Droonihavaintoja Kiovassa –

 

Ukrainan haltuun päätynyttä venäläiskalustoa

Kesäkuisen Ukrainan matkan kuluessa tuli tutustuttua myös tuhottuun tai ukrainalaisten käsiin jotakuinkin ehjänä päätyneeseen venäläiskalustoon. Esillä ollut kalusto koostui käytännössä kaikesta tuhoutuneista taistelupanssarivaunuista venäläisten ukrainalaiskohteisiin laukaisemiin ballistisiin ohjuksiin (tunnistettavasti esillä oli kahden OTR-21 Totška-U ballistisen ohjuksen jäänteet). Kalustoa oli esillä kuitenkin niin paljon, ettei yhdessä kirjoituksessa ole mahdollista luoda kattavaa kuvaa kokonaisuudesta, joten poimin tarkasteluun kolme erilaista esillä ollutta droonia. Kyseisten droonien kohdalla on huomioitava, että niistä kaikista oli tehty joko havaintoja Itä-Ukrainan sotatoimialueella ennen 24. helmikuuta 2022 tai ukrainalaisten oli onnistunut pudottaa sellainen drooni ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua helmikuussa 2022.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella tiedustelulennokeilla oli merkittävä rooli jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Ne olivat jo vuosia ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että Venäjä on sodan osapuoli eikä vain tyydy toimittamaan ”kivääriapua” Itä-Ukrainassa taisteleville venäläisjohtoisille joukoille. Tämä tuli todistettua niinkin varhain kuin toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, joka kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä olleisiin tiedustelulennokkeihin. (1)

Venäjän tulittaessa kesällä 2014 omalta maaperältään (tai rajaseudulta) kohteita Ukrainassa, se turvautui kohteiden arvioimisessa ja tulenosoittamisessa tiedustelijoidensa ohella myös tiedustelulennokkeihin. Esimerkiksi heinäkuun 11. 2014 (kello 04:40 eteenpäin) venäläiset tulittivat raketinheittimillä ukrainalaisten kenttätukikohtaa Zelenopillian kylän lähellä Ukrainan eteläosissa. Raketinheitinkeskityksen ja sitä täydentävän kranaatinheitintulen kohdistamiseen venäläiset käyttivät Orlan-10 tiedustelulennokkeja. Venäjä menetti Zelenopilliassa yhden lennokin ukrainalaisten pudottamana. Niinpä onkin luontevaa aloittaa droonihavainnoista kirjoittaminen pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema ja valmistamasta Orlan-10, taktisesta miehittämättömästä ilma-aluksesta (lyhyemmin taktinen uav tai taktinen tiedustelulennokki).

Orlan-10 taktinen tiedustelulennokki. 

Kuten edellä viittasin Orlan-10 on pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema ja valmistama taktinen tiedustelulennokki. Järjestelmän ensilento tapahtui vuonna 2010, vuonna 2012 Orlan-10 läpäisi Venäjän puolustusministeriön miehittämättömille ilma-aluksille tarkoitetun testin ja seuraavana vuonna (v. 2013) hyväksytyn mallin toimitukset Venäjän asevoimille alkoivat.

Lennokin runko ja navigaatiovastaanotin ovat venäläistä valmistetta, mutta lennokin moottori, elektroniikka ja muita osia on toimitettu Venäjälle kolmansista maista, kuten Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Japanista. (2 ja 3) Useisiin järjestelmässä tarvittuihin komponentteihin on kohdistettu sanktioita Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Sanktioista huolimatta komponenttien toimitusketjuja ei ole saatu katkaistua. Orlan-10 tiedustelulennokista on valmistettu vientiversio, Orlan-10E. Lisäksi siitä valmistetaan ulkoisesti samannäköisiä mutta kookkaampia versioita, Orlan-30 ja Orlan-50. Lennokin kokonaisvalmistusmäärä nousee yli 2000 kappaleeseen.

Ensimmäiset havainnot venäläisistä Orlan-10 tiedustelulennokeista Itä-Ukrainassa tehtiin sodan ensimmäisenä keväänä v. 2014. Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen onnistui pudottaa ainakin kolme Orlan-10 tiedustelulennokkia sodan ensimmäisenä kesänä: yhden toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 2014. (4) Venäjä oli menettänyt Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmatorjuntatulessa reilut parikymmentä Orlan-10 taktista tiedustelulennokkia ennen helmikuussa 2022 alkanutta suurhyökkäystä. Yhden Orlan-10 pudotuksen oli saanut tililleen Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri, pudotus tapahtui Borivsken kylän lähellä 13. lokakuuta 2018.

Itä-Ukrainassa Venäjä operoi Orlan-10 tiedustelulennokeilla vuodesta 2014 usein osana Leer-3 elektronisen sodankäynnin järjestelmää. (5) Ajoneuvoalustalle sijoitetulla järjestelmällä voidaan kerralla operoida 1-3 lennokilla. 

Ukrainan asevoimien haltuun päätynyt Eleron-3SV.

Eleron-3SV on venäläisen Eniks-yhtiön valmistama, Venäjän asevoimien käyttämä kevyt, lyhyen kantaman taktinen tiedustelulennokki, (kyseisen tyypin lennokkia kutsutaan usein myös minitiedustelulennokiksi). Eniks teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kyseinen kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. Tavanomaisesti yksi maa-asema voi operoida 2-3 lennokilla.

Ensimmäiset havainnot Eleron-3SV minitiedustelulennokista tehtiin Itä-Ukrainassa jo niinkin varhain kuin sodan toisena kesänä, elokuussa 2015, jolloin venäläisjoukkojen havaittiin operoivan kyseisen mallisella lennokilla miehitetyn Donetskin alueella. (6) Ukrainan onnistui pudottaa ensimmäisen kerran Eleron-3SV minitiedustelulennokki kevättalvella 2019 Svitlodarskin alueella, ja toisen kerran muutamaa kuukautta myöhemmin kesällä 2019, jälleen Svitlodarskin alueella. (7) Ensimmäinen Eleron-3SV:n varmistettu pudotus merkittiin Azov pataljoonaan kuuluneelle rykmentille.

