Näytetään tekstit, joissa on tunniste Venäjän asevoimat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Venäjän asevoimat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. maaliskuuta 2019

Iltalehti – älä toista kritiikittä venäläispropagandaa


Iltalehti julkaisi tänään (9. maaliskuuta 2019) ”Päällikkö huomautti alaistensa juopottelusta Donetskissa – ammuttiin siihen paikkaan” -uutisen, jonka alkuperäisessä versiossa, aivan kuten päivitetyssäkin versiossa, toistetaan venäläispropagandan yleisimpiä Ukrainan sotaa koskevia väittämiä – virheellisiä ”tietoja”. Toimittaja Anna Egutkina todennäköisesti uskoi päivityksellään korjaavan tekemänsä vahingon, mutta itse asiassa, päivityksen myötä uutinen toistaa edelleen venäläisnarratiivia, mutta toisesta näkökulmasta. Tarkastelen kumpaakin uutista hiukan tarkemmin jäljempänä kuvakaappausten kera, mutta sitä kuva Venäjän asevoimien 136 erillisen mekanisoidun prikaatin panssarikalustosta (T-90A) moottorimarssilla Fabrichnen lähellä Luhanskin oblastissa (Ukraina) lokakuussa 2014.

Venäläisiä T-90A taistelupanssarivaunuja lokakuussa 2014 Luhanskin lentokentän tuntumassa Fabrichnen lähellä. (1)














Aloitetaan uutisen ruodinta, ja alkuun kuvakaappaus alkuperäisen uutisen tekstiosasta. (Olettamukseni on, että tapahtuma on totta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä se, että koko episodi voi olla sepitettä):




















Uutinen alkaa ”Itä-Ukrainan Donetskissa sotilaat tappoivat päällikkönsä ampumalla, uutisoi Ria Novosti” josta käy ilmi tapahtumapaikka eli Donetsk – mikä tarkoittaa sitä, että tämä päällikön ampuminen tapahtui Ukrainalta miehitetyllä alueella ts. alueella, joka on Venäjän ja sen proxy-joukkojen hallinnassa. Siitä käy myös ilmi, että lähteenä on venäläinen Ria Novosti -uutistoimisto, jollaisten käyttöä lähteinä olisi, ymmärrettävistä syistä johtuen, parempi välttää.


Seuraavaksi haluan huomauttaa, että ei ole olemassa tunnustettua eikä tunnustamatonta Donetskin kansantasavaltaa, väärinymmärrysten välttämiseksi tulisi käyttää lainausmerkkejä, mikäli edes halutaan puhua näistä Ukrainalta miehitetyistä Donbasin alueista ”kansantasavaltoina”. Mikäli halutaan olla puolueettomia, eikä kirjoittaa uutisessa miehityksestä, on parempi käyttää alueesta termiä ”alueet, jotka eivät Ukrainan kontrollissa” – kuten ETYJ raporteissaan tekee. Edellinenkin on ”kansantasavaltoja” parempi ilmaus, eikä siinä toistu niin räikeästi Venäjän narratiivi.

Kappale ”Basurin korosti, - -” on kaikella tapaa järjetön, ensimmäisenä mieleen nousee kysymys, miksi Ukrainan armeija jättäisi kertomatta tällaisista asioista, koska kyseinen päällikön ampuminen tapahtui Ukrainalta miehitetyllä alueella? Rautalangasta vääntäen, uutisen mukaan päällikkö tapettiin alueella, joka on miehitetty Ukrainalta ts. Ukrainalle on edullista kertoa tällaisista tapahtumista, koska ne kertovat ongelmista vihollisen joukoissa (juopottelua ynnä päälliköiden tappamista). Mietityttää kuinka tällainen toimituksellinen lapsus on voinut päästä läpi, onko niin, että toimittaja ei ymmärrä sitä, millainen tilanne Itä-Ukrainassa vallitsee? Ikävämpi vaihtoehto on tietenkin se, että hän ymmärtää, mutta siitä huolimatta päästää läpi tällaisia epätäsmällisyyksiä (järjettömyyksiä etten sanoisi).

”Itä-Ukrainan kriisi on jatkunut huhtikuusta 2014 lähtien” – väärin. Itä-Ukrainassa ei ole kriisi, Ukrainassa on sota. Sota on jatkunut pian viisi vuotta, siinä on kuollut yli 10 000 ukrainalaista – venäläisuhrien määrää ei tiedä kukaan, joten kyseessä EI OLE KRIISI.

Ja se perjantainen ”tulitaukokin” on jo rikkoutunut.

