Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1

Aloitin viime vuoden puolella blogisarjan ”Venäjä sotii Ukrainassa”, tämä blogi ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” lopettaa kyseisen blogisarjan. Käytäntö kuitenkin sanelee, että tämä aihealue muodostaa oman blogisarjan, koska tarkoituksenani on aiempaa seikkaperäisemmin käydä läpi sellaista venäläisaseistusta Itä-Ukrainassa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja vain harvoissa tapauksissa Venäjän ulkopuolelle. Käytännössä tässä ja tulevissa blogeissa käyn läpi sellaisia aseita ja asejärjestelmiä, jotka omalta osaltaan todistavat sen, että Venäjän valtio sotii Ukrainassa, että kyse ei ole ”vapaaehtoisista” vaikka Venäjän johto edelleen tätäkin narratiivia toistaa sen ohella, että entistä useammin totuus tulee esille joko suoraan tai se on luettavissa rivien välistä.

Blogisarjaan ”Venäjä sotii Ukrainassa” kuuluu seuraavat blogit:

                                                                         

”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa” (8.10.2018)                                         

”Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyssä Itä-Ukrainassa” (16.10.2018)

”Venäläisjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainanmiehitetyillä alueilla” (29.10.2018)

Venäjän miehittämänsä Krimin niemimaan lisääntyvän varustamisen huomioin blogissa ”Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata” (19.12.2018)

Kirjoitin helmikuussa 2018 lyhyehkön blogin ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” – tämä kirjoitus on kyseiseen kirjoitukseen verrattuna olennaisesti laajempi ja seikkaperäisempi selonteko aiheesta, mikä on merkittävin syy sille, että kirjoituskokonaisuus käsittää useamman kuin yhden blogin. Kirjoitusta laajentaa omalta osaltaan se, että haluan aiempaa seikkaperäisemmin käydä läpi todisteita sellaisista asejärjestelmistä, joista on varmennettuja kuva- tai videohavaintoja Itä-Ukrainasta ja jotka täten omalta osaltaan todistavat Venäjän suorasta osallistumisesta Itä-Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan sekä alueen miehitykseen. Tässäkään kirjoituksessa en kuitenkaan ryhdy seikkaperäisesti käsittelemään jokaista havaintoa aseista tahi asejärjestelmistä, kustakin merkittävästä havainnosta olisi mahdollista kirjoittaa oma erillinen blogi, laitan kuitenkin muutamien havaintojen kohdalla linkit artikkeleihin, joita on julkaistu esim. Bellingcatin tai Informnapalmin toimesta.

Aikanaan kimmokkeen ensimmäiselle aihetta käsitelleelle blogilleni antoivat lukuisat keskustelut sosiaalisessa mediassa sekä erilaisilla keskustelufoorumeilla ns. pro-Venäjä-henkilöiden kanssa. He toistivat ja toistavat edelleen tarinaa ”venäläisvapaaehtoisista”. Toisinaan keskustelut päättyvät tavattoman kömpelöihin yrityksiin selittää sitä, kuinka Ukrainaan on voinut päätyä kalustoa, jota Ukraina ei koskaan ole Venäjältä ostanut, mutta jollaisia on kuvattu näiden ”kansantasavaltojen” alueella sodan aikana.  Eräässä tällaisessa keskustelussa minulle esitettiin väite, jonka mukaan Ukraina oli ostanut kolmannelta maalta venäläisen Pantsir-S1 -ilmatorjuntajärjestelmän ja myynyt sen sitten eteenpäin Itä-Ukrainan ”kansantasavaltoihin”, jossa sellainen kuvattiin ja näitä kuvia esitettiin todisteina Venäjän läsnäolosta Ukrainassa. Occamin partaveitsi…

Taustoitusta

Venäjän rooli oli ilmeinen väkivaltaisuuksien alettua Ukrainan itä- ja eteläosissa hyvin pian Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen jälkeen helmi-maaliskuussa 2014. Ennen huhtikuun puoltaväliä väkivaltaisuudet ja mellakat eskaloituivat aseelliseksi yhteenotoksi Venäjän sotilastiedustelu GRU:n (GU:n) upseeri Igor ”Strelkov” Girkinin vallattua miehineen Slovjanskin ja Kramatorskin kaupungit Ukrainan itäosissa Donetskin luoteispuolella. Kevään ja kesän kuluessa tämä aseellinen yhteenotto eskaloitui sodaksi, johon ottaa edelleen osaa joukkoja myös Venäjän asevoimista ja maan muista turvallisuuselimistä. Strelkovin mukaan ilman heitä, mitään sotaa ei olisi tullut. Olisi nähty Odessan verilöylyn toisinto, joitain kymmeniä kuolleita ja Ukraina olisi kukistanut liikehdinnän. (1)

