Elämää Venäjän miehittämässä Donetskissa: elo, kuin lopunaikojen Neuvostoliitossa

 

Vuosi sitten kesän lopulla kirjoitin ja kerroin miehitettyä Donetskia vaivanneesta, ihmishenkiä uhanneesta, kuukausia kestäneestä vesipulasta. Tämän vuoden osalta on liian aikaista ennakoida vesipulalla, kesä on vasta aluillaan ja tavallisesti kuivimmat ajat koittavasta kesän edettyä pidemmälle, veden pinnan laskettua tekoaltaissa alemmas. Mutta jos vesipulasta ei vielä ole tietoa, niin Ukrainan keväällä aloittama vaikuttamiskampanja Venäjän logistiikkaan ja polttoainehuoltoon näkyy Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, myös Donetskissa. Donetskin alueella Ukraina ei vaikuta pelkästään polttoaineen toimitukseen maanteitse tai rautateitse vaan se iskee myös huoltoasemiin, joilta Venäjän asevoimat hankkii polttoainetta ”sotakoneelleen”.

Ukraina vaikuttaa miehitetyssä Donetskissa, Donetskin kehätiellä sekä Donetskin ja Mariupolin välillä.

Varhain keväällä Ukrainan kansalliskaartin 1. armeijakunta Azov kykeni operoimaan erilaisilla FPV-drooneilla vapaasti miehitetyn Donetskin (kaupunkialueen) ilmatilassa. (1) Sittemmin se ja muut Ukrainan asevoimien yksiköt ovat laajentaneet entisestään operointia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjän asevoimia, niiden tukijoukkoja sekä huoltokuljetuksia vastaan. (2) Samaa kertovat miehitetyn Donetskin alueelta alkukesästä saamani viestit, joiden mukaan ukrainalaisia lennokkeja kuulee ja näkee lentävän myös päiväsaikaan aiempaa enemmän kaupunkialueen ilmatilassa. Äänten perusteella paikalliset kykenevät erottelemaan toisistaan useita erilaisia lennokkeja, mutta myös sen, että entistä useammin venäläiset vastaavat lennokkeihin vain ”konekivääritulella”. Tällaiset viestit kertovat Venäjän ilmatorjunnan kasvavista ongelmista alueella, ohjusilmatorjuntaa on selkeästi aiempia vuosia vähemmän.

Polttoainepula on todennäköisesti yksi syy siihen, että suur-Donetskin ulkopuolelta saapuu aiempaa vähemmän hyödykkeitä myyntiin toreille ja markkinapaikoille, (paikalliset tuttumme kutsuivat näitä toreja ’basaareiksi’. Moni paikallinen ostaa edelleen huomattavan osan kasviksistaan ja juureksistaan kauppojen sijaan toreilta, jonne maanviljelijät tai tuotteiden jälleenmyyjät tuovat niitä myyntiin. Aiempiin miehitys ja sotavuosiin (tarkoitan nyt keväästä 2014 alkaen) mahtuu yksittäisiä viikkoja ja jopa kuukausia, jolloin toreilla ja markkinapaikoilla on myyjiä vähemmän tai tuotteita vähemmän myynnissä – tai kumpaakin. Tällä hetkellä kesä 2026 on alkanut siten, että ainakin osassa toreista myyjiä on merkittävästi aiempia vuosia vähemmän. Joidenkin tuotteiden kohdalla saatavuus on olematonta.

Käykö niin, että kesä 2026 päättyy miehitetyssä Donetskissa polttoainepulaan ja sen muassaan tuomaan ruokapulaan? Pulaa todennäköisesti seuraa kansalaisten turvautuminen neuvostoaikaiseen tapaan, heidän ryhtyessä vetoamaan suoraan ”suureen johtajaan” – kuten he tekivät vuosi sitten kaupungin kärvistellessä vesipulan kourissa.

Polttoainejobbarit hamstraushommissa miehitetyssä Donetskissa – venäläisellä rekkarilla liikkeellä tietty. (3) 

Olemme jo nähneet osassa Venäjää kansalaisten turvautuvan päättäjiin vetoamiseen. Toisaalta Venäjällä on myös näkynyt turhautumista ja voimakastakin sanallista kritiikkiä, mikä kohdistuu virkamiehiin ja maan johtoon – pääsääntöisesti kuitenkin siten, ettei kritiikkiä kohdisteta suoraan Vladimir Putiniin. Huomioitavaa tässä on kuitenkin se, että itse sotaa (tai venäläisittäin ”erikoisoperaatiota”) ei juurikaan kritisoida, kuin korkeintaan siten, että kritiikki kohdistuu suorittamisen tasoon. Moni venäläinen onkin sitä mieltä, että Kiova pitäisi pommittaa kivikasaksi. Mitä ilmeisimmin uutiset Venäjän raskaista ohjus- ja lennokki-iskuista Kiovaan eivät tavoita heitä.

Itse en ole ainakaan vielä nähnyt merkittäviä protesti-vetoomuksia esitettävän miehitetyiltä alueilta Moskovan suuntaan. Mikä voi johtua miehitettyjen alueiden asukkaiden varovaisuudesta. Venäjällä on miehitetyillä alueilla paljon matalampi kynnys voiman ja väkivallan käyttöön, mitä omalla maaperällään. Se voi myös kiristää perheitä lasten kautta, mikä olennaisesti vähentää halua ”ukaasien” esittämiseen Kremlille. Tälläkin hetkellä jopa tuhansia miehitettyjen alueiden lapsia on ”kesäleireillä” vanhempiensa tavoittamattomissa. Käytännössä nämä leirit ovat osa lasten venäläistämistä ja militarisointia, mutta samalla ne ovat keino kiristää ja uhata lasten vanhempia. Uhka lapsensa menettämisestä vähentää protestihaluja! Uskoisin kuitenkin, että jossakin vaiheessa kärsivällisyys loppuu ja kansa kääntyy lapsenomaisen uskon vallassa ”johtajan” puoleen. Näin kävi vuosi sitten Donetskin kärvistellessä kuukausien ajan vesipulan kourissa.

