Tuhottu Venäjän maavoimien T-72B3 Helsingissä – ei unohdeta Ukrainaa

 

(kuulemme myös vatnikin ulinaa Kansalaistorilla)

Kun Kansalaistorille Helsinkiin tuotiin nähtäville Ukrainassa, Kiovan lähistöllä 31. maaliskuuta 2022 tuhottu Venäjän maavoimien T-72B3 taistelupanssarivaunu, alkoi myös eräänlainen kissa ja hiiri -leikki Suomessa asuvien venäläisten, kaksoiskansalaisten ja mahdollisesti myös heidän suomalaisten tukijoidensa kanssa, heidän yrittäessä muokata näytteille tuodusta taistelupanssarivaunusta omanlaista Ukrainassa kaatuneiden venäläissotilaiden muistomerkkiä kunnon kansalaisten pyrkiessä pitämään panssarivaunun ympäristöineen siistinä, kuten näytteilleasettajat eli Your Finnish Friends ry ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry olivat toivoneen. Palaan myöhemmin tähän kissa ja hiiri-leikkiin, alkuun muutama sana ja kuva Kansalaistorilla esillä olevasta taistelupanssarivaunusta.

Dmitryvkan kylässä, Kiovan länsipuolella, 31. maaliskuuta 2022 tuhottu Venäjän maavoimien T-72B3 taistelupanssarivaunu Helsingissä. 

Kansalaistorilla trailerilla ”lepäävä” Venäjän maavoimien T-72B3 tuotiin Suomeen Virosta, jossa on ollut näytteillä Viron sotamuseossa. Suomessa kyseinen taistelupanssarivaunu esiteltiin suurelle yleisölle juhlavassa avajaistilaisuudessa marraskuun 18. päivä, jossa yleisölle lausuivat sanansa Nadia Federova ja Vassili Goutsoul Ukrainalaisten yhdistys Suomessa sekä Kasper Kannosto Your Finnish Friends yhdistyksestä ja Ukrainassa Kansainvälisessä legioonassa vapaaehtoisena palvellut Ralf Sirén. Puheessaan Sirén kuljetti meitä historiasta tähän päivään; hän kertoi rintamatovereista, jotka jäivät taistelukentille ja joiden perheet eivät päässeet hautaamaan rakkaitaan. Hän totesi, että Suomen itsenäisyystaistelua ja nyt Ukrainassa käytävää sotaa yhdistää yhteinen asia – taistelu kotimaansa itsenäisyydestä, lasten ja oman tulevaisuuden puolesta. Puheessaan Sirén muistutti myös meitä suomalaisia varautumisen tärkeydestä: Si vis pacem, para bellum!

Ennen Suomea kyseinen ”tankinraato” kiersi Baltian maat päätyen lopulta esille Viroon. Baltian alueella, pääasiassa paikalliseen venäläisvähemmistöön kuuluvat koettivat omia tuhotun panssarivaunun muistomerkiksi, jossa muistella Ukrainassa kaatuneita venäläissotilaita tai Venäjän imperialistisia pyrkimyksiä. Rinnastivatpa jotkut Venäjän sotimisen Neuvostoliiton taisteluun natsismia vastaan, mikä kertoo omaa karua kieltään venäläistaustaisten kotoutumisesta vuosikymmenten kuluessa Baltian alueelle. Panssarivaunun saapuessa kierroksellaan Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan, sen lähelle sijoitettiin ”kukille, kynttilöille ja neuvostonostalgialle”-kyltillä varustettu roskis. Lopultakaan ei siis mikään yllätys, että olemme nähneet Suomessa samaa käytöstä maassamme asuvien venäläisten, kaksoiskansalaisten ja heidän suomalaisten tukijoidensa taholta. Olen joutunut seuraamaan viimeisen vuosikymmenen kuluessa venäläistaustaisten henkilöiden käyttäytymistä aivan riittämiin, joten tällainen käyttäytyminen, jossa he ensin provosoivat muita toimimalla ohjeiden vastaisesti (kuten Helsingissäkin on nähty) ja sitten uhriuttamalla itsensä, kun heitä muistutetaan ohjeista, ei ole mikään yllätys. Ollakseni rehellinen, olisin yllättynyt, mikäli mitään demonstraatioita Suomessa ei olisi tehty mutta toisaalta vastenmielisellä tapaa yllättävää on se, että erilaisia demonstraatioita ja näytöksiä kukkien ynnä Yrjön nauhojen muodossa on nähty aivan viimeisille päiville asti.

