ja uskoisin, että kokee edelleen ts. hän uskoo olevansa oikealla asialla.

 

Suomessa asuvat venäläiset ja kaksoiskansalaiset vapaaehtoisina sotimassa Venäjän sotia

Ottaen huomioon se, minkä verran Suomessa käytiin viime vuosikymmenen puolella keskustelua Daeshiin ja vastaaviin terroristiorganisaatioihin liittyneistä vierastaistelijoista, keskustelu Suomessa asuvien venäläisten ja kaksoiskansalaisten osallistumisesta Venäjän proxyjoukoissa sotaan Donbasissa oli olematonta. Uutisartikkeleita lukuun ottamatta Helsingin Sanomissa 27. kesäkuuta 2023 julkaistu artikkeli Venäjän puolella nosti tämän ryhmän esiin Pavelin eli Pavel N:n toiminnan myötä. (20) Pavel itse kertoo toimittaneensa Itä-Ukrainan miehitetyille alueille vain humanitaarista apua. Väitteeseen suhtautuisin suurella varauksella huomioidessamme sen, että hänen kertomansa ja someviestinnän sekä siihen liittyvän tauon välillä on suuri ristiriita. Tutkimuksissani löysin viime vuosikymmenen puolelta ainakin yhden toisen Suomessa asuneen venäläistaustaisen henkilön tai kaksoiskansalaisen vieneen humanitaarista apua sekä materiaaliapua viime vuosikymmenen puolella Suomesta miehitetyille alueille. Cure Morozov-salanimeä käyttävä henkilö on todennäköisesti vieraillut myös rintamalla – somessa julkaisemansa kuvat antavat ainakin ymmärtää näin.

Käsittelin aihetta tarkemmin Ne ”tavalliset venäläiset” sotimassa Venäjän riveissä-kirjoituksessa 8. heinäkuuta 2023. Aiheen tarkastelua jatkoin edellisen kirjoituksen ”jatko-osassa”, jossa poimin esiin havaintojani Suomessa asuvien venäläisten tai venäläistaustaisten henkilöiden kytköksistä venäläisiin ekstremisteihin.

Keskusrikospoliisi käynnisti huhtikuussa 2022 selvityksen siitä, onko Suomessa asuva venäläismies ollut heinäkuussa 2014 taistelemassa Itä-Ukrainassa Donetskin ja Donbasin alueilla. Selvitys keskittyi lopulta siihen, että onko kyseinen henkilö ollut sotatoimialueella heinäkuussa 2014, ja että onko hänellä mitään tietoa liittyen 17. heinäkuuta 2014 alas ammuttuun Malaysia Airlinesin lentoon MH17. (21)

Suomi on toiminut ainakin yksittäisissä tapauksissa kauttakulkuväylänä Venäjälle. Osa Venäjälle matkanneista on tavannut Suomessa kontaktihenkilöitä, kuten Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ruotsalaisjäsenten Anton Thulinin ja Viktor Melinin tapauksessa kävi. Matkatessaan elokuussa 2016 Venäjälle saamaan aseellista koulutusta, käytännössä koulutusta terroritoimiin Russian Imperial Movementin eli RIM:in järjestämällä Partizan kurssilla, he tapasivat Helsingissä ”Vladimirina” esittäytyneen kontaktihenkilön. (22) RIM järjestää edelleen koulutusta Pietarissa sekä Leningradin alueella, jossa Partizan kursseja järjestetään Heinäsenmaa-nimisellä saarella Laatokalla. Saari luovutettiin Neuvostoliitolle 1944.

RIM:in järjestämille kursseille on osallistunut myös suomalaisia äärioikeiston jäseniä, joista osan on arveltu värväytyneen viime vuosikymmenen lopulla Venäjän proxyjoukkoihin Donbasiin, ja loppujen palanneen Suomeen perustamaan Atomwaffen Divisionin Suomen solua. (23) Vuonna 2019 saamani vihjeen mukaan ainakin yksi Suomen kansalainen värväytyi noihin aikoihin Venäjän Itä-Ukrainassa sotiviin proxyjoukkoihin.