Miehittäjä on tämänkin vuoden puolella jatkanut huoneistojen ja kiinteistöjen takavarikointia alueen asukkailta. Aiemmin tämä toimi kohdistui etenkin sellaisiin huoneistoihin ja kiinteistöihin, joiden omistajat eivät enää asu miehitetyn Donetskin alueella – samaa tapahtuu myös muualla miehitetyillä alueilla mutta omat havaintoni vuosien ajalta koskevat nimenomaa miehitettyä Donetskia ja sen ympäristöä. Tänä keväänä miehittäjä alkoi ulottaa vaatimuksiaan entistä myös heihin, jotka edelleen asuvat miehitetyillä alueilla (ja erityisen huonossa asemassa ovat ne, joilla ei ole Venäjän passia). Aiempaan poiketen venäläiset ovat ryhtyneet kokoamaan kokonaisvaltaista rekisteriä huoneistoista ja kiinteistöistä ja niiden omistajista, ja tähän rekisterinlaadintaan liittyy huolta ja pelkoa aiheuttanut puoli. Nimittäin venäläisille (tai miehittäjän edustajalle – venäläiset usein ulkoistavat työn kollaboraattoreille) on esitettävä alkuperäinen notaarin laatima omistusasiakirja. Notaarin oikeaksi todistama kopio alkuperäisestä ei käy. Ja tämä on se ongelman ydin. Moni on sota ja miehitysvuosien aikana siirtänyt asiakirjojaan turvaan miehitetyiltä alueilta; monilta dokumentit ovat yksinkertaisesti kadonneet tai tuhoutuneet menneinä vuosina, ja nyt mielivaltaisesti miehittäjä vaatiikin esittämään alkuperäisen dokumentin omistusoikeudesta.

Olen seurannut sotaa Ukrainassa Itä-Ukrainan sodan alkuhetkistä lukien eli huhtikuusta 2014, ja jos jokin on varmaa, niin miehittäjän tai heidän edustajiensa mielivaltaisuus ja toiminnan ennakoimattomuus. Olennainen osa toimintaa on myös se, etteivät säännöt ole samat kansalle ja eliitille. Eliitti elää omassa korruptoituneessa kuplassaan, nauttien ylhäältä jaelluista eduista, jotka nekin voi menettää yhteisössä, jossa asema perustuu useimmiten jonkun muun hyväntahtoisuuteen tai siihen, että kuuluu ”oikeaan” ryhmään. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on nähty lukuisia puhdistusaaltoja, joissa asemansa menettäneille on käynyt hyvinkin huonosti. Usein tämä ”hyvinkin huonosti” tarkoittaa väkivaltaista kuolemaa.

 

Venäjä on vastuussa Starobilskin tapahtumista

Ukrainan vaikuttamista Venäjän miehittämässä Starobilskissa sijaitsevan Taras Ševtšenkon mukaan nimetyn Luhanskin kansallisen yliopiston alueelle viime toukokuussa seurasi Venäjän propagandakampanjan ohella keskustelu iskun tarpeellisuudesta. (4) Operaation toteutus on myös kyseenalaistettu. Operaation kohteena oli oppilaitoksen tiloissa toiminut ”Воин”-koulutuskeskus, jossa koulutettiin miehittämättömien järjestelmien operaattoreita sekä venäläisen ”Rubiconin”-yksikön operatiivinen keskus. Ukrainan OWA-lennokeilla suorittamassa operaatiossa menehtyi ja loukkaantui myös koulun oppilaita. Osa heistä todennäköisesti opiskeli tulevaan ammattiinsa eikä miehittämättömien järjestelmien operaattoriksi Venäjän asevoimiin tai asevoimia tukeviin organisaatioihin.

Kyseenalaistaessamme Ukrainan operaation, on syytä huomioida ensinnäkin se, ettei meidän kotejamme pommiteta venäläisten toimesta viikosta toiseen. Ukrainalaisilla ei ole tätä luksusta! He joutuvat päätöksenteossa huomioimaan kaiken aikaa myös sen, mitä voi seurata siitä, jos tai kun jotakin operaatiota ei toteuteta. Jos Venäjä saa rauhassa kouluttaa tulevia lennokkioperaattoreita, niin mitä siitä seuraa. Tai mitkä ovat seurauksen, jos Venäjä saa rauhassa kouluttaa nuoria ”ammattiin” kokoamaan lennokkeja, (5) joilla se iskee ukrainalaisiin kaupunkeihin.

Venäjä on myös vastuullinen siitä, että se sijoittaa ammatillisia oppilaitoksia sotatoimialueen tuntumaan Ukrainalta miehittämällään alueilla, Starobilskistakin on rintamalle vain reilut 70 kilometriä. Uskoisin, että tämä on Venäjältä tarkoituksellinen teko: nuoret ja oppilaitos toimivat eräänlaisena ”ihmiskilpenä” miehitetyn kaupungin keskustassa. (Huom. toisin, kuin Venäjän propaganda väittää, uhrien joukossa ei ole lapsia vaan nuorimmatkin uhreista olivat seitsemäntoistavuotiaita). Venäjä tai sen proxy-joukot ovat käyttäneet siviilikohteita tai suojeltuja kohteita toistuvasti suojana omille sotatoimilleen tai rikollisille toimilleen. Seuraavaksi muutama esimerkki keväästä 2014 eteenpäin:

Ensimmäinen taistelu Donetskin kansainvälisen lentokentän hallinnasta alkoi 26. toukokuuta 2014 venäläisistä koostuneen Iskra-iskuryhmän ja Vostok pataljoonan taistelijoiden sekä militanttien otettua aamulla haltuun lentokentän uuden terminaalin. Vanhan terminaalin katolle sijoitetut ukrainalaisjoukot havaitsivat myöhemmin aamupäivällä lentokentän alueelle saapuvan useita kuorma-autollisia vahvistuksia militanttien ja venäläisten kontrolloimasta Donetskista.