Venäjän rooli väkivaltaisuuksien lietsonnassa oli ilmeinen alusta alkaen, tästä huolimatta läntinen media toisti – ja toistaa usein edelleen – Venäjän valheellista narratiivia Ukrainan sodasta ”sisällissotana” tai ”separatismina”. Ukrainan sota ei kuitenkaan ole ollut mitään näistä maalis-huhtikuusta 2014 alkaen, elementtejä separatismiin toki oli, mutta operatiivinen johto ja koko operaation suunnittelu oli, toteutettiin Ukrainan rajojen ulkopuolelta. Edellisen ohella alusta pitäen merkittävässä roolissa olivat venäläiset erikoiskoulutuksen saaneet sotilaat ja turvallisuusjoukkojen jäsenet.

Venäjä alkoi toimittaa laajemmin aseita sekä joukkoja Ukrainan alueelle hallinnassaan olevien rajaosuuksien kautta niinkin varhain kuin toukokuun 2014 alussa, jolloin muun muassa Vostok pataljoonaan kuuluvia yksiköitä saapui Donbasin alueelle, jossa heitä osallistui ”Voitonpäivän” -paraatiin Donetskissa 9. toukokuuta 2014 taistelutoimien rinnalla. (2)

Kesäkuun alkupuolella Ukrainan viranomaiset ilmoittivat ensimmäisen kerran Venäjältä rajan yli Ukrainaan saapuneen raskasta kalustoa, kuten taistelupanssarivaunuja. Viimeistään heinäkuussa 2014 kansainvälisen median olisi pitänyt ruveta käyttämään Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta riittävän täsmällisiä termejä vähättelyn sijaan. Heinäkuun 11. 2014 Venäjän asevoimat tulitti Venäjän maaperältä Ukrainan asevoimiin kuuluvan yksikön leiriä Zelenopillyan alueella Luhanskin oblastissa, Ukrainan kaakkoisosassa (3) ja 17. heinäkuuta, jolloin Malaysian Airlinesin lento MH17 pudotettiin Itä-Ukrainassa koneen ollessa alueen yllä, joka oli Venäjän ja sen proxy-joukkojen hallinnassa. Venäjän 4D-disinformaatiosta huolimatta paljastui varsin pian se, että kone pudotettiin ohjuksella, joka laukaistiin alueelta, joka ei laukaisuhetkellä ollut Ukrainan hallinnon kontrollissa (huom. ei ole vieläkään). Mittavan todisteaineiston myötä on lopulta kyetty seikkaperäisesti selvittämään ohjuksen laukaisseen 9K37 M1 "Buk" TELAR’in reitti Venäjältä Itä-Ukrainaan Ukrainalta miehitetyille alueille kuin myös yksikkö (Kurskin alueelle sijoitettu 53. ilmatorjuntaohjusprikaati), johon kyseinen "Buk" TELAR kuului. (4)

Sodan ensimmäinen kesä kääntyi päätökseen Venäjän lähetettyä elokuussa ensin ensimmäisen ”humanitaarisen kolonnan” (eli Гумконвой*) laittomasti rajan yli Ukrainan maaperälle, joidenkin päivien kuluttua Venäjä aloitti laajamittaisemman hyökkäyksen maavoimiin sekä maahanlaskujoukkoihin kuuluneilla yksiköillä kääntäen sodan suunnan. Hyökkäys ja sitä seurannut alueiden valtaus yhdessä syksyn ja talven 2015 ajan aaltoilleiden taisteluiden myötä asetti rintamalinjan lopulta jotakuinkin nykyiselle sijainnilleen.