 

Venäjän suurhyökkäys 24. helmikuuta 2022 – aika sen jälkeen

Venäjän suurhyökkäystä edelsi joukkojen- ja kalustonsiirtojen lisäksi rekrytointikampanjat, joita kohdistettiin Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden väestön ohella alueen ulkopuolellekin. Näiden kampanjoiden seurauksena Venäjän proxyjoukoihin aiemmin kuuluneita taistelijoita palasi kotimaistaankin takaisin alueelle. Tietojeni mukaan Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen Suomesta on värväytynyt ainoastaan yksittäisiä henkilöitä Venäjän asevoimiin, muiden turvallisuuselinten joukko-osastoihin tai palkkasotilasyksiköihin. Tähän pieneen joukkoon kuuluvista henkilöistä nostaisin kiinnostavana poimintana esiin Jevgeni K-nimisen, Venäjän sisäministeriön joukkojen entisen upseerin, joka ehti asua Suomessa viimevuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Jevgeni K:n tuntevat epäilevät perustellusti hänen salanneen oikean työhistoriansa ja taustansa saapuessaan Suomeen.

Italialaistaustaisen pizzakokin Gianno Cennin tarina on vähintäänkin outo. Suomeen Cenni päätyi paetessaan oikeutta Italiassa, hänet oli tuomittu vankeuteen lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta. (24) Ennen muuttoaan Samaraan Venäjälle, Cenni ehti asua ja työskennellä ainakin Kuopiossa. (25) Venäjän asevoimiin Cenni värväytyi marraskuussa 2024, hänet sijoitettiin 1. kaartin panssarirykmenttiin, ja jo tammikuussa 2025 ukrainalaiset ottivat hänet sotavangiksi. Tämän vuoden puolella hänet luovutettiin Italian viranomaisille istumaan reilun seitsemän vuoden vankeustuomiotaan. (26)

Jos Cennin tarina on vähintäänkin outo, ei Juha Rautio-nimellä itsensä esitelleen, Suomessa lähes koko ikänsä asuneen venäläistaustaisen (inkerinsuomalainen?) miehen tarina niitä tavallisimpia ole. Muutto Venäjältä Suomeen pikkulapsena. Nuoruusiässä hankittu rikosrekisteri, jonka tähden hän ei ole saanut Suomen kansalaisuutta, toisin kuin muu perhe. Viime vuosikymmenellä Rautio muutti takaisin Venäjälle, jossa rikollinen elämä jatkui. Venäjällä hänelle langetettiin 12 vuoden tuomion (ilmeisesti huumeista), istuessaan tätä tuomiota Rautio värväytyi Venäjän asevoimiin ja lähetettiin sotaan Ukrainaan. Ukrainassa Rautio jäi sotavangiksi Harkovan alueen Vovtšanskissa syyskuussa 2024 suomalaistaustaiselle Ukrainan asevoimiin värväytyneelle vapaaehtoiselle. (27) Iltalehden uutisen mukaan Juha Rautio (huom. Iltalehti käyttää hänestä uutisessa nimeä ”Jari”) on palautettu, jossain vaiheessa kevättä tai alkukesää osana Ukrainan ja Venäjän välistä sotavankien vaihtoa takaisin Venäjälle. (28)

Suomalaisista Venäjän proxyjoukoissa Itä-Ukrainassa ennen suurhyökkäyksen alkua taistelleista on tietojeni mukaan kaksi värväytynyt Venäjän asevoimiin tai asevoimiin liitettyihin joukko-osastoihin suurhyökkäyksen alun jälkeen. Värväytyneistä pieksämäkeläislähtöinen Petri Viljakainen kaatui ilmoitusten mukaan maaliskuun 2022 alkupuolella, joten toisin kuin Johan Bäckman kertoi, Viljakainen ei kaatunut Sjeverodonetskin taistelussa, joka alkoi paria kuukautta myöhemmin toukokuussa 2022.