Puolenpäivän aikaan Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopterit iskivät lentokenttäalueella olevia vihollisia vastaan, iskua seurasi vahvistuksia Mi-8 kuljetushelikoptereiden tuomina. Varsinainen taistelu alkoi. Hyvin pian venäläisten ja militanttien taholta osoitettiin neuvotteluhalukkuutta, heidän joukossa Punaisen ristin edustajaksi esittäytynyt henkilö pyysi lupaa haavoittuneiden evakuointiin uudesta terminaalista. Ukrainalaiset antoivat luvan evakuointiin, ja jonkin ajan kuluttua ambulanssi saapui uuden terminaalin luo. Ambulanssin pysähdyttyä, naamioituneet taistelijat ryhtyivät purkamaan siitä välittömästi aseita ja ammuksia terminaaliin.

Syyskuu 2014: 122 millin D-30 Ljaguška kanuunahaupitseja tuliasemassa miehitetyssä Šah’tarskissa.

Syyskuussa 2014 Venäjän proxyjoukot sijoittivat itäukrainalaisessa Šah’tarskin kaupungissa 122 millin D-30  Ljaguška* kanuunahaupitseja noin 50 metrin päähän lasten poliklinikasta nro 3 (ukr. Дитяча поліклініка, амбулаторія №3). (6) Itä-Ukrainan sodan aikana 122 millin D-30 kanuunahaupitsi kuului venäläisten ja heidän proxyjoukkojensa yleisesti käyttämiin tykistöaseisiin kanuunahaupitsin monikäyttöisyyden tähden. Sillä on mahdollista ampua 360 asteen ampumasektorilla alakulmilla, toisaalta sen suurin korotus on 70 astetta. Sen pieni koko mahdollisti helpon piilottamisen kaupunkialueelle ja 360 asteen ampumasektori alakulmilla mahdollisti kanuunahaupitsin helpon käytön false-flag-tuli-iskuihin, jossa tuli-isku saatettiin kohdistaa miehitetyltä alueelta miehitetylle alueelle mutta ulkopuolisen tarkkailijan silmissä tulitus näyttää kohdistetun alueelle Ukrainan kontrolloimilta alueilta. Havaintoja Venäjän ja heidän proxyjoukkojen tavasta kätkeä tykistöä (ja muita aseita) asutetuille alueille tammikuussa 2022 kirjoittamassani blogissa. (7)

Siviilikohteiden käyttämisestä ”suojana” sopii esimerkiksi havainto joulukuulta 2014, jossa Venäjän proxyjoukot tulittavat miehitetyssä Donetskissa Šyrokyin alueella kerrostalojen viereen sijoitetulla 122 millin BM-21 Grad raketinheittimellä länsi-lounaaseen eli Ukrainan kontrolloiman Mar’inkan suuntaan. (8) Mikäli Ukraina olisi tulittanut takaisin, Venäjä ja sen ylläpitämä miehityshallinto olisivat voineet käyttää aiheutuneita tuhoja omassa propagandassaan ja syyttää Ukrainaa ”siviilikohteiden tulittamisesta”.

Venäjän ja sen proxyjoukkojen metodeihin kuului Itä-Ukrainan sodan alkuhetkistä lukien sijoittaa asejärjestelmiään, tykistöä tai kranaatinheittimiä keskelle asutettuja alueita, usein jopa koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden tuntumaan. Venäjä käyttää edelleen suojeltuja kohteita joukko-osastojensa ”turvapaikkoina”. Miehitetyssä Donetskissa on havaintojen ja luotettavien lähteiden mukaan ainakin päiväkoteihin sijoitettu Venäjän asevoimien operaattoreita suurhyökkäyksen alun jälkeen, (9) kyse on todennäköisesti droonioperaattoreista sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien operaattoreista.

Sen sijaan, että moralisoimme Ukrainaa, eikö syytä olisi syyttää näkyvästi ja voimakkaasti Venäjää täydellisestä piittaamattomuudesta sekä tahallisesta (suorastaan rikollisesta) toiminnasta käyttää siviilejä rikollisen hyökkäyssotansa ”suojakilpinä”? Venäjän toiminta on systemaattista ja järjestelmällistä sekä tarkoituksellista ja tahallista. Se on Ukrainassa jatkunut jo yli vuosikymmenen, ilman, että olemme mainittavasti siihen puuttuneet. Siihen ei puututtu riittävästi edes Itä-Ukrainan sodan kuluessa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden toimesta, vaikka tämä kaikki tapahtui heidän silmien alla. Ja mahdotontahan ETYJ:n oli puuttua, koska sodan osapuoli Venäjä osallistui myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon eli tarkkailuoperaatioon tarkkailijavaltiona. (10) Pukki kaalimaan vartijana!

Ja kyllä, me sallimme Venäjän toimia näin. Istua kahdella tuolilla ja samalla romuttaa ETYJ:n uskottavuus – ei vain Ukrainassa – vaan myös yleisesti. Samaa Venäjä teki ja tekee edelleen toimiessaan osana kansainvälistä yhteisöä eri järjestöjen kautta meidän salliessa tämän.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://azov.army/en/news/1st-corps-azov-maintains-control-over-enemy-logistics-near-donetsk/

2. https://edition.cnn.com/2026/06/20/europe/ukraine-mid-range-drones-russia-logistics-intl-cmd ks. karttakuva Ukrainan vaikuttamisesta FPV-lennokeilla ja OWA-lennokeilla Venäjän miehittämille alueille.