Venäläiskalustoa sotatoimialueella

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on havaittu kymmeniä sellaisia asejärjestelmiä, joita Venäjä ei ole koskaan myynyt Ukrainalle, joukossa on myös runsaasti sellaisia asejärjestelmiä, joita Venäjä ei ollut ennen käynnissä olevan sodan alkua myynyt lainkaan ulkomaille – käynnissä olevan sodan aikana eräistä asejärjestelmistä on tehty Venäjän toimesta kauppoja sellaisten valtioiden kuin Syyria kanssa. Koska Itä-Ukrainassa on tehty niin mittava joukko havaintoja venäläisistä asejärjestelmistä, tiedustelulennokeista, elektronisen sodankäynnin laitteista, ilmatorjuntajärjestelmistä tms. niin kaikista en julkaise kuvaa, mutta pyrin nimeämään havaintopaikkoineen niin suuren joukon kalustoa kuin mahdollista, osan valokuvineen. Jaottelu tulee noudattamaan seuraavaa mallia:

- taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot

- tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet

- ilmatorjunta

- elektronisen sodankäynnin välineet, tutkat, viestintä tms.

- tiedustelulennokit

- pienikaliiperiset aseet, henkilökohtainen varustus

- muut

Taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot

Tässä osiossa huomioin myös MRAP-ajoneuvot, jollaisia venäläisten erikoisjoukkojen ohella muun muassa PMC Wagneriin kuuluvat yksiköt ovat käyttäneet taisteluissa. MRAP-ajoneuvo on Mine-Resistant Ambush Protected -ajoneuvo, jollainen esim. venäläisten käyttämä KAMAZ-43269 ”Vystrel” on.

Vanhemman ja ikääntyneemmän kaluston ohella venäläisjoukot ja heidän proxy-joukot ovat sotineet Itä-Ukrainassa uudemmilla käytössä olevilla taistelupanssarivaunuilla, kuten T-90A, T-72B, T-72BA ja T-72B3 sekä T-72S1 taistelupanssarivaunuilla, joka on vientiversio T-72B1 taistelupanssarivaunusta. T-72S1 panssarivaunuja Venäjä toimitti Iranille ja Venezuelalle vuosikymmenen alkupuolella.

Yllä Venäjän asevoimien T-90A taistelupanssarivaunuja on kuvattu etenkin Luhanskin oblastin alueella. Kuvan T-90A on kuvattu ja videoitu Luhanskin alueella, kyseinen vaunu kuuluu Venäjän asevoimien 136. mekanisoidun prikaatin vahvuuteen.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet T-72B3 taistelupanssarivaunuja taisteluissa muun muassa Luhanskin, Ilovaiskin sekä Debaltseven alueella. Kuvassa olevan brittiläisen, Venäjälle työskentelevän, propagandisti Graham W. Phillipsin takana näkyy T-72B3 taistelupanssarivaunu. Kyseinen video, jolta kuvakaappaus on, kuvattiin Graham W. Phillipsin toimesta Debaltseven taisteluiden aikana helmikuussa 2015.

Tuhoutunut T-72BA (1999 model). Ensimmäisen kerran vaunutyyppiä havaittiin Ukrainassa loppukesästä 2014. Elokuussa ’14 Ilovaiskin lähellä Starobesheven alueella käydyssä taistelussa ukrainalaisjoukot tuhosivat useamman venäläisen T-72BA taistelupanssarivaunun. Vaunuista osa kuului Venäjän maavoimien 21. mekanisoidulle kivääriprikaatille.

T-72S1 helmikuussa 2016 Bilen kylän alueella miehitetyssä osassa Luhanskin oblastia, vaunut on kuvattu M04 moottoritien lähellä sijaitsevalla aidatulla tehdas/ varastoalueella – 2,5 km länteen Zbirnen rautatieasemasta. Kuva alun perin Bogdan Sevastyanovin Vkontakte-tililtä.

Kamaz-43269 "Vystrel" /BMP-97 Vystrel (mod. Dozor-M) Luhanskissa, ul. Karpinskoholla. Venäjällä Vystreliä on virallisesti luovutettu FSB:n alaisuudessa toimiville Venäjän rajajoukoille sekä Venäjän asevoimille. BMP-97 ”Vystreliä” on myös toimitettu kolmansiin maihin: Syyriaan, Kazakstaniin ja Azerbaidžaniin.