Virallisesti Viljakaisen kuolemaa ei ole vahvistettu, mikä voi johtua siitä, että hänen ruumista ei ole löydetty tai tunnistettu. Helsingin Sanomien onnistui saada artikkeliin ”Venäjän puolella” vahvistuksia Viljakaisen kuolemasta muista lähteistä. Yhdysvaltalainen Russell ’Texas’ Bentley kertoi Helsingin Sanomille sähköpostitse: ”Pidin Petriä ystävänäni, vaikka emme palvelleet samassa yksikössä tai viettäneet paljon aikaa yhdessä. Hän palveli kunniakkaasti ja hyvin kunnes kuoli taistelussa rintamalla viime vuonna”. (29)

Tietojeni mukaan Viljakainen ei kuitenkaan ole ainoa Venäjän riveissä taistellut suomalainen, joka on kuollut hyökkäyssodan kuluessa. Ukrainalaislähteiden mukaan Bah’mutin alueella käydyssä taistelussa on kuollut suomalaistaustainen Venäjän asevoimiin värväytynyt henkilö. En kuitenkaan ole kyennyt vahvistamaan tietoa ulkopuolisista lähteistä, joten en mainitse henkilön käyttämää taistelijanimeä tai muitakaan yksilöitäviä tietoja.

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaa ja käynnistettyä operaattoreillaan sodan Itä-Ukrainassa 2014 sen perustamiin vapaaehtoisjoukkoihin värväytyi mahdollisesti jopa tuhansia kolmansien maiden kansalaisia. Taisteluiden raskaimman aktiivivaiheen päätyttyä osa tästä joukosta palasi takaisin kotimaihinsa. Suomessa he sulautuivat yhteiskuntaan, heitä ja heidän muodostamaa turvallisuusuhkaa ei huomioitu yksittäisiä keskustelunavauksia lukuun ottamatta. Mikäli Venäjän aloittama hyökkäyssota päättyy epämääräiseen rauhaan ja Venäjän nykyjohdon vallassa pysymiseen, näen Eurooppaa uhkaavan merkittävän vaaran ”erikoisoperaatioveteraanien” taholta, joita Venäjän johdon taholta voi olla houkuteltavaa lähettää länteen. Näin toimien Venäjällä vältettäisi Neuvostoliitossa nähty Afganistanin sotaa seurannut efekti, jossa yhteiskunnasta syrjäytyneet veteraanit löysivät itsensä erilaisista rikollisorganisaatioista ja muista ryhmistä, ja joille väkivallan käyttö oli ollut vuosien ajan arkea, ja joilla kynnys sen käyttämiseen on matalalla.  Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Saksan parlamentin puolustuskomitean puheenjohtajana toimineen Marie-Agnes Strack-Zimmermannin sanat, hänen viitatessa Venäjän proxyjoukoissa sotakokemusta hankkineisiin henkilöihin:

”Tällaiset todellista sotakokemusta omaavat ihmiset – jotka mahdollisesti tappoivat muita ilman katumusta – ovat vaarallisia yhteiskunnallemme”. (30) Tämä jos mikä meidän on syytä pitää mielessä, ja pitää näitä henkilöitä todellisena uhkana yhteiskuntarauhalle.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/3-12153718

2. https://yle.fi/a/3-12210484

3. https://www.hs.fi/maailma/art-2000002842087.html 

4. https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/95df1333-9574-4be4-be3c-e0c67b1d1c69

5. https://yle.fi/a/3-12153718

6. https://www.hs.fi/maailma/art-2000002842087.html

7. https://www.hs.fi/maailma/art-2000009511795.html

8. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006286131.html

9. https://www.hs.fi/maailma/art-2000009511795.html

10. https://www.sciencenorway.no/conflict-foreign-fighters-terrorism/this-is-where-neo-nazi-foreign-fighters-fought-alongside-communists/1853856

11. EPDE:n julkaisussa “Politically Biased Election Observation – A Threat to the Integrity of International Institutions” käydään esimerkein läpi Venäjän miehittämillään alueilla järjestämiä laittomia ”vaaleja”, ja kuin näiden ”vaalien” tarkkailijoina oli muun muassa eurooppalaisia laitavasemmistoon ja äärioikeistoon kuuluvia poliitikkoja, esimerkiksi taulukot sivuilla: 36–37 ja 38–42. 

12. https://kohudosentti.blogspot.com/2016/08/anna-rannali-luganskin-kansantasavallan.html

13. https://ok.ru/profile/168391131639

14. https://fplnr.su/apparat-fp-lnr/

15. Творчество – это умение видеть то, чего не видят другие.

