Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa: Suomenlahden pohjukka kohteena

 

Ukrainan vaikuttaessa ensimmäisen kerran onnistuneesti* Suomenlahden etelärannalla sijaitsevan Laukaansuun (ven. Ust-Luga) sataman Novatekin kaasuterminaaliin 20.–21. tammikuuta 2024, (1) kyse oli kaikesta huolimatta yksittäisestä operaatiosta, joka toki oli osoitus Ukrainan kyvykkyyksien merkittävästä kasvusta Venäjän suurhyökkäyksen alkuun verrattuna, mutta tuolloin oltiin vielä kaukana sitä, mihin Ukraina tänään pystyy. Ukrainan iskuajankohtana Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (2) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. Timtšenkolla oli tuolloin ja on edelleen Suomen kansalaisuus Venäjän ja Armenian kansalaisuuksien ohella.

Ukrainan kaukovaikutuskyky on parissa vuodessa kehittynyt merkittävästi, mikä näkyy erinomaisesti nyt myös Pietarin talousalueella Ukrainan suorittaessa operaatioita lennokeilla (ja mahdollisesti myös ohjuksilla) useita kertoja saman viikon aikana. Operaatiot ovat nyt kooltaan aivan toista luokkaa, kuin se mitä Laukaansuun satamassa nähtiin reilut pari vuotta sitten. Osaltaan entistä laajempien ja moniulotteisempien operaatioiden läpivienti on mahdollista siksikin, koska Ukraina on systemaattisesti vaikuttanut jo pidemmän aikaa Venäjän ilmapuolustukseen ja sen avainjärjestelmiin, kuten tutkiin ja tulenjohtoyksiköihin ilmatorjuntaohjusten laukaisualustoja unohtamatta. Ukrainan systemaattisen ja pitkään jatkuneen vaikuttamisen seurauksena Venäjä joutuu entistä enemmän tekemään valintoja ilmapuolustuksen sijoittelun ja painopisteiden suhteen. Nyt se on ajautunut jo tilanteeseen, jossa panostaminen Moskovan tai eliitin suojeluun on poissa strategisten avainkohteiden ilmapuolustuksesta.

Venäjä suunnitteli varustavansa miehittämästään Krimin niemimaasta ”uppoamattoman” lentotukialuksen, jolta hallita ympäröiviä merialueita ja joka varmistaisi Venäjän herruuden alueella. Ukrainan pitkään kestäneen vaikuttamisen jäljiltä on miehitetyllä Krimin niemimaalla päädytty tilanteeseen, jossa sen on onnistunut luomaan alueelle vähäisimmilläänkin käytäviä, joita pitkin sen droonien ja muiden asejärjestelmien on mahdollista lentää hyvinkin vapaasti kohteeseensa. (3) Päätelmäni mukaan Venäjä ylläpiti Krimin niemimaalla tehokkaampaa ilmapuolustusjärjestelmää muiden alueiden kustannuksella, kunnes lopulta on päädytty tilanteeseen, jossa vähiin käyviä resursseja ei enää riitä niemimaalle niin paljon, kuin ennen. Jonkinlainen resurssiongelma piinaa Venäjää myös Pietarin talousalueella, monet venäläiset sotabloggarit ovat nimittäin ihmetelleet ilmatorjunnan puutetta – useilla Laukaansuun sataman ympäristöstä kuvatuilla tallenteilla näkyy pääsääntöisesti vain pienikaliiperisten aseiden tulitusta. Koiviston (ven. Primorsk) sataman lounaispuolella sijaitsee asemaan sijoitettu Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmä, joka ei havaintojen mukaan ole ollut aktiivisena montaakaan kertaa Ukrainan viikolla 13 toteuttamien operaatioiden aikana. (4)

 

Ukrainan vaikuttaminen Pietarin ja Leningradin alueelle

Ukrainan poikkeuksellisen raju vaikuttamisoperaatio pitkän kantaman asejärjestelmillä Pietariin ja kaupunkia ympäröivälle Leningradin alueelle alkoi viikolla 12, 22. maaliskuuta 2026. (5) Seuraavaksi lyhyt kertaus tähän operaatioon alkuhetkestä huhtikuun alkuun saakka.