Venäläisen palkkasotilaita välittävään PMC Wagneriin kuuluvalla yksiköllä oli käytössä ”Vystrel” MRAP-ajoneuvoja muun muassa Debaltseven taistelussa tammi-helmikuussa 2015. (5)

GAZ-3937 "Vodnik" kuvattuna Krasnodonissa Luhanskin oblastin alueella. Kuva on kuvankaappaus videolta, joka laitettu jakoon 12. tammikuuta 2015 Lugansk Today toimesta. ”Vodnikia” on toimitettu Venäjän asevoimille jonkin verran, sotatoimissa sitä on aiemmin käytetty toisessa Tshetshenian sodassa ja Georgian sodassa. Ajoneuvoja on myös havaittu Syyriassa, varmuutta ei ole ovatko ne olleet Venäjän tai Syyrian asevoimien vaiko venäläisen palkkasotilaita välittävän yrityksen käytössä. Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjä on toimittanut ajoneuvoja myös Uruguaihin.

GAZ 2330 4x4 Tigr kuvattuna marraskuussa 2017 miehitetyssä Luhanskissa (kuva julkaistu twitterissä 23.11.2017 via @sashakots). GAZ 2330 4X4 Tigr on laajemmin käytössä Venäjän asevoimilla ja Venäjän merijalkaväellä. Venäjän maahanlaskujoukot (VDV) on varustettu Tigr-M-versiolla. Itä-Ukrainassa vastaavaa kalustoa on ollut etenkin erikoisjoukkojen sekä Venäjällä sisäisestä turvallisuudesta vastaavien yksiköiden käytössä.

Venäjän asevoimien tuhottu BTR-82A kuvattuna Donbasissa, Itä-Ukrainassa. BTR-82A otettiin Venäjällä varsinaisesti palveluskäyttöön 2013, kuvan tuhotun yksilön ohella Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on tehty lukuisia havaintoja Venäjän asevoimien BTR-82A miehistönkuljetusajoneuvoista, esim. Venäjän maavoimien 18. ja 136. mekanisoiduille kivääriprikaateille kuuluvia BTR-82A miehistönkuljetusajoneuvoja on kuvattu Luhanskin oblastin alueella. (6 ja 7)

Ukrainan maahanlaskujoukkojen varustukseen kuului sodan alkaessa myös BMD-2 rynnäkköpanssarivaunuja, Venäjä on kuitenkin toimittanut Itä-Ukrainaan joukoilleen päivitettyjä versioita BMD-2 rynnäkköpanssarivaunusta PL-1-01 (OU-5) valonheittimellä varustettuna, jollaisia Ukrainan asevoimilla ei ole käytössä. (8) Tämä käy esimerkiksi siitä, kuinka pienelläkin muutostyöllä iäkkäämpi asejärjestelmä on mahdollista muokata sellaiseksi, ettei vastaavaa ole Ukrainan asevoimilla käytössä. Samoin ikääntyneitä MT-LB -kuljetuspanssarivaunuja on Venäjällä päivitetty MT-LB VMK:si, jolloin niihin on asennettu 12,7 mm Kord konekivääri, moottorin ollessa 240 hevosvoimainen YaMZ-238VM – jälleen kombinaatio on sellainen, jollaista Ukrainan asevoimilla ei ole käytössä.

* * *

Ensimmäinen osa on syytä päättää tähän, jotta teksti olisi lukukokemuksena mielekäs eli ei liian pitkä. Seuraavassa osassa käyn läpi venäläisjoukkojen aseistuksesta kohdat ”tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet” ja ”ilmatorjunta”, jota ryhdyn työstämään lähipäivinä.

Marko

1. https://themoscowtimes.com/articles/russias-igor-strelkov-i-am-responsible-for-war-in-eastern-ukraine-41598 

2. https://www.youtube.com/watch?v=Oy0WrD9izNo 

3. Donbas in Flames s. 39.

4. https://www.youtube.com/watch?v=fqdW3_0pPr4 

5. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/08/merkittavia-havaintoja-ukrainan-sodasta.html 

6. Donbas in Flames s. 74.

7. https://informnapalm.org/en/russian-tigr-afvs-136th-brigade/ 

8. https://informnapalm.org/en/russian-upgraded-bmd-2-and-kamaz-5350-in-occupied-donetsk/ 

*: Гумконвой eli “humanitaarinen kolonna”, nimitys Гумконвой vihjaa kolonnan sotilaalliseen luonteeseen. конвой eli saattue-sanaa käytetään tavallisesti asevoimien kolonnista. 

Oliko Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottaminen vahinko?

Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER:n (lento MH17) pudottamista Itä-Ukrainan yllä 17. heinäkuuta 2014 pidetään yleisesti vahinkona – sodan ikävänä sivujuonteena, ennakoimattomana tapahtumana. On sanottu, että kukaan ei pudottaisi tahallaan matkustajalentokonetta, mikä ei tietenkään ole riittävä todiste sen puolesta, että kyseessä on todellisuudessa vahinko – kyseinen todiste kertoo enemmänkin meidän omasta toiveesta ja halusta pitää yllä edes tietynlaista illuusiota siitä, että moiseen brutaaliuteen emme tahallisesti – tarkoituksella – ryhdy. Tällaiset perusteet eivät mielestäni riitä syyksi pitää tekoa vahinkona, muiden tekijöiden joukosta voi löytyä perusteita sille, että kyseessä oli vahinko – ikävä sodan ”oheistapahtuma”.

Siinä vaiheessa, kun kyseinen matkustajakone oli pudotettu, Donetskin ”kansantasavallan” sotilaskomentaja Igor ”Strelkov” Girkin ”juhlisti” tapahtumaa sosiaalisen median päivityksellä:

“In the area Torez we just hit down An-26, it’s lying somewhere in the mine ‘Progress’… “We warned you — do not fly in ‘our sky’. And here is the video confirmation of the ‘bird dropping’.” (1)

Kyseisen päivityksen “Strelkov” poisti sen jälkeen, kun kävi ilmi, että Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskoneen sijaan he olivat pudottaneet Malaysia Airlinesille kuuluvan Boeing 777-200ER matkustajakoneen.

Igor Strelkovin somepäivitys MH17 pudottamisen jälkeen.

Myös muiden militanttien tiedetään juhlineen kuljetuskoneen pudottamista. MH17 osien putoamisalueelle saapuneille militanteille oli yllätys se, että he löysivät sieltä siviileille kuulunutta omaisuutta sotilasmateriaalin sijaan. He todennäköisesti uskoivat pudotetun koneen kuuluneen Ukrainan ilmavoimille, tämä ei kuitenkaan – jos tarkkoja ollaan – ole minkään valtakunnan todiste sen puolesta, että kyseessä oli vahinko. On nimittäin epätodennäköistä, että alueelle ensinnä saapuneet militantit olivat konkreettisesti tekemisissä ohjuksen laukaisseen, Venäjän asevoimien Kurskin alueelle sijoitetun 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin, Novator 9K37 M1 ”Buk” TELAR:in nro. 332 miehistön kanssa.

”It's 100% a passenger aircraft," Major is recorded as saying, noting that he saw no weapons on-site. "Absolutely nothing. Civilian items, medicinal stuff, towels, toilet paper.” (2)

Pudotuksen jälkeen uutisissa esiintyi myös tietoja siitä, että alueella operoineet Venäjän varustamat militanttijoukot olisivat odottaneet Ukrainan ilmavoimien Antonov-kuljetuskoneen saapumista alueen ilmatilaan. Tällainen tieto on saattanut johtaa siihen, että Buk TELAR:in miehistö on paineisessa tilanteessa toiminut hätäisesti pudottaen kohteen varmistamatta millainen kohde kyseessä on. Kävin viestinvaihtoa heinäkuussa MH17 pudottamisen jälkeen henkilöiden kanssa, joilla on kokemusta Buk-operoinnista Puolustusvoimissa.

Toinen heistä kertoi, ettei Buk TELAR:in tutkalla kyetä luomaan kattavaa tilannekuvaa ilmatilasta, siihen tarvitaan patterin muita yksiköitä (merkittävimmät näiltä osin johtokeskus 9S470 M1 ja maalinosoitustutka 9S18 M1). Hänen mukaansa Buk TELAR:in oman tutkan avulla ei esim. kyetä määrittämään kohteen lentokorkeutta riittävän tarkasti, mikä voi johtaa siihen, että paineistetussa tilanteessa, jollainen taistelutilanne kuitenkin on, päätös voidaan tehdä liian hätäisesti ja vaillinaisin tiedoin – ikävin seuraamuksin.

Sitä, että Venäjän asevoimat oli toimittanut Itä-Ukrainaan yhden Buk TELAR:in patterin sijaan, on myös käytetty perusteena sille, että kyseessä oli vahinko – oli lähdetty soitellen sotaan… Minusta tämä taasen kertoo ennemminkin rikollisesta piittaamattomuudesta.