16. https://yle.fi/a/3-12153718

17. https://kohudosentti.blogspot.com/2010/06/european-court-of-human-rights-urgent.html

18. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/takaisin-viipuriin-

19. https://yle.fi/a/3-8416989

20. https://www.hs.fi/maailma/art-2000009511795.html

21. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009701271.html

22. https://x.com/VarisVerkosto/status/1199432934178131968

23. https://theconversation.com/russian-imperial-movement-how-a-far-right-group-outlawed-by-the-uk-is-spreading-terror-across-europe-260825

24. https://united24media.com/latest-news/convicted-italian-child-abuser-who-fought-for-russia-detained-at-airport-after-ukraine-captivity-17339

25. https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/8232346

26. https://united24media.com/latest-news/convicted-italian-child-abuser-who-fought-for-russia-detained-at-airport-after-ukraine-captivity-17339

27. https://www.youtube.com/watch?v=2auRCIsWnAs

28. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c592f979-3fb3-4d10-aae2-71f97d4337b0 

Huom. toisin, kuin Iltalehden otsikossa väitetään, kyseinen henkilö ei ole Suomen kansalainen.

29. https://www.hs.fi/maailma/art-2000009511795.html

30. https://www.hs.fi/maailma/art-2000009511795.html 

Kirjoituksessa olen hyödyntänyt myös Informnapalmin artikkelia ”Russia opens visas for terrorists operating in Ukraine – leaked passport data of mercenaries”.

Ukrainan vaikuttaminen miehitettyyn Starobilskiin, ja sitä seurannut Venäjän likainen propagandakampanja

 

Venäjä valtasi Itä-Ukrainassa sijaitsevan Starobilskin noin viikkoa 24. helmikuuta 2022 alkaneen suurhyökkäyksen alun jälkeen – 2. maaliskuuta 2022. Kaupungin viimeiset vastarintapesäkkeet tukahdutettiin venäläisten toimesta neljää päivää myöhemmin. Kyseisestä päivästä lähtien Starobilsk on ollut Venäjän miehittämä – kaupungista on muodostunut miehitysvuosina merkittävä huoltokeskus Venäjän asevoimille. Etenkin tämän vuoden puolella kaupunki on alkanut esiintyä Venäjän asevoimien sekä erilaisten puolisotilaallisten koulutusorganisaatioiden tallenteilla – kaupunkiin perustettuihin koulutuskeskuksiin on värvätty nuoria Venäjältä.

Ukraina vaikutti Venäjän miehittämässä Starobilskissa sijaitsevan Taras Ševtšenkon mukaan nimetyn Luhanskin kansallisen yliopiston alueelle 21.–22. toukokuuta 2026 – operaation kohteena oli oppilaitoksen tiloissa toiminut ”Воин”-koulutuskeskus sekä venäläisen ”Rubiconin”-yksikön esikunta. (1) ”Rubicon” on Venäjän asevoimien miehittämättömillä järjestelmillä operoiva erikoisyksikkö. Ukrainan operaatiota seurasi viikonloppuna alkanut Venäjän mittava propagandakampanja valeuutisineen. Kirjoitukseni tarkoituksena on osoittaa se, että kyseessä oli kohde, jota Venäjä käytti sotilaallisiin tarkoituksiin sekä nostaa esiin esimerkkeinä Venäjän propagandakampanjan räikeitä valheita.

Venäjä perusti tänä keväänä kaupungissa sijaitsevaan kansalliseen yliopistoon koulutuskeskuksen miehittämättömien järjestelmien operaattoreille, koulutusta annettiin muun muassa FPV-droonilentäjille. (2) Koulutuskeskuksen toiminnasta vastaa sotilaskoulutusta järjestävä organisaatio, jonka yhteistyökumppaneihin kuuluu Venäjän asevoimien ”Rubicon” yksikkö. Organisaatio järjesti yhdessä Venäjän asevoimien kanssa säännöllisesti rekrytointikampanjoita houkutellakseen opiskelijoita oppilaitokseen, jonka ”Воин”-koulutuskeskus sijaitsi Luhanskin Taras Ševtšenkon kansallisen yliopiston tiloissa – tämän vuoden tammikuussa on päivätty asiakirja sotilaiden ja koulutettavien majoittamisesta oppilaitokseen. (3) Miehityshallinto on nimennyt oppilaitoksen Starobilskin ammattiopistoksi (ven. Старобельский Профессиональный Колледж). Alkuperäinen yliopisto, joka siirrettiin miehitetystä Luhanskista Starobilskiin vuonna 2014, siirtyi Venäjän suurhyökkäyksen myötä Poltavaan, Myrhorodiin ja Lubnyyn. (4)