Seuraavaksi sitten päivitetty versio uutisesta:




















En nyt puutu alkuperäisen uutisen kohdalla läpi käymiini kohtiin, vaan kiinnitän huomion kappaleeseen:


”Basurin korosti, että tämä tai muut vastaavat tapaukset jäävät usein kirjaamatta virallisiin raportteihin, koska Itä-Ukrainan armeija ei halua tuoda kyseisiä asioita julkisuuteen” (2)

ja sen boldattuun kohtaan ”Itä-Ukrainan armeija”, joka terminä on äärimmäisen harhaanjohtava ja juuri sellainen, jota venäläispropaganda toistaa muodossa tai toisessa kaiken aikaa, kun he käsittelevät Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa. Termi ”Itä-Ukrainan armeija” jättää käsitteenä Venäjän kokonaan sodan ulkopuolelle, se toistaa ajatusta siitä, että kyseessä on Ukrainan sisäinen asia, että kyseessä on Ukrainassa käynnissä oleva sota, jossa Venäjä ei ole millään muotoa osallinen.

Läntisessä mediassa näin räikeän virheen toistaminen maaliskuussa 2019 on jotain sellaista, johon ei pitäisi syyllistyä – sitä on vaikea pitää vahinkona, etenkin kun twitterissä Iltalehden toimitusta ohjeistettiin luokattoman kehnosta uutisesta, jossa toistuu Venäjän narratiivi. Kyseessä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, jolloin kyseinen toimittaja toistaa venäläismedioiden Ukraina-uutisia kritiikittömästi, joten pidän tällaista uutisointia harkittuna ja valitettavan vastuuttomana.

Tarkennuksena, Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla ei ole mitään ”omaa armeijaa”, siellä ei myöskään ole ”separatistiarmeijaa”. Ukrainalta miehitetyillä Donbasin alueilla operoi Venäjän asevoimiin kuuluvia joukko-osastoja sekä neuvonantajia, kuin myös muita Venäjän valtion instituutioiden osastoja (kuten FSB:n ja Venäjän sisäministeriön ja nykyään kansalliskaartin alaisia yksiköitä) sekä Venäjän proxy-joukkoja, joihin voidaan laskea PMC Wagnerin kaltaiset palkka-armeijaosastot, jotka operoivat Venäjän hallinnon alaisuudessa sekä "Prizrak” prikaatin kaltaiset ”aluepuolustusjoukot”, joiden miehistöstä valtaosa on venäläisiä, mutta joissa on paikallisten lisäksi myös ulkomaalaisia militanttitaitelijoita.

Toivoisin ettei enää vuonna 2019 kritiikittömästi toistettaisi venäläismedioiden välittämiä "uutisia" Ukrainan sodasta, tai käytettäisi harhaanjohtavia termejä. Ukrainasta käynnissä olevasta sodasta on kirjoitettu paljon, netistä on ladattavissa aineistoa, johon tutustumalla saa todenmukaisen kuvan sodasta ja Venäjän roolista mikäli on epävarmuudentunnetta.


Marko


1. Donbas in Flames s. 67. 

Donbas in Flames on myös verkossa ladattavissa: https://prometheus.ngo/wp-content/uploads/2017/04/Donbas_v_Ogni_ENG_web_1-4.pdf 






torstai 10. tammikuuta 2019

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1


Aloitin viime vuoden puolella blogisarjan ”Venäjä sotii Ukrainassa”, tämä blogi ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” lopettaa kyseisen blogisarjan. Käytäntö kuitenkin sanelee, että tämä aihealue muodostaa oman blogisarjan, koska tarkoituksenani on aiempaa seikkaperäisemmin käydä läpi sellaista venäläisaseistusta Itä-Ukrainassa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja vain harvoissa tapauksissa Venäjän ulkopuolelle. Käytännössä tässä ja tulevissa blogeissa käyn läpi sellaisia aseita ja asejärjestelmiä, jotka omalta osaltaan todistavat sen, että Venäjän valtio sotii Ukrainassa, että kyse ei ole ”vapaaehtoisista” vaikka Venäjän johto edelleen tätäkin narratiivia toistaa sen ohella, että entistä useammin totuus tulee esille joko suoraan tai se on luettavissa rivien välistä.

Blogisarjaan ”Venäjä sotii Ukrainassa” kuuluu seuraavat blogit:
                                                                         
”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa” (8.10.2018)                                         
Venäjän miehittämänsä Krimin niemimaan lisääntyvän varustamisen huomioin blogissa ”Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata” (19.12.2018)

Kirjoitin helmikuussa 2018 lyhyehkön blogin ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” – tämä kirjoitus on kyseiseen kirjoitukseen verrattuna olennaisesti laajempi ja seikkaperäisempi selonteko aiheesta, mikä on merkittävin syy sille, että kirjoituskokonaisuus käsittää useamman kuin yhden blogin. Kirjoitusta laajentaa omalta osaltaan se, että haluan aiempaa seikkaperäisemmin käydä läpi todisteita sellaisista asejärjestelmistä, joista on varmennettuja kuva- tai videohavaintoja Itä-Ukrainasta ja jotka täten omalta osaltaan todistavat Venäjän suorasta osallistumisesta Itä-Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan sekä alueen miehitykseen. Tässäkään kirjoituksessa en kuitenkaan ryhdy seikkaperäisesti käsittelemään jokaista havaintoa aseista tahi asejärjestelmistä, kustakin merkittävästä havainnosta olisi mahdollista kirjoittaa oma erillinen blogi, laitan kuitenkin muutamien havaintojen kohdalla linkit artikkeleihin, joita on julkaistu esim. Bellingcatin tai Informnapalmin toimesta.