Itä-Ukrainassa taistelleet ”separatistit” – jolla nimellä kyseisiä Venäjän varustamia joukkoja kesällä 2014 kutsuttiin – pyysivät Venäjältä apua, täsmällisemmin ilmatorjuntaohjuksia, koska Ukrainan ilmavoimat oli saavuttanut alueella täydellisen ilmatilanhallinnan. Tämän ja Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen taisteluissa saamien voittojen myötä ”kansantasavaltoja” uhkasi kukistuminen ja Venäjän ”Novorossija” suunnitelmaa tuhoutuminen.

Tilannekartta 11. heinäkuuta 2014, muutama päivä ennen MH17 pudottamista.

Heinäkuussa 2014 Donetskia ryhdyttiin saarrostamaan, Itä-Ukrainan miehitettyjä alueita uhkasi pilkkoutuminen osiin ukrainalaisjoukkojen toimesta, joten ensimmäisenä toimena Venäjä ryhtyi toimittamaan entistä enemmän ja monipuolisempaa kalustoa alueelle ja sittemmin osallistumaan asevoimillaan aiempaa näkyvämmin sotatoimiin. Buk TELAR toimitettiin Venäjältä rajan yli Itä-Ukrainaan todennäköisimmin 16. – 17. heinäkuuta välisen yön aikana. Ensimmäiset havainnot siitä tehtiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella varhain aamulla 17. heinäkuuta. 2014.

Edellä luettelin yleisimpiä perusteluita sille, että MH17 pudottaminen oli vahinko. On kuitenkin esitetty vastakkaisiakin arvioita siitä oliko kyse vahingosta vaiko ei. Näihin arvioihin ei (toistaiseksi) ole otettu kantaa JIT:n taholta, kuten ei MH17 pudottamista aktiivisesti selvittäneen Bellingcatinkaan toimesta. Mikäli MH17 pudottamisesta päädytään joku päivä istumaan oikeutta, tuolloin todennäköisesti joudutaan ottamaan myös kantaa siihen, oliko teko tahaton vaiko tahallinen. Poliittisesti helpoin ratkaisu on teon nimeäminen tahattomaksi.

Kuybyshevon alue, Venäjä.

Satelliittikarttaan merkitty sijainnit, joissa havaittu 16. ja 26. heinäkuuta 2014, aiempiin satelliittikuviin verrattuna, merkittävällä tavalla poikkeavaa toimintaa (huom. alueella enemmänkin vastaavia pisteitä heinäkuussa 2014). Piste 16. heinäkuuta 2014 on päivää ennen MH17 pudottamista, alueelle on heinäkuun 2. ja 16. välillä sijoitettu jotain – mahdollisesti tykistöä. Jäljistä päätellen pellolla on ajanut ajoneuvoja kyseiselle alueelle, toimintaa on havaittavissa vielä 23. heinäkuuta vaikka samaisella alueella on suoritettu myös peltotöitä. 16. heinäkuuta sijainnin lähellä on havaittavissa myös satelliittikuvassa ajoneuvo liikkeellä kyseisenä päivänä. Satelliittikuvan epätarkkuuden perusteella on vaikea määritellä millaisesta ajoneuvosta on kyse. Värityksestä (vihertävän sävyjä) päätellen kyseessä on sotilasajoneuvo.

16. heinäkuuta 2014 ajoneuvon sijainti alueella.

Vastaavasti 26. heinäkuuta 2014 sijainnissa on 23. heinäkuuta ja 26. heinäkuuta välillä maa-alueelle ilmaantunut 4 selkeästi havaittavaa jälkeä aiemmin havaittavissa olevien ajoneuvojen jälkien lisäksi. Pysyvämmästä toiminnasta ei kuitenkaan ole kyse.

Ukrainan ja Venäjän rajaseutua.

Kuybyshevon 16. heinäkuuta sijainnin ja Pervomais’kyin kylän välimatka on 27,5 km, Buk nro 332 laukaisi MH17 pudottaneen ohjuksen todennäköisimmin Pervomais’kyin kylän länsipuoliselta pellolta.