3. https://t.me/itsdonetsk/386535

4. https://yle.fi/a/74-20231393

5. https://x.com/P_Kallioniemi/status/2058248172053377272

6. https://x.com/Montrey82631182/status/2060351078504243669

7. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/01/havaintoja-miehitetysta-ita-ukrainasta.html

8. https://x.com/Montrey82631182/status/2060683571363234001

9. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2025/01/vuosi-on-vaihtunut-havaintoja-venajan.html

10. https://cdn.osce.org/sites/default/files/f/documents/b/9/512209.pdf   ETYJ:n (engl. OSCE) raportti 7. helmikuuta 2022, katso taulukko ”Mission Monitors”.

*: D-30  Ljaguška on ollut käytössä myös Puolustusvoimilla. Niinpä täällä Suomessa se tunnetaan nimellä 122 H 63.

Ukraina vaikuttaa syvälle Venäjällä –

GRAU:n arsenaalit kohteena

Ukraina on menneen syyskuun aikana vaikuttanut lennokeillaan lukuisiin merkittäviin kohteisiin Venäjällä, kohteiden listalta löytyy polttoainevarastojen lisäksi merkittäviä ammusvarikkoja – kohteita, joihin vaikuttamisen seuraukset nähtäneen rintamalla tulevina viikkoina, siinä vaiheessa, kun rintamalle ja selustan miehitetyille alueille kootut ammusvarikot on tyhjennetty. Mutta ennen kuin käymme läpi tarkemmin Ukrainan viimeviikkojen onnistuneita lennokkioperaatioita, lyhyt katsaus Ukrainan vaikuttamisen historiaan.

 

Ukrainan vaikuttaminen Venäjän selustaan (ja lopulta Venäjän maaperälle)

Venäjän hyökättyä laajalla rintamalla Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla). Venäjän suurhyökkäyksen alkua seuranneen kevään ja kesän kulussa Ukrainan onnistui toteuttaa iskuja entistä syvemmälle ja entistä säännöllisemmin Venäjän miehittämillä alueilla. (1) Ukrainan onnistui vaikuttaa alueille, joita Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014 lukien. Ukrainan toiminta tähtäsi jo tuolloin siihen, että se kykenisi vaikuttamaan Venäjän maaperälle käytössä olevillaan asejärjestelmillä, kuten lennokeilla, ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla sekä erikoisjoukkojen toteuttamilla operaatioilla. Meidän on hyvä huomioida se, että Ukrainan ensimmäinen isku Venäjän maaperälle tapahtui niinkin varhaisessa vaiheessa, kuin 25. helmikuuta 2022, jolloin Ukraina iski Millerovon lentotukikohtaan, Rostovin oblastin pohjoisosassa. (2) Ukraina toteutti operaation yhdellä tai useammalla OTR-21 Totška-ohjuksella, tuhoten ainakin yhden Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjän ja aiheuttaen vähäisiä vaurioita tukikohdan alueella.

Ukrainan kyvyistä saatiin oivallinen osoitus lokakuussa 2022 sen onnistuessa toteuttaa rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, päivää Venäjän diktaattori Vladimir Putinin syntymäpäivän jälkeen. (3) Seuraavina viikkoina ja kuukausina Ukrainan onnistui laajentaa operointialuettaan Venäjällä huomattavasti. Sen miehittämättömät pinta-alukset saavuttivat ensimmäistä kertaa Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla, ja sen erikoisjoukkojen onnistui toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa. Operaation seurauksena ainakin kaksi taisteluhelikopteria tuhoutui. Aamuvarhain joulukuun viidentenä (v. 2022) Ukraina iski ensimmäistä kertaa Venäjän kaukotoimintailmavoimien operoimaan tukikohtaan, kohteena oli Saratovin kupeessa sijaitseva Engels-2 lentotukikohta. (4) Samana aamuna Ukraina iski myös Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan. (5) Ukrainan vaikuttaminen Engels-2 sekä Djagilevon lentotukikohtiin oli osa parin päivän kampanjaa, jona aikana se toteutti useita lennokki-iskuja Venäjän länsiosiin Belgorodin ja Brjanskin alueille sekä Kurskin (kaupungin) itäpuolella sijaitsevalla lentokentällä olevaan lentotukikohtaan. Belgorodin ja Brjanskin alueiden iskujen sekä Kurskin iskussa kohteena oli Venäjän polttoainevarastoja. Näiden operaatioiden seurauksena Ukraina ylitti jo kyseisenä vuoden aikana lukuisia ”punaisia viivoja”, joita Venäjä oli suurhyökkäyksen katastrofaalisen alun seurauksena asettanut ja joiden synnyttämään harhaan osa Ukrainan läntisistä tukijoista on langennut.

Engels-2 lentotukikohtaan sekä Djagilevon lentotukikohtaan kohdistetut iskut osoittivat jo tuolloin Ukrainan kykenevän a) kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana omaa kaukovaikutuskykyään, ja b) ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukraina toteutti ensimmäiset lennokki-iskunsa syvälle Venäjällä todennäköisesti neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin pohjautuvalla itsemurhalennokilla. Tätä nykyä Ukraina on jo korvannut kyseisen lennokin, lennokeilla, jotka on pääasiassa suunniteltu ja otettu käyttöön käynnissä olevan suursodan aikana ja joista eräiden kantama on reilusti yli tuhat kilometriä. Tämän vuoden tammikuussa (21. tammikuuta 2024) Ukraina saavutti lennokillaan Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamassa sijaitsevan Novatekin kaasuterminaalin, Leningradin alueella, aiheuttaen mittavan tulipalon. (6) Ukrainasta Laukaansuun satamaan on matkaa vajaat 900 kilometriä. Laukaansuun terminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko, (7) jolla on vieläkin Suomen kansalaisuus.

Ukraina on operoinut viime viikkoina lennokeillaan aiempaa säännöllisemmin Suomen lähialueilla, pääasiallisena kohteena on ollut Olenjan lentotukikohta Murmanskin oblastissa, Kuolan niemimaalla. (8) Venäjä on siirtänyt Olenjan lentotukikohtaan Engles-2 lentotukikohtaan sijoitettuja Tupolev Tu-95MS strategisia pommikoneita, joita se käyttää Ukrainan pommittamiseen. Lentotukikohdasta käsin operoi Venäjän kaukotoimintailmavoimien alainen 40. ilmailurykmentti (sotilasyksikkö 36097). Olenjaan Ukraina iski todennäköisesti ultrakevyestä Aeroprakt A-22-lentokoneesta modifioidulla räjähdelastilla varustetulla lennokilla.

 

Ukrainan kohteena GRAU:n arsenaalit

Ukrainan elokuussa alkanut maaoperaatio Kurskin alueella (oblast) Venäjällä on vetänyt katseet puoleensa. Maaoperaation rinnalla Ukraina näyttää aloittaneen laajan, pääasiassa lennokein toteutettavan vaikuttamisoperaation kriittisiin kohteisiin länsi- ja etelä-Venäjällä. Näiden kohteiden joukossa on polttoainevarastoja sekä merkittäviä GRAU:n eli Venäjän puolustusministeriön ohjusten ja tykistön pääviraston hallinnoimia arsenaaleja. (Huom. arsenaali tarkoittaa tässä yhteydessä ammusten varastointi ja jakelupaikkaa).

GRAU:n 107.  arsenaali tulessa Ukrainan operaation jäljiltä.

Aamuyöstä 18. syyskuuta Ukraina suoritti mittavan lennokkioperaation GRAU:n 107. arsenaaliin Toropetsissa, Tverin alueella Venäjällä. (9) Kyseinen arsenaali sijaitsee noin 470 kilometrin päässä Ukrainasta pohjoiseen. Tietojen mukaan Venäjä oli varastoinut Toropetsin arsenaaliin muun muassa 122 millin raketinheittimien raketteja, S-300 ja S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien ohjuksia sekä ballistisia Iskander-M-ohjuksia ja Pohjois-Korean Venäjälle toimittamia ballistisia KN-23-ohjuksia. Ukrainalaislähteiden mukaan operaatio toteutettiin reilulla sadalla lennokilla, lähteet eivät ole sen tarkemmin eritelleet lennokkien malleja. Toropetsin alueella kuvattujen videoiden ja äänitallenteiden perusteella on arvioitu, että osa lennokeista on uusia suihku-/ rakettimoottorilla varustettuja ”Palianytsia”-lennokkeja. (10) Venäjän ilmatorjunta on pudottanut syyskuussa Kurskin alueella lennokin, jonka arvellaan olevan ”Palianytsia”. (11)

Julkaisuiden satelliittikuvien sekä NASA:n julkaisemien FIRMS-satelliittikuvien perusteella voidaan päätellä tuhojen ollen mittavia. Paloalueita on ollut lähes koko 107. arsenaalin alueella. Arvioiden mukaan Ukrainan lennokkioperaation seurauksena Toropetsissa tuhoutui jopa 30 kT eli 30 000 tonnia räjähtävää materiaalia (kranaatteja, raketteja, ohjuksia jne.) Eversti Ants Kiviselgin (Viron puolustusvoimien tiedustelukeskus) mukaan kranaatit, joita ei ollut vielä siirretty suojiin, toimitettiin arsenaalin alueelle junalla juuri ennen hyökkäyksen alkua. (12) Onko mahdollista, että Ukrainalla oli ennalta tieto merkittävän ammuskuljetuksen saapumisesta ja isku ajoitettiin tähän hetkeen maksimaalisen tuhon aikaansaamiseksi.

Muutamaa päivää myöhemmin, syykuun 21. päivä, Ukraina vaikutti lennokein kahteen merkittävään ammusvarikkoon Venäjällä:

- GRAU:n 23. arsenaaliin Oktjabr’skin kylän länsipuolella, noin 15 kilometriä etelään Toropetsista. GRAU:n 23. arsenaalista käytetään myös nimeä Toropets-2. (13)

- Tikhoretskin luoteispuolella sijaitsevaan 719. tykistöammusvarikoon, Venäjän eteläosissa Krasnodarskij Kraissa. (14) Tikhoretskin alueella Ukraina vaikutti 719. tykistöammusvarikon lisäksi kaupungin pohjoispuolella sijaitsevaan lentotukikohtaan, jossa toimi ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua 192. koulutustukikohta, jonne on sijoitettu sotilasyksikkö 28153. Tukikohdassa koulutettiin lentäjiä L-39C koulukoneilla.

Yhdysvaltojen hallinto vahvisti jo vuosi sitten lokakuussa Venäjän varastoivan 719. tykistöammusvarikon alueelle Pohjois-Korean Venäjälle toimittamia tykistökranaatteja. (15) Kyseistä ammusvarikkoa pidetään Venäjän ammustarvikehuollon kannalta merkittävänä tukikohtana maan eteläosien alueella.

Nähdäkseni Ukrainan iskujen aiheuttamat laajat tuhot eivät ole yksistään selitettävissä venäläisten harjoittamalla korruptiolla (eli sillä, että rahat ovat päätyneet jonnekin muualle, kuin arsenaalien suojaamiseen). Mikäli tilanne olisi tämä, olisi Ukraina todennäköisesti jo aiemmin onnistunut aiheuttamaan vastaavaa tuhoa ammusvarikoille Venäjällä. Oma päätelmäni on se, että Ukrainalla on tiedustelutiedon lisäksi käytettävissään runsaasti sellaisia lennokkeja, jotka voi varustaa riittävän suurella ja mahdollisesti myös tunkeutumiskykyisellä taistelukärjellä – onko kyseessä Palianytsia? En myöskään sulkisi pois sitä vaihtoehtoa, että osassa Ukrainan iskuja on käytetty lennokkien rinnalla R-360 Neptun pintamaaliohjuksesta jatkokehitettyä pidemmällä kantamalla varustettua ohjusta, jolla voidaan vaikuttaa myös maalla sijaitseviin kohteisiin.

Ukraina on operoinut pitkän kantaman lennokeilla (ja itsemurhalennokeilla) jo reilun 1½ vuoden ajan. Valtaosassa sen pitkänkantaman lennokeista on suhteellisen pieni räjähdelataus (taistelukärki), eräissä tapauksissa kyse on lennokkiin asennettavista kranaateista tai kevyen singon ammuksista. Osassa Ukrainan loppukesän ja alkusyksyn iskuista on kuitenkin sellaisia piirteitä, jotka ainakin minulla herättävät ajatuksen siitä, että jotain on merkittävällä tavalla muuttunut. Johtuuko muutos käytettävissä olevista asejärjestelmistä, tai kokemuksen myötä tehostuneesta operaatioiden toteuttamisesta? On myös mahdollista, että Ukrainalla on käytettävissä yhtä operaatiota kohti niin paljon lennokkeja, että niistä entistä suurempi osa läpäisee venäläisten ilmapuolustuksen, mikä osaltaan selittäisi onnistumisia. Ennustankin, että tulemme näkemään tulevina viikkoina ja kuukausina Ukrainalta lisää vastaavia operaatioita. Venäjän länsi- ja eteläosissa on GRAU:n 107. ja GRAU:n 23. arsenaalin lisäksi 14 muuta GRAU:n arsenaalia, jotka ovat Ukrainan lennokkien kantaman sisällä.* Venäjän läntisissä osissa on GRAU:n arsenaalien lisäksi maavoimien ja merivoimien sekä ilmavoimien isoja ammusvarikkoja. Eräät niistä ovat kokoluokaltaan samaa luokkaa, kuin Tikhoretskin 719. tykistöammusvarikko.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Kirjoitin Ukrainan operaatioista selustassa useita blogeja keväällä ja kesällä 2022. Ohessa linkit kahteen blogiin, joissa linkit lähdeaineistoon: 1 ja 2. 

2. https://fighterjetsworld.com/latest-news/ukrainian-missile-strike-destroyed-russian-sukhoi-su-30sm-at-millerovo-airbase/27610/

3. https://www.rferl.org/a/ukraine-sbu-crimea-bridge-blast/32521472.html 

4. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/

5. https://www.rbc.ua/rus/news/vibuhi-rosiyskomu-aerodromi-dyagilevo-z-yavivsya-1670266283.html

6. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/

7. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

8. https://thebarentsobserver.com/en/security/2024/07/ukrainian-drone-hit-bomber-olenya-airfield

9. https://www.theguardian.com/world/2024/sep/18/ukraine-drone-attack-on-russian-arms-depot-toropets

10. https://x.com/Gakruks1/status/1836424782587318614

11. https://x.com/RALee85/status/1837192505852367354

12. https://news.err.ee/1609466482/edf-colonel-russia-s-naval-training-exercise-was-smaller-than-announced

13. https://en.defence-ua.com/news/another_grau_arsenal_covering_a_huge_area_and_ammunition_base_with_north_korean_shells_destroyed-11929.html

14. https://x.com/MarcinRogowsk14/status/1837450741968982126

15. https://x.com/IAPonomarenko/status/1837407405820219508 

Tämän vuoden helmikuussa kirjoittamassani blogissa ”Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, III OSA” esittelin myös eräitä Ukrainalla käytössä olevia pitkän kantaman itsemurhalennokkeja.

*: 

GRAU:n arsenaalit* Venäjän Euroopan puoleinen osa, ja sen länsi- ja eteläosat

GRAU:n arsenaali	paikkakunta	koordinaatit	Ukrainan vaikuttaminen
GRAU 5. arsenaali	Alatyr, Tšuvassian tasavalta	54°50'31.6"N 46°34'56.2"E
GRAU 13. arsenaali	Kotovo, Novgorodin alue	58°29'09.9"N 33°29'22.0"E
GRAU 23. arsenaali	Oktjabr’skii, Tverin alue	56°21'48.0"N 31°39'08.6"E	v
GRAU 40. arsenaali	Gorodištši, Vladimirin alue	55°52'06.5"N 39°07'09.3"E
GRAU 51. arsenaali	Barsovo, Vladimirin alue	56°06'08.8"N 38°45'52.7"E
GRAU 53. arsenaali	Juganets, Nižni Novgorodin alue	56°15'18.7"N 43°14'34.4"E
GRAU 54. arsenaali	Kuženkino-1, Tverin alue	57°43'44.3"N 33°58'26.6"E
GRAU 67. arsenaali	Karatšev, Brjanskin alue	53°07'58.9"N 34°57'52.1"E	v
GRAU 68. arsenaali	Lukovski, Pohjois-Ossetia	43°44'21.6"N 44°31'27.9"E
GRAU 73. arsenaali	Esino, Vladimirin alue	56°09'47.9"N 41°27'54.0"E
GRAU 93. arsenaali	Kuženkino-2, Tverin alue	57°41'22.9"N 33°57'50.2"E
GRAU 97. arsenaali	Šelemiševskie Hutora, Rjazanin alue	53°44'24.2"N 39°50'12.6"E
GRAU 101. arsenaali	Glotovka, Uljanovskin alue	53°56'25.3"N 46°42'46.3"E
GRAU 103. arsenaali	Saransk, Mordva	54°09'47.3"N 45°10'36.3"E
GRAU 107. arsenaali	Toropets, Tverin alue	56°30'24.4"N 31°42'48.9"E	v
GRAU 116. arsenaali	Krasno-Oktjabrski, Volgogradin alue	48°59'39.1"N 44°12'24.4"E	v

 

*: Arsenaali tarkoittaa tässä yhteydessä pääasiassa ammusten varastointi ja jakelupaikkaa, poikkeuksena voidaan pitää Alatyrissa sijaitsevaa GRAU:n 5. arsenaalia, jonka päätoimintoihin kuuluu aseiden ja kaluston huolto ja modernisointi.

GRAU:n arsenaalien lisäksi Venäjän asevoimien eri puolustushaaroilla ja aselajeilla on omia ammusvarikkoja maan eripuolilla.

