Ukraina taistelee eikä antaudu

 

Ukrainassa lukuisat reserviläiset ja kansalaiset ovat vastanneet Venäjän talvioffensiivin uhkaan postaamalla eri sosiaalisen median alustoille, joko aihetunnisteella #УкраїнаЧинитимеОпір tai #UkraineWillResist viestejä, osoittaakseen näin valmiutensa maansa puolustamiseen – viestittääkseen, että he ovat valmiit astumaan riviin, mikäli Venäjä laajentaa sotaa Ukrainassa tulevien viikkojen ja kuukausien kuluessa. Kyseinen kampanja saa kansainvälisen ulottuvuutensa tänään, joulukuun 17. päivä, jolloin eri sosiaalisen median alustoilla osoitetaan tukea samoin aihetunnistein:

#UkraineWillResist, #УкраїнаЧинитимеОпір.

Twitterissä kampanjapäivän eteen on tehnyt aktiivisesti – ja pyyteettömästi – vapaaehtoistyötä myös brittiläistaustainen @GlasnostGone, joka on jo vuosien ajan jakanut tietoa Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta ja Krimin niemimaan miehityksestä kansainväliselle yleisölle englanniksi sosiaalisessa mediassa, blogissaan sekä Youtube-tilillään.

Marras-joulukuussa kaatuneita ukrainalaisia.

Tämän vuoden marras-joulukuussa on kaatunut sotatoimissa joulukuun 5. päivään mennessä kahdeksan Ukrainan asevoimien sotilasta –

Erillisessä 128. vuoristojääkäriprikaatissa palvellut Sergei ”Ljuti” Jeliseev kaatui ollessaan vartiossa yöllä, 2. marraskuuta, vihollisen tarkka-ampujan luotiin.

Jeliseev värväytyi ensimmäisen kerran sotatoimialueella operoivaan joukko-osastoon vuonna 2015, kyseessä oli erillinen 93. mekanisoitu prikaati, josta hän erosi muutaman vuoden kuluttua v. 2019; mutta jo hyvin pian hän liittyi erilliseen 128. vuoristojääkäriprikaatiin.

Sergeitä jäi kaipaamaan vaimon ja viisivuotiaan poikansa ohella vanhempansa, isoäiti ja iso-isoäiti, joka selviytyi hengissä holodomorista sekä toisesta maailmansodasta.

Marraskuun 7. päivä vihollinen kohdisti 7. mekanisoidun komppanian (erillinen 24. mekanisoitu prikaati) asemiin kranaatinheitin keskityksen, keskityksessä menehtyi Vitali ”Ohotnik” Pavlysko.

Vitali Pavlyskolla oli takanaan jo useampi rotaatio, hän värväytyi ATO:n joukkoihin jo vuonna 2014, lähtiessään lomalta viimeisimmäksi jääneelleen rotaatiolle, hänen äitinsä pyyteli poikaansa jäämään jo kotiin. Pavlyskoa jäivät kaipaamaan hänen vaimonsa ja lapsensa sekä vanhempansa.

12. marraskuuta oli kohtalokas päivä Ukrainan maahanlaskujoukkoihin kuuluvalle erilliselle 79. ilmarynnäkköprikaatille (79 ОДШБр), jolloin everstiluutnantti Ruslan Prusov ja kuljettajana toiminut ylivääpeli Vadim Fedoseev kaatuivat ajettuaan maastoautollaan räjähdeansaan Nyzhnoteplessä, Luhanskin operaatioalueella.

Everstiluutnantti Ruslan Prusov oli palvellut erillisessä 79. ilmarynnäkköprikaatissa vuodesta 2002, jota ennen hän oli palvellut Ukrainan asevoimissa useissa eri joukko-osastoissa vuosien ajan.

Prusovin nuoruudenhaave oli palvella maataan. Toteuttaakseen haaveensa, hän kouluttautui Odesassa maavoimien instituutissa, suorittaen jatko-opintoja Ivan Tšernjahovskin mukaan nimetyssä Ukrainan maanpuolustuskorkeakoulussa. Everstiluutnantti Prusov oli palvellut myös Ukrainan YK-joukoissa Kosovossa vuosina 2012-2013, Mitrovican alueella.

Vuoden 2014 lopun ja seuraavan vuoden alun, tuolloin vielä majurina, Ruslan Prusov osallistui Donetskin kansainvälisen lentokentän raskaisiin taisteluihin.