Ukrainan operaatio alkoi sunnuntai-iltana 22. maaliskuuta 2026 ensimmäisten lennokkien saavuttaessa seuranneena yönä Suomenlahden pohjukan Venäjällä. Suomenlahdella olleesta rahtilaivasta havaittiin Laukaansuun satamaan osuneen yksittäisiä lennokkeja yöllä 23. maaliskuuta kello 02:40 alkaen. (6) Näiden lennokkien aiheuttamat vauriot jäivät todennäköisesti vähäisiksi, koska sataman toiminta ei merkittävällä tapaa häiriintynyt iskun jälkeen. Sen sijaan Koiviston öljyterminaali (reilut 70 kilometriä pohjoiseen Laukaansuusta) vaurioitui Ukrainan operaation seurauksena merkittävästi. Nimittäin vielä paria päivää myöhemmin Transneftin Koiviston sataman öljyvaraston alueella paloi neljä suurta öljysäiliötä, joiden lisäksi kahdessa suuressa öljysäiliössä on pieniä paloja. (7)

Venäläiset eivät olleet onnistuneet sammuttamaan tulipaloja Koivistossa ukrainalaisten suorittaessa jo seuraavan operaation lennokeilla. 24.–25. maaliskuuta välisenä yönä Laukaansuun öljyterminaaliin osui toistakymmentä ukrainalaista OWA-lennokkia. (8) Öljyterminaalin lisäksi iskussa vaurioitui laajan satama-alueen ratapihaa, varastoja sekä kaasu- ja hiilisatamiin kuuluvia osia.

Samana aamuyönä viipurilaiset heräsivät Ukrainan OWA-lennokkien ääniin, kyseessä oli ilmeisesti vasta toinen kerta, Ukraina käynnissä olleen sodan kuluessa ulotti iskun Viipuriin saakka. Ukrainan Viipurin sataman telakka-alueelle kohdistamassa iskussa vaurioitui Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle rakenteilla oleva Project 23550-luokan arktinen partioalus ‘Purga’. (9) Venäläiset sotabloggarit ihmettelivät maansa hallinnon hidasta toimintaa havaittuaan, ettei kallistuneen ja osin uponneen aluksen pelastamiseksi ollut ryhdytty mihinkään toimiin moneen päivään Ukrainan operaation jälkeen. (10) Ukrainan lennokin osuma sytytti myös tulipalon Agricola AS:n rakennukseen. Lähellä rakennusta (noin 30 metriä rakennuksesta) sijaitsi FSB:n Rajavartiolaitoksen rakennus, mikä todennäköisesti oli Ukrainan kohde. (11)

Seuraavana yönä (25.–26. maaliskuuta) Ukraina vaikutti lennokeillaan Kinefin (ven. КИНЕФ – Киришинефтеоргсинтез) öljynjalostamoon Kirišissä, Leningradin alueella reilut 100 kilometriä kaakkoon Pietarista.

Tulevina öinä (26.–27. maaliskuuta; 27.–28. maaliskuuta; 28.–29. maaliskuuta; 29.–30. maaliskuuta) Ukraina vaikutti kolmasti Laukaansuun satamaan ja kahdesti Koiviston satamaan. Maalis-huhtikuun vaihteessa Ukraina jatkoi vaikuttamista OWA-lennokeilla Suomenlahden pohjukkaan Laukaansuun ja Koiviston satamiin. Yhteensä reilun viikon kestäneen vaikuttamisen seurauksena Venäjän öljynvienti satamien kautta väheni ensin merkittävästi, jopa 40 prosenttia. (12) Ukrainan operaation jatkuessa ja aiheutuneiden lisätuhojen myötä Laukaansuun ja Koiviston kautta öljynvienti lakkasi kokonaan. (13) Satelliittikuvista tehtyjen havaintojen mukaan Laukaansuun satamassa ainakin 11 suurta tai keskikokoista öljysäiliötä on tuhottu 5 on vaurioitunut, vastaavasti Koiviston satamassa on tuhoutunut ainakin kahdeksan 8 suurta öljysäiliötä ja muutama suuri öljysäiliö on vaurioitunut, (14) lisäksi kummankin öljysatamat muu infrastruktuuri on vaurioitunut iskuissa.