Sitä onko Kuybyshevon alueelle ollut sijoitettuna Buk TELAR, on tarkastellut blogissaan ”Newly published satellite images show Russian BUK battery East of Kuybyshevo was operational before July 20th 2014” Putin@war olennaisesti tarkemmin ja monipuolisemmin. (3) Hänen blogeissaan esittämiä johtopäätöksiä on kritisoitu muun muassa www.whathappenedtoflightmh17.com/ -verkkosivun kirjoituksessa ”It is very unlikely Russian BUKs were stationed near Kuybyshevo in mid July 2014” (4), joka sekin ansaitsee kritiikkiä osakseen eräiden – liian pitkälle vietyjen – päätelmien tähden. Myöhemmin julkaistut uudet satelliittikuvat osoittavat sen, että Kuybyshevon alueella oli poikkeuksellista aktiivisuutta jo ennen MH17 pudottamista, mikä tieto omalta osaltaan tukee Putin@war-blogin kirjoittajan tekemiä johtopäätöksiä.

Blogitekstissä ”One soldiers VK-album gives more info on the Russian BUKs South of Marinovka” (5) Putin@war esittelee Venäjän asevoimien 67. ilmatorjuntaohjusprikaatissa palvelleen Eshi-Zhalsan Dorzhievin VK-sivuston sisältöä. Osia yksiköstä (Dorzhiev mukaanluettuna), jossa hän on palvellut, oli sijoitettuna Kuybyshevon alueelle kesällä 2014. Eräässä Kuybyshevon lähistöllä otetussa kuvassa Dorzhiev esittelee hatullista tuoreita aprikooseja. Tiedustelin Donetskin alueella ikänsä asuneelta, milloin aprikoosikausi alueella alkaa*. Hänen mukaansa se alkaa yleensä kesä-heinäkuun vaihteessa, joten elokuun 6. 2014 ladattu kuva on voitu ottaa kyseisenä kesänä heinä-elokuussa ennen latauspäivämäärää.  

Yllä olevan perusteella ei voi – eikä pidä – tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä suuntaan tahi toiseen. Venäläisten tutkatietojen perusteella 17. heinäkuuta 2014 Malaysia Airlinesin lennon MH17 lähellä ei ollut muita lentokoneita, sen sijaan Ukrainan ja Venäjän välisen rajan tuntumassa, Venäjän ilmatilassa, Kuybyshevon alueen yllä lensi matalalla tiedustelulennokki. (6)

Russian primary radar data, kuva @KimmoKannala.

Ensinnä herää kysymys, että mitä kyseinen tiedustelulennokki teki tuolloin? Miksi se lensi kyseisellä alueella? Toimiko se linkkinä kahden eri koordinaatin välillä, ja mikäli toimi, mitkä nämä koordinaatit olivat? Tiedustelulennokin lentämiselle rajanpinnassa on muitakin toimivia selityksiä. Venäjän tiedetään tulittaneen omalta maaperältään Ukrainassa sijaitsevia kohteita v. 2014 kesäkuusta alkaen, mikäli Venäjä tuolloin tulitti kyseiseltä alueelta Ukrainan maaperällä sijaitsevia kohteita, tämä selittäisi tiedustelulennokin lentämisen aivan rajantuntumassa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa se, että alueelta on noin parikymmentä kilometriä alueelle, jolta Buk TELAR:in nro. 332 miehistö laukaisi ohjuksen kohti Malaysia Airlinesin lentoa. Lensikö tiedustelulennokki alueella aivan sattumalta, vai kytkeytyikö sen lentotoiminta jollaintapaa Buk TELAR:in operointiin Ukrainassa? On myös hyvä tietää se, että juuri kyseinen osa Venäjää on lähimpänä aluetta, jolta MH17 pudottanut ohjus laukaistiin.

Edellä viittasin mahdollisuuteen, että venäläistykistö olisi tulittanut omalta maaperältään Ukrainassa sijaitsevia kohteita kyseisenä päivänä (17.7.2014) Kuybyshevon alueelta, mikä samalla selittäisi sen, miksi alueen ilmatilassa oli tiedustelulennokki tuolloin. Bellingcat on julkaissut laajan interaktiivisen kartan venäläistykistön toiminnasta Ukrainan vastaisella rajalla. (7)

Heinäkuun 16. Kuybyshevon alueelta tulitetaan neljästä pisteestä Ukrainan puolelle, joista ”Firepoint 78.1” sijoittuu alueelle, jolla oli venäläisjoukkoja 16. heinäkuuta 2014. Sen sijaan 17. heinäkuuta Kuybyshevon alueelta ei Bellingcatin julkaiseman aineiston mukaan tuliteta Ukrainan puolelle, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö alueella olisi voinut olla tuolloinkin tykistötoimintaa, se on kuitenkin epätodennäköisempää.