Ennen Ukrainan operaatiota muun muassa Venäjän Rossija 1-kanavalla (ven. Россия 1) julkaistiin ”uutisjuttuja” Starobolskissa järjestettävästä sotilaskoulutuksesta. (5) Rossija 1 on yksi kolmesta Venäjän päätelevisiokanavista ja Venäjän valtion omistama.

Kuvakaappauksia venäläismedioiden oppilaitoksesta julkaisemista katsauksista toukokuulta 2026. (6)

Oppilaitokseen (ven. Старобельский Профессиональный Колледж) rekrytoitiin tänä keväänä opiskelijoita. (7 ja 8) 

Ukrainan Starobilskin alueelle kohdistaman iskun jälkeen Venäjän käynnisti hyvin voimakkaan Ukrainaan kohdistetun informaatio-operaation, jossa se käyttää hyväkseen disinformatiivisen ”tarinansa” levittämiseen sille lojaaleiden valemedioiden lisäksi ”hyödyllisiä idiootteja” sekä sosiaalisen median verkostoja. Starobilskiin on viety ”bussilastillinen” lojaaleja propagandisteja ja aktivisteja, (9) joille esitellään tapahtumapaikkoja sekä uhreiksi esiteltyjä henkilöitä. Osa esitellyistä uhreista on ilmeisiä näyttelijöitä tai venäläisten edustajia, kuten kuvassa ”uhrina” esitelty nainen, joka on puhuvinaan äidilleen. (10) Huomioikaa kiinni oleva puhelin sekä pidennetyt silmäripset, jotka ovat ehjät. Osa venäläisille esitellyistä ”uhreista” on tunnistettu sosiaalisen median kuvien perusteella joko Venäjän iskuissa kuolleiksi ukrainalaisnuoriksi tai kuvat on sattumanvaraisesti poimittu ukrainalaisilta somealustoilta. (11)

Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt lojaaleja ”toimittajia” propagandan ja disinformaation levittäjinä, joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat vuosien kuluessa esiintyneet lukuisissa eri rooleissa. Venäjä toimi näin etenkin Krimin niemimaan miehityksen jälkeen ja Itä-Ukrainassa keväällä 2014 alkaneen sodan alkuvaiheessa, jolloin sen oli saatava disinformatiivinen tarinansa läpi mahdollisimman laajalti. Venäjän oppeja on toteuttanut myös Valko-Venäjällä valtiollinen media, josta kirjoitin Disinformaatikot Lukašenkan tukena-blogin marraskuussa 2020.

Huomioitavaa on myös se, että Venäjän väitteet lapsiuhreista eivät pidä paikkaansa – yhdelläkään julkistetulla ”uhrilistalla” ei ole lapsiuhreja. (12) Ukrainan iskun jälkeen aamulla ja aamupäivällä kuvatuilla talenteilla ei myöskään näy lapsiuhreja eikä oppilaitoksen ympäristössä näy siviilejä, mikä olisi oletettavaa, jos isku olisi osunut paikallisia nuoria täynnä olevaan oppilaitokseen. (13) Venäjä ei 22. toukokuuta julkaissut lainkaan sellaista materiaalia, mikä millään tapaa tukisi heidän propagandaansa kymmenistä lapsiuhreista. Oppilaitosten sisältä julkaistut kuvat ja tallenteet ovat Venäjän valtiollisten medioiden tuotantoa, osa kuvista ja kuvatuista kohteista näyttää lavasteilta, kuten esimerkkikuvat alla.

Putipuhdas nalle tuhon keskellä RT:n julkaisemassa materiaalissa.

Venäjän puolustusministeriön omistaman Zvezdan materiaalia.

Myös suomalaistaustainen, miehitetyssä Luhanskissa asuva Janus Putkonen osallistuu Venäjän propagandan levittämiseen MV-lehden sekä sosiaalisen median kautta. (14 ja 15) 

Disinformaatiota ja propagandaa Janus Putkosen tapaan.

