Ukrainan sota: kaksitoista vuotta sotaa Ukrainassa – Slovjansk ja Kramatorsk 12. huhtikuuta 2014

 

OSA I

Tämä kirjoitus on päivitetty versio keväällä 2024 kirjoittamistani Donbas vuonna nolla – vuosikymmenen sotaa Ukrainassa: sota alkoi Slovjanskista ja Kramatorskista 12. huhtikuuta 2014-tekstistä. Toisin kuin alkuperäisessä tekstissä, tässä versiossa laajennan tarkastelua maantieteellisesti Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkien ulkopuolelle sekä ajallisesti tapahtumiin ennen kuin venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin Krimin ryhmä aloitti operaationsa Donetskin alueen (oblast) pohjoisosissa.

 

Esinäytös

Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensitahdit lyötiin kaksitoista vuotta sitten kevättalvella ja keväällä 2014, Venäjän miehitettyä ensin Krimin niemimaan ja sitä seuranneina viikkoina ryhtyessä operaattoreidensa avulla miehittämään Ukrainan itäosissa, Donetskin ja Luhanskin alueilla, hallintorakennuksia sekä muita merkittäviä kohteita. Vastaavaa se yritti myös useammalla muulla paikkakunnalla Ukrainassa, kuten Harkovassa, onnistumatta aikeissaan.

Harkovassa ’antimaidanilaisten’ sekä Venäjältä saapuneiden operaattoreiden miehittämä kaupungintalo vapautettiin 8. huhtikuuta 2014 Vinnytsiasta Harkovaan saapuneen erikoisjoukkoyksikö ’Jaguarin’ toimesta laukauksitta ja alle puolessa tunnissa. (1) Operaatio alkoi varhain aamulla, vain paria tuntia yksikön Harkovaan saapumisen jälkeen. Vapauttamisoperaatioon osallistuneen Vjatšeslav Hyvtšukin mukaan operaation onnistumisen kannalta merkitsevää oli varhainen toteuttamisajankohta sekä yllätyksellisyys – vain harva kaupungintalossa majailleista miehittäjistä oli hereillä.

Ukrainalaisen erikoisjoukkoyksikkö ’Jaguarin’ sotilaita Harkovan aluehallintorakennuksen vapauttamisen jälkeen. Kuvakaappaus: Історична правда.

Edellisenä päivänä (7. huhtikuuta 2014) Donetskissa aluehallinto ilmoitti aloittavansa terrorisminvastaisen operaation tarkoituksenaan palauttaa tilanne kaupungissa (ja sen ympäristössä) aluehallinnon kontrolliin. Donetskissakin ’antimaidanilaiset’ sekä Venäjältä tulleet operaattorit ja vapaaehtoiset olivat miehittäneet osia aluehallintorakennuksesta sekä muutamasta muusta rakennuksesta. Mutta toisin kuin Harkovassa, Donetskissa yritys tilanteen vakauttamiseksi ei tuottanut kestävää tulosta, vaan huhti-toukokuun aikana kaupunki vajosi hitaasti anarkiaan väkivaltamonopolin siirryttyä Venäjän tukemille militanteille sekä Venäjältä saapuneille vapaaehtoisille.

Idempänä, Venäjän rajan tuntumassa, Luhanskissa tilanne oli, jos mahdollista, niin vieläkin kehnompi. Varhaisessa vaiheessa kevättä suuria määriä aseita päätyi militanttien ja erilaisten asemiesten käsiin. Ukrainan rajavartiosto koetti panna täytäntöön vt. hallituksen määräyksen itä- ja kaakkoisrajan sulusta ja rajaseudun ”haltuunotosta”, jotta venäläisten operaattoreiden olisi hankalampi päästä Ukrainaan.

Ukrainassa oli päädytty tällaiseen tilanteeseen reilussa kuukaudessa Venäjän toteuttaman Krimin niemimaan miehityksen ja sen operaattoreiden käynnistämien epävakauttamistoimien seurauksena. Krimin niemimaan miehityksen Venäjä käynnisti Sotšin olympialaisten jälkeen hetkenä,  jolloin Viktor Janukovitš oli vielä Kiovassa ja virallisesti Ukrainan presidenttinä. Hetkenä, jolloin ukrainalaisten veri virtasi Kiovan kaduilla Janukovitšin hallinnon koettaessa Venäjän voimakkaalla tuella kukistaa ukrainalaisten taistelun vapauden ja demokratian puolesta.

Meille on – valheellisesti – kerrottu Krimin niemimaan miehityksen olleen veretön sotilasoperaatio. Totta on se, etteivät osapuolet kärsineet ihmishengissä mitattuna merkittäviä sotilaallisia tappioita mutta tässä yhtälössä jätämme huomiotta miehitystä seuranneen sorron ja siviileiden kohtaamat kärsimykset, jotka jatkuvat edelleenkin. Krimin niemimaan miehitykseen tähdänneen sotilasoperaation aikana (20. helmikuuta – 26. maaliskuuta 2014) menehtyi kaksi Ukrainan asevoimien sotilasta ja yksi Krimin niemimaan Venäjää tukevien ”itsepuolustusjoukkojen” militantti. Mielenosoituksissa ja muissa yhteenotoissa menehtyi ainakin kolme siviiliä, vammautuneiden lukumäärän noustessa merkittävästi suuremmaksi. Varsinaisen sotilasoperaation rinnalla Venäjää tukeneiden asemiesten ja itsepuolustusjoukkojen toimesta kaapattiin lukuisia yhtenäistä Ukrainaa tukeneita paikallisia, osa heistä murhattiin brutaalisti kaappaajiensa tai venäläisten toimesta.

Lukijalle tiedoksi, näihin itsepuolustusjoukkoihin sekä Venäjän puolelle loikanneisiin Ukrainan sisäministeriön Berkut-joukkoihin värväytyi sotilaita sekä sisäministeriön erikoisjoukkojen jäseniä Venäjältä. (2) Ukrainan itäosassa Venäjä toisti samaa kaavaa, joskin värväytyneiden ”vapaaehtoisten” määrä oli merkittävästi suurempi. Venäjälle alisteisten Donetskin ja Luhanskin alueiden kansanmiliisiin ja aluepuolustusjoukkoihin värväytyi runsaasti sotilaskoulutuksen saaneita venäläisiä. Huomioitavaa on se, että värväytyneiden joukossa oli myös Venäjän asevoimien sopimussotilaita sekä asevoimiin palvelussuhteessa olevia upseereita. Merkittävä osa näiden joukkojen miehistöstä ja upseereista oli venäläistaustaisia.

Itä-Ukrainassa käynnistyneen sodan alkuhetkenä voidaan pitää  huhtikuun 12. päivää 2014, jolloin venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin johtama Krimin ryhmä tukijoukkoineen aloitti valtausoperaatiot Ukrainan itäosissa Slovjanskissa ja Kramatorskissa. (3) Seuraavana päivänä Ukraina aloitti terrorisminvastaisen operaation, Anti-Terrorist Operation’in eli ATO:n. Hyvin pian kävi selväksi se, että kyseessä oli olennaisesti merkittävämmästä operaatiosta kuin terrorisminvastaisesta operaatiosta. Tosiasiassa kyse oli kahden valtion välisestä sodasta, jossa Venäjä kieltäessään roolinsa aggressorina hyödynsi erilaisia proxy-joukkoja hyökätessään Ukrainan itäisiin osiin, ja miehittäen kesän loppuun mennessä merkittäviä osia Donbasista. Kirjoituksessani en kuitenkaan luo katsausta monivuotiseen sotaan, vaan huhtikuun 12. päivän ja sitä seuranneiden päivien tapahtumiin Slovjanskin ja Kramatorskin alueilla Donbasissa sekä muutamiin merkittävimpiin seuraavien kevätviikkojen tapahtumiin Ukrainassa.

Girkinin ryhmä valmiina hyökkäämään poliisiasemalle Slovjanskin keskustassa. Kuvakaappaus YouTube-videolta.

Slovjansk 12.–13. huhtikuuta 2014

Huhtikuun 12. päivä valkeni Slovjanskissa, Ukrainan itäosissa Donetskin alueella, rauhallisena. Rauhaa ei kuitenkaan kestänyt montaakaan tuntia, sillä aamukahdeksan jälkeen venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin kokoama ja johtama joukko ”pieniä vihreitä miehiä” ilmaantui pakettiautojen kuljettamina kaupungin keskustaan. Girkinin johtaman ryhmän kokonaisvahvuus oli 52 taistelijaa, jotka olivat hyvin koulutettuja erikoistehtävään. Ryhmän miehistölle oli kertynyt kokemusta vastaavasta operaatiosta Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa. Ryhmän johto ja taistelijat eivät operaatiohetkenä kuuluneet Venäjän asevoimien tai maan turvallisuuselinten henkilöstöön. Ryhmän jäsenet olivat palvelleet Venäjän asevoimissa tai maan muissa turvallisuuselimissä ennen miehitysoperaatiota Krimillä ja sotilasoperaation alkua Itä-Ukrainassa. Girkinin ryhmää voitiin pitää ”vapaaehtoisista” koottuna erikoisosastona, jollaisia Venäjän hallinto tuolloin käytti erikoisoperaatioihin tilanteissa, joissa se ei halunnut (syystä tai toisesta johtuen) lähettää asevoimiaan maan rajojen ulkopuolelle, ja myöhemmin saman vuoden kuluessa PMC Wagner-nimellä tunnettu ryhmä ryhtyi operoimaan vastaavassa tehtävässä.

Voidaan myös perustellusti pohtia sitä, että oliko Igor Girkinin ja hänen ryhmäänsä kuuluneiden taistelijoiden eroaminen asevoimista tarkoituksellinen toimi, jolla Venäjä varasi itselleen mahdollisuuden ”pestä kätensä” operaatiosta, mikäli se ei sujuisi suunnitelmien mukaan.

