tiistai 23. marraskuuta 2021

Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta

 

Viime viikkoina huomiomme on kohdistunut Valko-Venäjän ja Puolan rajaseudulle, Valko-Venäjän – vaalit varastaneen – diktaattori Aljaksandr Lukašenkan ohjattua tuhansia, maahan hallinnon toimesta lennätettyjä, siirtolaisia Puolan vastaiselle rajalle. Tilanne Valko-Venäjän ja Puolan sekä vähäisemmässä määrin Valko-Venäjän ja Liettuan sekä Latvian rajaseuduilla ei ole vielä ohi mutta samalla huomio on alkanut kohdistua Venäjän ja Ukrainan rajoille, jonne ensin mainittu on jälleen kokoamassa kaluston ohella miehistöä. Tämän hetkisen arvion mukaan Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajoille sekä miehittämälleen Krimin niemimaalle yli 90 000 sotilasta, joiden lisäksi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on lähes 3000 Venäjän asevoimien ja turvallisuusjoukkojen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta sekä yli 35000 Venäjän varustamien joukkojen taistelijaa (militanttia).

Viikonloppuna Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö, prikaatikenraali Kyrylo Budanov herätti huomiota Military Timesin julkaisemassa haastattelussa, että Venäjän hyökkäys on odotettavissa tammikuun lopulla tai helmikuun alussa. (1) Prikaatikenraali Budanovin mukaan amerikkalaiskollegojen aika-arvio on jotakuinkin samansuuntainen.

Venäjä on viime vuosina säännöllisesti siirtänyt kalustoa (ja miehistöä) Ukrainan rajoille, aiemmin joukkojen kokoamista ei kuitenkaan ole seurannut hyökkäystä vaikka sellaista on jopa odotettukin, kuten viime keväänä (v. 2021), jolloin arvioitiin Venäjän voivan suorittaa offensiivin miehittämältään Krimin niemimaalta Dneprille, pyrkien samalla ottamaan haltuun Pohjois-Krimin kanavan ympäristöineen, varmistaen tällä offensiivilla niemimaan vesihuollon. Nyt Venäjän toimissa on elementtejä, joiden perusteella on päädytty arvioon, että offensiivin uhka on merkittävästi kohonnut. Se on myös kutsunut kymmeniä tuhansia reserviläisiä riviin, joita todennäköisesti käytettäisi ”alueen turvaamiseen myöhemmässä vaiheessa”, (2) mikä voi tarkoittaa esim. sitä, että Venäjän suunnitelmissa on käyttää offensiivin myötä haltuunsa ottamien alueiden hallintaan reserviläisiä.

Voiman keskittämisestä Ukrainan rajoille on kirjoitettu viime päivinä suomalaisissakin medioissa, siitä mitä tapahtuu Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, on kirjoitettu olennaisesti vähemmän ja siitä, mitä tapahtuu miehitetyssä Itä-Ukrainassa ei ole kirjoitettu juuri mitään, joten raapaistaan pintaa ja nostetaan esille havaintoja Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta.

Kuva Ternoven itäpuolella sijaitsevalta harjoitus- ja varikkoalueelta.












Yllä olevassa kuvassa kymmenen BM-21 Grad raketinheittimen lisäksi kaksi uudempaa 122 mm 2B26, BM-21 Grad-K raketinheitintä, jonka toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat 2012. Järjestelmää ei ole toimitettu Ukrainan asevoimille, joten miehitetyillä alueilla havaittavat BM-21 Grad-K raketinheittimet kuuluvat Venäjän asevoimien varustukseen.

Kokonaiskuva miehitetyn Buhaivkan tuntumassa olevalta harjoitus- ja varikkoalueelta.











Kokonaiskuvan kannalta pelkillä kalustohavainnoilla, vaikka ovatkin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission aineistoa, ei ole suurta merkitystä mutta kun tarkastellaan ETYJ:n julkaisemia päiväraportteja; raportteja partioihin kohdistuvasta häirinnästä miehitetyillä alueilla; (4) ETYJ:n kaluston tuhoamisesta tai vaurioittamisesta alueilla, jotka eivät ole Ukrainan kontrollissa, niin saadaan jo olennaisesti kokonaisvaltaisempi kuva siitä, että tilanne on kokolailla jännittyneempi kuin vuosi sitten.

Overall during the two-week period, the Mission’s freedom of movement was restricted 35 times, including 31 instances in non-government-controlled areas. SMM unmanned aerial vehicles (UAVs) were assessed as targeted by small-arms fire one time in non-government-controlled areas. Mission UAVs experienced signal interference, assessed as caused by probable jamming on 121 occasions, including 42 instances experienced by long-range UAVs, while flying on both sides of the contact line.” (5)

ETYJ:n välittämää kuvaa täydentävät tiedot ja havainnot miehitetyiltä alueilta kuin myös lukuisista ukrainalaislähteistä, jotka koostuvat asiantuntijoiden, toimittajien ja OSINT-harrastajien lukuisista huomioista. Näiden havaintojen perusteella voidaan sanoa, että –

Venäjän johtamat, varustamat ja pääosin miehittämät joukot ovat lisänneet aktiivisuutta loka-marraskuun kuluessa. Siviilikohteita on tulitettu tänä aika useita kertoja raskailla asejärjestelmillä, mukaan lukien 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla sekä 100 mm MT-100 Rapira panssarintorjuntatykeillä. Syyskuun alun jälkeen venäläisjoukot ovat tulittaneet raskailla aseilla asutuskeskuksia Ukrainan kontrolloimilla alueilla 19 kertaa.

Minsk-II-sopimuksessa kiellettyjä asejärjestelmiä on sijoitettu asutetulle alueelle tai sen tuntumaan, kuten miehitetyn Oboznen alueella on tehty: ”2 Mortar (2B11 Sani, 120 mm) In a residential area of Obozne (18 km north of Luhansk)”. (6)










Sirotemiinoja on ammuttu lukuisiin eri kohteisiin Ukrainan kontrolloimilla alueilla, joukossa on sotilaskohteiden lisäksi siviilikohteita. Tavanomaisin henkilömiina, jota venäläisjoukot Ukrainan kontrolloimille alueille levittävät on POM-2 henkilömiina. Ainakin 155 tapauksessa Ukrainan kontrolloimille alueille on ammuttu 82 mm tai 120 mm kranaatinheittimellä tai RPG-7 singolla erikoisammuksia käyttäen juuri POM-2 henkilömiinoja.

Tiedustelulennokkien käyttö on lisääntynyt merkittävästi kesän jälkeen, samalla havainnot modernista venäläisestä elso-kalustosta ovat lisääntyneet. Syksyn koitettua Ukrainan asevoimiin kuuluvat yksiköt ovat havainneet viikoittain venäläisiä Orlan-10 taktisia tiedustelulennokkeja. Marraskuun puolivälissä Ukrainan asevoimat pudotti signaalihäirinnällä Orlan-10 tiedustelulennokin, kyseessä oli 25 (varmistettu) pudotettu Orlan-10 tiedustelulennokki. Pudotetuista Orlan-10 tiedustelulennokeista ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet erilaisen ilmatorjunnan tai elektronisen häirinnän avulla 24 kappaletta, yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri Borivsken kylän lähellä (13. lokakuuta 2018).

Marraskuussa 2021 pudotettu venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki.
















ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ja Ukrainan asevoimat on tehnyt lukuisia havaintoja uusien juoksuhautojen kaivamisesta sekä linnoitteiden rakentamisesta, osa uusista juoksuhaudoista on kaivettu joko kohti ei-kenenkään-maata tai ei-kenenkään-maalle;

miehitetyillä alueilla reserville on järjestetty valmiusharjoituksia, 1. ja 2. armeijakuntaan kuuluvia joukkoja on vahvistettu. Joukkojen ohella miehitetyille alueille on toimitettu myös kalustovahvistuksia.

Tarkka-ampujien aktiivisuuden lisääntyminen tarkoittaa tavanomaisesti sitä, että Venäjältä on saapunut alueelle yksi tai useampia tarkka-ampujista koottuja erikoisosastoja. Tarkka-ampujien aktivoitumisen ohella venäläisjoukot ovat lisänneet kesään verrattuna panssarintorjuntaohjusten käyttöä, joilla ei ole toistaiseksi aiheutettu Ukrainan asevoimille merkittäviä tappioita. Onkin mahdollista, että venäläisjoukot harjoituttavat miehistöään panssarintorjuntaohjusten käyttöön mahdollista tulevaa tarvetta varten.