Aikanaan kimmokkeen ensimmäiselle aihetta käsitelleelle blogilleni antoivat lukuisat keskustelut sosiaalisessa mediassa sekä erilaisilla keskustelufoorumeilla ns. pro-Venäjä-henkilöiden kanssa. He toistivat ja toistavat edelleen tarinaa ”venäläisvapaaehtoisista”. Toisinaan keskustelut päättyvät tavattoman kömpelöihin yrityksiin selittää sitä, kuinka Ukrainaan on voinut päätyä kalustoa, jota Ukraina ei koskaan ole Venäjältä ostanut, mutta jollaisia on kuvattu näiden ”kansantasavaltojen” alueella sodan aikana.  Eräässä tällaisessa keskustelussa minulle esitettiin väite, jonka mukaan Ukraina oli ostanut kolmannelta maalta venäläisen Pantsir-S1 -ilmatorjuntajärjestelmän ja myynyt sen sitten eteenpäin Itä-Ukrainan ”kansantasavaltoihin”, jossa sellainen kuvattiin ja näitä kuvia esitettiin todisteina Venäjän läsnäolosta Ukrainassa. Occamin partaveitsi…


Taustoitusta

Venäjän rooli oli ilmeinen väkivaltaisuuksien alettua Ukrainan itä- ja eteläosissa hyvin pian Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen jälkeen helmi-maaliskuussa 2014. Ennen huhtikuun puoltaväliä väkivaltaisuudet ja mellakat eskaloituivat aseelliseksi yhteenotoksi Venäjän sotilastiedustelu GRU:n (GU:n) upseeri Igor ”Strelkov” Girkinin vallattua miehineen Slovjanskin ja Kramatorskin kaupungit Ukrainan itäosissa Donetskin luoteispuolella. Kevään ja kesän kuluessa tämä aseellinen yhteenotto eskaloitui sodaksi, johon ottaa edelleen osaa joukkoja myös Venäjän asevoimista ja maan muista turvallisuuselimistä. Strelkovin mukaan ilman heitä, mitään sotaa ei olisi tullut. Olisi nähty Odessan verilöylyn toisinto, joitain kymmeniä kuolleita ja Ukraina olisi kukistanut liikehdinnän. (1)

Venäjän rooli väkivaltaisuuksien lietsonnassa oli ilmeinen alusta alkaen, tästä huolimatta läntinen media toisti – ja toistaa usein edelleen – Venäjän valheellista narratiivia Ukrainan sodasta ”sisällissotana” tai ”separatismina”. Ukrainan sota ei kuitenkaan ole ollut mitään näistä maalis-huhtikuusta 2014 alkaen, elementtejä separatismiin toki oli, mutta operatiivinen johto ja koko operaation suunnittelu oli, toteutettiin Ukrainan rajojen ulkopuolelta. Edellisen ohella alusta pitäen merkittävässä roolissa olivat venäläiset erikoiskoulutuksen saaneet sotilaat ja turvallisuusjoukkojen jäsenet.

Venäjä alkoi toimittaa laajemmin aseita sekä joukkoja Ukrainan alueelle hallinnassaan olevien rajaosuuksien kautta niinkin varhain kuin toukokuun 2014 alussa, jolloin muun muassa Vostok pataljoonaan kuuluvia yksiköitä saapui Donbasin alueelle, jossa heitä osallistui ”Voitonpäivän” -paraatiin Donetskissa 9. toukokuuta 2014 taistelutoimien rinnalla. (2)