Mikäli iskusta aiheutui sivullisia uhreja, heidän kohtaloonsa on yksinomaa vastuullinen Venäjä sijoittaessaan sotilaallista toimintaa siviilikohteeseen. Venäjän asevoimat toimii, kuin terroristiorganisaatio piileskellessään siviileiden selän takana.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/armyinformcomua/status/2058250606846824577

2. https://x.com/LvivJournal/status/2058181063441072585

3. https://x.com/vic_010100/status/2058854573318549903

4. https://luguniv.edu.ua/pages/istoriya

5. https://x.com/1945Antonov/status/2058435402369802472

6. https://x.com/LvivJournal/status/2058181063441072585 

7. https://x.com/wartranslated/status/2057787258363621567

8. https://x.com/fruster66/status/2058883021718040682

9. https://x.com/SavchenkoReview/status/2058548824059047991

10. https://x.com/DavidSteadson/status/2058227244158378393

11. https://x.com/TankerFella/status/2058761008332591312

12. https://x.com/marsetac/status/2058556382035554345

13. https://www.euronews.com/video/2026/05/22/ukraine-strike-on-starobilsk-dormitory-kills-four-in-occupied-luhansk

14. https://mvlehti.net/2026/05/22/ukraina-terroripommitti-koulua-luganskin-kansantasavallassa-useita-oppilaita-kuoli-ja-haavoittui-kuvat-videot/

15. https://t.me/JanusTelegram/8956

Venäjän massiivisin ohjus- ja lennokki-isku Ukrainaan helmikuussa 2022 alkaneen laajamittaisen hyökkäyssodan aikana

 

Viime viikolla Venäjä uhkasi iskeä massiivisesti Ukrainaan, jollei Ukraina salli järjestettävän paraatia Moskovassa voitonpäivänä, 9. toukokuuta. Ukraina suostui Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin junailemaan kolmen päivän tulitaukoon (9.–11. toukokuuta 2026), (1) eikä iskenyt laajamittaisesti Venäjälle tulitauon kuluessa. Ei vaikka sovittu tulitauko rikkoutui 9. toukokuuta vastaisena yönä venäläisten tulittaessa rintamalinjan tuntumassa ja maiden välisellä rajaseudulla sijainneita ukrainalaiskaupunkeja ja kyliä. Toukokuun 9. päättyneen tulitauon jälkeen jännitys Ukrainassa alkoi nousta Venäjän ryhtyessä valmistelemaan Kaukotoimintailmavoimien kalustoa tulevaan pommituslentoon, valmistelun aloittaminen indikoi sitä, että laajamittainen ohjushyökkäys on edessä tulevina päivinä.

Ukrainan viimekesäisen Operaatio Hämähäkinverkon jälkeen Venäjä veti Kaukotoimintailmavoimien kalustoa entistä kauemmas Ukrainasta. Osa kalustosta sijoitettiin yli 6000 kilometrin päähän Ukrainasta, Ukrainkan lentotukikohtaan Amurin alueelle Venäjällä, josta ne siirretään lähemmäs Ukrainaa, esim. Engels-2 lentotukikohtaan Saratovin lähellä tai Olenjan lentotukikohtaan Kuolan niemimaalla vasta operaation valmisteluvaiheessa (tavallisesti 2–3 vuorokautta ennen operaatiota).

 

Venäjän massiivinen lennokki- ja ohjushyökkäys Ukrainaan 13.–14. toukokuuta 2026

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi keskiviikon vastaisen yön ja keskiviikkopäivän (13. toukokuuta 2026) aikana yli 892 erilaista lennokkia kohteisiin Ukrainassa. (2) Venäjän iskut One Way Attack-lennokeilla eli OWA-lennokeilla kohdistuvat käytännössä kaikkialle Ukrainaan. Ukrainan ilmavoimien mukaan hyökkäyksen painopistealue oli Puolaan rajoittuva läntinen Ukraina: Rivnen, Volynin ja Lvivin alueet sekä Karpaattien alue, käsittäen Taka-Karpatian eli Zakarpattian, Ivano-Frankivskin sekä Tšernivtsin alueet.