Girkinin ryhmä osallistui Simferopolissa, Krimin niemimaalla 18. maaliskuuta 2014, toteutettuun operaatioon miehittää Ukrainan asevoimien 13. fotogrammetrinen keskus. Yhteenottoon johtaneessa operaatiossa menehtyi Ukrainan asevoimissa palvelut vääpeli Serhii Kokurin. (4) Slovjanskissa ryhmän ensimmäisenä kohteena oli kaupungin keskustassa sijainnut poliisiasema, jossa sijaitsi myös Ukrainan sisäministeriön alueellinen esikunta. Rakennuksessa operaation alkaessa olleet poliisit ja sisäministeriön henkilökunta ei juurikaan vastustanut hyökkääjiä. Tuntia myöhemmin ryhmä valtasi keskusta-alueella sijainneen Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n toimiston, rakennuksesta Girkinin ryhmä sai haltuunsa lisää aseita ja ammuksia. Ennen puoltapäivää Girkinin ryhmä sai haltuunsa myös Slovjanskin kaupungintalon. Kaupungin keskustassa sijainneet keskeiset kohteet päätyivät Krimin ryhmän hallintaan muutamassa tunnissa.

Slovjanskissa Girkinin joukot saivat tukea paikallisilta kollaboraattoreilta, joita varustettiin aseilla, jotka olivat päätyneet Krimin ryhmän haltuun vallatulta poliisiasemalta sekä SBU:n toimistolta. Ensimmäisen päivän kuluessa Girkinin johtaman osaston vahvuus oli noussut noin 150 taistelijaan, joista kolmasosa oli erikoisjoukoissa palvelleita sotilaita. Kollaboraattoreiden joukossa oli myös paikallisia poliiseja ja sisäministeriön erikoisjoukkojen jäseniä. Ukrainan vt. hallinto lakkautti sisäministeriön erikoisyksikkö Berkutin, joka tuli tunnetuksi Janukovitšin nyrkkinä tämän yrittäessä kukistaa Euromaidania Kiovassa ja muualla Ukrainassa. Lukuisia Berkutin jäseniä siirtyi Krimin niemimaalla sekä Itä-Ukrainassa Venäjän riveihin. (5)

Ukrainan kansallinen turvallisuus ja puolustusneuvosto järjesti hätäkokouksen 12.–13. huhtikuuta välisenä yönä. Kokouksessa päätettiin Anti-Terrorist Operation’in eli ATO:n aloittamisesta kello 09:00 huhtikuun 13. päivänä 2014 – joukkojen kokoaminen alkoi välittömästi. Seuraavana päivänä (14. huhtikuuta) Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov allekirjoitti päätöksen ATO:n aloittamisesta. (6)

Slovjanskissa alkoi tapahtumaketju varhain aamulla 13. huhtikuuta (kello 04:53) Krimin ryhmään kuuluvien taistelijoiden pysäytettyä Yavir-2000 turvayrityksen Renault Logan henkilöauton M03 moottoritiellä Slovjanskin tuntumassa, ottaen kiinni yrityksen kaksi vartijaa sekä ottaen haltuunsa yrityksen henkilöauton. Yrityksen valvomossa havaittiin ajoneuvon poistuneen ennalta suunnitellulta reitiltä (Harkovasta Slovjanskin kautta Venäjälle toimitettavan rautatiekuljetuksen varmistustiiminä), kun miehistöön ei saatu yhteyttä (kello 06:xx aikoihin, 13. huhtikuuta 2014) yritys lähetti valkoisella Volkswagen Transporterilla kaksi turvamiestä etsimään kadonnutta ajoneuvoa ja sen miehistöä.

Slovjanskin itäpuolella Semenivkan kohdilla moottoritiellä M03 viisi asemiestä yritti pysäyttää turvayrityksen VW Transporterin. Turvayrityksen ajoneuvo hidasti alueella pysähtymättä, jolloin asemiehet ampuivat ajoneuvoa rynnäkkökivääreillä. Tulituksessa haavoittui ajoneuvon kuljettaja, toisen turvamiehen onnistui kuitenkin ottaa ajoneuvo hallintaansa ja ajaa turvalliseen paikkaan, josta hän teki ilmoituksen sisäasianministeriön alueelliselle yhteyshenkilölle. Ilmoituksen jälkeen turvamies ajoi vammautuneen kuljettajan sairaalaan.

Girkinin ryhmä käytti kaapattua Yavir-2000 turvayrityksen Renault Logania tulevissa operaatioissa. Vangitut turvayrityksen työntekijät vietiin Slovjanskin SBU:n toimiston kellariin, joka toimi vankilan ohella tulevina viikkoina kidutuskeskuksena.

Myöhemmin samana aamuna kello 09:00 aikaan, M03 pikatien tuntumassa, noin 800 metriä kaakkoon paikalta, jolla Yavir-2000 turvayrityksen VW Transporteria tulitettiin haavoittaen kuljettajaa, Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n Alfa-ryhmän jäsenet ja heitä tukeneet 80. erillisen maahanlaskuprikaatin 1. pataljoonan 3. rykmentin sotilaat (komentajana Oleksandr Shvets) ottivat yhteen Girkinin ryhmään ja mahdollisesti toiseen ryhmään (Donbass People’s Militia) kuuluneiden taistelijoiden kanssa.

Sotilaista ja erikoisjoukkojen jäsenistä koostunut ryhmä kävi alueella neuvonpitoa Girkinin kanssa yhteistyötä tehneen Slovjanskin kaupunginjohtajan Nelja Štepan kanssa. Štepan poistuttua moottoritien tuntumassa olleelta aukiolta, paikalle saapui Poltavan SBU:n Alfa-ryhmään kuuluneita, tiedustelemassa olleita, erikoistoimintamiehiä everstiluutnantti Andri Dubovik’in johdolla. Alfa-ryhmän ja 3. rykmentin sotilaiden aloitettua neuvonpidon, heitä vastaan hyökättiin – valkoinen Yavir-2000 turvayhtiölle kuulunut Renault Logan pysähtyi tien pientareelle. Autosta nousi välittömästi ainakin neljä Krimin ryhmään kuulunutta asemiestä aloittaen tulituksen kohti ukrainalaisjoukkoja. Tulitukseen yhtyi läheisestä metsiköstä tunnistamattomaan ryhmään kuuluneita taistelijoita. Havaintojen mukaan alueelle saapui pikatietä myöten Renault Loganin lisäksi kaksi muuta autoa tuoden lisää hyökkääjiä.

Hyökkääjien johdossa oli Krimin niemimaalla v. 1980 syntynyt Sergei Žurikov, jolle oli myönnetty Venäjän kansalaisuus 20 vuoden iässä. Žurikovilla on tarkka-ampujan koulutus ja takanaan yli 1500 laskuvarjohyppyä. Hän ”työskenteli” ennen Venäjän Krimin niemimaalla aloittamaa miehitysoperaatiota avustajana Moskovan patriarkaatin alaisessa Kiovan luolaluostarissa eli Petšerskin lavrassa Kiovassa. (7) Ennen Krimin niemimaan miehitysoperaatiota Žurikov liittyi Girkinin joukkoihin, hänen sotansa Ukrainassa päättyi 2. toukokuuta 2014 kuolemaan sotatoimien yhteydessä. Žurikov on erinomainen esimerkki siitä, kuinka Venäjä hyödynsi Ukrainassa toiminutta Moskovan patriarkaatin alaista ortodoksista kirkkoa operaattoreidensa turvapaikkana. 

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU vastasi hyökkääjien tuleen, saamatta yhteenoton alussa tukea laskuvarjojoukoilta, joilla ei ollut lupaa vastata tuleen. Tilanne tasoittui 3. komppaniaan kuuluneen BTR-80 panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon komentajan, yliluutnantti Vadym Suh’arevskyin osallistuttuaan tulitaisteluun, ohjeiden vastaisesti, panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon 14,5 mm konekiväärillä. Lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen hyökkääjä vetäytyi alueelta.

Hyökkäyksessä Ukrainan ATO:on osallistuneet joukot kärsivät ensimmäiset tappionsa Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n kapteenin Hennadi Bilitšenkon kaaduttua yhteenotossa. Toistaiseksi vain yksi hyökkäyksessä kuollut vihollinen on tunnistettu, donetskilainen Donbass People’s Militian jäsen Ruben Avanesjan.

Myöhemmin venäläinen propagandakanava LifeNews esitti päivän tapahtumista poikkeavan, hyvin disinformatiivisen, näkemyksen. Huhtikuussa 2014 LifeNewsin toimintaa propagandakanavana ei ymmärretty täysin, joten sen välittämä tarina sai paikoin huomattavaakin julkisuutta. Näkyvyyttä lisäsi se, että sitä toistettiin Venäjän valtiollisten medioiden toimesta. Tuolloin niiden todellista, propagandistista luonnetta ei tiedostettu riittävän hyvin, joten Venäjän narratiivi läpäisi useiden medioiden seulan. Aamupäivän tulitaistelu jäi ATO:on osallistuvien joukkojen ja Igor Girkinin johtamien joukkojen ainoaksi yhteenotoksi Slovjanskissa 13. huhtikuuta 2014.

 

Slovjansk ja Kramatorsk 12.-16.4.2014

Samana päivänä (12. huhtikuuta 2014) Girkinin johtaman Krimin ryhmän tukena ollut – sotilaskoulutuksen saaneilla miehillä vahvistettu – Donbass People’s Militia miehitti Slovjanskista etelään sijainneen Kramatorskin kaupungintalon sekä poliisiaseman. Hyökkäys kaupungintaloon alkoi illalla kello 20:00 aikoihin ja poliisiasemalle myöhemmin illalla noin kello 22:00. Samana iltana ”Donetskin kansantasavallan” edustajiksi esittäytyneet henkilöt puhuivat yleisölle kaupungintalolla taivutellen sitä puolelleen – puhujat saivat yleisöltä kielteisen vastaanoton.