Kesäkuun alkupuolella Ukrainan viranomaiset ilmoittivat ensimmäisen kerran Venäjältä rajan yli Ukrainaan saapuneen raskasta kalustoa, kuten taistelupanssarivaunuja. Viimeistään heinäkuussa 2014 kansainvälisen median olisi pitänyt ruveta käyttämään Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta riittävän täsmällisiä termejä vähättelyn sijaan. Heinäkuun 11. 2014 Venäjän asevoimat tulitti Venäjän maaperältä Ukrainan asevoimiin kuuluvan yksikön leiriä Zelenopillyan alueella Luhanskin oblastissa, Ukrainan kaakkoisosassa (3) ja 17. heinäkuuta, jolloin Malaysian Airlinesin lento MH17 pudotettiin Itä-Ukrainassa koneen ollessa alueen yllä, joka oli Venäjän ja sen proxy-joukkojen hallinnassa. Venäjän 4D-disinformaatiosta huolimatta paljastui varsin pian se, että kone pudotettiin ohjuksella, joka laukaistiin alueelta, joka ei laukaisuhetkellä ollut Ukrainan hallinnon kontrollissa (huom. ei ole vieläkään). Mittavan todisteaineiston myötä on lopulta kyetty seikkaperäisesti selvittämään ohjuksen laukaisseen 9K37 M1 "Buk" TELAR’in reitti Venäjältä Itä-Ukrainaan Ukrainalta miehitetyille alueille kuin myös yksikkö (Kurskin alueelle sijoitettu 53. ilmatorjuntaohjusprikaati), johon kyseinen "Buk" TELAR kuului. (4)

Sodan ensimmäinen kesä kääntyi päätökseen Venäjän lähetettyä elokuussa ensin ensimmäisen ”humanitaarisen kolonnan” (eli Гумконвой*) laittomasti rajan yli Ukrainan maaperälle, joidenkin päivien kuluttua Venäjä aloitti laajamittaisemman hyökkäyksen maavoimiin sekä maahanlaskujoukkoihin kuuluneilla yksiköillä kääntäen sodan suunnan. Hyökkäys ja sitä seurannut alueiden valtaus yhdessä syksyn ja talven 2015 ajan aaltoilleiden taisteluiden myötä asetti rintamalinjan lopulta jotakuinkin nykyiselle sijainnilleen.


Venäläiskalustoa sotatoimialueella

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on havaittu kymmeniä sellaisia asejärjestelmiä, joita Venäjä ei ole koskaan myynyt Ukrainalle, joukossa on myös runsaasti sellaisia asejärjestelmiä, joita Venäjä ei ollut ennen käynnissä olevan sodan alkua myynyt lainkaan ulkomaille – käynnissä olevan sodan aikana eräistä asejärjestelmistä on tehty Venäjän toimesta kauppoja sellaisten valtioiden kuin Syyria kanssa. Koska Itä-Ukrainassa on tehty niin mittava joukko havaintoja venäläisistä asejärjestelmistä, tiedustelulennokeista, elektronisen sodankäynnin laitteista, ilmatorjuntajärjestelmistä tms. niin kaikista en julkaise kuvaa, mutta pyrin nimeämään havaintopaikkoineen niin suuren joukon kalustoa kuin mahdollista, osan valokuvineen. Jaottelu tulee noudattamaan seuraavaa mallia:

- taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot
- tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet
- ilmatorjunta
- elektronisen sodankäynnin välineet, tutkat, viestintä tms.
- tiedustelulennokit
- pienikaliiperiset aseet, henkilökohtainen varustus
- muut


Taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot

Tässä osiossa huomioin myös MRAP-ajoneuvot, jollaisia venäläisten erikoisjoukkojen ohella muun muassa PMC Wagneriin kuuluvat yksiköt ovat käyttäneet taisteluissa. MRAP-ajoneuvo on Mine-Resistant Ambush Protected -ajoneuvo, jollainen esim. venäläisten käyttämä KAMAZ-43269 ”Vystrel” on.

Vanhemman ja ikääntyneemmän kaluston ohella venäläisjoukot ja heidän proxy-joukot ovat sotineet Itä-Ukrainassa uudemmilla käytössä olevilla taistelupanssarivaunuilla, kuten T-90A, T-72B, T-72BA ja T-72B3 sekä T-72S1 taistelupanssarivaunuilla, joka on vientiversio T-72B1 taistelupanssarivaunusta. T-72S1 panssarivaunuja Venäjä toimitti Iranille ja Venezuelalle vuosikymmenen alkupuolella.
















Yllä Venäjän asevoimien T-90A taistelupanssarivaunuja on kuvattu etenkin Luhanskin oblastin alueella. Kuvan T-90A on kuvattu ja videoitu Luhanskin alueella, kyseinen vaunu kuuluu Venäjän asevoimien 136. mekanisoidun prikaatin vahvuuteen.

















Venäläisjoukot ovat käyttäneet T-72B3 taistelupanssarivaunuja taisteluissa muun muassa Luhanskin, Ilovaiskin sekä Debaltseven alueella. Kuvassa olevan brittiläisen, Venäjälle työskentelevän, propagandisti Graham W. Phillipsin takana näkyy T-72B3 taistelupanssarivaunu. Kyseinen video, jolta kuvakaappaus on, kuvattiin Graham W. Phillipsin toimesta Debaltseven taisteluiden aikana helmikuussa 2015.


