Ukrainan ohella Venäjän asevoimat on operoinut Eleron-3SV minitiedustelulennokeilla Syyriassa. Lennokista on suunniteltu myös kookkaampi Eleron-10 tiedustelulennokki, kyseistä droonia on suunniteltu sijoitettavan myös venäläisiin jäänmurtajiin. 

Granat-3 minitiedustelulennokki.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki ensimmäisen havainnon Navodtšik-2 järjestelmästä 8. marraskuuta 2020. (8) Kyseisen järjestelmän varustukseen kuuluu erityyppisiä drooneja, myös Granat-3 tiedustelulennokkeja. Kyseinen ETYJ:n havainto oli ensimmäinen laatuaan sellaisesta järjestelmästä Ukrainassa, jonka varustukseen kuuluu myös Granat-3 tiedustelulennokkeja. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin kuva Navodtšik-2 järjestelmästä miehitetyn Luhanskin alueella.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n haltuun oli päätynyt jo tätä ennen ainakin yksi Granat-3 minitiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki on voinut päätyä SBU:n haltuun myös muilta sotanäyttämöiltä, kuten Syyriasta, jossa Venäjän asevoimat operoi vastaavalla kalustolla. Ukrainan asevoimien ensimmäinen varmistettu Granat-3 tiedustelulennokin pudotus tapahtui vasta marraskuussa 2022, jolloin kaksi mallin tiedustelulennokkia pudotettiin Mustanmeren yllä. (9)

Granat-3 lennokin on suunnitellut ja sitä valmistaa Iževskissä sijaitseva Ižmašin miehittämättömien järjestelmien tehdas (ven. ООО Ижмаш – Беспилотные системы). Ensimmäiset Granat-3 tiedustelulennokit luovutettiin Venäjän asevoimien Keskiseen- ja Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluville yksiköille v. 2014. Samana vuonna Armeniaan sijoitetut Venäjän asevoimien yksiköt suorittivat Navodtšik-2-järjestelmällä ja siihen kuuluvilla lennokeilla kenttätestejä.

* * *

Omalta osaltaan tämä kirjoitus täydentää niitä havaintoja, jotka osoittavat Venäjän osallistuneen aktiivisesti sotaan Ukrainassa keväästä ja kesästä 2014 lähtien. Tosiasiallisesti ensimmäisenä sotatoimena voidaan pitää Krimin niemimaan miehitystä, jonka olisi pitänyt toimia ”herätyksenä” kaikille länsimaille Venäjän todellisesta luonteesta ja imperialistisista tavoitteista.

Tämän kirjoituksen huomio kohdistuu niihin venäläisiin tiedustelulennokkeihin, joita näin Kiovassa taannoisella Ukrainan reissullani. Olin jo ennen Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa kirjannut ylös havaintoja Venäjän Ukrainan sodassa käyttämistä lennokeista. Viimeisimmän aihetta käsitelleen blogin julkaisin lokakuussa 2020 – ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone

2. https://informnapalm.org/en/russian-drone-orlan-10-consists-of-parts-produced-in-the-usa-and-other-countries-photo-evidence/ 

3. https://areena.yle.fi/1-63175257 

4. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

5. https://informnapalm.org/en/russian-leer-3wf-donbas/ 

6. https://informnapalm.org/en/russian-eleron-3sv-drone-destroyed-in-donbas-video-interesting-facts-revealed/

7. https://informnapalm.org/en/russian-eleron-3sv-drone-destroyed-in-donbas-video-interesting-facts-revealed/ 

8. ”Following further assessment by the SMM, the hardware mentioned under this section in the SMM Daily Report 10 November 2020 as an electronic warfare system (RB-341V Leer-3) should have been identified as a ground control station (UAV-unit) (Navodchik-2).”

https://www.osce.org/files/2020-11-14_SMM_Daily_Report.pdf 

9. https://focus.ua/digital/536493-vsu-sbili-nad-chernym-morem-dva-drona-razvedchika-granat-3-chem-oni-opasny

Lähteinä olen myös käyttänyt ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemia raportteja, Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone kirjaa sekä lähteissä nimeämättömiä Informnapalmin ja muiden tarkkailijoiden julkaisemaa aineistoa. 

Kuvat Orlan-10, Eleron-3SV ja Granat-3 tiedustelulennokeista Marko Enqvistin kokoelmista.

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja

 

Nykyaikaisessa sodankäynnissä tiedustelulennokeilla, laajemmin erilaisilla miehittämättömillä lentolaitteilla, on merkittävä rooli tiedustelusta kohteiden tuhoamiseen. Venäjän kohdalla moni nostaa esille Syyriassa käynnissä olevan sodan maan modernien asejärjestelmien testikenttänä, mutta tuolloin unohdetaan (joko ymmärtämättömyyttään, epähuomiossa tai tahallisesti) Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen ulottuen aina psykologiseen sodankäyntiin ja vaikuttamiseen.

Ukrainalaisten pudottamia venäläisiä tiedustelulennokkeja.

Tämän kirjoituksen teema on kuitenkin yksinkertaisempi – Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien yksiköiden (kuten kansalliskaarti ja rajajoukot) sekä vapaaehtoisjoukkojen pudottamat venäläiset tiedustelulennokit, tarkastelun pääpainon ollessa Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden menettämissä tiedustelulennokeissa (ja muissa miehittämättömissä lentolaitteissa).

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt yli 120 tiedustelulennokkia ja nelikopteria. Todennäköisesti ensimmäisen tiedustelulennokkinsa Venäjä menetti toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, malli kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimien tiedustelulennokkeihin. (1) Ukrainan haltuun päätynyt, tuhoutunut tiedustelulennokki kuului ensimmäisiin konkreettisiin todisteisiin siitä, että Venäjä osallistuu suoraan Ukrainan sotaan, ettei kyse ole pelkästä Itä-Ukrainaan toimitetusta ”kivääriavusta”.