Me suomalaiset heräsimme todellisuuteen kahden ukrainalaisen lennokin harhauduttua ilmatilaamme aamupäivällä 29. maaliskuuta ja pudottua maahan Kaakkois-Suomessa, kolmas ukrainalaislennokki löydettiin Pyhäjärven jäältä Parikkalan ja Kiteen rajalta maaliskuun viimeisenä päivänä. (15 ja 16) Tapahtumia seurasi kiihtynyt disinformaation ja propagandan täyteinen viestintä, jota täydensi muiden Venäjä-mielisten näkökulmien esittäminen. Luonnollisestikaan suomalainen, Venäjän narratiivia toistava joukkio ei nähnyt Venäjän toiminnassa mitään ongelmaa, syy oli puolustussotaa käyvän Ukrainan. Loppuun muutaman kappaleen verran venäläispropagandasta ja disinformaatiosta sekä sen kaiuista.

 

Propagandaa ja disinformaatiota

Jo ennen ensimmäisten ukrainalaisten droonien harhautumista Suomeen, venäläispropaganda syytti Baltian maita ilmatilansa luovuttamisesta ukrainalaisten käyttöön operaatioissa Suomenlahden pohjukassa sijaitsevia Venäjän satamia vastaan. (17) Ensimmäisten ukrainalaisten OWA-lennokkien harhauduttua Suomeen, venäläispropagandassa ja sitä jakavissa kanavissa, kuin myös Venäjä-mielisissä suomalaisissa vastamedioissa ryhdyttiin spekuloimaan vaihtoehdolla, että Suomi luovuttaa ilmatilaansa ukrainalaisten käyttöön – pisimmälle menevissä syytöksissä, suora syytös kohdistui Suomeen ja Natoon operaatioiden toteuttajana. Heppoiset syytökset on helppoa osoittaa disinformaatioksi ja ilkeämieliseksi vaikuttamiseksi. Kiinnostavaa ei oikeastaan ole se, että kuka aineistoa tuottaa vaan ketkä sitä levittävät ja kuinka laajalle yleisölle. Havaintojeni mukaan sosiaalisen median alustojen ohella perinteisten medioiden julkaisemien uutisten kommenteissa nousevat esiin samat teemat.

Iltapäivälehdistä Iltalehdessä toimitusprosessi petti pahemman kerran viihdetoimituksen toimittajan Riia Pakkasen julkaistessa tosi-tv-tähti ja mediapersoona Antti Kurhisen (hänellä on Suomen ja Venäjän kansalaisuus) Facebook-spekuloinnin ympärille kasatun ”uutisen” ukrainalaisten droonien harhautumisesta Suomeen, jossa Kurhinen toistaa venäläispropagandaa droonien lentämisestä Viron (Baltian) kautta Suomeen. (18) Tällaisen ”uutisoinnin” kohdalla on enemmän kuin aiheellista perätä medialta vastuullisuutta – ihan kaikkien kommentointien ja spekulointien ympärille ei kannata väsätä (klikkihuorauksen takia) juttua. 

Havaintoja vastamedioiden sekä Venäjä-kaikujen propagandasta ja disinformaatiosta sekä Venäjän narratiivia myötäilevästä viestinnästä maalis-huhtikuulta 2026.