Tuhoutunut T-72BA (1999 model). Ensimmäisen kerran vaunutyyppiä havaittiin Ukrainassa loppukesästä 2014. Elokuussa ’14 Ilovaiskin lähellä Starobesheven alueella käydyssä taistelussa ukrainalaisjoukot tuhosivat useamman venäläisen T-72BA taistelupanssarivaunun. Vaunuista osa kuului Venäjän maavoimien 21. mekanisoidulle kivääriprikaatille.
















T-72S1 helmikuussa 2016 Bilen kylän alueella miehitetyssä osassa Luhanskin oblastia, vaunut on kuvattu M04 moottoritien lähellä sijaitsevalla aidatulla tehdas/ varastoalueella – 2,5 km länteen Zbirnen rautatieasemasta. Kuva alun perin Bogdan Sevastyanovin Vkontakte-tililtä.




















Kamaz-43269 "Vystrel" /BMP-97 Vystrel (mod. Dozor-M) Luhanskissa, ul. Karpinskoholla. Venäjällä Vystreliä on virallisesti luovutettu FSB:n alaisuudessa toimiville Venäjän rajajoukoille sekä Venäjän asevoimille. BMP-97 ”Vystreliä” on myös toimitettu kolmansiin maihin: Syyriaan, Kazakstaniin ja Azerbaidžaniin.


Venäläisen palkkasotilaita välittävään PMC Wagneriin kuuluvalla yksiköllä oli käytössä ”Vystrel” MRAP-ajoneuvoja muun muassa Debaltseven taistelussa tammi-helmikuussa 2015. (5)

















GAZ-3937 "Vodnik" kuvattuna Krasnodonissa Luhanskin oblastin alueella. Kuva on kuvankaappaus videolta, joka laitettu jakoon 12. tammikuuta 2015 Lugansk Today toimesta. ”Vodnikia” on toimitettu Venäjän asevoimille jonkin verran, sotatoimissa sitä on aiemmin käytetty toisessa Tshetshenian sodassa ja Georgian sodassa. Ajoneuvoja on myös havaittu Syyriassa, varmuutta ei ole ovatko ne olleet Venäjän tai Syyrian asevoimien vaiko venäläisen palkkasotilaita välittävän yrityksen käytössä. Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjä on toimittanut ajoneuvoja myös Uruguaihin.






















GAZ 2330 4x4 Tigr kuvattuna marraskuussa 2017 miehitetyssä Luhanskissa (kuva julkaistu twitterissä 23.11.2017 via @sashakots). GAZ 2330 4X4 Tigr on laajemmin käytössä Venäjän asevoimilla ja Venäjän merijalkaväellä. Venäjän maahanlaskujoukot (VDV) on varustettu Tigr-M-versiolla. Itä-Ukrainassa vastaavaa kalustoa on ollut etenkin erikoisjoukkojen sekä Venäjällä sisäisestä turvallisuudesta vastaavien yksiköiden käytössä.

















Venäjän asevoimien tuhottu BTR-82A kuvattuna Donbasissa, Itä-Ukrainassa. BTR-82A otettiin Venäjällä varsinaisesti palveluskäyttöön 2013, kuvan tuhotun yksilön ohella Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on tehty lukuisia havaintoja Venäjän asevoimien BTR-82A miehistönkuljetusajoneuvoista, esim. Venäjän maavoimien 18. ja 136. mekanisoiduille kivääriprikaateille kuuluvia BTR-82A miehistönkuljetusajoneuvoja on kuvattu Luhanskin oblastin alueella. (6 ja 7)


Ukrainan maahanlaskujoukkojen varustukseen kuului sodan alkaessa myös BMD-2 rynnäkköpanssarivaunuja, Venäjä on kuitenkin toimittanut Itä-Ukrainaan joukoilleen päivitettyjä versioita BMD-2 rynnäkköpanssarivaunusta PL-1-01 (OU-5) valonheittimellä varustettuna, jollaisia Ukrainan asevoimilla ei ole käytössä. (8) Tämä käy esimerkiksi siitä, kuinka pienelläkin muutostyöllä iäkkäämpi asejärjestelmä on mahdollista muokata sellaiseksi, ettei vastaavaa ole Ukrainan asevoimilla käytössä. Samoin ikääntyneitä MT-LB -kuljetuspanssarivaunuja on Venäjällä päivitetty MT-LB VMK:si, jolloin niihin on asennettu 12,7 mm Kord konekivääri, moottorin ollessa 240 hevosvoimainen YaMZ-238VM – jälleen kombinaatio on sellainen, jollaista Ukrainan asevoimilla ei ole käytössä.

* * *

Ensimmäinen osa on syytä päättää tähän, jotta teksti olisi lukukokemuksena mielekäs eli ei liian pitkä. Seuraavassa osassa käyn läpi venäläisjoukkojen aseistuksesta kohdat ”tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet” ja ”ilmatorjunta”, jota ryhdyn työstämään lähipäivinä.