Mutta voimmeko odottaa muutakaan, kun tiedämme millaisia Venäjän imperialististen pyrkimysten tukijoita Suomessakin asuu ja kun Venäjän Helsingin-suurlähetystö lähetti Suomen ulkoministeriölle nootin panssarivaunun esilletuonnin tähden, ja kun samalla venäläismediat kertovat vääristelevää propagandistista tarinaa tapahtumista tuhoutuneen taistelupanssarivaunun ympäristössä. Tarinaa, jossa ”pääkaupungin asukkaat ovat tuohtuneita kyynisestä” Venäjän vastaisesta kampanjasta, vaikka todellisuudessa kampanjan taustalla on pienehkö venäläistaustaisten aktivistien ja heidän tukijoidensa joukko, valtaosan suomalaisista ollessa kiinnostuneita tuhoutuneen venäläispanssarin esilletuonnista ja suhtautuen siihen myönteisesti allekirjoittaneen lailla. Laura Halminen perkaa tätä venäläistaustaisten aktivistien toimintaa läpi havainnollistavien esimerkkien avulla twiittiketjussaan 19. marraskuuta 2023.

Kuvakaappaukset Laura Halmisen twittertililtä.

Venäläisten asemaa ei myöskään paranna lainkaan se, että samana päivänä, kun tuhoutunut Venäjän maavoimien kaartin 5. panssariprikaatin vahvuuteen kuulunut T-72B3 taistelupanssarivaunu tuotiin esille Helsinkiin, vain parin sadan metrin päässä ”vaununraadosta”, eduskuntatalon portailla, oli protestoimassa suurehko joukko Suomessa asuvia venäläisiä tukijoineen eteläisten raja-asemien sulkua vastaan.* Kyseisen päivän jälkeen olemme nähneet Suomessa useita Suomessa asuvien venäläisten protesteja rajan sulkua vastaan – samalla innolla he eivät ole osoittamassa mieltä Venäjän tuhoamissotaa vastaan. Huomioitavaa näissä protesteissa ja venäläisten että heidän tukijoidensa kommenteissa on se, etteivät he osoita syyttävällä sormella Venäjän hallintoa vaan Suomea ja maamme viranomaisia, aivan kuin kyse olisi yksipuolisesta toiminnasta, jonka ainoa tarkoitus on kiusata Suomessa asuvia venäläisiä tai heidän suomalaisia sukulaisiaan/ perheenjäseniään. Heidän purkauksia lukiessa tuntuu kuin Venäjän sota Ukrainassa olisi yksi asia, Venäjän hybridisota Suomen rajoilla toinen ja Suomen omat toimet näistä erillinen tapahtuma, joihin Venäjä ei ole millään muotoa syyllinen. Merkittävää on se, että tästä yhtälöstä venäläiset pyrkivät häivyttämään sodan Ukrainassa kokonaisuudessaan, josta seuraa se, että kuilu ns. tavallisten venäläisten ja vaikkapa suomalaisten välillä kasvaa kaiken aikaa suuremmaksi heidän eläessä aivan eri maailmassa kuin me, puhumattakaan ukrainalaisista, joita venäläisten maanmiehet tappavat mitä erilaisimmin keinoin jok’ikinen päivä ja jota tuhoutunut Venäjän maavoimien panssarivaunu Helsingissä omalta osaltaan ilmentää.

Edellinen ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki ”tavalliset venäläiset” pyrkivät unohtamaan Venäjän imperialistiset pyrkimykset, jota brutaali sota Ukrainassa ilmentää. Olemme nähneet viime aikoina lukuisten, Suomessa vuosia asuneiden venäläisten, osoittaneen tavalla tai toisella tukea tai ymmärrystä Venäjän sotatoimille Ukrainassa. Tähän joukkoon kuuluu myös sellaisia venäläistaustaisia henkilöitä, joita poliitikkomme ovat kuvailleet länteen integroituneiksi ja jonka yleistettiin tarkoittavan samalla Venäjän hallinnon vastustajia. Helmikuun 24. 2022 muutti näiltäkin osin paljon, se auttoi meitä ymmärtämään sen, että venäläisten keskuudessa imperialistisilla pyrkimyksillä on hyvinkin laaja kannatus, pyrkimysten yhdistäessä ideologisesti erilaisia ryhmiä.  