Tässä kohdin on hyvä muistaa, että Suomeen ei kohdistu ensimmäistä kertaa tällaista vaikuttamista propagandakanavien ja vastamedioiden taholta. Ukraina on aiemmin toteuttanut operaatioita myös Kuolan niemimaalla sijaitsevia kohteita vastaan, kuten Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція «Павутина») 1. kesäkuuta 2025, jolloin kohteiden joukossa oli myös Kuolan niemimaalla sijaitseva Olenjan lentotukikohta (reilut 90 kilometriä etelään Murmanskista), (19) ja jonka jälkeen Suomeen kohdistui vastaavia syytöksiä. Ensimmäisen kerran Ukraina vaikutti OWA-lennokeilla Olenjan lentotukikohtaan heinäkuussa 2024, jolloin Venäjän naapurimaihin kohdistui epäilyjä ja syytöksiä maaperänsä luovuttamisesta ukrainalaisille operaation suorittamiseen. (20)

Ukraina tullee jatkamaan vaikuttamista Suomen lähialueille, mikä tarkoittaa sitä, että Suomeen tulee jatkossakin kohdistumaan vaikuttamista Venäjän sekä sen hyödyksi työskentelevien yksilöiden ja ryhmien taholta. On todennäköistä, että Suomeen tulee jatkossakin harhautumaan Ukrainan OWA-lennokkeja, osa Venäjän elektronisen häirinnän seurauksena, osa mahdollisten muiden syiden tähden (esim. GPS-spoofing, jossa väärennetty signaali ohjaa kohteen [esim. lennokki] väärään sijaintiin). Norjassa GPS-spoofingiin havahduttiin jo tammikuussa 2025, jossa siitä oli esimerkkejä Pohjois-Norjasta. Ongelmasta kärsivät esim. Finnmarkissa lähellä Venäjän-vastaista rajaa operoivat lentoyhtiöt. (21)

* * *

Kirjoitustani viimeistellessä silmiini sattui otsikko: ”Ukrainaa pyydetty hillitsemään iskuja Venäjän öljyjalostamoja vastaan, kertoo Zelenskyin neuvonantaja”, (22) mikä palauttaa mieleeni ne lukuisat kerrat, jolloin länsimaat ovat yrittäneet vaikuttaa Ukrainaan sen käydessä puolustussotaa Venäjän brutaalia hyökkäystä vastaan. Toisinaan Ukrainan on ollut pakko taipua ulkoisen painostuksen edessä, nyt toivon, ettei sen tarvitse niin tehdä, vaan että se vaikuttaa jatkossa entistä rajummin Venäjän öljyteollisuuteen ja öljynvientiin. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/PStyle0ne1/status/1748953602331173111

2. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

3. https://english.nv.ua/russian-war/russian-air-defense-command-in-crimea-faces-shake-up-after-losses-partisans-say-50590446.html

4. https://x.com/kromark/status/2040549618979676374

5. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/3b0b9c62-a6b0-492f-ba56-41901f965ab7

6. https://x.com/BatlicKapitein/status/2036090937605042457

7. https://x.com/kromark/status/2037189391228019169

8. https://united24media.com/latest-news/russian-ust-luga-gas-terminal-struck-by-drones-1000km-from-ukrainian-border-17235

9. https://x.com/NavyLookout/status/2036732579756323323

10. https://x.com/TheReasonable66/status/2038619415176986705

11. https://www.hs.fi/maailma/art-2000011904305.html

12. https://www.reuters.com/business/energy/least-40-russias-oil-export-capacity-halted-reuters-calculations-show-2026-03-25/

13. https://yle.fi/a/74-20218974

14. https://x.com/GloOouD/status/2039721412533874891

15. https://yle.fi/a/74-20218510

16. https://yle.fi/a/74-20218467

17. https://meduza.io/en/feature/2026/03/30/last-week-ukrainian-drones-reportedly-landed-in-latvia-estonia-and-lithuania-russian-propaganda-was-quick-to-react

18. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/e2a54a38-8727-4290-a6e0-7011d8b13583

19. https://yle.fi/a/74-20165142

20. https://verkkosanomat.com/kotimaa/sotilasasiantuntija-arvioi-venajan-pommikonetta-vaurioittaneet-lennokit-lahetettiin-suomesta/ 

Vastamedia Verkkosanomien (toim. Kimmo Kautio) uutisessa lainattu eläkkeellä oleva yhdysvaltalaisupseeri eversti Douglas Macgregor esiintyy taajaan Venäjän valtio-omisteisissa propagandamedioissa ”kommentaattorina”. 