Marko


3. Donbas in Flames s. 39.
6. Donbas in Flames s. 74.

*: Гумконвой eli “humanitaarinen kolonna”, nimitys Гумконвой vihjaa kolonnan sotilaalliseen luonteeseen. конвой eli saattue-sanaa käytetään tavallisesti asevoimien kolonnista. 






keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

MH17 pudottanut Buk nro. 332 – matkalla sinne ja takaisin


Vuodenpäivät sitten (10. heinäkuuta 2017) kirjoitin laajahkon blogin ”Buk 332 matkalla Donetskista Snižneen” – tässä kirjoituksella laajennan aiheen käsittelyä ja yritän käydä mahdollisimman kattavasti Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin 9K37M Buk-M1 (nro: 332) TELARin (TELAR = transporter erector launcher and radar) matkan prikaatin sijoitustukikohdasta Kurskin alueelta Venäjältä Itä-Ukrainaan pellolle Pervomaisken kylän läheisyyteen – pellolle, jolta lennon MH17 pudottanut ohjus, tyyppiä 9М38M1, ammuttiin. Tässä blogissa hyödynnän aiempia kirjoituksiani aiheesta kuin myös Bellingcatin tutkimustyön tuloksia sekä muita lähdeluettelossa mainittuja tahoja.

Malaysia Airlines MH17.



















Alkuun muistutuksena torstailta 24. toukokuuta 2018:


”The JIT is convinced that the BUK-TELAR that was used to down MH17, originates from the 53rd Anti Aircraft Missile brigade (hereinafter 53rd brigade), a unit of the Russian army from Kursk in the Russian Federation. The JIT reached this conclusion after extensive comparative research.” (1)

Eli Bellingcat kuin myös JIT on päätynyt tutkimuksissaan siihen, että Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudotti heinäkuun 17. 2014 Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin kalustoon kuulunut Buk TELAR (nro. 332). Todistusaineisto on niin vankka, että muut väitteet voi huoletta ohittaa olkia kohauttaen niihin huomiota kiinnittämättä. Sellaiset ”uutiset”, joissa syyllinen on jokin muu taho, ovat kyseenalaisia, ja käytännössä muodossa tai toisessa osa Venäjän disinformaation toistoa, joka taasen on osa Venäjän informaatiosotaa.

Aloitetaan 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuuluvan Buk nro. 332 TELAR:ia kuljettaneen kolonnan matkanteon seuranta Venäjän puolella muutamalla kuvalla reitiltä Marshala Zhukovasta Kurskin alueelta Millerovoon Rostovin alueelle. 

Yleiskuva reitiltä 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohdasta (Marshala Zhukova) Millerovoon.

















Karttamerkintä 1 – 23.6.2014: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohdan sijainti Marshala Zhukovan länsipuolella.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohdan sijainti.
















Sosiaaliseen mediaan jaettujen valokuvien ja videoiden perusteella tiedetään, että 23. kesäkuuta 2014 tukikohdasta lähti suuri kolonna. Kolonnaan kuului noin 50 erilaista ajoneuvoa, joista kuusi oli Buk-TELARia (joukossa nro. 332).

Karttamerkintä 2 – 23.6.2014: Kurskin alueella muutaman kilometrin päässä tukikohdasta kuvatulla videolla näkyy liikkeellä oleva kolonna. (2)

Kurskin alue – Venäjä, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa liikkeellä. (2)


















Videon kuvaushetkellä kolonna oli matkalla kohti itää tiellä R298 (kyrillisin aakkosin Р298) Marshala Zhukovan pohjoispuolella (kolonna oli edennyt tuolloin vajaat 4 km). Tie R298 etenee Kurskista itään Voronezhin suuntaan.

Karttamerkintä 3 – 23.6.2014, Staryi Oskol:

23.6.2014, Staryi Oskol, Venäjä.
















Staryi Oskolin alueelta on useita valokuvia sekä videoita, joilla näkyy 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa liikkeellä. Yllä oleva kuva on pysäytyskuva videolta Военная техника Старый Оскол, (3) videolla kolonna ajoi pitkin ul. Alekseya Ugarova – Metallurgovia. Lähtöpisteestä matkaa on taitettu vajaat 137 km, (edelleen tie nro. P188).

Karttamerkintä 4 – 24.6.2014, Aleksejevka:

24.6.2014, Aleksejevka.
















Yllä kuvakaappaus videolta Без названия, (4) kuvassa kolonna on Gazpromin huoltoaseman kohdalla (os. ul. Chapayeva 27, Aleksejevka). Alueella on myös muita huoltoasemia (Rosfnet).