Venäjän operaation toinen painopiste oli vaikuttaa Ukrainan rataverkkoon ja rautatiekalustoon. Se iski keskiviikkona yli kahteenkymmeneen kohteeseen Ukrainan rautatieverkossa, kohteisiin kuuluivat varikot, rataverkon sähkönsiirtoasemat, sillat ja junakalusto jne. Kovelissa, Volynin alueella (noin 60 kilometriä Ukrainan ja Puolan rajalta) Venäjä iski rautatieaseman ympäristöön yhdellä tai useammalla OWA-lennokilla. Ukrainan kansallisen rautatieyhtiö Ukrzaliznytsian mukaan keskiviikkoisissa iskuissa kuoli kaksi työntekijää ja loukkaantui kaksi työntekijää. (3)

Venäjän Ukrainaan kohdistuneessa ilmaoperaatiossa menehtyi keskiviikkona 13. toukokuuta 2026 ainakin kuusi siviiliä, eriasteisesti loukkaantui yli kaksikymmentä siviiliä. Poikkeuksellista operaatiossa oli käytettyjen OWA-lennokkien lukumäärän ohella se, että Venäjä reititti osan lennokeista lentämään Moldovan ilmatilan kautta, poikki maan etelästä pohjoiseen jopa satojen kilometrien matkan. Havaintoja Venäjän laukaisemista Shahed-tyyppisistä OWA-lennokeista tehtiin useilla paikkakunnilla. Yksi sellainen kuvattiin lentämässä Bălťin kaupungin yllä kohti pohjoista, 55 kilometriä Ukrainan ja Moldovan välisestä rajasta. (4) Moldovan puolustusministeriö on vahvistanut tapahtuneen. Venäjä on aiemminkin reitittänyt OWA-lennokkejaan lentämään Moldovan ilmatilan kautta, keskiviikosta teki poikkeuksellisen lentomatka sekä ajankohta – päiväsaika.

Ukrainan puolustusministeriön neuvonantajana toimiva henkilö arvioi keskiviikkoiltana Venäjän jatkavan yöllä aloittamaansa laajaa lennokkihyökkäystä massiivisilla ohjusiskuilla ja uusilla OWA-lennokki-iskuilla keskiviikon ja torstain välisenä yönä, jatkaen operaatiota torstai päivään saakka. (5) Valitettavasti esitetty arvio osui oikeaan, Venäjä jatkoi rajuja iskujaan Ukrainaan keskiviikon ja torstain vastaisena yönä, jatkaen iskujaan torstaiaamupäivän ajan.

Toisin kuin keskiviikkona, torstain operaation kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa OWA-lennokkien ohella kymmenittäin erilaisia ohjuksia. Venäjän kaukotoimintailmavoimien strategisista pommikoneista laukaistiin Ukrainaan 35 kappaletta H-101 risteilyohjuksia ja MiG-31K torjuntahävittäjistä 3 hypersoonista H-47M2 Kinžal -ohjusta. Lisäksi Venäjä laukaisi 18 ballistista Iskander-M ohjusta ja 675 erilaista OWA-lennokkia, joista valtaosa oli Shahed-tyyppisiä OWA-lennokkeja. (6) Venäjän laukaisemista ohjuksista valtaosa oli kohdistettu Kiovaan ja Kiovan alueelle – risteilyohjuksia oli reititetty saapumaan alueelle kolmelta eri suunnalta. Hypersoonisista ohjuksista kaksi oli kohdistettu Kiovaan ja kolmas Starokostjantyniviin, Hmelnytskyin alueella.

Kerrostalo Kiovassa, johon osui ainakin yksi Venäjän laukaisema H-101 risteilyohjus, kuva © ДСНС Киева. 

Kiovassa ainakin yksi H-101 risteilyohjus osui Harkivskan eli Harkovan metroaseman lähellä sijainneeseen kerrostaloon (sijainti: 50.403209, 30.655081), romahduttaen osan siitä. (7) Raivausten päätyttyä perjantai iltapäivällä raunioista on kaivettu esiin 24 ihmisen ruumiit, kuolleista 3 on lapsia. Ohjusiskussa vammautui 48 ihmistä. (8) Pääkaupunki Kiovaa ympäröivällä Kiovan alueella Venäjän laajamittaisen ohjus- ja lennokkihyökkäyksen seurauksena loukkaantui torstaina yhteensä seitsemän siviiliä, joista yksi on lapsi. Kiovassa ja Kiovan alueella Venäjän kohteina oli ukrainalaisen energia-alan konsernin DTEK’in mukaan myös Ukrainan energiahuollon kohteet, kuten sähkönsiirtoasemat ja korkeajännitelinjat.