Venäjältä saapuu viikoittain polttoainekuljetuksia rautateitse miehitetyille alueille, rautatiekuljetusten lisäksi Venäjä huoltaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa maanteitse. Merkittävin huoltoreitti rautateitse kulkee venäläisen Gukovon rajakaupungin kautta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille.

Edelliseen yhdistettynä Venäjän muut Ukrainaan kohdistamat toimet, kuten rokotevastaisen propagandan tuottaminen sekä rokotevastaisten liikkeiden aktivoiminen ja tukeminen sekä energia-aseeseen turvautuminen ovat sellaisia tekijöitä, jotka on huomioitava tarkasteltaessa Ukrainaan kohdistuvaa kasvanutta offensiivin uhkaa. Ne omalla tapaa viittaavat siihen suuntaan, että Venäjällä on – ainakin suunnitteilla – Ukrainaan kohdistuvia nykyistä laajempia sotatoimia, jonka valmistelua voi olla Venäjän hallinnon koventunut retoriikka yhdistettynä spekulaatioihin Ukrainan suunnittelemista operaatioista.

Venäjän lisääntyneiden, siviilikohteisiin kohdistettujen tuli-iskujen tarkoituksena voi myös olla yritys provosoida Ukraina voimakkaaseen vastaiskuun, jota Putinin hallinto käyttäisi keppihevosena offensiiville. Venäjän viimeisin voimakas tykistökeskitys kohdistui Nevelsken kylään Donetskin luoteispuolella. Tykistökeskitystä on seurannut se, että kylässä vielä asuvista 45 asukkaasta 40 on ilmaissut halukkuutensa muuttaa kylästä turvallisemmille alueille. (7) Tätä on Eurooppa vuonna 2021, raskaat ja tarkoitukselliset siviileihin kohdistuneet tykistökeskitykset pakottavat ihmiset (usein vanhuksia) jättämään kotiseutunsa, joilla ovat asuneet vuosikymmeniä – kenties ikänsä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.militarytimes.com/flashpoints/2021/11/20/russia-preparing-to-attack-ukraine-by-late-january-ukraine-defense-intelligence-agency-chief/ 

2. https://www.forbes.com/sites/teakvetenadze/2021/11/21/russian-possible-invasion-of-ukraine-reports-of-military-buildup-grow/ 

3. https://www.osce.org/files/SMM Daily Report 2021-11-08.pdf?itok=56949 

4. https://www.osce.org/chairmanship/501739 

5. https://www.osce.org/files/f/documents/d/b/503887.pdf 

6. https://www.osce.org/files/2021-10-21 Daily Report_ENG.pdf?itok=48358 

7. https://twitter.com/AlexPanchenko2/status/1462708869738774531 

Alla suuntaa-antava karttakuva, johon merkitty Venäjän Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille sijoittamia joukkoja. Huomioitavaa, että Moldovasta 90-luvun sodassa venäläisjoukkojen ja vapaaehtoisten tuella irtautuneen Transnistrian alueelle on sijoitettu Venäjän maavoimien osasto, sotilasyksikkö nro. 13962, jonka vahvuus on noin 1500 sotilasta.

Valko-Venäjälle on vastaavasti sijoitettu pysyvästi kaksi Venäjän asevoimien joukko-osastoa, 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta; Hantsavitšyn alueella venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522 hoitaa ennakkovaroitustutkaa. Käytännössä nykyään Valko-Venäjällä on pysyväluonteisesti muitakin Venäjän asevoimien ja turvallisuusjoukkojen yksiköitä.













Kartan teossa hyödynnetty myös Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua.


keskiviikko 17. marraskuuta 2021

Perinteinen media kompastelee Ukrainan sotauutisoinnissa

 

Säännöllisin väliajoin perinteinen media sortuu alkeellisiin virheisiin Ukraina-uutisoinneissaan, tänään (17. marraskuuta 2021) oli MTV3 Uutisaamun vuoro. Ohjelmassa vieraili Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, ja ohjelmassa käsiteltiin Puolan ja Valko-Venäjän välisen rajan tilannetta. Niin ohjelmassa kuin myös myöhemmin julkaistussa jutussa runsasta huomiota sai alla olevan kuvan grafiikka, jossa yksinkertaistetusti kuvattiin tapahtumia Venäjän länsiosissa, Valko-Venäjällä sekä Puolan ja Baltian että Ukrainan alueilla. Pikaisella vilkaisulla kartta paljastaa suurimmat virheensä, joista – eittämättä – merkittävin on se, että Krimin niemimaa on värjätty samalla värillä kuin Venäjä ja sen liittolaiset.

Tiedämme kuitenkin sen, ettei Krimin niemimaa ole osa Venäjää, eikä se ole liittolaissuhteessakaan siihen, vaan Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa 2014 liittäen niemimaan tämän jälkeen laittomasti itseensä. Krimin niemimaa on edelleen, de jure, osa Ukrainaa.










MTV3 Uutisaamu 17. marraskuuta 2021.


Tällä kertaa yhteydenotot MTV3:n uutistoimitukseen tuottivat tulosta ja jo iltapäivään mennessä verkossa julkaistun artikkelin kuvitusta oli korjattu ja grafiikka yhdistettynä päivityksestä ilmoittavaan tekstiin kertoi Krimin niemimaan aseman tarkemmin. Valitettavaa on se, että vahinko ehti jo käydä – verkkojulkaisuun verrattuna uutisaamun näkyvyys on aivan toinen.















MTV3:n Uutisaamun grafiikka pohjautuu The Timesin/ The Sunday Timesin käyttämään grafiikkaan, jossa oli jo samainen virhe, (kuva lähteiden alla). Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, jolloin suomalaismedian julkaisemassa karttagrafiikassa on merkittäväksi luonnehdittava virhe. Vastaava, Krimin niemimaan asemaa kuvaava virhe, esiintyi myös Yleisradion Ykkösaamu-ohjelmassa elokuussa 2020. (2) Virheestä teki todennäköisesti entistä näkyvämmän se, että kyseisessä ohjelmassa haastateltiin tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Yleisradion tuolloisen informaation mukaan he olivat hankkineet karttagrafiikan ulkoiselta toimittajalta eivätkä itse olleet huomanneet virhettä.










Yleisradion Ykkösaamu 22. elokuuta 2020.


Grafiikkaakin enemmän epätäsmällisyyksiä ja jopa suoranaisia virheitä esiintyy uutistoimitusten uutiskatsauksissa käytetyissä sanavalinnoissa tai ilmaisuissa. Ukrainassa on sodittu keväästä 2014 lähtien, joten olisi jo luultavaa, että suurten mediatalojen uutistoimitukset olisivat hioneet kuluneiden vuosien myötä suurimmat epätäsmällisyydet pois ja käyttäisivät asioista niiden oikeita nimiä, mutta ei. Vajaat viikko sitten Yleisradion uutistoimituksen katsaukseen pääsi sujahtamaan useampi kyseenalainen ilmaus –

Venäjän joukkojen liikkeitä Ukrainan lähistöllä on tarkkailtu etenkin sen jälkeen, kun Venäjä vuonna 2014 otti haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Tämän jälkeen on Ukrainan itäosissa jatkunut sotatila, jossa Venäjä tukee Itä-Ukrainan separatistisia asejoukkoja.” (3)

Tottahan toki asian voi ilmaista siten, että Venäjä ”otti haltuunsa” Krimin niemimaan, mutta itse tässä kohdin käyttäisin aivan jotain muuta termiä – kyse on miehittämisestä. Samalla tapaa kritisoisin myös kohtaa, jossa kuvataan Venäjän tukevan ”separatistisia asejoukkoja”. Sanotaanko, että edellinen kuvaus (separatistisia asejoukkoja) olisi ollut jollain tapaa ymmärrettävä keväällä ja kesällä 2014, mutta ei enää näin monen sotavuoden jälkeen, jolloin on jo riittämiin todisteita sen puolesta, että kyse on aivan jostain muusta kuin Venäjän tuesta joillekin ”asejoukoille”. Huomioitavaa on myös se, että Venäjän nimeämät komentajat, kuten Venäjän duumaan ”valittu” moskovalaissyntyinen Aleksander Borodai, joka toimi ensin ”varapääministerinä” ja sen jälkeen ”pääministerinä” miehitetyn Donetskin alueella toukokuusta 2014 lokakuuhun 2014, on haastatteluissa alleviivaten todennut ajaen tuolloin vain ja ainoastaan Venäjän kansallista etua. (4)

Venäjän tulittaessaan asevoimillaan kesä-heinäkuussa 2014 Ukrainan asevoimiin, kansalliskaartiin ja rajajoukkoihin kuuluvia osastoja siirryttiin jo sellaiseen vaiheeseen, jossa Venäjä osallistui aktiivisesti sotatoimiin – kyse ei ollut enää materiaali ja koulutusavusta vaan sotaan osallistumisesta, mikä laajeni elokuussa 2014 operaatioihin ja lopulta laajaan offensiiviin Ukrainalle kuuluvaan Donbasiin, joten uutisessa käytetty ilmaus ”Venäjä tukee Itä-Ukrainan separatistisia asejoukkoja” on pahemman laatuista disinformaatiota. Ilmauksessa toistuu Venäjän propagandakoneiston tarina ”ukrainalaisesta separatismista”.