Karttamerkintä 5 – 25.6.2014, Millerovo, Rostovin alue:

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa Millerovossa Venäjällä 25. kesäkuuta 2014. (5)

















Viimeisin tiedossani oleva, Venäjän alueelle paikannettu, video koko kolonnasta julkaistiin 25. kesäkuuta 2014. Tuolloin kolonna oli Millerovon alueella tiellä R115 (kyrillisin aakkosin Р115) noin 25 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta. Matkaa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin sijoituspaikasta Millerovon alueelle on vajaat 600 km.

JIT tutkijat ovat analysoineet tuhansia sosiaaliseen mediaan jaettuja valokuvia ja videoita kyseisen kolonnan reitiltä, MH17 pudotuksen parissa työskennellyt JIT:n henkilökunta on kyennyt määrittämään yksityiskohtaisen tarkasti kolonnan reitin tukikohdasta Marshala Zhukovan länsipuolelta Millerovon alueelle Ukrainan rajan tuntumaan. Yllä olevassa lyhyessä katsauksessa ei ole nostettu esille kaikkia sijaintitietoja, joiden kautta kolonnan tiedetään edenneen matkalla kohti määränpäätä Rostovin alueella.

Buk nro. 332 Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla

MH17-lentoa edeltävänä iltana (16.7.2017) käydään kohtalokasta puhelua kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Ukrainan itäosissa on käynyt niin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita, että alueen militanttikomentajat tiedostivat mitä tuleman pitää, jollei apua tulisi ja pian. He tarvitsivat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa, ja sitä heille luvattiin toimittaa.

Buk-TELAR:in sijainnit Itä-Ukrainassa 16. – 18. heinäkuuta 2014.

Buk-TELAR nro. 332 sijainnit Itä-Ukrainassa 16. – 18. heinäkuuta 2014.

















16. – 17. heinäkuuta välisenä yönä, puolen yön aikoihin, Buk-TELARia nro. 332 kuljettanut ajoneuvo oli todennäköisesti Severnoen (Sjeverne) kylän alueella muutaman kilometrin päässä Donetskin oblastin ja Luhanskin oblastin rajalta.

Buk nro. 332 Donetsk – Makiivka sijainnit 17.7.2014.














1. 17. heinäkuuta 2014 aamulla klo. 9:08 Bukia kuljettanut ajoneuvo oli tuntemattomassa paikassa Donetskin alueella. Tuolloin nauhoitettiin puhelu, jossa käytiin keskustelua lastina olevasta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä. Lokakuussa 2017 julkaistiin kuva, jossa oli Buk nro. 332 kuvattuna Donetskissa, jo aiemmin (17.4.2014) oli julkaistu twiitti, jossa kerrottiin Bukin olleen kello 09:15 Prospekt Illitsan risteysalueella. Lokakuussa 2017 julkaistu kuva on otettu kyseisessä paikassa ul. Shakhtostroiteleyn ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa sijaitsevan kauneussalongin kohdalla. (6)

Donetsk 17. heinäkuuta 2014, Prospekt Illitsan risteysalue.






















Alla kuvakaappaus 17. heinäkuuta 2014 klo. 10:34 twiitatusta twiitistä, jossa kerrotaan ”Bukin” sijainneen kyseisenä päivänä Prospekt Illitsan risteysalueella kello 09:15. Soitettiinko tämä klo. 09:08 nauhoitettu puhelu tämän pysähdyksen aikana?
















2. 17. heinäkuuta 2014 Paris Matchin toimittaja kuvasi Makiivs’ken pikatiellä (H21) Bukia kuljettaneen ajoneuvoyhdistelmän (sijainti: 48.003838, 37.872051). (7) Paris Matchin toimittajat soittivat ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon. Numerosta vastannut henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen oli ”varastettu”, sijaitsi Donetskissa ul. Molodykh Shakhtariv’lla (no. 19) Kyivskyin alueella.

Buk nro 332 Makiivs’ken pikatiellä (H21) – Paris Match.

















3. 17. heinäkuuta kello 11:10 ajoneuvokolonna kuvattiin videolle ul. Avtotransportnalla Kapitalnajan puiston kohdalla matkalla kohti itää valtatielle H21 (sijaintitiedot: 48° 1'4.42"N 37°59'2.55"E). Videon kuvausajankohta oli tiedossa, joten Stratfor hankki käyttöönsä alueelta otettuja satelliittikuvia, jotka omalta osaltaan todistivat sen, että kyseinen Buk-kolonnasta kuvattu video on kuvattu väitettynä ajankohtana kyseisessä paikassa.