Venäjä iski keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja torstaina aamupäivällä OWA-lennokeilla myös muualle Ukrainaan. Torstain vastaisena yönä tehdyssä hyökkäyksessä loukkaantui Odesan alueella kaksi siviiliä; Ševtšenkon piirissä Harkovassa Venäjän iskussa loukkaantui ainakin 28 siviiliä. Edellisten lisäksi Venäjä on tulittanut torstaina alueita Ukrainassa rintamalinjan tuntumassa ja maiden välisellä rajalla Sumyn alueella epäsuoralla tulella. Družkivkassa, Donetskin alueella, Venäjän ilmaiskussa kuoli kaksi siviiliä ja vammautui siviili. (9)

Venäjä on myös iskenyt useilla paikkakunnilla siviilikohteisiin First-Person View- eli FPV-drooneilla. Etelässä Hersonissa venäläiset jatkoivat ”ihmissafaria” FPV-drooneilla tavanomaiseen tapaansa. Varhain aamulla alkaneissa iskuissa on kuollut ainakin yksi siviili ja loukkaantunut eriasteisesti ainakin kaksi siviiliä. (10) Venäläisjoukot iskivät FPV-droonilla myös YK:n humanitaarisen mission ajoneuvoon Hersonissa. (11 ja 12) YK:n eräs ongelma on se, etteivät sen edustajat halua nimetä tekijää edes selkeissä tapauksissa tuomitessaan iskun. (13) Venäjällä tällainen kyvyttömyys tulkitaan pelkuruutena, mikä todennäköisesti jopa lisää vastaavien iskujen toteutumisen mahdollisuutta.

Kuvakollaasi venäläisten fpv-droonin osumisesta YK:n humanitaarisen mission ajoneuvoon Hersonissa. 

Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa 13.–14. toukokuuta 2026, 36 tunnin aikana ainakin 1567 erilaista OWA-lennokkia ja 56 erilaista ohjusta. (14) Lisäksi se suoritti rintamalinjan tuntumassa sijaitseviin kohteisiin pommituslentoja ilmavoimiensa rynnäkkökoneilla sekä taktisilla pommikoneilla. 13. ja 14. toukokuuta Venäjän ilmaiskuissa ja ohjushyökkäyksissä sekä lennokki-iskuissa on kuollut ainakin 33 siviiliä ja vammautunut eriasteisesti vähintään 108 siviiliä. Tässä kohdin meidän on hyvä muistaa se, että Venäjä tulittaa erilaisilla asejärjestelmillä siviilikohteita rintaman tuntumassa ja maiden välisellä rajaseudulla, näihin kohteisiin pelastusviranomaiset pääsevät viiveellä ja osan ensihoidosta ja ihmishenkien pelastamisesta tekevät Ukrainan asevoimien lääkintämiehet ja -naiset sekä vapaaehtoiset ensihoitoryhmät – nämä siviiliuhrit päivittyvät hyvin harvoin päiväkohtaisiin tilastoihin.

Marko

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-299032

2. https://t.me/kpszsu/61764

3. https://x.com/TWMCLtd/status/2054742463290486908

4. https://x.com/JulianRoepcke/status/2054582281180795059

5. https://x.com/front_ukrainian/status/2054601073914999255

6. https://x.com/KpsZSU/status/2054814278922682647

7. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2054995451875602810

8. https://x.com/KaterynaLis/status/2055236179642007976

9. https://x.com/EuromaidanPress/status/2054925363323551799

10. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/2054885834185142329

11. https://x.com/Prokudin__/status/2054839978509717900

12. https://x.com/ShaunPinnerUA/status/2055326848519749888

13. https://x.com/OCHA_Ukraine/status/2054964379372728700

14. https://defence-blog.com/russia-launches-record-drone-and-missile-assault-on-ukraine/