Myös termi ”asejoukko” on melkoista Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivien joukkojen väheksyntää, eikä se millään muotoa ole kuvaava kuvaamaan Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettuja joukkoja. Ukrainan itäosien miehitetyille alueille sijoitetut joukot käsittävät kaksi armeijakuntaa, 1. armeijakunnan (vahvuus n. 20500 taistelijaa) ja 2. armeijakunnan (vahvuus n. 14600 taistelijaa). Kirjoitin aiemmin tänä vuonna seikkaperäiset katsaukset kyseisistä armeijakunnista ja siitä kuinka ne ovat osa Venäjän asevoimia, joten en nyt uudelleen kertaa tätä. Alla kuitenkin taulukko, jossa mainittu 1. ja 2. armeijakunnan kalusto. Taulukkoa lukiessa on kuitenkin muistettava se, että lukemat eivät pidä sisällään esim. Kuzminkan ja Kadamovskyin alueille varastoitua kalustoa, kuten ei Kamensk-Šahtinskin alueelle sijoitettua kalustoa. Eikä myöskään operatiivisen reservin kalustoa Novotšerkasskissa.








On valitettavaa, että perinteinen media sortuu toistuvasti näihin lapsuksiin kun samalla samaisten mediatalojen toimittajakuntaan kuuluu toimittajia, jotka laativat erinomaisia ja tarkkasilmäisiä artikkeleja ja raportteja, ei vain Ukrainan sodasta, vaan myös Venäjän muista toimista Ukrainassa, Valko-Venäjällä monien muiden maiden ja miehitettyjen alueiden ohella. Vaikka tällä kertaa huomioni kohdistui MTV3:een sekä Yleisradioon, niin yhtälailla olisin voinut poimia esimerkkini muista valtakunnallisesti merkittävistä medioista – ei Sanomakaan tässä suhteessa virheetön ole. Mutta vielä merkittävämpänä ongelmana pitäisin sitä, että Suomessa Ukrainan sota kuuluu niihin unohdettuihin sotiin/ konflikteihin, josta kirjoitetaan syväluotaavammin vain muutamia kertoja vuodessa, muutoin näihin tuhansiin sodan uhreihin ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Aiheeseen tarttui kirjoituksessaan toimittaja Zahra Karimy Journalistissa jokunen viikko sitten, unohtaen kuitenkin sodan, jota käydään reilun 1500 kilometrin päässä meistä, Ukrainassa. (5)

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maanpuolustuskorkeakoulun-johtaja-valko-venajan-rajalla-odotetaan-etta-joku-tekee-virheen/8291660#gs.g752uf 

2. https://areena.yle.fi/1-50331163 (Ohjelma ei ole enää katsottavissa)

3. https://yle.fi/uutiset/3-12186152 

4. https://www.politie.nl/en/themes/flight-mh17/witness-appeal-crash-mh17-nov-19.html 

5. https://journalisti.fi/nakokulmat/2021/10/media-lopettaa-konfliktien-seuraamisen-todella-nopeasti-kirjoittaa-toimittaja-zahra-karimy/ 

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 1. armeijakunta.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 2. armeijakunta.

The Times’in ja The Sunday Times’in alkuperäisgrafiikka, johon MTV3 grafiikka perustui:















#КримЦеУкраїна


perjantai 12. marraskuuta 2021

Tasavallan presidentti: ”Olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan”

 

 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muutama päivä sitten marraskuun yhdeksäntenä:

Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”. (1)

Niinistön huomio on oikea, viimeisimmät tapahtumat Valko-Venäjän ja Puolan että Liettuan vastaisilla rajoilla osoittavat sen, että olemme menettäneet kyvyn olla riittävän kovia sellaisia tahoja vastaan, jotka toimivat häikäilemättömästi meitä – läntistä yhteisöä – vastaan. Niin arvokas kuin Niinistön huomio onkin, niin samalla on todettava, että mielestäni tasavallan presidentti Sauli Niinistö on laskettava niiden valtiomiesten ja poliitikkojen joukkoon, jotka ovat omalta osaltaan mahdollistaneet tämän tilanteen synnyn. Tilanteen, jossa olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan.

Vastassamme on ollut jo useamman vuoden ajan häikäilemättömästi toimiva Venäjä, joka aktiivisten käymiensä sotien rinnalla käy hiljaista sotaa läntistä maailmaa vastaan, jollaisen olemassa olon pyrimme kieltämään aivan kuten kiellämme Ukrainassakin käynnissä olevan sodan, jonka näkyvä osapuoli ja moottori Venäjä on. Kun maailma, jossa elämme, on tällainen, aidalla taiteilu, johon Niinistökin on syyllistynyt, on ollut äärimmäisen vaarallista peliä, koska omalta osaltaan juuri sen seurauksena olemme tässä asemassa, jossa entinen kollektiivitilan puoluesihteeri pystyy – Venäjän tuella ja avustuksella – kiristämään Euroopan Unionia ja läntistä arvoyhteisöä ohjailemalla Turkin ja Lähi-idän sekä Afganistanin alueelta lennätettyjä siirtolaisia Puolan sekä Liettuan rajoille, koettaen vaikuttaa Euroopan Unionin ja sen jäsenmaiden päätöksentekokykyyn toimillaan. Edellisen voi ilmaista myös lyhyesti, Aljaksandr Lukašenkan rikollinen hallinto käy Venäjän tuella hybridisotaa EU:ta vastaan, jossa yhtenä välikappaleena ovat siirtolaiset, joita Valko-Venäjälle on lennätetty useasta eri lähtömaasta (ja useiden eri lentoyhtiöiden koneilla).

EU:n jäsenmaiden painostaminen siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden avulla ei suinkaan ole uusi toimintamalli, ennen Lukašenkaa siihen ovat syyllistyneet Turkin autoritaarinen johtaja Recep Tayyip Erdoğan kuin myös Vladimir Putin Venäjältä. Tällaisena vaikuttamiskeinona voidaan myös pitää Marokon toimia viime keväänä, jolloin se käytti siirtolaisia välineenä iskiessään Espanjalle kuuluvaan Ceutaan. (2) Putinin Venäjän toimien kohteena oli Suomen ohella Norja 2015–2016 pakolaiskriisin aikana, jolloin Venäjältä ohjattiin Pohjois-Suomeen alun kolmatta tuhatta turvapaikanhakijaa, joista moni oli ollut Venäjällä tätä ennen siirtotyöläisenä. Näitä kolmea valtiojohtajaa yhdistää autoritaarisuus kuin myös se, että heidän valtakaudella maansa ovat taantuneet totalitaarisiksi yhteiskunniksi, joissa vainotaan (avoimestikin) eri vähemmistöjä.

Se mitä nyt tapahtuu Valko-Venäjällä, Puolan ja Liettuan rajoilla, nostaa pintaan Zapad-2017 sotaharjoituksen alla ja kuluessa käynyt keskustelun mahdollisesta skenaariosta, joka uhkaisi Valko-Venäjän ja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ekslaavin väliin jäävää Suwałkin käytävää, joka yhdistää Puolan Baltian alueeseen. Venäjän ja Valko-Venäjän skenaarion mukaan Zapad-2017 sotaharjoitus oli puolustuksellinen –

Zapad-2017-harjoituksen virallinen lähtökohtatilanne on tulkittavissa ”värivallankumouksen” alkuvaiheeksi, jossa Valko-Venäjällä ja Länsi-Venäjällä oli toiminnassa kumouksellisia voimia. Ne saivat kaikkea tarvitsemaansa ulkopuolista tukea aiheuttaakseen säröjä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitolle sekä synnyttääkseen levotonta mielialaa ja kapinamieltä Valko-Venäjällä ja Länsi-Venäjällä.” (3)


Kartassa (alla) tilanne Valko-Venäjällä 10. ja 11. marraskuuta 2021, polttopisteessä on maan luoteisnurkka, joka rajoittuu Suwałkin käytävään.
