Kuvakaappaus videolta, jonka @Amishjihadi ja @loondale löysivät. (8)















Kello 11:00 – 12:00 välisenä aikana ajoneuvokolonna ohitti ensin Zuhresin ja sen jälkeen Shaktarskin jatkaen matkaa kohti Torezia tie H21 myöten. Alla kuvakaappaus lyhyeltä videolta, Buk-kolonna kuvattuna Zuhresissa sen edetessä H21/ul. Karl Marks myöten kohti itää. (9)















Alla kello 12:00 – 12:45 välisenä aikana Bukia kuljettanut ajoneuvokolonna saapui Toreziin lännestä poistuen sieltä itään Snižnen suuntaan. Buk trailerilla kuvattuna Torezissa 17.7.2014 prospect Gagarinan ja ul. 50 rokiv SRSR:n risteyksessä.















Buk nro. 332 Snižnen alueella heinäkuun 17. 2014

Buk nro. 332 sijainnit Snižnen alueella 17.heinäkuuta 2014.
























Iltapäivällä kello 13:00 aikoihin Buk-kolonna saapui Snižneen, jossa Buk-M1 ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30, jonka jälkeen Buk ajettiin pois Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken kylää. Bukin liikkeistä alueella on julkaistu sosiaalisessa mediassa 1 valokuva (ks. alla) ja 1 video, josta kuvakaappaus alla. (10) Valokuvassa Buk on liikkeellä ul. Karapetyan 13a:n kohdalla vähemmän kuin kilometri luoteeseen videon kuvauspaikasta T0522 -pikatien varrelta, josta kuvakaappaus.

Buk nro. 332 ul. Karapetyan 13a:n kohdalla Snižnessä.


























Kuvakaappaus videolta – Buk nro. 332 Snižnen eteläpuolella 17.7.2014. (10)

























Kello 16:19:56 lennon MH17 Boeing 777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla Dnipron lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.

Kello 16:20:xx Malaysian Airlines lento MH17 tuhoutui Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatille kuuluneesta Buk-TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Ohjus laukaistiin pellolta Pervomaiskyin kylän länsipuolelta Pervomaisken kylästä lounaaseen. Kaikki lennon MH17 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat tämän terroriteon, sellaisena pudotusta voidaan pitää, seurauksena.


Jälkinäytös

Kello viiden aikaan aamulla (18.7.2014) Bukia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä tallentui videolle Luhanskissa, yhdistelmän suuntana oli Krasnodon/Sjeverne. Videolla on nähtävissä, Bukissa olevan enää kolme ohjusta, jälleen yksi välillinen todiste siitä, että kyseisestä Buk-TELARista ammuttiin lento MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus. (11)

Buk nro. 332, Luhansk 18. heinäkuuta 2014.















Samaisena päivänä (18.7.2014) aamukahdeksan aikoihin Bukia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä poistui Ukrainasta Venäjän puolelle. Tämä on voitu päätellä puhelunauhoitteiden perusteella esim. Politien julkaisema MH17-video. (12)

Buk nro. x23 latauslavetti 9A39 M1, Kamensk-Shahtinski – Venäjä. 
















Päivää myöhemmin 19. heinäkuuta 2014 Kamensk-Shahtinskissa Venäjällä kuvattiin Buk-ilmatorjuntajärjestelmään kuuluva latauslavetti nro. x23 9A39 M1. (13) Kuvauspaikalta on linnuntietä reilut 24 kilometriä Ukrainan ja Venäjän väliselle rajaosuudelle, joka tuolloin – heinäkuussa 2014 – oli venäläisjoukkojen hallussa.

Voimme todeta vielä sen, että kyseisten päivien (käytännössä 16. – 18. heinäkuuta 2014) Buk-TELARia Itä-Ukrainassa miehitetyillä alueilla kuljettanut Volvo on kuvattu myöhemmin rahtaamassa venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa. Satelliittikuvien perusteella on voitu todentaa samaisen Volvon trailereineen olleen MH17 pudottamisen jälkeen pysäköitynä sen omistavan yrityksen tontilla ul. Molodykh Shakhtariv’lla Donetskissa (esim. 9.8.2014 ja 3.9.2014). Nämä todisteet pudottavat pohjan pois väitteiltä ajoneuvoyhdistelmän ”varastamisesta”. (14)

Makiivka, miehitetty Itä-Ukraina, 6. elokuuta 2014.



















* * *

Olen pyrkinyt käymään läpi niin suurella tarkkuudella kuin mahdollista esitetyt paikkatiedot verraten video/kuvatallenteita street view-näkymään.

Bellingcatin lukuisien katsausten sekä artikkelien ohella olen hyödyntänyt muun muassa StopFaken ”Exploring Russia’s 53rd Brigade’s MH17 Convoy with StoryMap” artikkelia kuin myös JIT:n julkaisemaa MH17-aineistoa. Ja kuten aiemmin totesin, tässä blogitekstissä en tuo esille kaikkia kyseisestä kolonnasta tehtyjä havaintoja, suurempaa tarkkuutta kaipaavien on hyvä tutustua Bellingcatin laajaan ja tarkkaan aineistoon.


Marko 




*: Samainen video katsottavissa Bellingcatin twiitissä: