Droonihavaintoja Kiovassa –

 

Ukrainan haltuun päätynyttä venäläiskalustoa

Kesäkuisen Ukrainan matkan kuluessa tuli tutustuttua myös tuhottuun tai ukrainalaisten käsiin jotakuinkin ehjänä päätyneeseen venäläiskalustoon. Esillä ollut kalusto koostui käytännössä kaikesta tuhoutuneista taistelupanssarivaunuista venäläisten ukrainalaiskohteisiin laukaisemiin ballistisiin ohjuksiin (tunnistettavasti esillä oli kahden OTR-21 Totška-U ballistisen ohjuksen jäänteet). Kalustoa oli esillä kuitenkin niin paljon, ettei yhdessä kirjoituksessa ole mahdollista luoda kattavaa kuvaa kokonaisuudesta, joten poimin tarkasteluun kolme erilaista esillä ollutta droonia. Kyseisten droonien kohdalla on huomioitava, että niistä kaikista oli tehty joko havaintoja Itä-Ukrainan sotatoimialueella ennen 24. helmikuuta 2022 tai ukrainalaisten oli onnistunut pudottaa sellainen drooni ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua helmikuussa 2022.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella tiedustelulennokeilla oli merkittävä rooli jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Ne olivat jo vuosia ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että Venäjä on sodan osapuoli eikä vain tyydy toimittamaan ”kivääriapua” Itä-Ukrainassa taisteleville venäläisjohtoisille joukoille. Tämä tuli todistettua niinkin varhain kuin toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, joka kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä olleisiin tiedustelulennokkeihin. (1)

Venäjän tulittaessa kesällä 2014 omalta maaperältään (tai rajaseudulta) kohteita Ukrainassa, se turvautui kohteiden arvioimisessa ja tulenosoittamisessa tiedustelijoidensa ohella myös tiedustelulennokkeihin. Esimerkiksi heinäkuun 11. 2014 (kello 04:40 eteenpäin) venäläiset tulittivat raketinheittimillä ukrainalaisten kenttätukikohtaa Zelenopillian kylän lähellä Ukrainan eteläosissa. Raketinheitinkeskityksen ja sitä täydentävän kranaatinheitintulen kohdistamiseen venäläiset käyttivät Orlan-10 tiedustelulennokkeja. Venäjä menetti Zelenopilliassa yhden lennokin ukrainalaisten pudottamana. Niinpä onkin luontevaa aloittaa droonihavainnoista kirjoittaminen pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema ja valmistamasta Orlan-10, taktisesta miehittämättömästä ilma-aluksesta (lyhyemmin taktinen uav tai taktinen tiedustelulennokki).

Orlan-10 taktinen tiedustelulennokki. 

Kuten edellä viittasin Orlan-10 on pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema ja valmistama taktinen tiedustelulennokki. Järjestelmän ensilento tapahtui vuonna 2010, vuonna 2012 Orlan-10 läpäisi Venäjän puolustusministeriön miehittämättömille ilma-aluksille tarkoitetun testin ja seuraavana vuonna (v. 2013) hyväksytyn mallin toimitukset Venäjän asevoimille alkoivat.

Lennokin runko ja navigaatiovastaanotin ovat venäläistä valmistetta, mutta lennokin moottori, elektroniikka ja muita osia on toimitettu Venäjälle kolmansista maista, kuten Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Japanista. (2 ja 3) Useisiin järjestelmässä tarvittuihin komponentteihin on kohdistettu sanktioita Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Sanktioista huolimatta komponenttien toimitusketjuja ei ole saatu katkaistua. Orlan-10 tiedustelulennokista on valmistettu vientiversio, Orlan-10E. Lisäksi siitä valmistetaan ulkoisesti samannäköisiä mutta kookkaampia versioita, Orlan-30 ja Orlan-50. Lennokin kokonaisvalmistusmäärä nousee yli 2000 kappaleeseen.

Ensimmäiset havainnot venäläisistä Orlan-10 tiedustelulennokeista Itä-Ukrainassa tehtiin sodan ensimmäisenä keväänä v. 2014. Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen onnistui pudottaa ainakin kolme Orlan-10 tiedustelulennokkia sodan ensimmäisenä kesänä: yhden toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 2014. (4) Venäjä oli menettänyt Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmatorjuntatulessa reilut parikymmentä Orlan-10 taktista tiedustelulennokkia ennen helmikuussa 2022 alkanutta suurhyökkäystä. Yhden Orlan-10 pudotuksen oli saanut tililleen Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri, pudotus tapahtui Borivsken kylän lähellä 13. lokakuuta 2018.

Itä-Ukrainassa Venäjä operoi Orlan-10 tiedustelulennokeilla vuodesta 2014 usein osana Leer-3 elektronisen sodankäynnin järjestelmää. (5) Ajoneuvoalustalle sijoitetulla järjestelmällä voidaan kerralla operoida 1-3 lennokilla. 

Ukrainan asevoimien haltuun päätynyt Eleron-3SV.

Eleron-3SV on venäläisen Eniks-yhtiön valmistama, Venäjän asevoimien käyttämä kevyt, lyhyen kantaman taktinen tiedustelulennokki, (kyseisen tyypin lennokkia kutsutaan usein myös minitiedustelulennokiksi). Eniks teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kyseinen kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. Tavanomaisesti yksi maa-asema voi operoida 2-3 lennokilla.