21. https://yle.fi/a/74-20139819

22. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-296620

Olen myös hyödyntänyt lähteinä luotettavien tahojen sosiaalisessa mediassa julkaisemia havaintoja, Planet’in julkaisemia satelliittikuvia sekä Financial Times ’in julkaisemaa artikkelia ‘Ukraine’s drones dent Russia’s war-fuelled oil windfall’.

*: Kyseessä oli Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella. Paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, III OSA

 

Täältä tullaan Pietari

Aloitin kuluvan vuoden tammikuun 1. päivä blogisarjan Ukrainan lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilassa, jossa etenin lyhyen taustoituksen ja historiaosuuden kautta Ukrainan ensimmäisiin mittaviin lennokeilla- ja/ tai hiipivillä asejärjestelmillä suoritettuihin operaatioihin Venäjälle ja tammikuun 8. päivä julkaisin blogisarjan toisen osan.  Tähän mennessä olemme nähneet, että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjän, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Ukrainan ensimmäiset Venäjän alueelle ulottamat lennokki-iskut nähtiin jo kesällä 2022, joissa ukrainalaiset käyttivät todennäköisimmin kiinalaisvalmisteisista Mugin-5-perheen siviililennokeista modifioituja itsemurhalennokkeja. (1) Vastaavalla lennokilla ukrainalaiset suorittavat iskun öljyjalostamoon Novošahtinskin luoteispuolella, Rostovin alueella kesäkuussa 2022.

Tässä blogisarjan kolmannessa osassa, tarkastelen muutamia Ukrainan viimeisimmistä lennokkioperaatioista syvälle Venäjän alueelle. Kirjoituksen loppuun sisällytän lyhyen katsauksen Ukrainan pitkän kantaman ilmasta maahan operaatioihin kykenevistä lennokeista ja hiipivistä asejärjestelmistä.

Novatekin kaasuterminaali palaa Laukaansuun satamassa Venäjällä. (2) 

Meidän suomalaisten kannalta merkittävin (huomioitavin) operaatio oli Ukrainan vaikuttaminen yöllä 21. tammikuuta Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamassa sijaitsevaan Novatekin kaasuterminaaliin, Leningradin alueella aiheuttaen mittavan tulipalon. Kyseinen öljy- ja kaasuterminaali sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Laukaansuusta itään, Koskisenkylän pohjoispuolella. Kohteen sijainti reilut sata kilometriä länteen Pietarista Suomenlahden etelärannalla muistuttaa meitä konkreettisella tapaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Kyseessä oli myös Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella, paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.

Suomalaisia koskettavaksi operaation tekee myös se, että Laukaansuun terminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (3) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. (4) Gennadi Timtšenkolla on edelleen Suomen kansalaisuus. Timtšenkon rahoittaman Redut-palkka-armeijan yksiköitä on osallistunut Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Suomen valtionyhtiö Gasum kuuluu edelleen Novatekin asiakkaisiin. Toivokaamme, että Ukrainan vaikuttamisen seurauksena Suomi pääsee irtautumaan sopimuksestaan Novatekin kanssa, koska omaehtoinen irtautuminen näyttää mahdottomalta.

Onnistunut operaatio herätti myös suomalaiset disinformaatikot. He ryhtyivät välittömästi syyttämään Baltian NATO-maita hyökkäyksestä Venäjän alueelle. Tarkoitushakuisten syytösten lisäksi osa kansalaisista ei näytä osaavan sijoittaa valtioita kartalle kovinkaan hyvin heidän kuvitellessa, että iskeäkseen Ukrainasta Pietarin talousalueelle Venäjällä on lennokkien lennettävä jonkin kolmannen valtion ilmatilan kautta. Ei välttämättä tarvitse, ei edes Valko-Venäjän. Alla olevaan karttaan olen hahmotellut reilun 900 kilometrin reitin. Todellisuudessa reitti oli satakunta kilometriä pidempi, kahden lennokin havaittiin ensin lentävän kohti Pietaria, vaihtaen äkillisesti suuntaa kohti länttä ja Laukaansuussa sijaitsevaa terminaalia.