Suomessa asuvat venäläiset ja heidän tukijansa protestoivat eteläisten raja-asemien sulkua vastaan eduskuntatalon edustalla marraskuussa 2023. 

Suomessa asuvat venäläiset tukijoineen kampanjoivat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenkeskistä puolustusyhteistyösopimusta (Defence Cooperation Agreement, DCA) vastaan, kuin myös rajojen sulkua vastaan. Nämäkin kampanjat vahvistavat tunnetta siitä, ettei huomattava osa Suomessa asuvista venäläisistä kykene asettumaan suomalaisten, puhumattakaan ukrainalaisten asemaan. Sen sijaan itsensä he näkevät uhreina, osan viedessä tulkinnan niinkin pitkälle, että näkevät kaikki tällaiset toimet osoituksena maassamme vallitsevasta russofobiasta – jota eräät Venäjälle työskentelevät suomalaiset ruokkivat.

Minä puolestani haluan lausua kiitokset Ukrainalaisten Yhdistykselle Suomessa ja Your Finnish Friends yhdistykselle, että tuhottu vaunu saatiin nähtäville Helsinkiin, muistuttamaan meitä edelleen jatkuvasta Venäjän tuhoamissodasta Ukrainassa!

Tuhottu Venäjän maavoimien T-72B3 taistelupanssarivaunu matkaa pian takaisin Viroon, mutta tankkikeräys on käynnissä vielä 12. joulukuuta 2023 saakka. Ukrainaa ja ukrainalaisia ei saa unohtaa!

 

Слава Україні!

 

Marko 

 

Lähteinä käytetty muun muassa Ylen uutisia 1 ja 2; VOA Newsin uutista Baltian tapahtumista; Laura Halmisen sekä Kasper Kannoston X-twiittiketjuja sekä Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ja Your Finnish Friends ry:n sosiaalisen median tilejä.

Ohjeet tankkikeräykseen:

https://x.com/FinnishRy/status/1731406109796143289

https://x.com/UkrAssocInFinn/status/1731723302433861960

*: Hallitus teki 16. marraskuuta 2023 päätöksen sulkea neljä eteläisintä raja-asemaa (Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan raja-asemat) 17. ja 18. marraskuuta välisenä yönä henkilöliikenteeltä. 18. marraskuuta 2023 nähtiin Helsingissä ensimmäinen Suomessa asuvien venäläisten ja heidän tukijoidensa mielenosoitus rajan sulkua vastaan, seuraavana päivänä vastaava mielenilmaus nähtiin Lappeenrannassa. 

 #StandWithUkraine

Venäjän maavoimien panssarikalustoa Itä-Ukrainassa, Ilovaiskin taistelu

Donetskin kaakkoispuolella käytiin 7. elokuuta – 2. syyskuuta 2014 Ilovaiskin taistelu (Ilovaiskin kattila). Taisteluun osallistui joukkoja Ukrainan asevoimista ja asevoimia tukevista vapaaehtoisosastoista sekä Venäjän asevoimista (maavoimat ja maahanlaskujoukot) ja sen varustamista proxy-joukoista. Taistelu päättyi Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen kokemaan verilöylyyn niiden vetäytyessä Ilovaiskin kattilasta, vetäytyminen kattilasta alkoi 29. elokuuta 2014. Kirjoituksessani en kuitenkaan käsittele Ilovaiskin taistelua, kuten en ukrainalaisjoukkojen – taisteluiden osapuolten yhdessä sopimaa – vetäytymistä Ilovaiskin kattilasta. Venäjän ynnä miehitetyn Donetskin edustajien, kuten edesmenneen Aleksandr Zahartšenkon, kanssa tehty sopimus ukrainalaisjoukkojen vetäytymisestä päättyi verilöylyyn venäläistahojen vaatiessa ensin yksipuolista sopimusmuutosta, ja myöhemmin iskettyä rajusti vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja vastaan. Vetäytymisen aikana Ukrainan asevoimat ja sitä tukeneet vapaaehtoisjoukot kokivat raskaimmat tappiot Starobeševen alueella, Donetskin kaakkoispuolella. Kirjoitukseni on (myöhäinen) jatko-osa blogilleni ”Venäjän asevoimien mekanisoitu kolonna siirtyy Ukrainasta takaisin Venäjälle (3. syyskuuta 2014)” (kirjoitettu 22. elokuuta 2019).