Joukko militantteja eteni illan ja yön aikana Kramatorskin lentokentän tuntumaan ja lentokentän alueelle. Girkin ei tuolloin, kuten ei tulevinakaan päivinä, lähettänyt ryhmänsä jäseniä lentokentälle, pelätessään kaoottisen tilanteen johtavan koko ryhmän menettämiseen, ja sen myötä mahdollisesti koko operaation epäonnistumiseen. Lentokentälle hyökkäämisestä vastasivat pääasiassa Donbass People’s Militian jäsenet, ja heitä tukeneet Venäjältä saapuneet vapaaehtoiset, joilla ei välttämättä ollut erikoiskoulutusta. Tässä vaiheessa Venäjältä saapuneiden vapaaehtoisten määrä oli vielä vähäinen. Heidän määränsä alkoi kasvaa kesän lähetessä.

Huomioitavaa on kuitenkin se, että huhtikuun 12. päivä Slovjansk-Kramatorsk alueelle saapui Donetskista ryhmä Ukrainan entiselle presidentille Viktor Janukovytšille lojaaleja sisäministeriön erikoisyksikkö Berkutiin kuuluneita poliiseja. Heistä valtaosa liittyi Donbass People’s Militian riveihin. Saamieni tietojen mukaan Donetskin alueella merkittäviä määriä sisäministeriön ja muiden turvallisuuselinten upseereja ja sotilaita liittyi Venäjän proxy-joukkoihin keväällä ja alkukesästä 2014 tai poistui yksiköistään.

Kuvaan olen merkinnyt eräitä Slovjansk-Kramatorsk-alueen merkittävimpiä tapahtumia ja operaatioita 12.–16. huhtikuuta 2014.

Huhtikuun 16. päivänä Ukrainan asevoimat koki merkittäviä kalustomenetyksiä maan asevoimien 25. erillisen maahanlaskuprikaatin 3. pataljoonan kolonnan siirtyessä lännestä kohti Kramatorskin keskustaa. Kolonnan matkanteko pysähtyi vul. Rynkovalla satojen organisoidusti toimineiden siviileiden estäessä kolonnaan kuuluvien panssaroitujen ajoneuvojen ja rynnäkkövaunujen matkanteon. Tilanne oli haasteellinen, kolonna miehineen ja kalustoineen oli sumputettu kadulle, militantit sekä venäläiset operaattorit ohjailivat operaatiota väkijoukon keskeltä sekä läheisistä rakennuksista. Heillä oli myös merkittävä etu puolellaan, Ukrainan ATO:on osallistuvien joukkojen tuli välttää siviiliuhreja kaikin mahdollisin keinoin. Sitä vastoin Venäjälle siviiliuhrien runsas lukumäärä oli etu – ne olisivat propaganda-ase, jota hyödyntää taistelussa.

Jo tuolloin Ukrainan tuore hallinto kuin myös Ukrainan puolustus- ja turvallisuusneuvosto näki Igor Girkinin kokoamien joukkojen toimet provokatiivisina, joiden tarkoituksena oli synnyttää tilanne, jossa jopa kymmeniä siviilejä kuolisi Ukrainan asevoimien operaation seurauksena. Tällaisen joukkosurman seurauksena Venäjä voisi saada tekosyyn lähettää ”rauhanturvaajia” alueelle, joten Ukrainan ATO:n joukoilla oli operaation alkuvaiheissa hyvin korkea kynnys käyttää tappavaa voimaa siviilejä vastaan.

Operaation seurauksena Igor Girkinin komentamat joukot saivat haltuunsa kuusi panssaroitua ajoneuvoa (1x BMD-1; 1x BMD-2; 3x BTR-D sekä 1x 2S9 Nona 120 mm kranaatinheitinvaunu) sekä useita olkapäältä laukaistavia lähi-ilmatorjuntaohjuksia (MANPADS). Luhanskin alueella syntyneen, laskuvarjojoukkoihin kuuluneen upseerin Jaroslav Anikan lisäksi muutama muu 3. pataljoonan sotilas siirtyi Donbass People’s Militian riveihin, loppujen saadessa mahdollisuuden poistua kaupungista.

Ukrainan tuoreen hallinnon ongelmana oli tuolloin huomattava epävarmuus siitä, että kuinka uskollisia asevoimien ja muiden turvallisuuselinten joukot olivat Ukrainalle ja sen vt. hallitukselle. Asia toisin ilmaisten, heillä ei ollut tietoa siitä, kuinka moni pettäisi Ukrainan ja joukko-osastonsa siirtyen Girkinin johtamien joukkojen riveihin, joiden todellinen luonne tuskin oli monenkaan rivisotilaan tiedossa huhtikuussa 2014. On hyvinkin mahdollista, että moni sotilas uskoi Girkinin johtamien joukkojen olevan ”kansan” riveistä koottuja ja heidän edustavan kansan ”tahtoa”.

Samana päivänä (16. huhtikuuta 2014) yksi pataljoonan lukuisista kolonnista onnistui saavuttaa tavoitteensa, Kramatorskin lentokentän. Neljä 25. erillisen maahanlaskuprikaatin 3. pataljoonan panssaroitua ajoneuvoa ja rynnäkkövaunua pääsi miehistöineen Kramatorskin lentokentälle, varmistaen näin sotilaallisesti tärkeän lentokenttäalueen hallinnan. Edellisenä päivänä (15. huhtikuuta 2014) ATO:n joukkojen onnistui saada Kramatorskin lentokenttä uudelleen hallintaansa Donbass People’s Militialta. Kyseiseen operaatioon osallistui Ukrainan sisäministeriön Omega-ryhmä ja SBU:n Alfa-ryhmä.

Ukrainan Kramatorskiin kohdistuneen operaation heikon menestyksen taustalta löytyy yksi merkittävä syy - heikko valmistautuminen. Päivää aiemmin eli 15. huhtikuuta 2014 25. erillisen maahanlaskuprikaatin 3. pataljoona sai käskyn siirtyä tukikohdastaan Dobropilljasta, Donetskin ja Harkovan alueiden rajalta, Dnipropetrovskin alueelle, jonne siirtyminen aloitettiin välittömästi samana päivänä. Matkalla operaation kohde muuttui siirtymisestä uudelle sijoitusalueelle, tehtävänä oli Kramatorskin lentokentän haltuun ottaminen. Aikataulu oli tiukka, joukkojen piti olla kentällä 16. huhtikuuta 2014 klo. 17:00 mennessä. Kohteen muutos, kiireinen aikataulu ja valmistautumattomuus (pataljoonan sotilailla ei ollut aikaa valmistautua kentän haltuunottoon; eikä heillä myöskään ollut aikaa huoltaa ja varustaa kalustoa ennen operaatiota, joka saattaisi kääntyä yhteenotoksi vihollistaistelijoiden kanssa) olivat alkusysäys sarjalle epäonnistumisia, jotka johtivat yllä kuvattuun tapahtumasarjaan: pataljoonan voimien hajoamiseen Kramatorskin kaupunkialueella ja kuuden panssaroidun ajoneuvon menettämiseen viholliselle.

Kaapatut kuusi panssaroitua ajoneuvoa siirrettiin vielä samana päivänä ajamalla Kramatorskista strategisesti tärkeämmän Slovjanskin puolustuksen tueksi. Niin ikää 16. huhtikuuta 2014 Itä-Ukrainassa tehtiin havaintoja Venäjän maahanlaskujoukkoihin (VDV) kuuluneen kaartin 45. maahanlaskuprikaatin erikoisjoukoista. Kyseinen kaartin 45. maahanlaskuprikaati on erikoistiedusteluun ja erikoistoimintaan tarkoitettu spetsnaz-prikaati, osia siitä osallistui myös Krimin niemimaan miehitysoperaatioon. (8)

On todennäköistä, että Slovjansk valikoitui Igor Girkinin ryhmän ensisijaiseksi kohteeksi sijaintinsa ja sopivan kokonsa tähden. Sen hallinnan myötä sai kontrolliinsa Harkovasta Slovjanskin ja Debaltseven kautta Venäjälle menevän M03 pikatien sekä merkittäviä raidelinjoja, jotka veivät Slovjanskin ja Kramatorskin kautta Horlivkaan sekä Itä-Ukrainan suurimpaan kaupunkiin, reilun miljoonan asukkaan, Donetskiin. Reilun sadantuhannen asukkaan, tiiviisti rakennettu, Slovjansk oli miehitettävissä ja hallittavissa vähäisemmin voimin verrattuna alueen suurkaupunkeihin.

Slovjanskin teki myös merkittäväksi kaupungin lounaispuolella sijainnut, ympäröivää tasankoa korkeammalle kohonnut, Karatšun vuori – oikeammin kukkula. Alue TV-aseman linkkitorneineen siirtyi Girkinin joukkojen haltuun 17. huhtikuuta 2014. He menettivät kukkulan aamulla 2. toukokuuta Ukrainan asevoimien 95. erillisen ilmakuljetteisen prikaatin 1. pataljoonan sotilaille.