Ruslan Prusovia jäi kaipaamaan hänen vaimonsa Aljona ja heidän muutaman vuoden ikäinen lapsensa, sekä hänen tyttärensä edellisestä avioliitosta.

Ylivääpeli Fedoseev oli palvellut erillisessä 79. ilmarynnäkköprikaatissa vuodesta 1992 lähtien. Ennen sotaa Fedoseev oli osallistunut YK:n rauhanturvaamisoperaatioihin Jugoslavian alueella, jossa serbit olivat vanginneet hänet ja muita ukrainalaisia YK-joukoissa palvelleita sotilaita; vuosien 2001 ja 2004 aikana hän osallistui YK:n operaatioihin Sierra Leonessa.

Vadim Fedoseev jäi eläkkeelle asevoimista v. 2009 – työskennellen kuitenkin erillisen 79. ilmarynnäkköprikaatin huoltojoukoissa. Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja kylvettyä sodan siemenen Ukrainan itäosiin, Fedoseev kutsuttiin takaisin palvelukseen.

Häntä jäi kaipaamaan vaimonsa ohella aikuinen poikansa.

20. marraskuuta Ukrainan asevoimien 8. SSO rykmentin tarkka-ampuja, Ubert Mratškovski, menehtyi sotatoimissa Itä-Ukrainassa, Luhanskin sektorilla.

Mratškovski on osallistunut sotatoimiin ensimmäisestä kesästä ja Savur-Mohylan taisteluista lähtien, kuuluen tuolloin erillisen 51. prikaatin tarkka-ampuja komppaniaan. Monivuotisen sodan kuluessa hän on haavoittunut kolme kertaa, vakavimmin Debaltseven taistelussa talvella 2015. Tuolloin hän kuului tarkka-ampujana 128. ilmarynnäkköprikaatin vahvuuteen.

Mratškovski palkittiin urheudesta III-luokan ristillä (ukr. За мужність III ступеня) 3. marraskuuta 2015. Häntä pidettiin yhtenä 8. SSO rykmentin parhaimmista tarkka-ampujista.

Ubertia jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi lasta.

Bakussa Azerbaidžanissa syntynyt Ali Naib Alhasli muutti synnyinmaastaan Ukrainaan vain joitain vuosia sitten, Harkovasta hän löysi elämäänsä vaimonsa taistelulajien rinnalle – ”Воїн” (taistelija) nimellä tunnettu kamppailu-urheilija Ali Naib Alhasli haaveili oman taistelukoulun perustamisesta, ystäviensä ja läheistensä yllätyksesi hän kertoi värväytyneensä ukrainalaisjoukkoihin vuonna 2018, josta lähtien hän palveli rintamajoukoissa. Hänen mielestä oli luonnollista osallistua uuden kotimaansa puolustamiseen, olihan Venäjä yhtälailla Azerbaidžanin vihollinen.

Marraskuun 26. päivä, erillisessä 54. mekanisoidussa prikaatissa palvellut Ali Naib Alhasli, haavoittui kuolettavasti vihollisen tarkka-ampujan tulituksessa. Ensimmäinen luoti osui ”Taistelijaa” alaselkään, juuri luotiliivien alapuolelle ja toinen jalkaan.

Azerbaidžanissa asuvien läheistensä ohella Ali Naib Alhaslia jäi kaipaamaan hänen Harkovassa asuva vaimonsa.

Joulukuun 1. päivä Ukrainan asevoimat menetti sotatoimissa kaatuneena 93. mekanisoidussa prikaatissa palvelleen, Kramatorskissa syntyneen ja kasvaneen pastorin pojan, Valeri Gerovkinin.

Ukrainan maavoimissa reilun vuoden palvellut, ensimmäisellä rotaatiollaan sotatoimialueella ollut, Gerovkin menehtyi vihollisen tarkka-ampujan tulitukseen Novotroitsken lohkolla. Tuolloin samalla lohkolla haavoittui myös vakavasti toinen Ukrainan asevoimien sotilas.

Valerin siunaustilaisuuden muistosaarnassa pappi Gennadi Mokhnenko toivoin että vielä jonain päivänä venäläiset tulevat ja kumartavat ukrainalaisten tyttöjen ja poikien, sotilaiden ja siviileiden haudoilla pyytäen heiltä anteeksi sitä mitä ovat heille ja maalle tehneet. (2 ja 3)

Valeria jäi kaipaamaan hänen pastori-isänsä ohella äitinsä.