Kyseisessä blogissa kävin läpi Forensic Architecturen julkaisemaa katsausta ”The Battle of Ilovaisk; Mapping Russian Military Presence in Eastern Ukraine, August–September 2014” (1) ja sen havaintoja syyskuun 3. päivä (v. 2014), jolloin Venäjän asevoimien kolonna palasi Burnen kylän kautta takaisin Venäjälle.

Tässä kirjoituksessa vuorostani poimin esille Ilovaiskin taisteluun osallistuneita Venäjän maavoimien taistelupanssarivaunuja (mallit ynnä muita mahdollisia tietoja sekä havaintoja). Mikäli joku on kiinnostunut lukemaan seikkaperäisen kuvauksen Ilovaiskin taistelusta (Ilovaiskin kattilasta), suosittelen tutustumaan Maavoimien tutkimuskeskuksen joulukuussa 2016 julkaisemaan katsaukseen Ilovaiskin taistelusta. (2)

Upotuskuvassa tuhoutunut venäläisten T-72B3 taistelupanssarivaunu, 1,7 km kaakkoon Novodvirskestä. (3)

Seuraavaksi yleiskuva Donetskin etelä ja kaakkoispuolelta, johon olen merkinnyt Ilovaiskin kattilan ynnä Ukrainan asevoimien ja sitä tukeneiden vapaaehtoisjoukkojen vetäytymisreitit sekä vetäytymisen kuluessa tapahtuneet merkittävimmät alueet, joilla vetäytyvät ukrainalaisjoukot joutuivat joko taistelukosketukseen vihollisen kanssa tai sen epäsuoran tulen kohteeksi.

Yleiskuvaa seuraa alla satelliittikuva alueesta, joka on merkitty yleiskuvaan upotettuun satelliittikuvaan punaisena suorakulmiona. Satelliittikuvaan olen merkinnyt suorakulmiolla alueen Burnen kylän itäpuolella, alueen, jolla on osa 3. syyskuuta 2014 takaisin Venäjälle siirtyvästä kolonnasta – kyseessä on satelliittikuvan perusteella tekemieni havaintojen mukaan osa Venäjän asevoimille kuuluvasta joukko-osastosta. Todennäköisesti kyseessä on osa Venäjän maavoimien mekanisoidusta- tai panssariprikaatista, mutta koska Ilovaiskin kattilaan osallistui Venäjältä myös maahanlaskujoukkoja (VDV), kuvailen kolonnan olevan osa Venäjän asevoimia sen sijaan, että määrittelisin tarkemmin aselajin tai joukko-osaston.

Alla olevassa kuvakaappauksessa satelliittinäkymästä Burnen etelä- ja itäpuolelta 3. syyskuuta 2014 on havaittavissa noin neljäkymmentä erilaista sotilasajoneuvoa. Merkittävä osa niistä on maastokuorma-autoja, jotka vetävät todennäköisimmin kranaatinheittimiä (tai kenttätykkejä), joukossa on myös panssaroituja ajoneuvoja ja aivan kärjessä on rynnäkköpanssarivaunuja (n. 15 kpl) sekä kaksi taistelupanssarivaunua.

Otan lopuksi lähempään tarkasteluun tämän kolonnan osan kärjen, johon kuuluu rynnäkkövaunujen ohella kaksi taistelupanssarivaunua. Päättelen kyseessä olevan taistelupanssarivaunujen muun muassa seuraavien seikkojen tähden:

- jopa satelliittikuvassa on nähtävillä vaunujen tornin pyöreä muoto, se on myös halkaisijaltaan sen verran iso, ettei kyseessä voi olla rynnäkkövaunun torni (esim. BMP-2) ja toisaalta sellaisessa kohdassa, ettei kyseessä voi olla panssarihaupitsin torni.

- etenkin jälkimmäisen vaunun kohdalla on nähtävillä, aavistuksen omaisesti, vaunun pääaseen putki (125 mm panssarivaunukanuuna).