Slovjanskin ja Kramatorskin ohella venäläiset erikoistoimintamiehet ja Donbass People’s Militiaan kuuluneet militantit miehittivät huhtikuun 12. ja 13. päivä lukuisia hallintorakennuksia ja muita avainkohteita alueen muissa kaupungeissa ja taajamissa, kuten Družkivkassa ja Kostjantynivkassa. Horlivkassa militantit aloittivat piirittämään poliisiasemaa 12. huhtikuuta 2014, poliisiaseman ja kaupungin siirryttyä militanttien ja venäläisten operaattoreiden hallintaan muutamaa päivää myöhemmin. Militantteja ja venäläisiä erikoistoimintamiehiä urhollisesti vastustanut kaupunginjohtaja Volodymyr Rybak vangittiin ja siirrettiin Slovjanskiin, jossa häntä kidutettiin SBU:n kellaritiloissa Girkinin joukkojen toimesta. Rybak heitettiin lopulta vatsa auki leikattuna läheiseen jokeen, josta hänen ruumiinsa löydettiin myöhemmin. Rybak oli todennäköisesti ensimmäinen sotarikoksen uhri. Syy hänen julmaan kiduttamiseensa oli isänmaan rakkaus, hän ei taipunut venäläisten ja militanttien painostuksen edessä.

Rybak ei jäänyt ainoaksi julmalla tavalla murhatuksi siviiliksi kevään ja kesän 2014 aikana. Lukuisia ukrainalaisia vangittiin, kidutettiin ja murhattiin Igor Girkinin joukkojen sekä militanttien toimesta. Uhreiksi joutui miehiä, naisia ja jopa alaikäisiä. Nuorimpiin uhreihin kuului 16-vuotias kramatorskilainen aktivisti ja jalkapalloilija Stepan Tšubenko. (9) Hänet murhasi kolme Venäjän proxy-joukkojen riveissä aluetta terrorisoinutta Kertšin pataljoonaan kuulunutta militanttia. Marraskuussa 2017 Dzeržynskin tuomioistuin tuomitsi kolmikon poissaolevana elinkautiseen vankeuteen. (10)

Huomioitavaa on se, että Venäjä-johtoisen operaation ensihetkistä lähtien venäläisten ja paikallisten kollaboraattoreiden kohteeksi päätyivät siviileistäkin lähes poikkeuksetta sellaiset henkilöt, jotka joko puolustivat Ukrainaa tai tukivat yhtenäistä Ukrainaa. Heitä vastaan käytiin asein mutta myös propagandan keinoin. Venäjän ukrainalaisiin kohdistamaa propagandaa kuvasi osuvasti Donetskissa elämänsä syksyyn 2014 asunut Л: ”Muutuimme [venäläisten silmissä] yhdessä yössä vihollisiksi – fasisteiksi”.

Ajanhenki Venäjän propagandassa oli jo tuolloin se, että ollessasi ukrainalainen olet automaattisesti fasisti. Valitettavaa on se, että tätä Venäjän narratiivia ukrainalaisfasisteista toistettiin hyvin kritiikittömästi myös läntisissä medioissa, mikä ei ainakaan auttanut ukrainalaisten asemaa. Samaa kritiikitöntä ja leimaavaa puhetta harjoitettiin myös läntisissä rauhanjärjestöissä ja muissa vastaavissa organisaatioissa sodan ensihetkistä lähtien. Itseasiassa tällaisen disinformaation levittäminen kävi kyseisiltä rauhanjärjestöiltä helposti, olivathan ne lähes poikkeuksetta leimanneet talven Euromaidan-kansanliikkeen ukrainalaisen äärioikeiston aikaansaannokseksi, mikä narratiivina oli venäläispropagandasta lähtöisin.

Timo Hellenberg kuvasi Euromaidanin tapahtumia Kiovassa erinomaisesti tarkasti teoksessa Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta. Mikäli hänen silminnäkijähavaintonsa ja ajatuksensa pukisi lyhyeen muotoon, voisi todeta Euromaidanin olleen tavallisten kansalaisten vetoomus – hätähuuto – päättäjien suuntaan. Ei ulkomaiden interventio; ei etenkään äärioikeiston hyökkäys. Se oli tavallisen kansan protesti ja hätähuuto korruptoituneelle ja valtaa itselleen haalivalle valtiojohdolle. Venäjän ja Ukrainan silloisen valtiojohdon silmissä (Janukovytšin klikki) Euromaidanissa kyse oli uhasta, jota vastaan he kävivät myös retoriikalla, jolloin käyttöön otettiin perinteiset neuvostoaikaiset termit viholliskuvan luonnissa. Perinteisesti Neuvostoliitossa fasisti toimi synonyyminä ultimaattiselle viholliselle.

Ukrainan asevoimat ja sitä operaatiossa tukeneet vapaaehtoisjoukot vapauttivat Slovjanskin ja Kramatorskin miehityksestä 5. heinäkuuta 2014, eikä Venäjän ole onnistunut miehittää kaupunkeja vapauttamisen jälkeen uudestaan.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://suspilne.media/kharkiv/120417-dopomogla-raptovist-ak-zvilnali-harkivsku-oda-spogadi-vinnickogo-aguaru/

2. https://informnapalm.org/en/how-ukrainian-berkut-officer-from-russian-ulyanovsk-assaulted-crimean-parliament-back-in-2014/

3. https://mil.in.ua/en/articles/and-so-began-sloviansk/

4. https://crimea-platform.org/en/news/serhii-kokurin-the-first-ukrainian-soldier-killed-by-the-russian-occupiers/

5. https://vz.ru/world/2014/4/12/681771.html

6. Prometheus kustannus: “Donbas in Flames, guide to the conflict zone” s. 35.

7. https://www.religion.in.ua/news/ukrainian_news/25721-v-slavyanske-pogib-ponomar-kievo-pecherskoj-lavry-komandovavshij-otryadom-povstancev.html

8. Prometheus kustannus: “Crimea Behind the Curtain” s. 76-77.

9. https://khpg.org/en/1608809352

10. https://www.pravda.com.ua/news/2017/11/10/7161372/

Olen hyödyntänyt lähteenä myös ”And So Began Sloviansk” ja ”Things Are Heating Up in Sloviansk” artikkeleja Ukrainian Military Center-verkkosivulta sekä mainittua laajemmin Prometheus kustannuksen ”Donbas in Flames, guide to the conflict zone” ja “Crimea Behind the Curtain” -teoksia.

Timo Hellenbergin (valtiotieteen tohtori) Euromaidan-havaintoa Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta-teoksesta. Teoksen kirjoittivat yhdessä Timo Hellenberg sekä toimittaja Nina Leinonen (nyk. Järvenkylä). Leinonen kuvasi tapahtumia Itä-Ukrainassa teoksen jälkimmäisessä osassa.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa: Suomenlahden pohjukka kohteena

 

Ukrainan vaikuttaessa ensimmäisen kerran onnistuneesti* Suomenlahden etelärannalla sijaitsevan Laukaansuun (ven. Ust-Luga) sataman Novatekin kaasuterminaaliin 20.–21. tammikuuta 2024, (1) kyse oli kaikesta huolimatta yksittäisestä operaatiosta, joka toki oli osoitus Ukrainan kyvykkyyksien merkittävästä kasvusta Venäjän suurhyökkäyksen alkuun verrattuna, mutta tuolloin oltiin vielä kaukana sitä, mihin Ukraina tänään pystyy. Ukrainan iskuajankohtana Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (2) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. Timtšenkolla oli tuolloin ja on edelleen Suomen kansalaisuus Venäjän ja Armenian kansalaisuuksien ohella.

Ukrainan kaukovaikutuskyky on parissa vuodessa kehittynyt merkittävästi, mikä näkyy erinomaisesti nyt myös Pietarin talousalueella Ukrainan suorittaessa operaatioita lennokeilla (ja mahdollisesti myös ohjuksilla) useita kertoja saman viikon aikana. Operaatiot ovat nyt kooltaan aivan toista luokkaa, kuin se mitä Laukaansuun satamassa nähtiin reilut pari vuotta sitten. Osaltaan entistä laajempien ja moniulotteisempien operaatioiden läpivienti on mahdollista siksikin, koska Ukraina on systemaattisesti vaikuttanut jo pidemmän aikaa Venäjän ilmapuolustukseen ja sen avainjärjestelmiin, kuten tutkiin ja tulenjohtoyksiköihin ilmatorjuntaohjusten laukaisualustoja unohtamatta. Ukrainan systemaattisen ja pitkään jatkuneen vaikuttamisen seurauksena Venäjä joutuu entistä enemmän tekemään valintoja ilmapuolustuksen sijoittelun ja painopisteiden suhteen. Nyt se on ajautunut jo tilanteeseen, jossa panostaminen Moskovan tai eliitin suojeluun on poissa strategisten avainkohteiden ilmapuolustuksesta.

Venäjä suunnitteli varustavansa miehittämästään Krimin niemimaasta ”uppoamattoman” lentotukialuksen, jolta hallita ympäröiviä merialueita ja joka varmistaisi Venäjän herruuden alueella. Ukrainan pitkään kestäneen vaikuttamisen jäljiltä on miehitetyllä Krimin niemimaalla päädytty tilanteeseen, jossa sen on onnistunut luomaan alueelle vähäisimmilläänkin käytäviä, joita pitkin sen droonien ja muiden asejärjestelmien on mahdollista lentää hyvinkin vapaasti kohteeseensa. (3) Päätelmäni mukaan Venäjä ylläpiti Krimin niemimaalla tehokkaampaa ilmapuolustusjärjestelmää muiden alueiden kustannuksella, kunnes lopulta on päädytty tilanteeseen, jossa vähiin käyviä resursseja ei enää riitä niemimaalle niin paljon, kuin ennen. Jonkinlainen resurssiongelma piinaa Venäjää myös Pietarin talousalueella, monet venäläiset sotabloggarit ovat nimittäin ihmetelleet ilmatorjunnan puutetta – useilla Laukaansuun sataman ympäristöstä kuvatuilla tallenteilla näkyy pääsääntöisesti vain pienikaliiperisten aseiden tulitusta. Koiviston (ven. Primorsk) sataman lounaispuolella sijaitsee asemaan sijoitettu Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmä, joka ei havaintojen mukaan ole ollut aktiivisena montaakaan kertaa Ukrainan viikolla 13 toteuttamien operaatioiden aikana. (4)

 

Ukrainan vaikuttaminen Pietarin ja Leningradin alueelle

Ukrainan poikkeuksellisen raju vaikuttamisoperaatio pitkän kantaman asejärjestelmillä Pietariin ja kaupunkia ympäröivälle Leningradin alueelle alkoi viikolla 12, 22. maaliskuuta 2026. (5) Seuraavaksi lyhyt kertaus tähän operaatioon alkuhetkestä huhtikuun alkuun saakka.