Ukrainan julkaiseman aineiston mukaan, maan puolustusministeriön tiedusteluosasto on tutkinut lähes kaikki maan haltuun päätyneet venäläiset tiedustelulennokit. Merkittävä osa Ukrainan haltuun päätyneistä venäläisistä tiedustelulennokeista on maan joukkojen pudottamia, mutta joukossa on myös tiedustelulennokkeja sekä nelikoptereita, jotka ovat tulleet maahan teknisen vian tai jonkin muun syyn tähden, ja osa tällaisistakin on sittemmin päätynyt ukrainalaisten spesialistien käsiin.

Ukrainalaisten käsiin on päätynyt seuraavia Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden käyttämiä tiedustelulennokkeja: Forpost (pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin), Orlan-10, Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4 (Rubež-20), Eleron-3SV ja Takhion, ZALA 421-04M sekä Zastava (lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400).

Edellisten ohella ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet sodassa lukuisia Venäjän proxy-joukkojen käyttämiä nelikoptereita. Merkittävä osa niistä on kiinalaisvalmisteisia, DJI Phantom 4 nelikoptereita tai niistä paikallisesti modifioituja versioita. Osa tällaisistakin nelikoptereista on toimitettu Ukrainan asevoimien erikoisjoukoille tutkittavaksi.

Ukrainalaisten tekemien havaintojen mukaan Venäjä on joutunut korvaamaan käyttämiensä tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden ulkomaalaisia komponentteja huonompilaatuisilla venäläisillä komponenteilla tai markkinoilta helposti saatavilla kaupallisilla komponenteilla (kaupallisilla komponenteilla > siviilikäyttöön tarkoitetuilla komponenteilla?).

Ukrainalainen OSINT-ryhmä InformNapalm on julkaissut aineistoa, joissa on käyty läpi venäläisten tiedustelulennokkien komponenttien alkuperämaita – merkittävä osa tärkeimmistä komponenteista on tuotu kolmansista maista Venäjälle. (2)

Saksassa nousi kohu tammikuussa 2019 Bildin tutkivien toimittajien onnistuessa paljastaa Venäjän käyttävän tiedustelulennokeissaan runsaasti saksalaisia Graupnerin ja Aero-Nautin valmistamia potkureita. (3) Myös Ukraina on pudottanut venäläisiä tiedustelulennokkeja, joissa on saksalaista alkuperää oleva potkuri.

Seuraavissa venäläisissä tiedustelulennokeissa tiedetään käytettävän Graupnerin tai Aero-Nautin valmistamia potkureita: Orlan-10, Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4, Eleron-3 ja Tahion sekä Zastava. Tieto siitä, että yritysten valmistamia osia käytettiin venäläisissä, sotilaskäyttöön tarkoitetuissa tiedustelulennokeissa oli tuolloin järkytys kyseisten saksalaisyritysten edustajille. En ryhdy tässä yhteydessä spekuloimaan sillä, mitä reittejä myöten Venäjä kyseisiä osia hankki, enkä silläkään, käyttävätkö venäläiset edelleen em. saksalaisyritysten valmistamia osia.

Venäläinen Granat-2 minitiedustelulennokki, jossa Aero-Nautin potkuri.

Ukrainalaisten aiemmin tänä syksynä julkaisemien tietojen mukaan 45 prosenttia venäläisistä tiedustelulennokeista pudotettiin erilaisilla ilmapuolustusjärjestelmillä, mukaan lukien ilmatorjuntatykit ja -konekiväärit ja olkapäältälaukaistavat ohjukset; 40 prosenttia pudotettiin pienikaliiperisilla aseilla ja loput elektronisen sodankäynnin järjestelmillä. Venäjä on menettänyt lukuisia tiedustelulennokkeja ja nelikoptereita myös teknisten vikojen tai muiden syiden (sää olosuhteet) vuoksi.

 

Katsaus Ukrainan pudottamiin sekä heidän haltuun joutuneisiin lennokkityyppeihin

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan kuluessa Venäjä on siis menettänyt yli 120 tiedustelulennokkia ja nelikopteria, joukossa on ainakin seuraavia malleja: Forpost (joka pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin), Orlan-10, Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4 (Rubež-20), Eleron-3SV ja Takhion, ZALA 421-04M sekä Zastava (lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400) tiedustelulennokkeja. Edellisten lisäksi ukrainalaisjoukkojen käsiin on päätynyt ainakin yksi tunnistamaton taktinen tiedustelulennokki, jonka on päätelty olevan jokin Orlan-10 versio.

Forpost

Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat israelilaisten kanssa IAI Searcher II tiedustelulennokeista, Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. (4)

Ukrainan sodassa Venäjä on menettänyt pudotettuina tai muusta syystä ainakin viisi Forpost tiedustelulennokkia. Ensimmäisen elokuussa 2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa, myöhemmin syksyllä 2014 kaksi, joista toinen löydettiin Novokaterynivkan läheltä. Toukokuussa 2015 Dnipro-1 vapaaehtoispataljoona pudotti Forpost tiedustelulennokin Avdiivkan lähellä, lennokin tunnistenumero on 923. Lokakuussa 2016 Venäjä menetti Ukrainan sodassa viidennen Forpostin (nro. 915).

Ukrainalaisen Dnipro-1 pudottama Forpost Avdiivkan lähellä. (5)

Venäjä on menettänyt myös Syyria-operaatiossaan ainakin kaksi Forpost tiedustelulennokkia. Tammikuussa 2018 Nur al-Din al-Zinki niminen ryhmä ilmoitti pudottaneensa venäläisen Forpost tiedustelulennokin, ja heinäkuussa 2018 Israelin ilmapuolustus pudotti yhden Forpostin Golanin kukkuloilla.