16. heinäkuuta 2014, kuva Bellingcat.

17. heinäkuuta 2014, kuva Bellingcat.

Se, että 17.7.2014 Kuybyshevon alueelta ei todennäköisesti tuliteta kohteita Ukrainan maaperällä, merkitsee sitä, että tiedustelulennokilla oli tuolloin todennäköisesti jokin muu kuin tulenjohdollinen tehtävä. Kyse saattoi olla tiedustelusta, sitä saatettiin käyttää edellispäivän tykistökeskitysten aiheuttamien vaurioiden/tuhojen kartoittamiseen, tai sillä saattoi olla jokin muu tehtävä – kuten toimia linkkinä kahden pisteen välillä.

Mikäli lentotoiminta liittyy tavalla tai toisella Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottaneeseen Buk TELAR:iin nro 332, heittää tämä melkoisen epäilyn venäläisten ylle. Oliko pudotus vahinko vai jotain muuta? Mikäli oli jotain muuta, mikä oli motiivi matkustajakoneen pudottamiselle? Tarvitaanko mitään motiivia?

Viimeisimpään kysymykseen vastaisin, että yleensä teolla on kuitenkin oltava jokin tarkoitus, jos kyse on tarkoituksellisesta teosta, jos tarkoituksena oli pudottaa jokin siviilikone alueella, on jokin syy teolle oltava. Minun on vaikea uskoa, että ilman mitään syytä ryhdytään tarkoituksellisesti pudottamaan matkustajakonetta. Mikäli taas kyse on vahingosta, asetelma on toinen.

Mikäli kyseessä oli jokin muu kuin vahinko, mahdollisena motiivina saattoi olla tarve sodan eskalaatiolle – jollainen nähtiin vasta elokuussa Venäjän laajemman maaoperaation myötä; tai esim. halu eristää Ukraina länsimaista ja näin helpottaa Venäjän omaa operaatiota, jonka tarkoituksena oli Ukrainan kahlitseminen ”venäläiseen maailmaan” (”Русский мир”) – mikä ei ole onnistunut, Ukraina on taistellut eikä Ukrainaa ole jätetty aivan yksin lännen toimesta.

Itse en näiden tietojen perusteella kuitenkaan ryhdy väittämään, että MH17 pudottaminen olisi varmuudella jotain muuta kuin vahinko, mutta tiedot ovat riittäviä herättämään lisää kysymyksiä ja spekulaatioita, joihin toivottavasti saamme joku päivä vastauksia.

Marko

1. http://www.news.com.au/world/prorussian-separatist-commander-igor-the-terrible-strelkov-allegedly-appears-on-mobile-phone-video-of-mh17-crash-saying-that-was-a-blast/news-story/be76f273256c9b428c50b4dcf57a3c3f 

2. http://www.businessinsider.com/ukraine-militants-mh17-transcript-2014-7?r=US&IR=T&IR=T 

3. http://ukraineatwar.blogspot.com/2016/05/newly-published-satellite-images-show.html 

4. http://www.whathappenedtoflightmh17.com/it-is-very-unlikely-russian-buks-were-stationed-near-kuybyshevo-in-mid-july-2014/ 

5. http://ukraineatwar.blogspot.com/2016/03/one-soldiers-vk-album-gives-more-info.html 

6. https://twitter.com/KimmoKannala/status/978594467069546496 

7. https://bellingcatukraine.carto.com/builder/79a5c4ec-c29d-11e6-9676-0e05a8b3e3d7/embed?state=%7B%22map%22%3A%7B%22ne%22%3A%5B47.17104415159213%2C37.47161865234376%5D%2C%22sw%22%3A%5B47.99359789867391%2C40.03692626953126%5D%2C%22center%22%3A%5B47.58393661978137%2C38.7542724609375%5D%2C%22zoom%22%3A9%7D%2C%22widgets%22%3A%7B%22baa2b0fa-c1d0-4d5c-9e4f-ab36bd16cd01%22%3A%7B%22normalized%22%3Atrue%2C%22min%22%3A1405555200%2C%22max%22%3A1405641599%7D%7D%7D

*: Donetskin (Ukraina) ja Kuybyshevon (Venäjä) välinen etäisyys linnuntietä on reilut 80 km ja ilmastollisesti ne ovat samankaltaista aluetta, joten aprikoosien kasvukausi on jotakuinkin yhtenevä.