Ukrainan operaatio alkoi sunnuntai-iltana 22. maaliskuuta 2026 ensimmäisten lennokkien saavuttaessa seuranneena yönä Suomenlahden pohjukan Venäjällä. Suomenlahdella olleesta rahtilaivasta havaittiin Laukaansuun satamaan osuneen yksittäisiä lennokkeja yöllä 23. maaliskuuta kello 02:40 alkaen. (6) Näiden lennokkien aiheuttamat vauriot jäivät todennäköisesti vähäisiksi, koska sataman toiminta ei merkittävällä tapaa häiriintynyt iskun jälkeen. Sen sijaan Koiviston öljyterminaali (reilut 70 kilometriä pohjoiseen Laukaansuusta) vaurioitui Ukrainan operaation seurauksena merkittävästi. Nimittäin vielä paria päivää myöhemmin Transneftin Koiviston sataman öljyvaraston alueella paloi neljä suurta öljysäiliötä, joiden lisäksi kahdessa suuressa öljysäiliössä on pieniä paloja. (7)

Venäläiset eivät olleet onnistuneet sammuttamaan tulipaloja Koivistossa ukrainalaisten suorittaessa jo seuraavan operaation lennokeilla. 24.–25. maaliskuuta välisenä yönä Laukaansuun öljyterminaaliin osui toistakymmentä ukrainalaista OWA-lennokkia. (8) Öljyterminaalin lisäksi iskussa vaurioitui laajan satama-alueen ratapihaa, varastoja sekä kaasu- ja hiilisatamiin kuuluvia osia.

Samana aamuyönä viipurilaiset heräsivät Ukrainan OWA-lennokkien ääniin, kyseessä oli ilmeisesti vasta toinen kerta, Ukraina käynnissä olleen sodan kuluessa ulotti iskun Viipuriin saakka. Ukrainan Viipurin sataman telakka-alueelle kohdistamassa iskussa vaurioitui Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle rakenteilla oleva Project 23550-luokan arktinen partioalus ‘Purga’. (9) Venäläiset sotabloggarit ihmettelivät maansa hallinnon hidasta toimintaa havaittuaan, ettei kallistuneen ja osin uponneen aluksen pelastamiseksi ollut ryhdytty mihinkään toimiin moneen päivään Ukrainan operaation jälkeen. (10) Ukrainan lennokin osuma sytytti myös tulipalon Agricola AS:n rakennukseen. Lähellä rakennusta (noin 30 metriä rakennuksesta) sijaitsi FSB:n Rajavartiolaitoksen rakennus, mikä todennäköisesti oli Ukrainan kohde. (11)

Seuraavana yönä (25.–26. maaliskuuta) Ukraina vaikutti lennokeillaan Kinefin (ven. КИНЕФ – Киришинефтеоргсинтез) öljynjalostamoon Kirišissä, Leningradin alueella reilut 100 kilometriä kaakkoon Pietarista.

Tulevina öinä (26.–27. maaliskuuta; 27.–28. maaliskuuta; 28.–29. maaliskuuta; 29.–30. maaliskuuta) Ukraina vaikutti kolmasti Laukaansuun satamaan ja kahdesti Koiviston satamaan. Maalis-huhtikuun vaihteessa Ukraina jatkoi vaikuttamista OWA-lennokeilla Suomenlahden pohjukkaan Laukaansuun ja Koiviston satamiin. Yhteensä reilun viikon kestäneen vaikuttamisen seurauksena Venäjän öljynvienti satamien kautta väheni ensin merkittävästi, jopa 40 prosenttia. (12) Ukrainan operaation jatkuessa ja aiheutuneiden lisätuhojen myötä Laukaansuun ja Koiviston kautta öljynvienti lakkasi kokonaan. (13) Satelliittikuvista tehtyjen havaintojen mukaan Laukaansuun satamassa ainakin 11 suurta tai keskikokoista öljysäiliötä on tuhottu 5 on vaurioitunut, vastaavasti Koiviston satamassa on tuhoutunut ainakin kahdeksan 8 suurta öljysäiliötä ja muutama suuri öljysäiliö on vaurioitunut, (14) lisäksi kummankin öljysatamat muu infrastruktuuri on vaurioitunut iskuissa.

Me suomalaiset heräsimme todellisuuteen kahden ukrainalaisen lennokin harhauduttua ilmatilaamme aamupäivällä 29. maaliskuuta ja pudottua maahan Kaakkois-Suomessa, kolmas ukrainalaislennokki löydettiin Pyhäjärven jäältä Parikkalan ja Kiteen rajalta maaliskuun viimeisenä päivänä. (15 ja 16) Tapahtumia seurasi kiihtynyt disinformaation ja propagandan täyteinen viestintä, jota täydensi muiden Venäjä-mielisten näkökulmien esittäminen. Luonnollisestikaan suomalainen, Venäjän narratiivia toistava joukkio ei nähnyt Venäjän toiminnassa mitään ongelmaa, syy oli puolustussotaa käyvän Ukrainan. Loppuun muutaman kappaleen verran venäläispropagandasta ja disinformaatiosta sekä sen kaiuista.

 

Propagandaa ja disinformaatiota

Jo ennen ensimmäisten ukrainalaisten droonien harhautumista Suomeen, venäläispropaganda syytti Baltian maita ilmatilansa luovuttamisesta ukrainalaisten käyttöön operaatioissa Suomenlahden pohjukassa sijaitsevia Venäjän satamia vastaan. (17) Ensimmäisten ukrainalaisten OWA-lennokkien harhauduttua Suomeen, venäläispropagandassa ja sitä jakavissa kanavissa, kuin myös Venäjä-mielisissä suomalaisissa vastamedioissa ryhdyttiin spekuloimaan vaihtoehdolla, että Suomi luovuttaa ilmatilaansa ukrainalaisten käyttöön – pisimmälle menevissä syytöksissä, suora syytös kohdistui Suomeen ja Natoon operaatioiden toteuttajana. Heppoiset syytökset on helppoa osoittaa disinformaatioksi ja ilkeämieliseksi vaikuttamiseksi. Kiinnostavaa ei oikeastaan ole se, että kuka aineistoa tuottaa vaan ketkä sitä levittävät ja kuinka laajalle yleisölle. Havaintojeni mukaan sosiaalisen median alustojen ohella perinteisten medioiden julkaisemien uutisten kommenteissa nousevat esiin samat teemat.

Iltapäivälehdistä Iltalehdessä toimitusprosessi petti pahemman kerran viihdetoimituksen toimittajan Riia Pakkasen julkaistessa tosi-tv-tähti ja mediapersoona Antti Kurhisen (hänellä on Suomen ja Venäjän kansalaisuus) Facebook-spekuloinnin ympärille kasatun ”uutisen” ukrainalaisten droonien harhautumisesta Suomeen, jossa Kurhinen toistaa venäläispropagandaa droonien lentämisestä Viron (Baltian) kautta Suomeen. (18) Tällaisen ”uutisoinnin” kohdalla on enemmän kuin aiheellista perätä medialta vastuullisuutta – ihan kaikkien kommentointien ja spekulointien ympärille ei kannata väsätä (klikkihuorauksen takia) juttua. 

Havaintoja vastamedioiden sekä Venäjä-kaikujen propagandasta ja disinformaatiosta sekä Venäjän narratiivia myötäilevästä viestinnästä maalis-huhtikuulta 2026.

Tässä kohdin on hyvä muistaa, että Suomeen ei kohdistu ensimmäistä kertaa tällaista vaikuttamista propagandakanavien ja vastamedioiden taholta. Ukraina on aiemmin toteuttanut operaatioita myös Kuolan niemimaalla sijaitsevia kohteita vastaan, kuten Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція «Павутина») 1. kesäkuuta 2025, jolloin kohteiden joukossa oli myös Kuolan niemimaalla sijaitseva Olenjan lentotukikohta (reilut 90 kilometriä etelään Murmanskista), (19) ja jonka jälkeen Suomeen kohdistui vastaavia syytöksiä. Ensimmäisen kerran Ukraina vaikutti OWA-lennokeilla Olenjan lentotukikohtaan heinäkuussa 2024, jolloin Venäjän naapurimaihin kohdistui epäilyjä ja syytöksiä maaperänsä luovuttamisesta ukrainalaisille operaation suorittamiseen. (20)

Ukraina tullee jatkamaan vaikuttamista Suomen lähialueille, mikä tarkoittaa sitä, että Suomeen tulee jatkossakin kohdistumaan vaikuttamista Venäjän sekä sen hyödyksi työskentelevien yksilöiden ja ryhmien taholta. On todennäköistä, että Suomeen tulee jatkossakin harhautumaan Ukrainan OWA-lennokkeja, osa Venäjän elektronisen häirinnän seurauksena, osa mahdollisten muiden syiden tähden (esim. GPS-spoofing, jossa väärennetty signaali ohjaa kohteen [esim. lennokki] väärään sijaintiin). Norjassa GPS-spoofingiin havahduttiin jo tammikuussa 2025, jossa siitä oli esimerkkejä Pohjois-Norjasta. Ongelmasta kärsivät esim. Finnmarkissa lähellä Venäjän-vastaista rajaa operoivat lentoyhtiöt. (21)