Karttapohja: belarus.liveuamap.com.

Valko-Venäjän toteuttaman hybridisodan ensimmäisessä vaiheessa paine kohdistui lähinnä Valko-Venäjän ja Venäjän Kaliningradin alueen väliin jäävään Suwałkin käytävään. Näyttää kuitenkin siltä, että 11. marraskuuta alkaen siirtolaisia ollaan ohjailemassa laajemmalle alueelle Valko-Venäjän ja Puolan välistä rajaa, vähäisemmässä määrin painetta kohdistetaan Valko-Venäjän pohjoisiin naapureihin, Liettuaan ja Latviaan. Paineen kohdistaminen alkuvaiheessa Suwałkin käytävään ei välttämättä tarkoita hyökkäyksen valmistelua. Alueen valinnalle voi olla muitakin loogisia (logistisia) syitä. Näyttää siltä, että Valko-Venäjän turvallisuusjoukot ja rajaviranomaiset ovat kuljettaneet siirtolaisia rajalta toiselle. Tällaisen skenaarion toteutuessa, Suwałkin käytävään rajoittuvilla alueilla saavutetaan pienellä vaivalla merkittävä hyöty – ja näkyvyys.

Valko-Venäjän eteläinen rajanaapuri Ukraina on myös nostanut valmiuttaan maiden välisellä rajalla, ryhtyen siirtämään alueelle lisää rajajoukkoja. Painetta Ukrainan suuntaan voi myös lisätä saksalaisdiplomaatin ehdotus perustaa Ukrainaan leirejä näille siirtolaisille, joilta turvapaikkaan oikeutetut siirtolaiset siirrettäisi Euroopan Unionin alueelle tulevina vuosina. (4) Kyseessä on jo toinen saksalaisdiplomaatin viimeaikoina esittämä, kyseenalainen Ukrainaan kohdistunut, kommentti. Edellinen nähtiin lokakuun lopulla Ukrainan suoritettua Bayraktar TB2 lennokilla iskun venäläistykistöä vastaan, jolloin saksalaisdiplomaatti oli kyllä huolissaan Ukrainan teosta mutta ei näyttänyt olleen lainkaan huolissaan venäläisjoukkojen tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksistä, jotka edelsivät Ukrainan puolustuksellista ilmaiskua. (5)

Tilanteen ollessa tällaisen, on luonnollista, että pohditaan myös Venäjän roolia. On vaikea kuvitella, että Lukašenka olisi ryhtynyt tällaiseen operaatioon täysin itsenäisesti, toisaalta Eurooppaan on kohdistettu vastaavia operaatioita aiemminkin, mikä varmasti madaltaa kynnystä ryhtyä operaatioihin oma-aloitteisesti. Tietyt tekijät puhuvan mielestäni kuitenkin sen puolesta, että Lukašenkalla on vähintäänkin Kremlin suostumus tähän operaatioon. Tällaisina tekijöinä pidän muun muassa sitä, että Venäjän kansallinen lentoyhtiö Aeroflot on osallistunut siirtolaisten lennättämiseen Valko-Venäjälle, kuin myös sitä, että Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3 pommikoneet suorittivat näyttävän demonstraatiolennon Valko-Venäjän ilmatilassa kahden maan ilmavoimien hävittäjän saattamana, välillisinä todisteina pidän Lukašenkan uhkauksia Jamalin kaasuputken sulkemisesta sekä sotaisia puheita, joissa on viitattu myös ydinaseisiin. (6) Emme myöskään voi jättää huomiotta Valko-Venäjän kansallisen tv:n hysteerisiä sotapuheita, joissa puolalaisia uhataan venäläisillä pommikoneilla. (7) Keskenään ristiriitaiset lausunnot taasen voivat indikoida sen puolesta, ettei Lukašenkaa ohjailla kovinkaan tiukasti Moskovan suunnalta.

Vaikka asetelma näyttää siltä, että kyse on vähintään jonkin tason yhteistyöstä Valko-Venäjän ja Venäjän välillä, niin samalla on myös hyvä muistaa se, että asemastaan johtuen – vaalit varastaneena diktaattorina – Lukašenkalla on todennäköisesti henkilökohtaisiakin syitä (motiiveja) tällaisen operaation järjestämiseen. Nämä henkilökohtaiset syyt, esim. oman aseman korostaminen lännen neuvottelukumppanina, epäilemättä madaltavat kynnystä ryhtyä tällaiseen operaatioon, joka kohdistuu läntistä yhteisöä vastaan. En kuitenkaan usko, että taustalta löytyy vain ja ainoastaan henkilökohtaisia, helposti yksilöitäviä, syitä vaan kokonaisuus on ennemminkin monimutkainen ja kompleksinen.

Entäpä jos tämä kaikki on lännen testaamisen ohella osa venäläistä maskirovkaa? Katseen kohdistuessa Valko-Venäjän ja Puolan väliselle rajalle varsinainen liike tapahtuu jossain muualla? Myös Ukrainan suunnalta kantautuu huolestuttavia uutisia, eikä vain rintamalta vaan Venäjä pyrkii häiritsemään ja haittaamaan maan valmistautumista talveen. Sotatoimien rinnalla Ukrainaan kohdistetaan kaiken aikaa muita painostustoimia ja operaatioita Venäjän taholta, painostustoimien joukossa ovat jälleen joukkojen siirrot Ukrainan rajojen tuntumaan viimekevään tapaan, mutta nyt toiminnassa on läntisten arvioiden mukaan huolestuttavampi sävy mukana. 





















Karttapohja Google Maps.

Sota ja alueiden miehitys muistuttavat luonnollisesti konkreettisimmalla tapaa Ukrainaa Venäjän muodostamasta uhasta, mutta samaan aikaan Ukrainaa painostetaan Venäjän taholta myös taloudellisesti/ yhteiskunnallisesti. Venäjä on rajoittanut ja hetkittäin pysäyttänyt täysin* Kazakstanista Ukrainaan rahdattavia kivihiilieriä, näin talven kynnyksellä toimi muodostaa konkreettisen uhan Ukrainalle, joka on edelleen riippuvainen kivihiilestä ja sodan myötä tuodusta kivihiilestä, koska maan merkittävimmät kivihiilivarannot sijaitsevat sotatoimialueella sekä miehitetyillä alueilla.

Venäjä on myös rajoittanut Ukrainan kautta kulkevan kaasun määrää, näin toimiessaan maa käyttää energiaa aseena, kohdistaen sen Ukrainaan. Nord Stream 2-kaasuputken suunnittelun ja rakentamisen aikana mahdollisuus kaasun käyttämisestä aseena etenkin Ukrainaa ja toissijaisesti Baltian maita ja Puolaa vastaan nostettiin esille. Uhka, jonka olemassa olon moni halusi kieltää Nord Stream-2 rakennusvaiheessa näyttää konkretisoituvan, aivan kuten Suomessakin turvallisuuspolitiikan saralla meritoituneet keskustelijat arvioivatkin.

Energia-aseen ohella Venäjä kohdistaa Ukrainaan rokotevastaista propagandaa, joka uppoaa väestöön paikoin helpostikin. Ukraina kuuluu niihin eurooppalaisiin valtioihin, joissa rokotevastaisuutta esiintyi varsin paljon ja rokotekattavuus on paikoin hyvinkin huono. Koronarokotteen kohdalla syynä rokotteesta kieltäytymiseen on mainittu myös lännessäkin viljellyt salaliittoteoriat mikrosiruista, joita rokotteen avulla laitetaan verenkiertoon.** Tähän rakoon venäläispropaganda tällä hetkellä iskee. Ainakin paikoin rokotevastaisen viestin välittäjäksi on valikoitunut ns. Moskovan kirkko eli Moskovan patriarkaatin tunnustaneet kirkot. Venäjän tehtävää helpottaa olennaisella tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin hallinnon, runsaasti kritisoitu, koronan vastainen kampanjointi, jossa asiantuntija-arvioita ei välttämättä arvosteta. Miljoonien ukrainalaisten on vaikea ottaa koronan vastaista kampanjointia todesta, kun disinformatiivista viestintää täydentää hallinnon kyvyttömyys ja välittämän viestin ristiriitaisuus (sanojen ja tekojen välillä on suuri ristiriita).