Orlan-10

Tammikuuhun 2019 mennessä ukrainalaisjoukot olivat pudottaneet ilmatorjunnalla tai elektronisella häirinnällä 18 Orlan-10 tiedustelulennokkia, vastaavasti yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri Borivsken kylän lähellä (13.10.2018). Sodan ensimmäisenä kesänä Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoisjoukot pudottivat vähintään kolme Orlan-10 tiedustelulennokkia, toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 2014.

Ukrainalaisten pudottama Orlan-10 tiedustelulennokki.

Venäjä on valmistanut maaliskuuhun 2018 mennessä 1000 Orlan-10 tiedustelulennokkia, mallista on 11 eri versiota. Tiedustelulennokkia on Venäjällä nyt käytössä muillakin organisaatioilla kuin asevoimilla esim. FSB:n alaisella rajavartiolaitoksella.

Venäjä käyttää Orlan-10 tiedustelulennokkeja myös Syyrian operaatiossaan, jossa niitä on tuhoutunut ilmatorjuntatulessa sekä teknisten vikojen seurauksena.

Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4 (eli Rubež-20)

Venäläisestä Granat-1 minitiedustelulennokista tehtiin ensimmäiset havainnot Debaltsevon taistelun aikaan helmikuussa 2015.

Huhtikuun 2. 2017 ukrainalaisjoukot pudottivat Svitlodarskin alueella Granat-1 minitiedustelulennokin, lennokissa oli FSB:n merkinnät. (6)

Granat-1 minitiedustelulennokki, Debaltsevo 13. helmikuuta 2015. (7)

Venäläiset vapaaehtoisjoukot harjoittelivat joulukuussa 2014 Kuzminkan harjoitusalueella Rostovin alueella Granat-2 taktisilla tiedustelulennokeilla, seuraavan vuoden puolella, helmikuussa 2015 vastaavia tiedustelulennokkeja käytettiin Debaltsevon taistelussa.

Ukrainalaisten tammikuussa 2018 pudottama Granat-2 tiedustelulennokki. (8)

Ensimmäisen kerran Venäjän asevoimilla käytössä ollut Izhmash LLC:n suunnittelema Granat-4 taktinen tiedustelulennokki pudotettiin Ukrainan asevoimien toimesta marraskuussa 2014 Štšastjan kaupungin lähellä, Donetsin pohjoisrannalla. Tammikuussa 2015 Ukrainan asevoimat pudotti toisen Granat-4 taktisen tiedustelulennokin.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet Granat-4 tiedustelulennokkia tiedusteluun ja tulenosoitukseen todennäköisesti myös Debaltseven taistelussa helmikuussa 2015. Venäjällä Novorossijskin alueelle sijoitettu tiedusteluyksikkö osallistui havaintojen mukaan Debaltsevon taisteluun, yksikön varustukseen kuuluu Granat-4 tiedustelulennokkeja.

Ukrainan asevoimien marraskuussa 2014 pudottama Granat-4 tiedustelulennokki.

Eleron-3SV ja Takhion

Eleron-3SV ja siihen pohjautuva T23 (kuvassa alla) on venäläinen tiedusteluun käytetty minikokoinen lennokki. Eleronia valmistava venäläinen ENIKS teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. Ennen asevoimia Eleron-3SV minitiedustelulennokkia on käyttänyt Venäjän hätätilaministeriö vuodesta 2003 lukien.

Ukrainan kansalliskaartiin kuuluvan Azov pataljoonan erikoistoimintarykmentti pudotti venäläisen Eleron-3SV minitiedustelulennokin 1. maaliskuuta 2019 Svitlodarskin alueella.

Eleron-3SV tiedustelulennokkia Venäjän asevoimat on Ukrainan sodan ohella käyttänyt Syyriassa, jossa ainakin yksi Eleron-3SV on pudotettu.

Eleron-3SV:hen pohjautuva pohjautuva T23 katapulttilaukaisimella.

Izhmash LLC esitteli Takhion minitiedustelulennokin vuonna 2012. Toimitukset Venäjän maavoimille sekä Pohjoiselle laivastolle alkoivat vuoden 2016 alkupuolella, jota ennen minitiedustelulennokkia oli testattu Keskiseen sotilaspiiriin kuuluvassa yksikössä sekä Itä-Ukrainan sotatoimialueella.

Joulukuussa 2014 venäläisyksikkö kadotti Takhion minitiedustelulennokin Itä-Ukrainassa. Lennokin tunnus oli 141169. Kyseinen lennokki kuului venäläisen sotilasyksikkö nro 77077 varustukseen, kyseinen tiedusteluyksikkö on perustettu miehitetyssä Itä-Ukrainassa toimivaan 2. armeijakuntaan ja sen johdossa on Venäjän asevoimien eversti, joka käyttää koodinimeä ”Sergeev”. Ukrainalainen Informnapalm julkaisi yksikön tunnistamisesta artikkelin ”Russian soldiers who lost Takhion drone in Donbas have been identified” 15. elokuuta 2017.

Takhion minitiedustelulennokki katapulttilaukaisimella.

Zastava

Israelilaiseen Bird Eye 400 tiedustelulennokkiin pohjautuva Zastava on aseistamaton tiedustelu-, etsintä- ja valvonta sekä tulenosoituskäyttöön suunniteltu lennokki.

Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt kolme ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkia, joista yhden Harkovan alueella ja kaksi alas ammuttuna Donbasissa sotatoimialueella:

- 24. heinäkuuta 2014 ukrainalaiset rajavartijat löysivät pudonneen ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Ukrainan maaperältä, Harkovan alueella kahden kilometrin päässä maiden välisestä rajasta.

- 22. heinäkuuta 2015 ukrainalaiset rajavartijat pudottivat ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Luhanskin alueella 1,5 kilometrin päässä maiden välisestä rajasta. Alueelta, jolla rajavartijat pudottivat tiedustelulennokin, oli 25 kilometriä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, joten lennokin kantama huomioiden, se oli saapunut Ukrainan ilmatilaan suoraan Venäjältä.