Lentomatka Ukrainasta Sumyn alueen pohjoisosasta Laukaansuuhun on reilut 900 km. 

Suomenlahden pohjukassa on Laukaansuun ja Pietarin kaupunkialueen ja Pietarin sataman ohella muitakin merkittäviä kohteita, kuten Koiviston öljysatama (Primoskin öljysatama). Koiviston öljysatama on Venäjän Itämeren alueen öljysatamista suurin ja sen kautta kulkee merkittävä määrä Venäjän öljyviennistä.

Muutamaa päivää myöhemmin, 25. tammikuuta Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU toteutti lennokeilla operaation Rosfnetin öljynjalostamoon Tuapsessa Mustanmeren itärannalla. (5) Onnistunut operaatio itsemurhalennokeilla Mustanmeren itärannalla on myös osoitus Ukrainan kyvykkyydestä. Operaation toteuttaminen alueella on sikälikin kiinnostavaa, että kyseisellä rannikkoalueella on Vladimir Putinin käytössä olevia palatseja, kuten nk. Putinin palatsi (ven. Дворец Путина). (6) Luonnollisesti palatseilla ei ole vastaavaa strategista merkitystä kuin öljynjalostamoilla tai kaasuterminaaleilla, sen sijaan onnistunut isku Putinin palatsiin olisi psykologinen isku vasten diktaattorin kasvoja. Toinen asia on sitten se, että onko tällainen isku järkevää toteuttaa vai saattaisiko se johtaa loukatun diktaattorin taholta kohtuuttoman raskaaseen kostoon ja sen myötä liian suureksi kasvavaan siviiliuhrien määrään? Todennäköisesti Ukrainassa joudutaan pohtimaan myös tällaisia vaihtoehtoja päätettäessä operaatioista Venäjän valtiojohdon ns. omistuksia vastaan.

Tammikuussa Ukraina on vaikuttanut edellisen lisäksi erilaisilla lennokeilla lukuisiin kohteisiin Venäjällä, osa näistä kohteista on sijainnut satojen kilometrien päässä Ukrainasta osa taasen joidenkin kymmenten kilometrien päässä rajasta.

Tammikuun 19. päivän puolella Ukrainan onnistui vaikuttaa lennokeilla hyvin voimakkaasti Klintsyn kaupungissa sijaitsevaan Rosfnetin öljyvarastoon. (7) Operaation seurauksena öljyvarastolla syttyi palamaan useita suuria öljysäiliöitä. Suurpaloa oli parhaimmillaan sammuttamassa 140 palomiestä, viimeiset palavat öljysäiliöt sammutettiin vasta 21. tammikuuta. Klintsy sijaitsee Brjanskin alueella, Venäjän läntisessä osassa, alle 50 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Yöllä 20. tammikuuta Ukrainan lennokkien kohteena oli Tulassa sijaitseva Štšeglovski Val’in tehdas, jossa kokoonpannaan Pantsir-S ja Pantsir-S1 ilmatorjuntajärjestelmiä. (8) Seuraavana yönä (21. tammikuuta) Ukraina hyökkäsi Smolenskissa sijaitsevaan Smolensk Aviation Plantin tehtaaseen, jossa lentokoneiden huollon ohella valmistetaan myös erilaisia risteilyohjuksia (esim. Kh-55 ja Kh-59). (9)