Lähteinä taukukossa hyödynnetty: Defense Express, Kyiv Post, Militarnyi, Арсенали Росії (Wikipedia), Tochnyi.info.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, III OSA

 

Täältä tullaan Pietari

Aloitin kuluvan vuoden tammikuun 1. päivä blogisarjan Ukrainan lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilassa, jossa etenin lyhyen taustoituksen ja historiaosuuden kautta Ukrainan ensimmäisiin mittaviin lennokeilla- ja/ tai hiipivillä asejärjestelmillä suoritettuihin operaatioihin Venäjälle ja tammikuun 8. päivä julkaisin blogisarjan toisen osan.  Tähän mennessä olemme nähneet, että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjän, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Ukrainan ensimmäiset Venäjän alueelle ulottamat lennokki-iskut nähtiin jo kesällä 2022, joissa ukrainalaiset käyttivät todennäköisimmin kiinalaisvalmisteisista Mugin-5-perheen siviililennokeista modifioituja itsemurhalennokkeja. (1) Vastaavalla lennokilla ukrainalaiset suorittavat iskun öljyjalostamoon Novošahtinskin luoteispuolella, Rostovin alueella kesäkuussa 2022.

Tässä blogisarjan kolmannessa osassa, tarkastelen muutamia Ukrainan viimeisimmistä lennokkioperaatioista syvälle Venäjän alueelle. Kirjoituksen loppuun sisällytän lyhyen katsauksen Ukrainan pitkän kantaman ilmasta maahan operaatioihin kykenevistä lennokeista ja hiipivistä asejärjestelmistä.

Novatekin kaasuterminaali palaa Laukaansuun satamassa Venäjällä. (2) 

Meidän suomalaisten kannalta merkittävin (huomioitavin) operaatio oli Ukrainan vaikuttaminen yöllä 21. tammikuuta Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamassa sijaitsevaan Novatekin kaasuterminaaliin, Leningradin alueella aiheuttaen mittavan tulipalon. Kyseinen öljy- ja kaasuterminaali sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Laukaansuusta itään, Koskisenkylän pohjoispuolella. Kohteen sijainti reilut sata kilometriä länteen Pietarista Suomenlahden etelärannalla muistuttaa meitä konkreettisella tapaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Kyseessä oli myös Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella, paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.

Suomalaisia koskettavaksi operaation tekee myös se, että Laukaansuun terminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (3) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. (4) Gennadi Timtšenkolla on edelleen Suomen kansalaisuus. Timtšenkon rahoittaman Redut-palkka-armeijan yksiköitä on osallistunut Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Suomen valtionyhtiö Gasum kuuluu edelleen Novatekin asiakkaisiin. Toivokaamme, että Ukrainan vaikuttamisen seurauksena Suomi pääsee irtautumaan sopimuksestaan Novatekin kanssa, koska omaehtoinen irtautuminen näyttää mahdottomalta.

Onnistunut operaatio herätti myös suomalaiset disinformaatikot. He ryhtyivät välittömästi syyttämään Baltian NATO-maita hyökkäyksestä Venäjän alueelle. Tarkoitushakuisten syytösten lisäksi osa kansalaisista ei näytä osaavan sijoittaa valtioita kartalle kovinkaan hyvin heidän kuvitellessa, että iskeäkseen Ukrainasta Pietarin talousalueelle Venäjällä on lennokkien lennettävä jonkin kolmannen valtion ilmatilan kautta. Ei välttämättä tarvitse, ei edes Valko-Venäjän. Alla olevaan karttaan olen hahmotellut reilun 900 kilometrin reitin. Todellisuudessa reitti oli satakunta kilometriä pidempi, kahden lennokin havaittiin ensin lentävän kohti Pietaria, vaihtaen äkillisesti suuntaa kohti länttä ja Laukaansuussa sijaitsevaa terminaalia.

Lentomatka Ukrainasta Sumyn alueen pohjoisosasta Laukaansuuhun on reilut 900 km. 

Suomenlahden pohjukassa on Laukaansuun ja Pietarin kaupunkialueen ja Pietarin sataman ohella muitakin merkittäviä kohteita, kuten Koiviston öljysatama (Primoskin öljysatama). Koiviston öljysatama on Venäjän Itämeren alueen öljysatamista suurin ja sen kautta kulkee merkittävä määrä Venäjän öljyviennistä.

Muutamaa päivää myöhemmin, 25. tammikuuta Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU toteutti lennokeilla operaation Rosfnetin öljynjalostamoon Tuapsessa Mustanmeren itärannalla. (5) Onnistunut operaatio itsemurhalennokeilla Mustanmeren itärannalla on myös osoitus Ukrainan kyvykkyydestä. Operaation toteuttaminen alueella on sikälikin kiinnostavaa, että kyseisellä rannikkoalueella on Vladimir Putinin käytössä olevia palatseja, kuten nk. Putinin palatsi (ven. Дворец Путина). (6) Luonnollisesti palatseilla ei ole vastaavaa strategista merkitystä kuin öljynjalostamoilla tai kaasuterminaaleilla, sen sijaan onnistunut isku Putinin palatsiin olisi psykologinen isku vasten diktaattorin kasvoja. Toinen asia on sitten se, että onko tällainen isku järkevää toteuttaa vai saattaisiko se johtaa loukatun diktaattorin taholta kohtuuttoman raskaaseen kostoon ja sen myötä liian suureksi kasvavaan siviiliuhrien määrään? Todennäköisesti Ukrainassa joudutaan pohtimaan myös tällaisia vaihtoehtoja päätettäessä operaatioista Venäjän valtiojohdon ns. omistuksia vastaan.

Tammikuussa Ukraina on vaikuttanut edellisen lisäksi erilaisilla lennokeilla lukuisiin kohteisiin Venäjällä, osa näistä kohteista on sijainnut satojen kilometrien päässä Ukrainasta osa taasen joidenkin kymmenten kilometrien päässä rajasta.