Joulukuun 5. päivä erillisessä 128. vuoristojääkäriprikaatissa palvellut Ruslan Nirov haavoittui kuolettavasti vihollisen kranaattikeskityksessä. (4)

Semenivkan kylästä, Lvivin alueelta, kotoisin ollut Ruslan oli jo toisella rotaatiollaan sodassa. Rauhalliseksi ja hiljaiseksi kuvailtu Ruslan oli lapsirakas, hän halusi suurperheen. Häntä jäi kaipaamaan raskaana ollut vaimo sekä vaimon kaksi lasta edellisestä avioliitosta.

Viimeisen puhelun miehensä kanssa tämän kuolinpäivänä puhunut vaimo Olga, kuvaili elämän ennustamattomuutta, kuinka koskaan ei voi tietää mitä tuleva tuo tullessaan: yhtenä hetkenä rakas on elossa, puhut hänen kanssaan ja kuinka seuraavaksi välitetään suruviesti.

Taisteluissa kaatuneiden lisäksi yksi ukrainalaispoliisi menehtyi virantoimituksessa sotatoimialueella marraskuussa. Marraskuun 16. päivä Oleksandr Fakhrussinov menehtyi työvuoronsa aikana saamiinsa ampumahaavoihin sotatoimialueella Rubižnessa, Luhanskin sektorilla. Ukrainan poliisi on vanginnut surmatyöstä Fakhrussinovin kollegan, joka ampui Oleksandrin palvelusaseella.

Rintamalla on myös menehtynyt marras-joulukuussa ainakin yksi Ukrainan asevoimien sotilas sairauskohtaukseen. Marraskuun alun ja joulukuun 15. päivän välillä yli kaksikymmentä ukrainalaissotilasta on haavoittunut taisteluissa, ja vihollisen asutetuille alueille kohdistamassa tykki- ja kranaatinheitintulessa on myös vammautunut siviilejä.

Ukrainalaiset eivät käy vastarintaan vain niiden miesten ja naisten tähden, jotka ovat kaatuneet viimeisimpien viikkojen ja kuukausien kuluessa tai tämän vuoden puolella puolustaessaan maataan –   kaatuneiden lukumäärä nousee 1. tammikuuta – 15. joulukuuta välillä yhteensä 76:een. Vastarinnalla on paljon pidempi historia, eri vaiheineen se ulottuu aina Ukrainan, ensimmäistä itsenäistymistä, varhaisemmalle ajalle. Näyttääkin siltä, että valitessaan puolensa talvella 2013-2014 kamppailussa Viktor Janukovitšin hallintoa vastaan, huomattava osa kansasta valitsi vastarinnan ja valmiuden antaa uhrauksista suurimman. Tässä marraskuun lopulla 2013 alkaneessa kamppailussa, jonka ensimmäiset uhrit annettiin tammikuussa 2014, sytytettiin kansallistunteen väräjävä liekki – liekki, joka oli kytenyt tukahdutettuna suurimman osan maan itsenäisyyden vuosista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Toivoa kansalle tämä liekki oli tarjonnut tämän vuosituhannen alkupuolella Oranssin vallankumouksen myötä (22. marraskuuta 2004 – 23. tammikuuta 2005), vielä tuolloin vanhan vallan onnistui tukahduttaa leikki mutta sammumaan he eivät sitä saaneet. Lopulta kymmentä vuotta myöhemmin kahleet murtuivat arvokkuuden ja ihmisarvon vallankumouksen myötä ukrainalaisten enemmistön kääntäessä vanhalle vallalle selkänsä ja aloittaessa vastarinnan, joka jatkuu näinäkin päivinä –

Taivaallinen sotnia – Небесна сотня, Kiova. © Marko Enqvist.

Tänään ukrainalaiset eivät puolusta vapauttaan vain ja ainoastaan niiden tuhansien sodassa henkensä antaneiden puolesta, he muistavat myös ”taivaallista sotniaa” – niitä kaikkia, jotka arvokkuuden ja ihmisarvon vallankumouksessa antoivat henkensä syrjäyttäessään itsevaltaisen johtajan. Mutta ennen kaikkea he ovat valmiit vastarintaan lastensa ja maansa tulevaisuuden tähden –

Україна Чинитиме Опір!