* * *

Kirjoitustani viimeistellessä silmiini sattui otsikko: ”Ukrainaa pyydetty hillitsemään iskuja Venäjän öljyjalostamoja vastaan, kertoo Zelenskyin neuvonantaja”, (22) mikä palauttaa mieleeni ne lukuisat kerrat, jolloin länsimaat ovat yrittäneet vaikuttaa Ukrainaan sen käydessä puolustussotaa Venäjän brutaalia hyökkäystä vastaan. Toisinaan Ukrainan on ollut pakko taipua ulkoisen painostuksen edessä, nyt toivon, ettei sen tarvitse niin tehdä, vaan että se vaikuttaa jatkossa entistä rajummin Venäjän öljyteollisuuteen ja öljynvientiin. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/PStyle0ne1/status/1748953602331173111

2. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

3. https://english.nv.ua/russian-war/russian-air-defense-command-in-crimea-faces-shake-up-after-losses-partisans-say-50590446.html

4. https://x.com/kromark/status/2040549618979676374

5. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/3b0b9c62-a6b0-492f-ba56-41901f965ab7

6. https://x.com/BatlicKapitein/status/2036090937605042457

7. https://x.com/kromark/status/2037189391228019169

8. https://united24media.com/latest-news/russian-ust-luga-gas-terminal-struck-by-drones-1000km-from-ukrainian-border-17235

9. https://x.com/NavyLookout/status/2036732579756323323

10. https://x.com/TheReasonable66/status/2038619415176986705

11. https://www.hs.fi/maailma/art-2000011904305.html

12. https://www.reuters.com/business/energy/least-40-russias-oil-export-capacity-halted-reuters-calculations-show-2026-03-25/

13. https://yle.fi/a/74-20218974

14. https://x.com/GloOouD/status/2039721412533874891

15. https://yle.fi/a/74-20218510

16. https://yle.fi/a/74-20218467

17. https://meduza.io/en/feature/2026/03/30/last-week-ukrainian-drones-reportedly-landed-in-latvia-estonia-and-lithuania-russian-propaganda-was-quick-to-react

18. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/e2a54a38-8727-4290-a6e0-7011d8b13583

19. https://yle.fi/a/74-20165142

20. https://verkkosanomat.com/kotimaa/sotilasasiantuntija-arvioi-venajan-pommikonetta-vaurioittaneet-lennokit-lahetettiin-suomesta/ 

Vastamedia Verkkosanomien (toim. Kimmo Kautio) uutisessa lainattu eläkkeellä oleva yhdysvaltalaisupseeri eversti Douglas Macgregor esiintyy taajaan Venäjän valtio-omisteisissa propagandamedioissa ”kommentaattorina”. 

21. https://yle.fi/a/74-20139819

22. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-296620

Olen myös hyödyntänyt lähteinä luotettavien tahojen sosiaalisessa mediassa julkaisemia havaintoja, Planet’in julkaisemia satelliittikuvia sekä Financial Times ’in julkaisemaa artikkelia ‘Ukraine’s drones dent Russia’s war-fuelled oil windfall’.

*: Kyseessä oli Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella. Paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.

Venäjän terrorisotaa Ukrainassa: mistä ”ihmissafarissa” on kyse?

 

Tämä kirjoitus on päivitetty ja ajantasaistettu kirjoitus joulukuussa julkaisemastani ”Stop Human Safari –mielenosoitus Helsingissä ja mistä ’human safarissa’ on kyse?”-kirjoituksesta. Kirjoituksestani olen myös poistanut mielenosoitustapahtuman kuvauksen epärelevanttina. Kirjoitusta täydentää katsaus tämän hetken katastrofaalisesta tilanteesta venäläisten miehittämässä Oleškyn pikkukaupungissa Dneprin ja Konka-joen eteläpuolella.

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”human safarista” eli ”ihmissafarista” alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. On kuitenkin todennäköistä, että venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” – jota nimeä tästä venäläisten harjoittamasta rikollisesta toiminnasta käytän kirjoituksessani – viikkoja tai kuukausia aiemmin. Tuona ajankohtana ukrainalaiset eivät välttämättä ymmärtäneet toiminnan todellista luonnetta ja tahallisuutta. On kerrottu venäläisten motiivina toiminnalleen olevan droonioperaattoreiden kouluttaminen tehtäväänsä. Mikä voi alkuperäisenä syynä pitää paikkansa venäläisten toiminnalle mutta tällä hetkellä toiminnan laajuus viittaa mielestäni myös siihen, että ihmissafarista on muodostunut osa heidän siviileihin kohdistamaa terrorisodankäyntiä. Ja vaikka ihmissafarin alkuperäinen motiivi olisikin droonioperaattoreiden kouluttaminen, ei se missään nimessä vähennä toiminnan rikollista luonnetta. Ihmissafari alkoi etelässä venäläisten hyökätessä aseistetuilla drooneilla siviilikohteisiin Ukrainan kontrolloiman Hersonin alueen (kaupunki ja oblast) alueella, mutta etenkin viime vuoden ja tämän vuoden aikana ovat venäläisjoukot muillakin rintamalohkoilla ottaneet ihmissafarin osaksi terrorisodankäyntiään. Sumyn alueella venäläiset metsästävät drooneilla erityisesti palo- ja pelastusajoneuvoja sekä ambulansseja. (1)

Venäläiset iskivät pakettiautoon FPV-droonilla Hersonissa, alkuperäinen kuva: ДСНС Херсонщини.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmissafarissa on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (2)

Venäläiset miehittivät Hersonin 2. maaliskuuta 2022 ja reilua kahdeksaa kuukautta myöhemmin 11. marraskuuta kaupunki vapautettiin miehityksestä Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin myös muita taajamia Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkialueelle sekä muille vapautetuille alueille toistuvasti epäsuoraa tulta. He yrittivät myös lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurimman vaikutuksen kohdistuessa kuitenkin Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin, nimittin Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa on alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla. Ihmissafari (engl. human safari) oli jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin saattoi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (3)

Kuten aiemmin viittasin, alkukesästä 2024 ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooneilla tekemistään siviileihin tai selkeisiin siviilikohteisiin kohdistuneista iskuista etelässä Hersonin ympäristössä. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujen rinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, joilla siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu: eilen drooni vain lensi päiden yllä, mutta tänään se törmäkin siviileihin räjähtävällä voimalla. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (4)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla jopa suoraan ihmisten koteihin. He saattoivat lennättää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla vuoden 2025 heinäkuussa tekemänsä isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (5 ja 6) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on selkeä sotarikos!

Human Safari-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ihmissafari-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (7) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ihmissafaria koko vapaan Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. Venäläisjoukot ovat tehneet myös yksittäisiä ihmissafari-iskuja miehittämillään alueilla Hersonin oblastia.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (8) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena vuoden 2025 syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin. Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Ihmissafarin julmiin puoliin kuuluu se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Ukrainassa ukrainalaisten rinnalla taistellut entinen merijalkaväensotilas Eddie Etue kuvasi toiminnan olevan venäläisille ”peliä”. (9) Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ihmissafarissa käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa tuhoa aikaan, ihmisten vammojen kuormittaessa muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yleisradion ihmissafaria käsitelleessä artikkelissa (11. lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (10)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (11) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (12)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (13) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ihmissafari yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ihmissafariin).

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ihmissafari on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (14) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (15) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Viime vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ihmissafarissa, vammautuneiden lukumäärä nousee yli 2000 siviiliin. Lisäksi lähes 3000 kotia on vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän drooni-iskujen seurauksena rintaman tuntumassa etelässä. (16) Venäläisten aloittaessa ihmissafarin kesällä 2024, heidän yleisesti käyttämän VT-40 nelikopterin kantama oli keskimäärin 7–10 kilometriä. (17) Valokuituohjattavien droonien yleistyttyä vuonna 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen myös ihmissafarissa käytettyjen nelikoptereiden kantama on lisääntynyt. Esimerkiksi Kramatorskissa, Donbasin alueella venäläiset iskivät jo viime vuoden lokakuussa valokuituohjattavilla FPV-drooneilla noin 20 kilometrin päässä rintamasta oleviin kohteisiin. (18)

 

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Venäläiset etenivät Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevaan Olešky'in suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Siitä päivästä lähtien tämä vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva pikkukaupunki on ollut miehitysjoukkojen hallinnassa.

Miehitysvuosien kuluessa kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema on heikentynyt heikentymistään. Tammikuussa 2023 miehittäjien organisoima ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla rannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi – määräys koski myös Oleškyn kaupungin sairaalaa. Puolivuotta tästä eteenpäin, 6. kesäkuuta 2023 venäläiset räjäyttivät Kah’ovkan vesivoimalan padon, jonka seurauksena tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle alavalla Dneprin vasemmalla rannalla – myös Oleškyssa. Miehittäjä esti tuolloin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin voimakeinoin – myös ampumalla siviilejä. Miehittäjän edustajien mukaan tuolloin kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan Kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjähdyksen ja sitä seuranneen tulvan (ja väkivallan) seurauksena kuoli satoja siviilejä.

Nyt Oleškyn jäljellä olevia asukkaita kohtaa aivan toisenlainen vaara. Miehittäjä on saartanut koko kaupungin, kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole tuotu juuri lainkaan ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja ruoaksi, (19) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (20)

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškiin tuoneen siviilin. (21) 

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportoi vastaavaa viestiä kaupungin epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään mahdollisuutta lähteä kaupungista. (22) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystan’iin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki pidempi ja raskaampi. (23) Tätä on Venäjän miehittämä Eurooppa vuonna 2026 – nälkää, epätoivoa ja jatkuvaa kuolemanpelkoa: miehitys ei ole rauha!