Tammikuun 19. päivän puolella Ukrainan onnistui vaikuttaa lennokeilla hyvin voimakkaasti Klintsyn kaupungissa sijaitsevaan Rosfnetin öljyvarastoon. (7) Operaation seurauksena öljyvarastolla syttyi palamaan useita suuria öljysäiliöitä. Suurpaloa oli parhaimmillaan sammuttamassa 140 palomiestä, viimeiset palavat öljysäiliöt sammutettiin vasta 21. tammikuuta. Klintsy sijaitsee Brjanskin alueella, Venäjän läntisessä osassa, alle 50 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Yöllä 20. tammikuuta Ukrainan lennokkien kohteena oli Tulassa sijaitseva Štšeglovski Val’in tehdas, jossa kokoonpannaan Pantsir-S ja Pantsir-S1 ilmatorjuntajärjestelmiä. (8) Seuraavana yönä (21. tammikuuta) Ukraina hyökkäsi Smolenskissa sijaitsevaan Smolensk Aviation Plantin tehtaaseen, jossa lentokoneiden huollon ohella valmistetaan myös erilaisia risteilyohjuksia (esim. Kh-55 ja Kh-59). (9)

Muutaman yön kuluessa Ukrainan onnistui toteuttaa lukuisia operaatiota tärkeinä pidettäviä kohteita vastaan, joista Leningradin alueelle kohdistuneen iskun seurauksena Venäjä ryhtyi sijoittamaan Pietariin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen suojaksi lisää ilmatorjuntakalustoa. (10) Ilmatorjuntakaluston sijoittelu voi vaikuttaa myös tilanteeseen rintamalla ja sen tuntumassa, mikäli Venäjä joutuu siirtämään sieltä kalustoa merkittävästi enemmän suojelemaan strategisesti tärkeitä kohteita Venäjällä. (11) Toisaalta Ukraina ei ole pelkästään lennokkien varassa vaikuttaessaan syvälle Venäjällä. On näyttöä, että useampiakin Ukrainan asevoimien tai turvallisuuspalvelu SBU:n erikoisjoukkojen ryhmiä on suorittanut operaatioita syvällä vihollisen selustassa. (12) Lennokkien massamainen käyttö yhdistettynä erikoisjoukkojen suorittamiin operaatioihin voi heikentää merkittävälläkin tapaa venäläisten omaa turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta luoda painetta päättäjiin. Se on kuitenkin huomioitava, että tämä ei ole mikään ”pikatie” voittoon, Ukrainan ja Venäjän tulevaisuus ratkaistaan raskaissa taisteluissa Ukrainan maaperällä.  

 

Lennokit ja hiipivät asejärjestelmät

Kirjoitukseni loppuun lyhyt esittely Ukrainalla käytössä oleviin pitkän kantaman lennokkeihin ja hiipiviin asejärjestelmiin. Esittelyyn olen poiminut lähinnä sellaisia lennokkeja sekä hiipiviä asejärjestelmiä, joilla Ukraina on vaikuttanut miehitettyjen alueiden lisäksi Venäjän maaperälle. Ukrainalla käytössä oleva turkkilaisvalmisteinen Bayraktar TB2 lennokki täyttäisi em. ehdot, jätin sen kuitenkin esittelystä pois muun muassa sen tähden, ettei Ukrainan tiedetä operoineen TB2 lennokilla Venäjän laajan hyökkäyssodan aikana syvällä Venäjän maaperällä. On todennäköistä, että Ukraina operoi niillä kesällä 2022 Belgorodin ja Kurskin alueilla Venäjän ilmatilassa tunkeutumatta kuitenkaan syvälle sen ilmatilaan. Ukraina suoritti Bayraktar TB2 lennokeillaan ensimmäisen ilmasta maahan operaation Donbasissa lokakuussa 2021, josta lyhyelti blogissa ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle”.

Edellä esitelty LLC NPP Ukrjet UJ-22 Airborne on myös sikäli mielenkiintoinen lennokki, että se voidaan varustaa UJ-31 Zlyva tai UJ-32 Lastivka hiipivällä asejärjestelmällä. (13) UJ-31 ja UJ-32 voivat kantaa RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksen 20 – 60 kilometrin päähän, kun järjestelmä laukaistaan UJ-22 Airborne lennokista. Toistaiseksi ei ole varmuutta onko Ukrainan asevoimille luovutetuilla UJ-22 Airborne lennokeilla tätä kyvykkyyttä, tai jos on, onko tällaisella kombinaatiolla suoritettu tehtäviä Venäjällä tai sen miehittämillä alueilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/aug/21/ukraine-strikes-psychological-blows-game-of-drones-crimea 

2. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/ 

3. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

4. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

5. https://www.politico.eu/article/ukraine-oil-refinery-russia-kremlin-revenue/ 

6. https://www.rferl.org/a/navalny-putin-palace/31052807.html 

7. https://twitter.com/InformNapalm/status/1748318697947615564 

8. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1748819654447923547 

9. https://twitter.com/Maks_NAFO_FELLA/status/1749005859718402498

10. https://twitter.com/clashreport/status/1749713222980997522 

11. https://www.verkkouutiset.fi/a/virolaisasiantuntijat-lennokki-iskuista-venajalla-ukrainalla-on-hyvaa-tiedustelutietoa/#194c9420

12. https://x.com/Gerashchenko_en/status/1750095287195242633 

13. https://en.defence-ua.com/weapon_and_tech/ukrainian_drones_at_umex_2022_international_exhibition-2132.html

Lähteinä olen myös hyödyntänyt seuraavia tahoja tai heidän ylläpitämiä verkkosivuja, H I Sutton, the Warzone, the Military Review, Укрспецекспорт, UKRJET, Militarnyi, GlobalSecurity.org, War Is Boring ja the Aviationist sekä Hush-Kit.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa OSA I ja OSA II.