Muutaman yön kuluessa Ukrainan onnistui toteuttaa lukuisia operaatiota tärkeinä pidettäviä kohteita vastaan, joista Leningradin alueelle kohdistuneen iskun seurauksena Venäjä ryhtyi sijoittamaan Pietariin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen suojaksi lisää ilmatorjuntakalustoa. (10) Ilmatorjuntakaluston sijoittelu voi vaikuttaa myös tilanteeseen rintamalla ja sen tuntumassa, mikäli Venäjä joutuu siirtämään sieltä kalustoa merkittävästi enemmän suojelemaan strategisesti tärkeitä kohteita Venäjällä. (11) Toisaalta Ukraina ei ole pelkästään lennokkien varassa vaikuttaessaan syvälle Venäjällä. On näyttöä, että useampiakin Ukrainan asevoimien tai turvallisuuspalvelu SBU:n erikoisjoukkojen ryhmiä on suorittanut operaatioita syvällä vihollisen selustassa. (12) Lennokkien massamainen käyttö yhdistettynä erikoisjoukkojen suorittamiin operaatioihin voi heikentää merkittävälläkin tapaa venäläisten omaa turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta luoda painetta päättäjiin. Se on kuitenkin huomioitava, että tämä ei ole mikään ”pikatie” voittoon, Ukrainan ja Venäjän tulevaisuus ratkaistaan raskaissa taisteluissa Ukrainan maaperällä.  

 

Lennokit ja hiipivät asejärjestelmät

Kirjoitukseni loppuun lyhyt esittely Ukrainalla käytössä oleviin pitkän kantaman lennokkeihin ja hiipiviin asejärjestelmiin. Esittelyyn olen poiminut lähinnä sellaisia lennokkeja sekä hiipiviä asejärjestelmiä, joilla Ukraina on vaikuttanut miehitettyjen alueiden lisäksi Venäjän maaperälle. Ukrainalla käytössä oleva turkkilaisvalmisteinen Bayraktar TB2 lennokki täyttäisi em. ehdot, jätin sen kuitenkin esittelystä pois muun muassa sen tähden, ettei Ukrainan tiedetä operoineen TB2 lennokilla Venäjän laajan hyökkäyssodan aikana syvällä Venäjän maaperällä. On todennäköistä, että Ukraina operoi niillä kesällä 2022 Belgorodin ja Kurskin alueilla Venäjän ilmatilassa tunkeutumatta kuitenkaan syvälle sen ilmatilaan. Ukraina suoritti Bayraktar TB2 lennokeillaan ensimmäisen ilmasta maahan operaation Donbasissa lokakuussa 2021, josta lyhyelti blogissa ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle”.

Edellä esitelty LLC NPP Ukrjet UJ-22 Airborne on myös sikäli mielenkiintoinen lennokki, että se voidaan varustaa UJ-31 Zlyva tai UJ-32 Lastivka hiipivällä asejärjestelmällä. (13) UJ-31 ja UJ-32 voivat kantaa RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksen 20 – 60 kilometrin päähän, kun järjestelmä laukaistaan UJ-22 Airborne lennokista. Toistaiseksi ei ole varmuutta onko Ukrainan asevoimille luovutetuilla UJ-22 Airborne lennokeilla tätä kyvykkyyttä, tai jos on, onko tällaisella kombinaatiolla suoritettu tehtäviä Venäjällä tai sen miehittämillä alueilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/aug/21/ukraine-strikes-psychological-blows-game-of-drones-crimea 

2. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/ 

3. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

4. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

5. https://www.politico.eu/article/ukraine-oil-refinery-russia-kremlin-revenue/ 

6. https://www.rferl.org/a/navalny-putin-palace/31052807.html 

7. https://twitter.com/InformNapalm/status/1748318697947615564 

8. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1748819654447923547 

9. https://twitter.com/Maks_NAFO_FELLA/status/1749005859718402498

10. https://twitter.com/clashreport/status/1749713222980997522 

11. https://www.verkkouutiset.fi/a/virolaisasiantuntijat-lennokki-iskuista-venajalla-ukrainalla-on-hyvaa-tiedustelutietoa/#194c9420

12. https://x.com/Gerashchenko_en/status/1750095287195242633 

13. https://en.defence-ua.com/weapon_and_tech/ukrainian_drones_at_umex_2022_international_exhibition-2132.html

Lähteinä olen myös hyödyntänyt seuraavia tahoja tai heidän ylläpitämiä verkkosivuja, H I Sutton, the Warzone, the Military Review, Укрспецекспорт, UKRJET, Militarnyi, GlobalSecurity.org, War Is Boring ja the Aviationist sekä Hush-Kit.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa OSA I ja OSA II.