- tämän vuoden huhtikuun 5. päivä Ukrainan maavoimiin kuuluvat joukot pudottivat Svitlodarskin alueella ”Zastava” Bird Eye 400 mini- tiedustelulennokin.

Kahdentoista Venäjän asevoimien yksikön tiedetään käyttävän ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkia. Ukrainalainen InformNapalm on OSINT-tietojen perusteella havainnut näistä yksiköistä kahdeksan osallistuneen säännöllisesti sotaan Ukrainan maaperällä. Suomen kannalta kiinnostavat ovat Petsamoon sijoitettu Pohjoisen laivaston alainen sotilasyksikkö nro. 08275 (200. mekanisoitu prikaati) ja Viipurin eteläpuolelle Kamenkaan sijoitettu sotilasyksikkö nro. 02511 (kaartin 138. erillinen mekanisoitu prikaati), joista kummankin vahvuuteen kuuluvia sotilaita on ollut sotimassa Itä-Ukrainassa.

Tänä vuonna Svitlodarskin alueella pudotettu "Zastava" Bird Eye 400 minitiedustelulennokki.

ZALA 421-04M

ZALA Aero Groupin valmistamaa ZALA 421-04M mikrotiedustelulennokkia on toimitettu vuodesta 2008 lähtien useille Venäjän valtion organisaatioille, kuten sisäasiainministeriölle, hätätilaministeriölle sekä Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle ja muutamille merkittäville yrityksille, kuten Gazprom.

Huhtikuussa 2016 Ukrainan asevoimiin  kuuluva yksikkö pudotti Donetskin eteläpuolella Volnovakhan alueella ZALA 421-04M mikrotiedustelulennokin.

Volnovakhan alueella pudotettu ZALA 421-04M mikrotiedustelulennokki.  (9)

DJI Phantom 3 ja 4

Venäjän asevoimille on myös hankittu kiinalaisvalmisteisia DJI Phantom 3 ja 4 nelikoptereita, jollaisilla Venäjän proxy-joukot sekä miehitetyille alueille perustetut ns. aluepuolustusjoukot operoivat Itä-Ukrainassa. Kumpaakin nelikopterimallia käytetään tiedustelun ohella myös ilmasta suoritettaviin iskuihin. 

Venäjän proxy-joukot sekä ns. aluepuolustusjoukot ovat käyttäneet kustomoituja nelikoptereita iskuihin sotilas- tai siviilikohteita vastaan jo useamman vuoden ajan. Kustomoitu nelikopteri kuljettaa usein joko kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatin tai käsikranaatin tai muun pienitehoisen räjähteen, joka kuljetetaan nelikopterilla kohteen yläpuolelle, jossa se pudotetaan kohteeseen. Osa nelikoptereista todennäköisesti törmää kohteeseensa kamikaze-tyyliin.

Ukrainalaisten toukokuussa 2020 pienikaliiperisilla aseilla pudottama nelikopteri.

Edellä lyhyelti esittelemieni ukrainalaisjoukkojen käsiin joutuneiden ja tunnistettujen tiedustelulennokkien sekä nelikoptereiden ohella Ukrainan asevoimat on pudottanut ainakin yhden tunnistamattoman tiedustelulennokin. Pudotetun tiedustelulennokin on päätelty olevan jokin Orlan-10 taktisen tiedustelulennokin versio tai muu pietarilaisen Special Technology Centerin kehittämä lennokki.

Venäläisten propagandakanavien julkaiseman aineiston perusteella miehitetyn Itä-Ukrainan alueella operoivat joukko-osastot harjoittelevat suurikokoisemmilla neli- ja kahdeksanroottorisilla koptereilla. Kyseessä on mahdollisesti Strekoza-tyyppinen pioneerien käyttöön suunniteltu drooni.

 

Marko

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone

2. https://informnapalm.org/en/russian-drone-orlan-10-consists-of-parts-produced-in-the-usa-and-other-countries-photo-evidence/

3. https://www.bild.de/politik/ausland/politik-ausland/german-propellers-on-putins-drones-is-russia-violating-eu-sanctions-59846310.bild.html 

4. https://medium.com/@DFRLab/five-downed-russian-drones-in-ukraine-b76d53d4bcf0 

5. https://twitter.com/Liveuamap/status/601264663679127553?s=20 

6. https://www.unian.ua/war/1860271-v-zoni-ato-viyavili-bezpilotnik-iz-markuvannyam-fsb-rosiji-video.html

7. https://www.youtube.com/watch?v=EjB9MlAZ2aY&feature=emb_title 

8. https://www.uavdach.org/?p=1156698 

9. https://www.unian.ua/war/1322522-pid-volnovahoyu-ukrajinski-viyskovi-zbili-bezpilotnik-virobnitstva-rf-video.html 

Lähteenä myös ВОЕННОЕ ОБОЗРЕНИЕ ja InformNapalm, kirjoituksessa hyödynnetty myös toukokuussa 2020 kirjoittamaa blogiani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa”.

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa

Nykyaikaisessa sodankäynnissä tiedustelulennokeilla, laajemmin erilaisilla miehittämättömillä lentolaitteilla, on merkittävä rooli tiedustelusta kohteiden tuhoamiseen. Venäjän kohdalla moni nostaa esille Syyrian, maan modernien asejärjestelmien testikenttänä, mutta tuolloin unohdetaan (joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti) Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen (muun muassa psykologisen sodankäynnin ja vaikuttamisen osalta).

Itä-Ukrainan sotatoimialueella tiedustelulennokeilla on oma, merkittävä, roolinsa. Ne ovat myös ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että Venäjä on sodan osapuoli eikä vain tyydy toimittamaan ”kivääriapua” Itä-Ukrainassa taisteleville joukoille – konkreettisimmillaan tämä tuli todistettua toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, joka kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä oleviin tiedustelulennokkeihin. (1) Kyseisen tiedustelulennokin pudottaminen osoitti sen, että Venäjä on sodan aktiivinen osapuoli, koska tuolloin (keväällä ja kesällä 2014) ja edelleen, Ukrainan itäosissa sotivat, Venäjän varustamat proxy-joukot, turvautuivat pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettuihin nelikoptereihin.