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn ihmissafari-dokumentointiin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Esimerkit tammikuulta ja helmikuulta 2026.

2. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

3. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

4. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

5. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

6. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

7. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

8. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

9. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

10. https://yle.fi/a/74-20116813

11. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/09/08/7529790/

12. https://united24media.com/latest-news/russia-drops-deadly-butterfly-mines-on-kherson-ambulances-damaged-in-overnight-attack-13397

13. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

14. https://www.politico.eu/article/russia-war-crime-civilian-ukraine-kherson-region-united-nations/

15. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/05/un-commission-concludes-russian-armed-forces-drone-attacks-against-civilians  (raportti, pdf-tiedosto).

16. https://docs.un.org/en/A/80/497  s. 5.

17. https://x.com/sambendett/status/1690037507990204417

18. https://x.com/UkrReview/status/1974927368268689829

19. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

20. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

21. https://t.me/kherson_non_fake/27538

22. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

23. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

#StopHumanSafari #HumanSafari  

On kevät, eikä Venäjän onnistunut talven terroripommituksillaan nujertaa Ukrainaa ja ukrainalaisia

 

Syksyllä, viikkoja ennen talven koittoa, ennustettiin kohtalokasta talvea Ukrainalle. Lokakuun viimeisinä päivinä pitkän uran toimittajana ja kirjeenvaihtajana tehnyt Roger Boyes varoitti The Times’issa julkaistussa analyysissaan, ettei Kiova ja Ukraina selviä kevääseen:

”I hate to say it, but Kyiv won’t last till spring. For all the EU’s rousing words, there just isn’t the money or the will to keep defending Ukraine”. (1) Analyysin terävimmän kärjen kohdistuessa muihin, kuin ukrainalaisiin.

Neljä kuukautta myöhemmin voimme todeta Ukrainan ja ukrainalaisten selvinneen talvesta ja Venäjän terroripommituksista, joilla maa totisesti pyrki nujertamaan ukrainalaisten taistelutahdon. Mennyt talvi oli sikälikin poikkeuksellinen, että aivan kuten meillä täällä Suomessa, niin myös Ukrainassa koettiin ankaria pakkaskausia, joiden aikana lämpötila laski reiluun pariin kymmeneen pakkasasteeseen huomattavassa osassa Ukrainaa.

Venäjän Odesaan 18.–19. tammikuuta 2026 kohdistaman hyökkäyksen vaurioittamaa energiainfrastruktuuria, osakuva laajemmasta kuvasta. © ДТЕК 2026. 

Näiden pakkaskausien aikana Venäjä pommitti hyvin voimakkaasti Ukrainan energiasektoria, sähkönsiirtoverkkoa sekä sähköasemia. Se iski ohjuksin ja erilaisin lennokein toistuvasti sähköä- ja lämpöä tuottaviin voimaloihin kuin myös sähkönsiirtoasemiin pimentäen näin kokonaisia kaupunkeja – joulukuun, tammikuun ja helmikuun laajojen iskujen seurauksena ikävimmillään yli miljoona Kiovan ja sen ympäristön asukasta oli päivien ajan ilman lämpöä ja sähköä. Energiakonserni DTEK:in mukaan Venäjän 27. joulukuuta 2025 vastaisena yönä tekemien iskujen seurauksena noin puolimiljoonaa perhettä Kiovassa oli ilman sähköä, ja Kiovan aluehallinnon johtajan mukaan Kiovan alueella (pääkaupungin ympärillä oleva alue) yli kolmesataatuhatta kuluttajaa oli ilman sähköä Venäjän massiivisen hyökkäyksen seurauksena. (2) Helpottaakseen asukkaiden arkea, Kiovaan perustettiin talvikuukausina lukuisia hätäpisteitä, joissa sähköä ja lämpöä tuotettiin generaattoreilla ja joissa asukkaiden oli edes hetki mahdollista levähtää. (3) Ukrainalaiset kymmenissä kaupungeissa joutuivat elämään menneen talven näin.

Venäjän terroripommitukset venyttivät voimaloita ja energiaverkkoa korjaavan henkilökunnan kestokyvyn äärimmilleen. He joutuivat työskentelemään yhtämittaisesti päiväkausia epäinhimillisissä oloissa, improvisoiden, jotta saisivat edes väliaikaisesti voimalat tai sähköverkot toimintakuntoon. Ja samalla he joutuivat itse elämään Venäjän lennokki- ja ohjusiskujen pelon alla. Venäjä iski yksistään Kiovan alueella useisiin sähkö- ja lämpö- sekä yhdistelmävoimaloihin useita kertoja, sama päti siirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin. Järjestelmällisillä, Ukrainan energiasektoriin kohdistamilla iskuilla, Venäjän tarkoituksena oli vaikuttaa Ukrainan yhteiskunnan toimintakykyyn sekä kansalaisten kykyyn selviytyä ankarasta talvesta. Venäjän iskut Ukrainan energiasektoriin vaikuttivat yli 15 miljoonan ukrainalaisen arkeen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Venäjän iskuilla oli merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ukrainalle. Iskujen aiheuttamien aineellisten vahinkojen arvioidaan nousevan 15 miljardiin euroon, ja ne vaurioittivat 60 prosenttia Ukrainan voimalaitoksista. Voimalaitosten lisäksi Venäjä iski talven kulussa useita kertoja Ukrainan polttoainevarastoihin, kohteiden joukossa oli myös Biltše-Volytsko-Uhersken maanalainen kaasuvarasto, joka on Ukrainan suurin laatuaan. (4)

Seuraavaksi poimintoja Venäjän talvikuukausina tekemistä iskuista Kiovan ja Kiovan alueen voimalaitoksiin:

- 26.–27. joulukuuta 2025: Kiovan vesivoimalaitos; Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6; Darnytskan Tets eli Darnytskan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos; Tripilskan Tets.

- 30. joulukuuta 2025: Kiovan Tets-5.

- 8.–9. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 12.–13. tammikuuta 2026:

- 23.–24. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 3. helmikuuta 2026: Darnytskan Tets – yksikkö vaurioitui Venäjän ohjus- ja lennokki-iskun-kombinaatiossa hyvin pahoin. Ukrainan energiaministeri Denys Šmyhalin mukaan Darnytskan Tetsin korjaaminen vie huomattavan kauan aikaa. (5)

Venäjän laajat hyökkäykset Ukrainan sähkönsiirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin vaikuttivat suoraan myös Ukrainan pohjoisosien ydinvoimaloihin. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (engl. IAEA) pääjohtaja raportoi viime vuoden marraskuussa, että Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitosten kapasiteetti oli laskenut Venäjän 7. marraskuuta 2025 vastaisena yönä tekemän iskun vaurioitettua kriittisiä sähkönsiirtoasemia. (6)

Tämän vuoden tammikuun lopulla sekä helmikuun alkupuolella Ukrainan ydinvoimaloissa työskentelevät IAEA:n asiantuntijat rekisteröivät venäläisten lennokkien tunkeutuneen Rivnen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeelle. Venäjän helmikuun alkupuolella sähkönsiirtoasemiin sekä sähköverkkoon kohdistamien massiivisten ohjus- ja lennokkihyökkäysten takia Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitokset joutivat vähentämään sähköntuotantoaan, (7) mikä entisestään heikensi tilannetta Ukrainassa. Ukrainan sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on merkittävä. Esim. maaliskuussa 2025 ydinvoimalla tuotettiin 52 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä, vastaavasti lämpövoimalaitoksilla ja sähkön- sekä lämmön yhteistuotantolaitoksilla tuotettiin 32 prosenttia käytetystä sähköstä. (8)

 

Venäjän talvikuukausien terroripommitus numeroina

Kolmen talvikuukauden kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa lähes 19 000 erilaista droonia, yli 14 670 liitopommia, 738 erilaista ohjusta. (9) Venäjän laukaisemista drooneista suurin osa oli Shahed- tai Geran-2-tyyppisiä yhden suunnan hyökkäys-drooneja (engl. One-way attack- eli OWA-drone). Venäjä osti Iranista ensimmäiset Shahed-136-droonit elokuussa 2022. Geran-2-nimellä tunnettua versiota iranilaisesta Shahed-136 OWA-droonista valmistetaan Jelabugan tehtaalla Alabugan erityistalousalueella Venäjän Tatarstanissa. Geran-2 OWA-drooni on ”päivitetty versio” Shahed-136-droonista.

Venäjä teki helmikuussa kaikkensa katkaistakseen ukrainalaisten selkärangan. Viimeisenä talvikuukautena se laukaisi Ukrainaan 288 erilaista ohjusta ja yli 5 000 erilaista droonia. (10) Helmikuun viimeisenä viikkona Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa yli 1720 erilaista droonia ja lähes 1300 liitopommia sekä yli 100 erityyppistä ohjusta. (11)

Venäjän käytössä olevien liitopommien kantama on 40 kilometristä noin 100 kilometriin. Valtaosa sen käyttämistä liitopommeista on perinteisiä lentopommeja, jotka on muutettu ”yhtenäisellä liito- ja korjausmoduulilla” eli UMPK:lla liitopommeiksi. Tällainen lisäosa voidaan asentaa esim. Venäjän käyttämiin FAB-sarjan pommeihin (suurin tällainen pommi on kolmen tonnin painoinen FAB-3000 pommi, jonka UMPK-lisäosalla varustettua liitopommia Venäjä on käyttänyt taistelusta Pokrovskista). Edellisten lisäksi Venäjä käyttää Ukrainassa myös KAB-sarjan liitopommeja. Liitopommeja Venäjä käyttää rintamalinjan tuntumassa sijaitsevia kohteita vastaan, sekä pommittaessaan kaupunkeja ja kyliä maiden välisellä rajavyöhykkeellä Tšernihivistä Harkovaan ylettyvällä vyöhykkeellä, esim. pommittaessaan Harkovaa liitopommeilla venäläiskoneiden ei tarvitse poistua maansa ilmatilasta.