- vaunujen väri käy yksiin Venäjän, Ilovaiskin kattilassa, käyttämien vaunutyyppien (T-72BA ja T-72B3) väreihin (tumman vihreä).

Tuhoutuneiden tai taistelukentälle jääneiden vaunujen ja muun aineiston perusteella on voitu päätellä, että Ilovaiskin kattilaan otti osaa sellaisia venäläisiä taistelupanssarivaunuja, joita ei ole koskaan myyty Ukrainalle – kyseessä ovat modernisoidut versiot T-72 taistelupanssarivaunusta, T-72BA ja T-72B3.

Tuhoutunut venäläisten T-72B3 taistelupanssarivaunu, 1,7 km kaakkoon Novodvirskestä.

Elokuun 29. 2014 venäläiset tulittivat Ilovaiskista vetäytyvää ukrainalaisten ”eteläistä kolonnaa” Tšervonoselskoen kylän alueella, vetäytyvään kolonnaan kuului muun muassa Donbas pataljoona taistelijoita. Seuranneessa taistelussa ukrainalaisten onnistui tuhota toinen venäläisten T-72B3 taistelupanssarivaunuista ja vaurioittaa toista niin pahoin, että se päätyi heidän käsiin. (4) Vaunut kuuluivat Venäjän maavoimien 6. panssariprikaatin varustukseen, ja Itä-Ukrainassa ne oli miehitetty prikaatin vahvuuteen kuuluvilla panssarimiehillä. Tšervonoselskoen taisteluissa ukrainalaisten onnistui vangita useita venäläissotilaita, joukossa oli myös kaksi 6. panssariprikaatin sotilasta – Ivan Badanin ja Jevgeni Chernov. Alla kuvia Tšervonoselskoesta.

Ukrainalaisten Tšervonoselskoessa tuhoama T-72B3.

Yllä olevassa kuvassa ukrainalaisten Tšervonoselskoessa haltuun ottama T-72B3, 3-4 päivää myöhemmin samainen vaunu päätyi jälleen Venäjän proxyjen haltuun. Huomioikaa valkoiset ympyrämerkinnät, venäläiskalustossa ei ollut joukko-osastotunnuksia tai muita valtiollisia merkintöjä, sen sijaan Ukrainan alueella, Ilovaiskin kattilan aikaan, operoinut kalusto oli lähes poikkeuksetta merkitty valkoisilla ympyrämerkinnöillä (omien tunnistamisen helpottamiseksi). (5)

Starobeševen alueella Venäjän maavoimat menetti vähintään kaksi T-72BA taistelupanssarivaunua ja rynnäkkövaunun sekä kolme Kamaz maastokuorma-autoa yhteenotossa vetäytyvien ukrainalaisten kanssa. Tuhoutunut panssarikalusto kuului Venäjän maavoimien 21. mekanisoidulle prikaatille.

T-72BA taistelupanssarivaunu on modernisoitu versio T-72B taistelupanssarivaunusta, T-72BA toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat vuosituhannen vaihteessa (1999-2000). Itä-Ukrainassa, Ilovaiskin kattilassa kyseisillä taistelupanssarivaunuilla operoi vain Venäjän maavoimien 21. mekanisoitu prikaati.

Venäjän maavoimien 21. mekanisoidun prikaatin tuhoutunut T-72BA.

Ilovaiskin taistelussa Venäjän asevoimat menetti kaluston ohella myös sotilaita kaatuneina ja haavoittuneina sekä sotavankeina. The New York Times julkaisi 21. syyskuuta 2014 artikkelin Donbasissa kuolleiden venäläissotilaiden salaisista hautajaisista – ”Soldiers’ Graves Bear Witness to Russia’s Role in Ukraine”. Toimittajat vierailivat Selizovossa Venäjällä, tavaten taistelussa menehtyneen 6. panssariprikaatin kersantin omaisia, ja käyden tämän haudalla.

Ukraina asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoiset vangitsivat tuolloin kahden 6. panssariprikaatin sotilaan lisäksi kymmenen sotilasta 331. kaartin maahanlaskurykmentistä, yhden sotilaan 8. kaartin mekanisoidusta vuoristopataljoonasta ja neljä sotilasta 31. kaartin ilmarynnäkköprikaatista.