Ukrainan asevoimien 18. heinäkuuta 2014 pudottama venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki. (2) 

Tässä kirjoituksessa keskityn pääasiassa Venäjän ja sen varustamien proxy-joukkojen käymään ”droonisotaan” Itä-Ukrainan ilmatilassa, huomioiden kuitenkin kirjoituksen lopulla Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen toiminnan.

Ukrainan sodan ensimmäisten kuukausien aikana Venäjä operoi Ukrainan ilmatilassa pääasiassa omalta maaperältään käsin, tuolloin tilanne Ukrainan itäosissa oli vielä (Venäjän kannalta) epävarma, joten kehittynyttä laitteistoa miehistöineen ei ollut turvallista lähettää alueelle. Asetelma muuttui näiltä osin vasta elo-syyskuussa 2014, jolloin – Venäjän mittavan invaasion – myötä asetelma muuttui siten, että turvallinen operointi Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin kävi turvallisemmaksi.

Keväällä ja kesällä 2014 Venäjä operoi tiedustelulennokeilla Ukrainan ilmatilassa kaakon ohella myös koillisen ja pohjoisen suunnalla – sodan tulevina vuosina todennäköisesti myös Transnistrian alueelta (Moldovasta Venäjän avulla eronnut epävaltio ja Venäjän ylläpitämä jäätyneenkonfliktin alue) ja yksittäistapauksissa mahdollisesti jopa Valko-Venäjän alueelta.

Venäjän miehittämä Krim on oma lukunsa, sieltä käsin Venäjä on operoinut Ukrainan merialueiden ohella Ukrainan ilmatilassa helikoptereiden ja lentokoneiden lisäksi miehittämättömillä lentolaitteilla.

Venäjän kevään ja kesän operoinnista Ukrainan ilmatilassa on jäänyt silminnäkijähavaintojen ohella myös konkreettisia todisteita, kuten pudotetut Orlan-10 tiedustelulennokit, jollaiset pudotettiin toukokuun lopulla 2014 sekä 18. heinäkuuta 2014, jolloin Ukrainan asevoimiin kuuluvan 79. maahanlaskuprikaatin sotilaat pudottivat Orlan-10 tiedustelulennokin (kuva yllä).

Heinäkuun 24. päivä 2014  ukrainalaiset rajavartijat löysivät pudonneen ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokin Ukrainan maaperältä, Harkovan alueella kahden kilometrin päässä maiden välisestä rajasta. (3) Kaikkiaan Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt yhteensä kolme ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokkia. 

Tänä vuonna Svitlodarskin alueella pudotettu ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokki.

Elokuussa 2014 Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokki tuhoutui maahansyöksyssä tai tulituksen seurauksena, elokuun 28. päivä julkaistiin valokuvia Novopetrivsken lähellä maahan syöksyneestä lennokista. (4)

Novopetrivsken lähellä maahan syöksynyt Forpost tiedustelulennokki, kuva via @askai707.

Valmistajan tyyppikilpi tuhoutuneesta Forpost tiedustelulennokista, kuva via @askai707.

Forpostin tuhoutuminen oli sikäli merkittävää, että kyseinen Forpost tiedustelulennokki pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin, jollaisista Venäjän puolustusministeriö teki kaupat Israelin kanssa v. 2010. Vuoden 2017 loppuun mennessä Venäjän asevoimille oli toimitettu 30 kpl Forpost-yksikköjä, kukin yksikkö pitää sisällään maa-aseman ohella kolme Forpost tiedustelulennokkia. Viime vuoden elokuussa venäläinen versio Forpost-R suoritti ensilentonsa, tähän mennessä kaupat on tehty kymmenestä Forpost-R-versiosta.

Tulittaessaan ukrainalaiskohteita omalta maaperältään kesällä 2014, Venäjä turvautui tulenosoituksessa sekä tiedustelussa myös tiedustelulennokkeihin. Venäjä toteutti näitä tykistö- ja rakettikeskityksiä kyseisen kesän aikana vähintäänkin 120 kappaletta, (5) joista tuhoisimpiin kuului Zelenopillyan kylän lähistölle varhain aamulla (klo. 04:40) 14. heinäkuuta 2014 tehty raketti- ja tykistöisku, jossa kohdealueella oli leiriytyneenä Ukrainan maavoimien ja maahanlaskujoukkojen sekä rajavartioston sotilaita. Iskussa menehtyi ainakin 37 sotilasta ja rajavartijaa, yli 90 sotilasta ja rajavartijaa haavoittui iskussa. Alueella sijaitsi Ukrainan rajavartijoiden pysyvämpi kenttätukikohta, johon he tukeutuivat turvatessaan kyseistä rajaseutua, jonka Venäjän tukemat ujoukot yrittivät ottaa haltuunsa.

Alueella leiriytyneet ukrainalaisjoukot olivat aiemmin pudottaneet yhden venäläisen Orlan-10 tiedustelulennokin.

Venäjä on hionut Ukrainan sodassa tiedustelulennokkien ja tykistön yhteistyötä entistä tehokkaammaksi, näitä oppeja maa on hyödyntänyt ja harjoituttanut myös Syyriassa – usein medialta jää huomiotta Ukrainan sodan merkitys Venäjän tiedustelulennokkien ja epäsuorantulen yhteistyön kehittämisessä.

Venäjä valvoo Asovanmerta (Taganrogin lahtea) merialueen etelärannalta – muun muassa Jeiskin länsipuolelta – käsin. Ajoittain alueelta matkaan lähetettyjen tiedustelulennokkien lennot ulottuvat Orlan-10 tiedustelulennokeilla Mariupolin alueelle saakka.