Tulevat päivät ja viikot näyttävät mihin suuntaan tämä kriisi kehittyy. Tällä hetkellä näyttää siltä, että EU:n määrätietoisuus pakottaa ainakin eräät toimijat harkitsemaan uudelleen osallistumistaan siirtolaisten lennättämiseen Valko-Venäjälle. Turkissa on ryhdytty tänään (12. marraskuuta) rajoittamaan tiettyjen maiden kansalaisten pääsyä Turkish Airlinesin lennoille Istanbulista Minskiin, myös Valko-Venäjän kansallinen lentoyhtiö Belavia on ryhtynyt vastaaviin toimiin Turkista Valko-Venäjälle suuntautuvissa lennoissa.

Toisaalta jännite pysyy varmuudella yllä tulevinakin päivinä. Omalta osaltaan tästä pitää huolen Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiset sotaharjoitukset, joka alkoi Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisellä maahanlaskulla Hozan harjoitusalueelle Liettuan rajan tuntumaan. (8)

Meistä viime viikkoina nähty toiminta tuntuu järjettömältä, mutta niin näyttää moni muukin Venäjän ja sen lähimpien liittolaisten (vasallien) toiminta, ja järjettömänä se näyttäytyy niin kauan, kun emme ymmärrä (tai halua hyväksyä) sitä, että Venäjä käy kaiken aikaa hiljaista sotaa länttä vastaan. Yksinkertaisesti sanottuna, Venäjän tarkoitus on kylvää eripuraa ja heikentää läntistä yhteisöä ja tavoitteeseen päästäkseen se turvautuu proxy-sotijoihin; se pyrkii hajottamaan liittoumia tekemällä kahdenvälisiä sopimuksia, samalla se itse toistuvasti rikkoo tekemiään sopimuksia ja toimii muutoinkin piittaamattomasti.

Niinistö harmitteli sitä, että olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan. Nähdäkseni tilanne ei kuitenkaan ole vielä toivoton, hyväuskoiset johtajamme ovat uinuneet monen vuoden ajan jättäen kotitehtävänsä tekemättä, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on entistä vaikeampi sovittaa yhteen arvomme ja ne toimet, joita meiltä vaaditaan kamppailtaessa Venäjän kaltaisia valtioita vastaan. Tehtävä on vaikea mutta ei mahdoton, loppujen lopuksi Venäjä on kuitenkin riippuvaisempi meistä mitä me (länsi) Venäjästä. Avaimet ovat kuitenkin meidän käsissä, on vain löydyttävä tahtoa kipeidenkin päätösten tekemiseen ja solidaarisuutta seisoa yhteisessä rintamassa. Tätä solidaarisuutta on löydyttävä kaikilta pienestä suurimpaan. Vapaamatkustajuutta ei voi enää sallia!

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008392736.html

2. https://twitter.com/Vegarus/status/1458879865118248960 

3. Panschin, Vladimir”Niin sotii kuin harjoittelee” : Tulkintoja Zapad-2017 sotaharjoitustapahtumista sekä arvio Venäjän asevoimien joukkojen käytöstä ja toimintatavoista Zapad-2017-harjoitukseen peilaten, s. 18.

4. https://112.international/ukraine-top-news/germany-discuss-possibility-of-involving-ukraine-in-solving-refugee-problem-on-belarus-poland-border-66692.html 

5. http://euromaidanpress.com/2021/10/28/berlin-concerned-by-ukraine-using-bayraktar-drone-but-not-by-russian-separatist-side-using-banned-weapons/

6. https://www.euronews.com/2021/11/11/belarus-lukashenko-ponders-cutting-gas-supplies-if-eu-levies-more-sanctions-over-migrants 

7. https://twitter.com/mjluxmoore/status/1458719700116905986 

8. https://t.me/modmilby/9352 

*: Kuljetukset ovat olleet täysin pysähdyksissä marraskuun alkupuolella.

**: Tuntemani henkilökin mainitsi rokotteesta kieltäytymisen syyksi ”amerikkalaisen mikrosirun”, eipä sillä, hän ei myöskään ottaisi ”venäläistä mikrosirua”.

Blogin kartoissa hyödynnetty Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua.



perjantai 5. marraskuuta 2021

Syyssateet huuhtovat kyynelvirtoja idässä – sota Ukrainassa jatkuu

 

Kuten muistamme, viimeisin merkittävä tulitaukosopimus allekirjoitettiin Ukrainan sodan osapuolten välillä 22. heinäkuuta 2020. Kyseinen tulitaukosopimus astui voimaan muutamaa päivää myöhemmin, 27. heinäkuuta 2020. (1) Tämänkin ”tulitaukosopimuksen” kohdalla käytäntö osoitti jälleen kerran sen olevan vain palan paperia, se on aivan yhtä merkityksetön, kuten ovat lukemattomat ”tulitaukosopimukset” olleet ennen sitä. Tietenkin se pitää yllä illuusiota jostain sellaisesta, jota ei ole ollut olemassa enää vuosiin, tätä illuusiota lännessäkin poliitikkojen suulla kerta kerran jälkeen voimistetaan, etenkin niissä tapauksissa, joissa Ukraina on – tavanomaista voimakkaammin – puolustanut alueidensa koskemattomuutta.

Tällaisen nurinkurisen episodin koimme reilu viikko sitten saksalaisen diplomaatin esittäessä huolestuneisuutensa sen jälkeen, (2) kun Ukraina oli suorittanut Bayraktar TB2 lennokilla itsepuolustuksellisen iskun Venäjän johtamien joukkojen tykistöä vastaan miehitetyillä alueilla sijaitsevan Boikivsken (ent. Telmanove) kylän eteläpuolella. Tässä kohdin meidän on todellakin huomioitava se, että Venäjän johtamat joukot tulittivat ennen Ukrainan suorittamaa ilmaiskua Hranitnen kylän aluetta 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä sekä 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla. Hranitnen kylään ja sen ympäristöön kohdistunut tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys vaurioitti ja tuhosi siviilirakennuksia sen ohella, että iskussa kaatui yksi Ukrainan asevoimien sotilas, ylikersantti Georgij Halikov (93. mekanisoitu jalkaväkiprikaati) ja haavoittui yksi ukrainalaissotilas. (3 ja 4)

Venäjän syyttäessä muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla Ukrainaa sodanlietsojaksi ja eskaloijaksi, on tämänkin syksyn kuluessa Ukrainassa järjestetty lukuisia hautajaisia vain ja ainoastaan Venäjän masinoiman ja ylläpitämän sodan vuoksi. Syyskuun ja lokakuun aikana yhdeksän Ukrainan asevoimien sotilasta kaatui sotatoimien seurauksena, haavoittuneiden lukumäärä nousi vähintäänkin 57 sotilaaseen. Näiden yhdeksän kaatuneen lisäksi Itä-Ukrainan sotatoimialueella menehtyi muista syistä alkusyksynä lukuisia sotilaita, suurin osa menehtyi sairaskohtauksiin, jotka todennäköisesti olisi ollut vältettävissä rauhan aikana.









Kuvakollaasin sotilaat kaatuivat sotatoimien seurauksena 1.syyskuuta – 31. lokakuuta 2021 välisenä aikana, kaatuneet ovat:

Kirovhradin alueella 1985 syntynyt Oleksij Kulenko (erillinen 17. mekanisoitu pataljoona) kaatui vihollisen kranaatinheitintulessa Pritšepelivkan kylän lähistöllä syyskuun 11. 2021. Häntä jäi kaipaamaan isänsä ohella veli sekä kolme tytärtä.

Zaporižžjan alueella 1989 syntynyt tiedustelu-upseeri Denis ”Jožik” Herman (erillinen 74. tiedustelupataljoona) kaatui Donetskin alueella 11. syyskuuta 2021 tykistökeskityksessä saamiinsa sirpalevammoihin. Häntä jäi kaipaamaan vanhempien ohella sisko.

Žytomyrin alueella 1994 syntynyt Artur Golub (503. merijalkaväenpataljoona) värväytyi Ukrainan asevoimiin viime vuonna (v. 2020) valmistuttuaan kansallisesta ympäristötieteiden yliopistosta. Hänet oli sijoitettu Verkhnotoretskin alueelle. Syyskuun 12. venäläisten ampuma panssarintorjuntaohjus osui Golubin kuljettamaan kuorma-autoon tappaen hänet. Golubia jäi kaipaamaan äidin ja veljen ohella 8-vuotias poika.  

Hersonin alueella syntynyt Valentin Tšepurnyi (17. mekanisoituprikaati) oli ollut palvellut maataan vuodesta 2015, rintamalla hän oli ollut tänä aikana useamman kerran. Tšepurnyin oli tarkoitus siirtyä siviiliin, kohtalokkaana syyskuisena päivänä hän oli hakemassa tarvittavia dokumentteja yksiköstään, kun vihollinen suoritti tuli-iskun tukikohtaan 120 mm kranaatinheittimillä. Iskussa Valentin Tšepurnyi sai kuolettavia vammoja. Häntä jäi pojan ohella kaipaamaan äitinsä.

Länsi-Ukrainasta, Lvivin alueelta kotoisin oleva Demjan Danilov (17. mekanisoitupataljoona) kaatui 13. syyskuuta vihollisen tulittaessa heidän yksikön asemia Priepelivkan alueella erilaisilla aseilla. Danilov menehtyi saamaansa ampumahaavaan. Reilut parikymppinen Demjan on haudattu kotikyläänsä, Rudnikiin, Lvivin alueella.

Neuvostoliitossa, Venäjän SFNT:n alueella, lähes viisi vuosikymmentä sitten syntynyt Viktor Molostov (erillinen 54. mekanisoituprikaati) kaatui syyskuun 26. päivä miinan tai tunnistamattoman räjähteen räjähdyksessä saamiinsa vammoihin. Ollessaan teini-ikäinen perheensä muutti Novooleksandrivkan kylään, Harkovan alueelle, jossa Viktor asui koko ikänsä. Yksi hänen pojista palvelee Ukrainan asevoimien Donbasiin sijoittamissa joukko-osastoissa. Kotikyläänsä haudattua Viktor Molostovia jäi kaipaamaan vaimo ja lapset.

Syyskuun viimeinen päivä koitui Dnipropetrovskin alueella syntyneen Oleksij ”Brakoner” Strižakin (lääkintämies, erillinen 25. maahanlaskuprikaati) kohtaloksi vihollisen tulittaessa 122 mm tykistöllä Ukrainan hallinnassa olevan Kamjankan kylän aluetta. Prikaatin komentaja kutsui Oleksijia jäähyväispuheessaan ”patriootiksi ja todelliseksi ukrainalaiseksi”.

Lokakuu oli jo lopuillaan Ukrainan asevoimien kokiessa lokakuun ensimmäisen kuolemaan johtaneen taistelutappion. 26. lokakuuta venäläistykistö ja kranaatinheittimet iskivät rajusti Hranitnen kylän alueelle, tulituksessa kaatui Holodnij Jarin mukaan nimetyn 93. mekanisoidun prikaatin 3. pataljoonan isähahmo ”Djadja-Žora” – Georgij Halikov, joka oli yksikön sotilaiden kanssa avustamassa siviileitä tykkitulen vaurioiden korjaamisessa, kun alueelle kohdistettiin uusi tykistökeskitys. Leskeksi vuosia sitten jäänyttä Georgij Halikovia jäi kaipaamaan kolmen pojan, joista keskimmäisin on sotinut rintamalla vuosien ajan, ohella sadat ”märkäkorvat”, jotka ehtivät saada oppinsa Halikovilta sotavuosien kuluessa.

Zaporižžjassa talvella 1985 syntynyt Viktor Ratšugin (erillinen 17. panssariprikaati) kaatui 27. lokakuuta 2021 Novotoškivsken alueella vihollisen keskitettyä tulta ukrainalaisasemiin pienikaliiperisilla aseilla. Viktoria jäi kaipaamaan äidin ja siskon sekä pojan ohella erillisen 25. maahanlaskuprikaatin vahvuuteen kuuluva Svetlana.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission viimeisimmän, 18. lokakuuta 2021, julkaistun yhteenvedon mukaan 4.–17. lokakuuta välillä sotatoimialueella vammautui kuusi siviiliä sotatoimista johtuen tai sodankäynnin seurauksena. (5) Kyseisen raportin julkaisun jälkeen ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat raportoineet lukuisista tuoreista siviilikohteiden kärsimistä vahingoista, mutta varmistettuja tietoja siviiliuhreista ei ole. Alla olevat esimerkit siviilikohteiden kärsimistä vahingoista, marraskuussa laadituista raporteista:

SMM followed up on reports of recent damage to a civilian property in government-controlled Hranitne, Donetsk region”, (6) –

SMM followed up on reports of recent damage to civilian properties in government-controlled Hranitne, Donetsk region and Trokhizbenka, Luhansk region”. (7)

Lokakuun 18. päivä julkaistun raportin mukaan tämän vuoden puolella sotatoimialueella suoraan sodankäynnistä johtuvista syistä on henkensä menettänyt 15 siviiliä, vammautuneiden lukumäärän noustessa 63.


Ukrainan asevoimien julkaiseman kuva Hranitnesta 26. lokakuuta 2021 suoritetun tuli-iskun jälkeen.












Trokhizbenkan alue, 27. lokakuuta 2021.














Lokakuun 27. päivä miehitetyiltä alueilta tulitettiin Trokhizbenkan kylää ympäristöineen Minsk II-sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä. Tulituksen seurauksena viisi pientaloa vaurioitui ja yksi autotalli tuhoutui täysin. Autotallin tuhoutuminen aiheutti maastopalon, jonka seurauksena yli hehtaari kuivaa kasvillisuutta paloi. Tulituksessa vaurioitui myös muita siviilirakennuksia ja kohteita, sähkölinjan tuho jätti yli kaksisataa siviiliä ilman sähköä.

Viimeisin siviilikohteeseen kohdistettu isku nähtiin marraskuun 2. päivä, jolloin miehitetyn Horlivkan alueelta tulitettiin rintamalinjalla sijaitsevaa Majorskea, taajaman alueelle ammuttiin todennäköisimmin kranaatinheittimillä useita POM-2 henkilömiinoja. Horlivkan luoteispuolella sijaitsevan Majorsken kautta kulkee myös merkittävä miehitetyiltä alueilta vapaaseen Ukrainaan kulkeva tie.

 

Miehitettyjen alueiden tilanteesta

Tällä hetkellä sellaisen siviiliväestön tilanne miehitetyillä alueilla on hyvin huolestuttava, joiden ei ole mahdollista matkustaa Venäjän puolelle. Merkittävin tekijä tälle on se, että miehitettyjen alueiden ns. viranomaiset ovat sulkeneet pysyvästi tai lähes pysyvästi kaikki muut paitsi Stanytsia Luhanskan rintamalinjan ylittävän reitin. Horlivkan luoteispuolella sijaitsevan Majorsken ja Donetskin lähistöllä sijaitsevien Marinkan ja Novotroitsken tarkastusasemien kautta toimitetaan miehitetyille alueille säännöllisesti ukrainalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden lähettämää hätäapua.

Miehitettyjen alueiden siviiliväestöstä heikoimmassa asemassa ovat eläkeläiset sekä pienituloiset, joihin ryhmiin näyttää miehitettyjen alueiden ns. viranomaistahoilta kohdistuvan selkeää kiusaamista ja painostusta, mikäli henkilö kieltäytyy ottamasta Venäjän tai ”kansantasavaltojen” passin. Tällä hetkellä Venäjän passilla näyttää olevan ”ohituskaista”, sellainen halukkaan näyttää olevan mahdollista saada nopeammin kuin ”kansantasavaltojen” passin.

Jos miehitettyjen alueiden eristyneen luonteen vuoksi aiemmat koronavirusvariantit eivät romahduttaneet alueen terveydenhuoltosektoria, vaikka venyttivätkin ne kestokykynsä yli, niin nykyinen deltavariantti on riehunut Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla jo pidemmän aikaa. Donetskissakin sairastuneita on kehotettu sairastamaan kotona, koska koronavirusosastot ovat jo aikaa sitten ohittaneet kantokykynsä.

Alueella ei myöskään näyttäisi olevan minkään sortin organisoitua rokotusohjelmaa käynnissä, ainakaan ystävämme ja tuttumme eivät ole sellaisesta puhuneet. Toisaalta vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla virallinen suhtautuminen koronavirusepidemiaan oli torjuva – propagandistinenkin. Mikä ei toisaalta ole ihmekään, koska miehitetyillä alueilla tuotetaan koronaviruspropagandaa useammallakin kielellä, myös suomeksi päätoimittelija Janus Putkosen toimesta julkaistavaksi Uudessa MV-lehdessä ja muissa vale- ja propagandamedioissa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.osce.org/chairmanship/457885

2. http://euromaidanpress.com/2021/10/28/berlin-concerned-by-ukraine-using-bayraktar-drone-but-not-by-russian-separatist-side-using-banned-weapons/ 

3. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

4. Ukrainan suorittamasta lennokki-iskusta enemmän blogissa: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle.

5. https://www.osce.org/files/f/documents/d/0/502167.pdf 

6. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/503569 

7. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/503332 

Kirjoituksen laadinnassa lähteinä on käytetty myös Novynarnian (1 ja 2) sekä Операція об'єднаних сил eli Joint Forces Operationin julkaisemaa aineistoa.


tiistai 2. marraskuuta 2021

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle

 

Palaan tämän kirjoituksen myötä droonien ja erilaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttöön Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Vuosi sitten lokakuussa kirjoitin laajahkon blogin ”droonisodasta” Itä-Ukrainassa,* jossa huomioni kohdistui erityisesti Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien yksiköiden, kuten kansalliskaartin ja rajajoukkojen sekä vapaaehtoisjoukkojen pudottamiin venäläisiin tiedustelulennokkeihin. Tarkastelun pääpainon ollessa Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden menettämissä tiedustelulennokeissa (ja muissa miehittämättömissä lentolaitteissa). Kyseistä blogia edeltävässä kirjoituksessani, samaisen vuoden toukokuussa, loin lyhyen katsauksen sodan osapuolten sekä ETYJ:n tapaan käyttää drooneja sekä muita miehittämättömiä lentolaitteita Ukrainan sodassa.**

Kirjoituksessani viittauksen omaisesti nostin esille sen seikan, jonka moni on jättänyt huomiotta (tai unohtanut), nimittäin, vaikka Syyriassa käynnissä oleva sota nostetaan usein esille Venäjän modernien asejärjestelmien testikenttänä, tuolloin jää (tai jätetään) huomiotta Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen ulottuen aina psykologiseen sodankäyntiin ja vaikuttamiseen.

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt 13. lokakuuta 2021 mennessä 139 tiedustelulennokkia ja nelikopteria. Todennäköisesti ensimmäisen tiedustelulennokkinsa Venäjä menetti toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, malli kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimien tiedustelulennokkeihin. (1) Ukrainan haltuun päätynyt, tuhoutunut tiedustelulennokki, kuului ensimmäisiin konkreettisiin todisteisiin siitä, että Venäjä osallistuu suoraan Ukrainan sotaan, ettei kyse ole pelkästä Itä-Ukrainaan toimitetusta ”kivääriavusta”.

Kyseisessä kirjoituksessa Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen käytössä oleva kalusto toimintatapoineen sai olemattoman huomion, jota edes joiltain osin pyrin korjaamaan tämän kirjoituksen myötä. Huomioidessamme kokonaisuuden, raflaavalle otsikolle on sijansa, nimittäin sodan alettua Ukrainan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Strizh (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3)

Sodan kuluessa Yhdysvallat on toimittanut Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei ymmärtääkseni täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa – sittemmin yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio ovat käynnistäneet mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Edellisiäkin merkittävämpänä muutoksena on pidettävä Ukrainan ja Turkin yhteistyötä, johon sisältyi ensimmäisessä vaiheessa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista, joilla voidaan myös operoida ilmasta maahan. (4) Tällä hetkellä Ukrainan ilmavoimilla on operatiivisessa käytössä kuusi Bayraktar TB2 lennokkia, ilmavoimien tilauskannan käsittäessä vielä 48 vastaavaa lennokkia. Viime kesäkuussa Ukrainan merivoimat sai ensimmäisen Bayraktar TB2 yksikön käyttöönsä, vuoden 2022 loppuun mennessä merivoimille pitäisi toimittaa vielä neljä lennokkia lisää.

Sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa. Tänä syksynä Ukrainan asevoimat sai turkkilaisen Bayraktar TB2 lennokin myötä käyttöönsä uuden elementin – kyvyn operoida ilmasta maahan. Aiemmin ilmasta maahan operaatioita ovat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla.

 

Bayraktar TB2 lennokki Donbasissa

Ukrainassa Bayraktar TB2 lennokilla operoivat tällä hetkellä maan ilmavoimat sekä merivoimat. Ilmavoimat on suorittanut lentoja maan lounaisosissa ja Mustanmeren yllä (Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsipuolella) noin puolen vuoden ajan ennen operointia Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Merivoimille ensimmäinen Bayraktar TB2 lennokki luovutettiin aiemmin tänä vuonna.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla aiemmin tänä vuonna. (5) Lokakuun 26. päivä siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6) Hranitnen kylään ja sen ympäristöön kohdistunut tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys vaurioitti ja tuhosi siviilirakennuksia sen ohella, että iskussa kaatui yksi Ukrainan asevoimien sotilas, 93. mekanisoidun jalkaväkiprikaatin vahvuuteen kuulunut, ylikersantti Georgi Halikov sekä haavoittui yksi Ukrainan asevoimien sotilas. (7)

D-30 Ljaguška kanuunahaupitsi hetkeä ennen iskua, kuvakaappaus Roman Donikin julkaisemalta videolta.










Alue, jolle Ukraina teki ensimmäisen ilmaiskun Bayraktar TB2 lennokilla.











Kokonaiskuva rintamalohkosta.











Ilmaiskussa Bayraktar TB2 lennokista ammuttiin 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsiin Roketsanin MAM eli Mini Akıllı Mühimmat (engl. Smart Micro Munition) laserohjatun ammuksen versio MAM-C. Kyseessä on pienikokoinen laserohjattu ammus, jonka kantama on 8 km ja kokonaispaino 6,5 kg. Tietojeni mukaan kyseiseen versioon päädyttiin, jotta minimoitaisi mahdollisten oheistappioiden (=siviiliuhrit) määrä. Mieleeni nousee myös ajatus viestin välittämisestä viholliselle – Bayraktarien myötä sodankäynti saa uuden elementin.

Aiemmin sotavuosina ilmaiskuja lennokeilla ja nelikoptereilla ovat suorittaneet Venäjän johtamiin joukkoihin kuuluvat yksilöt. Merkittävin osa iskuista on suoritettu kustomoiduilla kiinalaisvalmisteisilla DJI Phantom 4 nelikoptereilla, kohteiden vaihdellessa sotilaskohteista siviilikohteisiin. Kohteiden joukossa on myös ollut Ukrainan asevoimien kenttälääkintäyksiköitä. (8) Kyseinen DJI Phantom 4  nelikopteri voidaan varustaa esim. yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla tai vaihtoehtoisesti käsikranaateilla. Havaintojen mukaan yksittäisiä kertoja tällaisiin nelikoptereihin on kiinnitetty räjähdepanos, jolloin nelikopteri toimii eräänlaisena ”vaanivana aseena” (loitering munition).  Aseistetulla nelikopterilla hyökätään tavanomaisesti pehmeitä maaleja tai kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Huomionarvoista on se, että nämä iskut harvemmin ovat ylittäneet uutiskynnystä, toisin kuin Ukrainan itsepuolustuksellinen operaatio, jonka jälkeen saksalaisdiplomaatti esitti Ukrainalle huolestumisensa sodan eskaloimisesta – huolta ei kuitenkaan herättänyt siviilikohteisiinkin kohdistettu venäläisjoukkojen tykistökeskitys. (9)

Edellisten lisäksi on enemmän kuin todennäköistä, että yksittäiset Venäjän varustamat sabotaasiryhmät iskivät Ukrainan asevoimien ammusvarastoja ja -varikkoja vastaan sodan alkupuolella joko kustomoiduilla nelikoptereilla tai jollain muilla (tunnistamattomilla) miehittämättömillä ilma-aluksilla.

On a number of occasions, starting in October 2015, incendiary drone attacks have been identified as taking place against Ukrainian arms depots as a component of Russian linked antimateriel operations” (tohtori Robert J. Bunker, U.S. Army War College). (10)

Näissä tapauksissa lennokki tai nelikopteri on todennäköisimmin varustettu ZMG-1 termiittikranaatilla/ -kranaateilla, jollaisen ukrainalaissotilaat löysivät joulukuussa 2015 tapahtuneen ammusvarikon räjäytysyrityksen jälkeen. Tuolloin ammusvaraston alueelle pudotettiin yhteensä 14 kranaattia, jotka sytyttivät yksittäisiä paloja mutta eivät saaneet aikaan mittavaa räjähdystä.

* * *

Bayraktar TB2 lennokin käyttö ilmasta maahan operaatioihin muuttaa asetelmaa sotatoimialueella. Ukrainan sotilasoperaation (Joint Forces Operation) komentajan kenraaliluutnantti Sergei Naevin mukaan maa valmistautuu seuraaviin ilmasta maahan operaatioihin vihollista vastaan, samalla Ukraina on ilmaissut halukkuuden ryhtyä valmistamaan paikallisesti Bayraktar TB2 lennokkeja. Tuotantolaitoksia ei tietenkään hetkessä rakenneta, vaikka hyödynnettäisi jo maassa olevaa ilmailutuotantoa, mutta sodan pitkittyessä tällainen järjestely epäilemättä hyödyttäisi Ukrainaa mahdollistaen laajemman lennokkien operatiivisen käytön vihollista vastaan reilut 350 kilometriä pitkällä rintamalla.


Marko


Lähteet:

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/ 

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://novynarnia.com/2021/11/01/zagybli-zhovtnia-2021/ 

8. https://www.pravda.com.ua/news/2020/03/9/7242985/ 

9. http://euromaidanpress.com/2021/10/28/berlin-concerned-by-ukraine-using-bayraktar-drone-but-not-by-russian-separatist-side-using-banned-weapons/ 

10. https://www.rferl.org/a/ukraine-exploding-munitions-security-concerns-russia/28777991.html 

Kirjoituksessa hyödynnetty myös Roman Donikin, Informnapalmin ja Novynarnian toimittamaa aineistoa sekä liveuamap.com ja Google Earth-sivuja.

*: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja.

**: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa.


torstai 28. lokakuuta 2021

Moskoviitti ”sakkopaikalla” –

 

näin etsimme ja löydämme paikan, johon ”bemari” on pysäköity

Siitä huolimatta, että Ukrainassa käynnissä oleva sota siihen nivoutuvine elementteineen on repinyt hajalle miljoonien ihmisten elämän ja omalta osaltaan hajottanut sopimusperusteista maailmaamme horjuttaen vakautta kautta mantereen, lähestyn tässä kirjoituksessa sodan oheisilmiötä leikkimielisesti, johon toki sisältyy opetuksellisia elementtejä. Elementtejä, joita olen oppinut muilta ja joita tässä kirjoituksessa, omalta osaltani, haluan jakaa eteenpäin.










Twitterissä käyttäjä @666_mancer jakoi yllä olevan kuvan 23. lokakuuta, saatetekstillä, jossa mainittiin kuvan olevan Donetskista, joten halusin testata, kuinka helposti Donetskista on löydettävissä alue, jossa kuvan rynnäkkövaunu on parkissa.

Tehtävääni luonnollisesti helpotti se, että tiedossani oli ennalta alueen ohella paikkakunta (Donetsk) ja koska kyseessä on tuore kuva, kyse on alueesta, joka on ollut miehitettynä useamman vuoden ajan. Tehtävääni helpotti myös se, että olen vieraillut Donetskissa useita kertoja ennen sotaa ja miehitystä, viimeisimmän vierailun ajoittuessa syyskesään 2013. Rakennuskanta sinällään näytti sellaiselta, jota voi nähdä Donetskissa, joten oli oletettavaa, että ennakkotieto paikkakunnasta piti paikkansa. Kuva on kuitenkin sen verran epäselvä, ettei kylteistä tai viitoista saanut selvää, joten ne eivät johdattaneet minua tarkan sijainnin jäljille. (Huomioitavaa on myös se, että miehitysvuosien aikana osa Donetskin kaduista ja aukioista oli nimetty uudelleen – virallisesti tai epävirallisesti, paikoin tämä nimien vaihto näkyy myös karttapalveluissa).

Donetsk itsessään oli reilun miljoonan asukkaan kaupunki ennen miehitystä, neuvostoaikaisia tiilirakennuksia löytyi laajalta alueelta ympäri kaupunkia. Kuvassa kuitenkin näytti olevan ajolankoja, mikä helpotti tehtävääni – ei siis tarvinnut käydä läpi koko laajaa kaupunkialuetta ulottaen etsintä mahdollisesti Makiivkankin puolelle.










Entuudestaan tiesin, että Donetskissa oli ennen miehitystä käytössä raitiovaunujen lisäksi johdinautoja (trolley bus), ja koskapa kuvassa ei näy ratakiskoja, on pääteltävissä, että alueella on kulkenut johdinautolinja jossain vaiheessa ts. kuva on otettu johdinauton reitin varrelta.

Seuraava tehtävä oli googlata mitkä olivat Donetskin johdinautojen reitit ennen sotaa. Miehitysvuosina reitteihin on tullut muutoksia (ne ovat lyhentyneet ja niillä ajetaan epäsäännöllisemmin), mutta päätin lähteä liikkeelle reittikartasta ennen sotaa. Google antoi niinkin yksinkertaisella haulla, kuin ”trolley bus + Donetsk” linkkejä kaupungin julkisen liikenteen reitteihin, esim. sivulta eway.in.ua löytyi Donetskin johdinautojen reittikartat. (1)









Kuten kuvasta voi päätellä, johdinautoilla ajetaan hyvin laajalla alueella Donetskin kaupunkia – pohjoisessa Kyivskyin kaupunginosasta etelässä Širokiin alueelle Mariupoliin vievän pikatien varrella, ja lounaassa rautatieasemalta kaakkoon Budonivskyin alueelle.

Ennen sotaa Donetskin kaupunkialueella ajettiin johdinautoilla yhdellätoista reitillä, eikä julkaistu kuva suoraan johdattanut minua oikealle alueelle.

Kuvan ajolangat sijaitsivat tiiviin kaupunkiympäristön keskellä. Havainto helpotti tehtävää vain hiukan, koska käytännössä kaikki johdinautoreitit kulkevat jossain vaiheessa tiiviin tai hyvin tiiviisti rakennetun kaupunkiympäristön keskellä. Kuva antaa myös vihjeen siitä, että kyseessä olisi johdinautoreitillä sijaitseva kääntöpaikka, joita niitäkin on reiteillä yhteensä enemmän kuin reittien alku- ja päätepisteitä.

Kuvassa taustalla häämöttää kuitenkin harmaa korkeahko toimistotalo tai kerrostalo. Donetskin vierailuiltani muistin, että keskustan alueella ja eräillä muilla alueilla, esim. Leninskyi prospektin varrella, on harmahtavia korkeita neuvostoaikaisia rakennuksia. Lähdin käymään reittejä läpi keskusta-alueelta poispäin.

Vaikka edellä kirjoitinkin, että kääntöpaikkoja on enemmän kuin reittien alku- ja päätepisteitä, niin pidin kuitenkin hyvin todennäköisenä sitä, että kuvassa on kääntöpaikka. Avasin kaikki johdinautojen reitit kartalle ja tämän jälkeen kävin vertaamaan reittikarttaa Donetskin Google Map-karttaan, potentiaalisia kohteita tarkastelin luonnollisesti Street View-näkymässä.

Donetskin keskustasta ja keskustan tuntumasta löytyi muutamia potentiaalisia  ehdokkaita, joita ryhdyin tarkastelemaan tarkemmin Google Map-satelliittikarttaa sekä Street View-näkymää hyödyntäen. Tästä joukosta oikea paikka löytyikin, kuvan BMP-2 (kuva on hiukan rakeinen, mutta näyttää siltä, että kyseessä on modifioitu BMP-2) on pysäköity johdinautolinja 8:n kääntöpaikalle  Проспект Миру:lla (Google Maps: Myru Avenue), viereiselle vul. Universitetskalle on reititetty useampi johdinautolinja.



















Muistutan lukijaa, että tehtävässä minua auttoi verrattoman paljon tieto paikkakunnasta (muistetaan häviävän pieni mahdollisuus väärälle tiedolle) sekä se, että olen vieraillut Donetskissa useita kertoja ennen sotaa, joten kaupunki ei ollut aivan tuntematon minulle. Mikäli paikkakuntaa ei olisi mainittu, etsintä olisi ollut olennaisesti hankalampi mutta ajolankahavainto olisi jo hiukan avustanut minua kuin myös kuvassa näkyvä rakennuskanta ja tien leveys, joiden tietojen perusteella oli mahdollista haarukoida potentiaalisia ehdokkaita tarkemmin.

Sotatoimialueella trolley bus-linjoja on tai on ollut useissa kaupungeissa, näistä kaupungeista yhdeksän muuta on Donetskin lailla miehitetyillä alueilla eli paikantamistehtävä olisi muuttunut vaikeammaksi mutta ei mahdottomaksi. Osa näistä paikkakunnista, kuten Vuhlehirs'k, ovat niin pieniä, ettei niiden silmämääräiseen kartoittamiseen olisi mennyt montaa minuuttia, käytännössä osan paikkakunnista olisi voinut sulkea pois silmäilyn jälkeen.

 

Marko


Lähde:

1. https://www.eway.in.ua/en/cities/donetsk/routes 


Hyödynnetty myös Google Maps ja Google Earth-palveluiden tarjoamia sisältöjä (esim. Street View).