Ensimmäiset havainnot Eleron-3SV minitiedustelulennokista tehtiin Itä-Ukrainassa jo niinkin varhain kuin sodan toisena kesänä, elokuussa 2015, jolloin venäläisjoukkojen havaittiin operoivan kyseisen mallisella lennokilla miehitetyn Donetskin alueella. (6) Ukrainan onnistui pudottaa ensimmäisen kerran Eleron-3SV minitiedustelulennokki kevättalvella 2019 Svitlodarskin alueella, ja toisen kerran muutamaa kuukautta myöhemmin kesällä 2019, jälleen Svitlodarskin alueella. (7) Ensimmäinen Eleron-3SV:n varmistettu pudotus merkittiin Azov pataljoonaan kuuluneelle rykmentille.

Ukrainan ohella Venäjän asevoimat on operoinut Eleron-3SV minitiedustelulennokeilla Syyriassa. Lennokista on suunniteltu myös kookkaampi Eleron-10 tiedustelulennokki, kyseistä droonia on suunniteltu sijoitettavan myös venäläisiin jäänmurtajiin. 

Granat-3 minitiedustelulennokki.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki ensimmäisen havainnon Navodtšik-2 järjestelmästä 8. marraskuuta 2020. (8) Kyseisen järjestelmän varustukseen kuuluu erityyppisiä drooneja, myös Granat-3 tiedustelulennokkeja. Kyseinen ETYJ:n havainto oli ensimmäinen laatuaan sellaisesta järjestelmästä Ukrainassa, jonka varustukseen kuuluu myös Granat-3 tiedustelulennokkeja. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin kuva Navodtšik-2 järjestelmästä miehitetyn Luhanskin alueella.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n haltuun oli päätynyt jo tätä ennen ainakin yksi Granat-3 minitiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki on voinut päätyä SBU:n haltuun myös muilta sotanäyttämöiltä, kuten Syyriasta, jossa Venäjän asevoimat operoi vastaavalla kalustolla. Ukrainan asevoimien ensimmäinen varmistettu Granat-3 tiedustelulennokin pudotus tapahtui vasta marraskuussa 2022, jolloin kaksi mallin tiedustelulennokkia pudotettiin Mustanmeren yllä. (9)

Granat-3 lennokin on suunnitellut ja sitä valmistaa Iževskissä sijaitseva Ižmašin miehittämättömien järjestelmien tehdas (ven. ООО Ижмаш – Беспилотные системы). Ensimmäiset Granat-3 tiedustelulennokit luovutettiin Venäjän asevoimien Keskiseen- ja Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluville yksiköille v. 2014. Samana vuonna Armeniaan sijoitetut Venäjän asevoimien yksiköt suorittivat Navodtšik-2-järjestelmällä ja siihen kuuluvilla lennokeilla kenttätestejä.

* * *

Omalta osaltaan tämä kirjoitus täydentää niitä havaintoja, jotka osoittavat Venäjän osallistuneen aktiivisesti sotaan Ukrainassa keväästä ja kesästä 2014 lähtien. Tosiasiallisesti ensimmäisenä sotatoimena voidaan pitää Krimin niemimaan miehitystä, jonka olisi pitänyt toimia ”herätyksenä” kaikille länsimaille Venäjän todellisesta luonteesta ja imperialistisista tavoitteista.

Tämän kirjoituksen huomio kohdistuu niihin venäläisiin tiedustelulennokkeihin, joita näin Kiovassa taannoisella Ukrainan reissullani. Olin jo ennen Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa kirjannut ylös havaintoja Venäjän Ukrainan sodassa käyttämistä lennokeista. Viimeisimmän aihetta käsitelleen blogin julkaisin lokakuussa 2020 – ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone

2. https://informnapalm.org/en/russian-drone-orlan-10-consists-of-parts-produced-in-the-usa-and-other-countries-photo-evidence/ 

3. https://areena.yle.fi/1-63175257 

4. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

5. https://informnapalm.org/en/russian-leer-3wf-donbas/ 

6. https://informnapalm.org/en/russian-eleron-3sv-drone-destroyed-in-donbas-video-interesting-facts-revealed/

7. https://informnapalm.org/en/russian-eleron-3sv-drone-destroyed-in-donbas-video-interesting-facts-revealed/ 

8. ”Following further assessment by the SMM, the hardware mentioned under this section in the SMM Daily Report 10 November 2020 as an electronic warfare system (RB-341V Leer-3) should have been identified as a ground control station (UAV-unit) (Navodchik-2).”

https://www.osce.org/files/2020-11-14_SMM_Daily_Report.pdf 

9. https://focus.ua/digital/536493-vsu-sbili-nad-chernym-morem-dva-drona-razvedchika-granat-3-chem-oni-opasny

Lähteinä olen myös käyttänyt ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemia raportteja, Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone kirjaa sekä lähteissä nimeämättömiä Informnapalmin ja muiden tarkkailijoiden julkaisemaa aineistoa. 

Kuvat Orlan-10, Eleron-3SV ja Granat-3 tiedustelulennokeista Marko Enqvistin kokoelmista.