Yllä oleva kuvakaappaus videolta: ТЕХНІКА ВІЙНИ №103. Спорядження «Рекрута». БПАКи Росії в АТО. (6)

Venäjän elo-syyskuussa 2014 suorittaman laajahkon offensiivin jälkeen ja talvella 2015 Donetskin alueella sekä Debaltsevossa käytyjen taisteluiden jälkeen maa operoi tiedustelulennokeilla säännönmukaisesti Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin. Osa ilmatiedustelusta suuntautuu kauemmas Ukrainan selustaan, aina Kramatorskin ja Slovjanskin alueelle saakka, valtaosan tiedustelusta kohdistuessa rintamalinjan tuntumaan, joko Venäjän asevoimiin kuuluvien yksiköiden toimesta (sotilaskäyttöön kehitetyillä tiedustelulennokeilla) tai proxy-joukkojen suorittamana, jolloin käytössä voi olla siviilikäyttöön tarkoitettuja nelikoptereita tai siviilikäyttöön tarkoitetuista lennokeista kustomoituja versioita, muutaman kerran ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet tai saaneet haltuunsa tiedustelulennokkeja, jotka on todennäköisesti valmistettu miehitetyillä alueilla.

Menneen talven kuluessa Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen, kuten kansalliskaarti ja rajajoukot, mukaan vihollinen suorittaa viikossa keskimäärin 10-15 tiedustelulentoa moderneilla tiedustelulennokeilla – keväällä ja kesällä havainnot lisääntyvät. Näiden lisäksi vihollinen operoi säännöllisesti myös nelikoptereilla jne. havainnot niistä eivät välttämättä tule tilastoiduksi. Tässä kohdin on myös huomioitava se, että venäläisten propagandamedioiden tai Venäjää tukevien propagandatoimittajien, kuten Graham W. Phillipsin, tiedetään välittävän kuvamateriaalia ja videoita lennoiltaan suoraan lähimmille venäläisyksiköille tai proxy-joukoille. (7) Graham W. Phillipsin on havaittu toistuvasti välittäneen livekuvaa lähimmille proxy-yksiköille, jolloin hän on propagandistina ottanut aktiivisen osallistujan roolin (toisin sanoen kyseisissä tilanteissa hän on ollut ennemminkin laitontaistelija kuin toimittaja).

Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien joukko-osastojen havainnot Venäjän asevoimien moderneista tiedustelulennokeista Itä-Ukrainan sotatoimialueella 29.4. – 12.5.2020 – havaintojen lukumäärä 31 kappaletta. Tehtyjen havaintojen perusteella venäläiset ovat kyseisellä ajanjaksolla operoineet kuudella painopistealueella, lueteltuna pohjoisesta etelään: Novotoshkivske; Svitlodarsk; Avdiivka; Donetskin läntinen puoli; Bohdanivka – Petrivske sekä etelässä Mariupolin alue. Karttaan merkitty painopistealueiden ohella Venäjän proxy-joukot suorittamat kolme ilmaiskua modifioiduilla nelikoptereilla (ajalla 9.3. – 2.5.2020).

Tiedustelun ja tulenosoituksen rinnalla Venäjä käyttää tiedustelulennokkejaan Ukrainassa elektroniseen sodankäyntiin ja sen rinnalla erilaisiin viestintä ja vaikuttamisoperaatioihin, joita voidaan kohdistaa yksittäisiin taistelijoihin tai suurempiin joukko-osastoihin, toisinaan myös siviileihin. DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS”, jossa tarkastellaan tarkemmin tätä psykologista sodankäyntiä, johon yhdistyy propagandan levittäminen ja jolla on tarkoitus vaikuttaa kohteeseen (sotilas tai siviili) disinformatiivisella tai häiritsevällä viestinnällä. Alla pari kuvaa tekstiviesteistä, jollaisia Venäjä on lähettänyt, joukkoistettuna tuhansille ukrainalaissotilaille kerralla tällaisten operaatioiden aikana, joita se on suorittanut esim. Orlan-10 tiedustelulennokkeja ja Leer-3 elso-yksiköitä hyödyntäen. Toisinaan esim. Leer-3 elso-yksikköjä käytetään yhdessä tiedustelulennokkien kanssa gsm-verkkojen häirintään ja kaatamiseen.

Venäjällä ei ole vielä käytössä miehittämättömiä aseistettuja lennokkeja suorittamaan ilmaiskuja. Itä-Ukrainan sotatoimialueella Venäjän proxy-joukot ovat kustomoineet nelikoptereita kuljettamaan yhdestä muutamaan kranaattia, esim. kiinalaisvalmisteinen DJI Phantom 4 nelikopteri (quadcopter) on Venäjän proxy-joukkojen ja ”aluepuolustusjoukkojen” yleisesti käyttämä malli, joita he käyttävät ”ilmaiskuihin” ukrainalaiskohteita vastaan. Kyseinen nelikopteri voidaan varustaa yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla tai käsikranaatilla. Näin aseistetulla nelikopterilla hyökätään tavanomaisesti pehmeitä maaleja tai kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Tämän kevättalven ja kevään kuluessa Venäjän proxy-joukot ovat suorittaneet useita ilmaiskuja nelikoptereilla, kohteina on ollut muun muassa Ukrainan maavoimien 10. erillisen vuoristojääkäriprikaatin ambulanssi/evakuointiajoneuvo Talakivkan lähellä ja ukrainalaisasemissa vieraillut toimittajaryhmä Krasnohorivkan alueella, miehitetyn Donetskin länsipuolella sekä ukrainalaisten asemat Hnutoven alueella Mariupolin koillispuolella (ks. karttakuva).

Talakivkan lähellä ilmaiskun kohteeksi joutunut ukrainalaisprikaatin evakuointiajoneuvo, kevät 2020.

On enemmän kuin todennäköistä, että yksittäiset sabotaasiryhmät ovat iskeneet Ukrainan asevoimien ammusvarastoja vastaan joko kustomoiduilla nelikoptereilla tai jollain muilla (tunnistamattomilla) miehittämättömillä ilma-aluksilla.

”On a number of occasions, starting in October 2015, incendiary drone attacks have been identified as taking place against Ukrainian arms depots as a component of Russian linked antimateriel operations” (tohtori Robert J. Bunker, U.S. Army War College). (8)

Näissä tapauksissa lennokki tai nelikopteri on todennäköisimmin varustettu ZMG-1 termiittikranaatilla/ -kranaateilla, jollaisen ukrainalaissotilaat löysivät joulukuussa 2015 tapahtuneen ammusvarikon räjäytysyrityksen jälkeen. Tuolloin ammusvaraston alueelle pudotettiin yhteensä 14 kranaattia, jotka sytyttivät yksittäisiä paloja mutta eivät saaneet aikaan mittavaa räjähdystä.

Ukraina astuu moderniin aikaan sodan myötä

Ukrainalaisilla vapaaehtoisjoukoilla oli sodan alkupuolella käytössä hyvin sekava joukko siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita, joita he hyödynsivät tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa – sittemmin yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio ovat käynnistäneet mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja. Ukrainan valtio tekee myös yhteistyötä Turkin kanssa, johon siäsltyy kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista, joilla voidaan myös operoida ilmasta maahan. (9)

Sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat joukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien käyttöä tulenjohtamisessa/ -osoittamisessa, esim. viime vuoden heinäkuussa Ukrainan maavoimien 54. mekanisoituprikaati suoritti vihollisen linjojen takana, Pervomaiskessa, useampiminuuttisen kranaattikeskityksen kaupunkialueella sijainneeseen tukikohtaan. Tukikohta-aluetta tulitettiin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä, joista ensimainituilla operoinut taisteluryhmä suoritti iskunsa vihollisalueelta käsin. Operaatiossa ukrainalaisjoukoilla oli käytössä ainakin yksi tiedustelulennokki/ nelikopteri.

Juri Misjaginin elokuussa 2019 lataama youtube-video: Самая быстрая и самая успешная боевая операция ВСУ за время войны.

Tämän vuoden toukokuussa samaisen prikaatin taisteluryhmä K-2 tuhosi Donetskin pohjoispuolella, M-04 ja H-20 pikateiden liittymäalueella sijainneen ”Vostok” pataljoonan tulenjohtopaikkana käyttämän linnoitetun aseman. Vihollisen juoksuhautoja ja poteroita tulitettiin useammalla kranaatinheittimellä, tulenjohdossa ryhmällä oli käytössä ainakin yksi tiedustelulennokki.

Бойова група К-2 54 ОМБр lataama youtube-video: К2 знищила на Донбасі позиції та бойовиків батальйону ”Восток”.

ETYJ:n ”lentovalvontaa” Itä-Ukrainassa

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio käyttää alueiden valvontaan Itä-Ukrainassa, demarkaatiolinjan molemmin puolin, myös tiedustelulennokkeja ja nelikoptereita, joista suurimmat ovat helikopteria muistuttavia pitkänkantaman Schiebel Camcopter S-100 tiedustelulennokkeja. Kentällä operoivilla ETYJ:n autopartioilla on käytössään lyhyen kantaman mini-tiedustelulennokkeja.

ETYJ:n tiedustelulennokkien kuva- ja videomateriaalin avulla on tehty lukuisia havaintoja Venäjän suorasta osallistumisesta Ukrainan sotaan, havainnot kattavat kaiken sotilasmateriaalin kuljettamisesta Venäjän kontrolloiman rajan yli havaintoihin moderneista Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin järjestelmistä. (Ongelmana vaan on se, että konkreettisista todisteista huolimatta Venäjää ei suoraan tuomita osallisuudesta sotaan).

Blogissani ”Merkittäviä havaintoja Ukrainan sodasta” ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainnosta sotilaskolonnien suorittamista rajaseudun ylityksistä Venäjän miehittämällä yli 400 kilometrin rajaosuudella.

Sodan aikana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on menettänyt lukuisia tiedustelulennokkeja sekä nelikoptereita, joukossa myös aiemmin mainittuja, pitkänkantaman, Camcopter S-100 mallisia tiedustelulennokkeja, joiden tuhoutuminen tulituksessa on yleensä vaikuttanut merkittävällä tavalla ETYJ:n kykyyn valvoa Itä-Ukrainaa. Tiedossani olevat Camcopter S-100 tiedustelulennokkien pudotukset ovat kaikki tapahtuneet Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Tulituksen ohella ETYJ:n käytössä olevia tiedustelulennokkeja on pudotettu, joko elektronisen sodankäynnin järjestelmillä (häirintä) tai sitten itse partioita on häiritty, niitä kohti ampumalla tai niitä uhkailemalla, jolloin partioiden on vetäydyttävä alueelta ja lopetettava lentotoiminta. Valtaosa ETYJ:n kalustoon kuin myös tarkkailijoihin kohdistuvasta häirinnästä tapahtuu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Marko

1. https://www.vice.com/en_us/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone 

2. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

3. https://informnapalm.org/en/russian-zastava-drone-donbas/ 

4. https://twitter.com/askai707/status/813999125125562368?s=20 

5. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/02/17/origin-of-artillery-attacks/ 

6. Військове телебачення України: https://www.youtube.com/watch?v=NC3sh_4kaog 

7. https://www.stopfake.org/en/british-citizen-exposed-as-a-tool-of-russia-s-fsb/ 

8. https://www.rferl.org/a/ukraine-exploding-munitions-security-concerns-russia/28777991.html 

9. https://www.defenseone.com/technology/2019/01/ukraine-buying-new-combat-drones-turkey/154163/ 

Lähteenä hyödynnetty myös muita InformNapalmin julkaisuja, Операція об'єднаних сил/ Joint Forces Operation Facebook-sivua ja English Lugansk -twitter-tiliä.

Päivitän tekstiä taulukon ja kuvan osalta lähipäivinä.