Edellisten lisäksi Venäjä vaikutti maiden välisellä rajavyöhykkeellä sekä Ukrainassa rintamavyöhykkeeseen rajoittuviin alueisiin epäsuoralla tulella (tykistö, raketinheittimet ja kranaatinheittimet) sekä erilaisilla drooneilla, kuten FPV-droonit ja lyhyen kantaman hiipivät asejärjestelmät. Myös näillä asejärjestelmillä vaikutettiin paikallisesti Ukrainan energiasektoriin.

Venäjä hyödynsi Ukrainassa talven aikana tiedon hankinnassa, tiedustelussa sekä iskujen aiheuttamien vaurioiden dokumentoinnissa värväämiään paikallisia operaattoreina. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU pidätti talven kuluessa useita Venäjälle työskennelleitä henkilöitä. Eräässä tällaisessa tapauksessa he pidättivät Rivnen alueelta kotoisin olevan naisen, joka ehti työskennellä Venäjälle usealla paikkakunnalla. Kiovassa ja Kiovan alueella hänen tehtävänkuvaan kuului ohjata ohjuksia alueen sähkö- ja lämpövoimaloihin sekä dokumentoida niiden teknistä kuntoa Venäjän hyökkäysten jälkeen. Kiovan alueelta venäläiset lähettivät hänet ensin Odesaan ja sieltä hänet ohjattiin Ukrainan pohjoisosiin Tšernihivin alueelle. Odesassa ja Tšernihivin alueella hänen tehtävänkuvaan kuului tarkkailla ja välittää Venäjälle tietoa Ukrainan asevoimien kaluston liikkeistä kohti rintamaa. Kuulusteluissa nainen kertoi motiivikseen ”helpon rahan”. Vangittua naista uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus sotatilan aikana tehdystä maanpetoksesta. (12)

Ukrainan ilmapuolustuksen työskentelyä menneen talven mittaan hankaloitti ajoittain hyvinkin akuutti ohjuspula, esim. ajoittain osa Ukrainan lahjoituksina saamista MIM-104 Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän pattereista oli ilman ohjuksia. Käytännössä tämä oli (ja on) suoraa seurausta siitä, että Donald Trumpin tammikuussa 2025 alkaneella kaudella Yhdysvaltojen ase- ja ammustoimitukset Ukrainaan ovat laskeneet nollaan. Trumpin hallinto on myös hidastanut ja jopa estänyt muiden liittolaismaiden yhdysvaltalaislähtöisten asejärjestelmien ja ammusten toimittamista Ukrainaan. Tämän välillisen kiristämisen ja painostamisen avulla Ukrainaa on painostettu rauhaan Venäjän kanssa – lukijan on syytä muistaa, että rauhanneuvotteluissa Ukraina on ollut aloitteellinen ja neuvotteluhalukas vaikka Trumpin hallinto sitä syyttääkin neuvotteluiden jarruttamisesta.  

Yhdistyneiden kansakuntien Human Rights Monitoring Mission in Ukraine (HRMMU) raportin mukaan sodankäynnistä johtuvien siviiliuhrien lukumäärä joulukuussa 2025 pysyi korkealla tasolla, ainakin 157 siviiliä kuoli ja 888 siviiliä vammautui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (13) Tammikuussa 2026 HRMMU raportoi Ukrainassa kuolleen ainakin 161 siviiliä ja vammautuneen 757 siviiliä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (14) Helmikuun 2026 osalta HRMMU ei ole vielä julkaissut virallista raporttia.

Helmikuussa Venäjä teki joitakin yksittäisiä ja hyvin tuhoisia iskuja ohjuksilla tai drooneilla Ukrainaan, esim. 1. helmikuuta 2026 Venäjä iski Dnipropetrovskin alueella droonilla linja-autoon, joka oli kuljettamassa kaivosmiehiä työvuorosta. Iskussa kuoli 12 siviiliä ja vammautui 16 siviiliä. (15) Venäjä teki 21.–22. helmikuuta 2026 laajan hyökkäyksen Ukrainaan erilaisin ohjuksin ja lennokein – hyökkäyksessä menehtyi ainakin 3 siviiliä ja vammautui yli 30 siviiliä. (16) Samana yönä (22. helmikuuta) Lvivissä tapahtuneessa – venäläisten tilaamassa – terrori-iskussa menehtyi yksi naispoliisi ja vammautui yli kymmenen poliisia ja muuta henkilöä. (17) Kyseessä oli ”double tap”-isku, jossa toinen pommeista räjähti poliisien saavuttua paikalle. Tässäkin tapauksessa tekijä oli värvätty Rivnen alueelta.

 

Apua ulkomailta Ukrainalle

Lähes parikymmentä eurooppalaista valtiota ”riensi” talvella auttamaan Ukrainaa selviytymään Venäjän laajamittaisista iskuista maan energiasektoriin. Yksittäisten eurooppalaisten valtioiden lisäksi Europan unioni lahjoitti 445 erilaista generaattoria Ukrainaan rescEU-reserveistä. (18) Euroopan lisäksi Ukraina sai kaipaamaansa apua suurelta joukolta muita maita. Japani ja Kiina toimittivat runsaasti hätäapua eri muodoissa Ukrainaan, samoin Kanada osallistui Ukrainan tukeen.

Yhdysvallat oli allokoinut USAID:ista noin 250 miljoonan dollarin energia-avun Ukrainalle talvikorjauksiin ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön laajojen sähköverkkohyökkäysten jälkeen talvelle 2025–2026. Joe Bidenin hallinnon Ukrainalle myöntämää energia-apua ei ollut toimeenpantu tammikuun 2026 loppuun mennessä Donald Trumpin suljettua USAID:in. (19)

Suomi myönsi helmikuussa Ukrainalle humanitaarista apua 20 miljoonaa euroa Tuki Ukrainalle –budjettimomentilta. (20) Lisäksi Suomi toimitti helmikuussa 2026 lisää generaattoreita (52 kpl) helpottamaan Ukrainan energiapulaa. (21) Valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden rinnalla yksittäiset kansalaiset sekä vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset ovat toimittaneet Ukrainaan suuria määriä hätäapua ja usein hyvin joustavasti ja nopealla aikataululla kohteeseen saakka. Suomestakin lukuisat yhdistykset ovat osallistuneet tällaisen hätäavun keräämiseen ja toimittamiseen Ukrainaan – ilman vapaaehtoisten työpanosta ja kansalaisilta saatua rahoitusta tämä ei olisi mahdollista. Omasta ja ukrainalaisten ystävieni puolesta tuhannet kiitokset vapaaehtoistyöntekijöille ja lahjoittajille, Дякую!

Marko

Lähteet:

1. https://www.thetimes.com/comment/columnists/article/i-hate-to-say-it-but-kyiv-wont-last-till-spring-5vlv0mb8j

2. Атаковані Київська ГЕС, ТЕЦ-5, ТЕЦ-6, Дарницька та Трипільська ТЕЦ.

3. https://www.euronews.com/2026/01/20/almost-half-of-kyiv-without-heat-and-power-as-russia-batters-ukraines-energy-grid

4. https://www.oscepa.org/en/news-a-media/press-releases/2026/statement-of-the-parliamentary-support-team-for-ukraine-on-russias-overnight-attack-on-ukrainian-civilians-and-infrastructure

5. https://www.radiosvoboda.org/a/news-shmyhal-vidnovlennya-darnytska-tets/33668117.html

6. https://www.rbc.ua/rus/news/dvi-ukrayinski-aes-pratsyuyut-znizheniy-potuzhnosti-1763407603.html

7. https://www.kyivpost.com/post/69631

8. https://expro.com.ua/en/tidings/the-share-of-resin-the-structure-of-electricity-generation-in-march-2025-was-almost-9

9. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

10. https://x.com/MamedovGyunduz/status/2029080179214012531

11. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

12. https://ssu.gov.ua/novyny/sbu-zatrymala-rosiisku-ahentku-yaka-navodyla-vorozhu-balistyku-na-kyivski-tets-i-shpyhuvala-za-sylamy-oborony

13. https://ukraine.ohchr.org/sites/default/files/2026-01/Ukraine - protection of civilians in armed conflict %28December 2025%29_ENG.pdf

14. https://ukraine.un.org/en/310294-protection-civilians-armed-conflict-%E2%80%94-january-2026

15. https://www.bbc.com/news/articles/cdre7g2je63o

16. https://zmina.info/en/news-en/at-least-1-killed-15-injured-in-massive-russian-overnight-attacks-on-kyiv-region-and-southern-ukraine/

17. https://x.com/Maks_NAFO_FELLA/status/2025361895440408846

18. https://odessa-journal.com/17-countries-and-the-eu-provided-support-to-stabilize-ukraines-energy-sector

19. https://newsukraine.rbc.ua/news/trump-move-stalls-250-million-in-energy-funding-1769783766.html

20. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/suomi-myontaa-20-miljoonaa-euroa-humanitaarista-apua-ukrainaan/35732

21. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/02/18/8021588/ 

Lähteenä hyödynnetty myös Ukrainan energiaministeriön yhteenvetoa helmikuulta 2026 sekä ukrainalaisen Centre for Strategic Communications and Information Securityn eli SPRAVDI’n julkaisemia analyyseja.