Venäläiskaluston merkinnöistä

Itä-Ukrainaan lähettämästään kalustosta Venäjä on pyrkinyt poistamaan erilaiset taktiset tunnukset ja joukko-osastojen tunnukset – sama pätee myös sotilaisiin, joista monilla on epämääräisiä ”kansantasavaltojen” ”dokumentteja”. Näin Venäjä valtiona peittelee jälkiään – miksi hyväksymme sen hymistellen?

Ilovaiskin kattilaan osallistuneisiin Venäjän asevoimien ajoneuvoihin ja muuhun kalustoon oli maalattu (todennäköisesti) tunnistamisen helpottamiseksi selkeät, suurikokoiset, valkoiset ympyrät. Elokuun 28. 2014 Reutersin toimittaja(t) kuvasivat Krasnodarovskyin kylän pohjoispuolella, noin kaksi kilometriä Ukrainan ja Venäjän rajalta Venäjän puolella, Ukrainan suunnasta saapuvan kolonnan maastokuorma-autoja, joihin oli maalattu suuret valkoiset ympyrät. (6) Toimittajat kuvasivat kolonnaa aikana, jolloin Ukrainan puolella (noin 30 km luoteeseen) oli käynnissä Ilovaiskin taistelu.

Alue, jolla Reutersin toimittajat kuvasivat kolonnan, geolokaatio Bellingcat.

Venäjän Ukrainan offensiiviin Ilovaiskissa osallistuneessa kalustossa oli samanlaiset merkinnät, kuten ukrainalaisten haltuun päätyneessä 6. panssariprikaatin T-72B3 taistelupanssarivaunussa (ks. kuva aiemmin). Alla muutama esimerkkikuva lisää, kaksi ensimmäistä kuvaa otettu tuhotusta venäläiskalustosta Ukrainan maaperällä, kolmas on Reutersin kuva Venäjän maaperältä.

Tuhoutunut T-72B3, 6. panssariprikaati – Venäjä (huom. vaunun rungon tummanvihreä väritys).

BMD-2 rynnäkkövaunu, käytössä Venäjällä maahanlaskujoukoilla.

Reutersin kuva venäläisistä maastokuorma-autoista, Krasnodarovskyin pohjoispuolella Venäjällä.

Videokuvien, valokuvien ja muiden havaintojen perusteella voidaan sanoa Venäjän systemaattisesti käyttäneen Ilovaiskin taistelun aikana, alueella operoivillaan joukko-osastoillaan, ajoneuvoihin ja kalustoon merkittynä tunnuksena (käyttäkäämme tätä sanaa) valkoista ympyrää. Sellainen löytyy maastokuorma-autoista, miehistönkuljetusajoneuvoista ja rynnäkkövaunuista sekä taistelupanssarivaunuista – taistelupanssarivaunuihin ja vastaaviin taistelutoimiin osallistuneisiin vaunuihin ja ajoneuvoihin oli ympyrämerkintöjä tehty useita, jonka perusteella päättelen kyseessä olleen yksinkertainen ja helposti havaittava omatunniste.

Päätän tämän kirjoituksen kysymykseen – miksi hyväksymme Venäjän vetäytymisen valtiollisesta vastuusta Ukrainan sodassa? Miksi emme aseta Venäjää todelliseen vastuuseen Ukrainan alueiden miehittämisestä (Krim ja osia Donbasista), sodankäynnistä, valtiollisesta terrorismista, ihmisoikeusrikoksista ynnä sotarikoksista?

Marko

1. https://forensic-architecture.org/investigation/the-battle-of-ilovaisk 

2. Havaintoja Ukrainan sodasta – Ilovaiskin kattila:

https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/4047542/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf/a0c74a16-90de-44d8-8a38-f33c903a8def/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf.pdf 

3. Upotuskuva via DestroyedTanks, reddit.com.

4. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/09/29/russias-6th-tank-brigade-pt-2/ 

5. Kuvakaappaus videolta: https://www.youtube.com/watch?v=i1-U72O751U 

6. https://forensic-architecture.org/investigation/the-battle-of-ilovaisk (videolta alkaen 01:40). 

Lähteenä hyödynnetty myös Prometheus kustannuksen ”Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone” -teoksen sivuja 66 ja 74 sekä Reutersin artikkelia ”Exclusive: Charred tanks in Ukraine point to Russian involvement”.