 

Marko 

Lähteet:

1. https://novynarnia.com/2021/12/01/zahybli-lystopada-2021/ 

2. https://novynarnia.com/2021/12/02/valerij-gerovkin/ 

3. https://risu.ua/en/a-22-year-old-soldier-son-of-a-pastor-was-killed-in-donbas_n124077 

4. https://novyny.live/ru/lviv/doch-ne-uvidit-papu-chto-izvestno-o-smerti-ukrainskogo-voina-iz-lvovshchiny-28210.html 

@GlasnostGone Twitter & YouTube.

#UkraineWillResist #УкраїнаЧинитимеОпір  

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 1. armeijakunta

 

Heinäkuun viimeisenä päivänä julkaisemassani blogissa kävin läpi Venäjän merkittävimpiä tukikohtia sekä varikkoalueita Ukrainan rajalla sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa, tässä (kuin myös seuraavassa) blogissa siirrymme Ukrainalta miehitettyyn Donbasiin, miehitetyillä alueilla operoiviin Venäjän johtamiin ja varustamiin armeijakuntiin, 1. armeijakuntaan miehitetyn Donetskin alueella ja 2. armeijakuntaan. Tässä kirjoituksessa huomio kiinnittyy miehitetyn Donetskin alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, mutta viittauksenomaisesti huomioin myös 2. armeijakunnan, jota vastaavasti tarkastelen syvällisemmin seuraavassa kirjoituksessani.

Venäjän Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluvan 8. armeijan vastuualueella on Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot, jotka – kuten edellä viittasin – muodostavat 1. armeijakunnan miehitetyn Donetskin alueelle ja 2. armeijakunnan miehitetyn Luhanskin alueelle. 8. armeijan esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivien 1. ja 2. armeijakuntien upseerit tulevat Venäjän asevoimista. Tavanomaisesti pesti kestää noin puolivuotta, komentoketjun alemmilla tasoilla pestit voivat olla pidempiäkin.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivat 1. ja 2. armeijakunta ovat perustettu viimeisen viiden vuoden kuluessa. Niiden mallina toimii tavanomainen Venäjän maavoimien armeijakunta, mikä mahdollistaa niiden integroimisen Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen.

Joukkojen integroimista Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen tukee 1. ja 2. armeijakunnan kaksoisjohtorakenne kaikissa yksiköissä pataljoonatasosta ylöspäin.

Kummankin armeijakunnan joukko-osastot on varustettu lähes 100 prosenttisesti, samalla kuitenkin monet yksiköistä on vajaamiehitettyjä, mikä mahdollistaa sen, että yksiköt voidaan täydentää minä hetkenä tahansa Venäjän asevoimien miehistöllä, (jota on nähty sodan aiempina vuosina, esim. Debaltsevon taistelussa, jolloin Venäjä täydensi taisteluun osallistuvia joukko-osastoja asevoimista kootuista sopimussotilaista).

Pataljoona-tasosta ylöspäin suuntautuva viestintä on digitaalista ja salattua, perustuen Azartin- ja Arakhis-järjestelmiin.

Venäjän maavoimien 5. erillisen panssariprikaatin vaunukalustoa Vuhlehirs'kissa, Donbasissa, helmikuussa 2014.

Tuoreimpien komentovastuussa olevien upseereiden nimet eivät ole tiedossani. Talvella 2021 1. armeijakunnan komentajana toimi upseeri, josta käytettiin koodinimeä ”Primakov”, vastaavasti 2. armeijakunnan komentaja tunnettiin koodinimellä ”Knjazev” – on mahdollista, että kevään rotaation seurauksena kumpikin on jo vaihdettu uusiin komentaviin upseereihin. (1) Ensimmäistä armeijakuntaa aiemmin komentaneista upseereista voimme nostaa esille Narvassa syntyneen kenraalimajuri Aleksei ”Pilevin” Zavizonin, maahanlaskudivisioonaan komentaneen kenraalimajuri Valeri Solodtšukin, reserviin siirtyneen kenraaliluutnantti Andrei Gurulevin.

Venäjän Itä-Ukrainan joukkojen komentoketju.

Tällä hetkellä Venäjän, Itä-Ukrainaan sijoittaman, miehitysarmeijan vahvuus on yli 35100 sotilasta ja erilaista taistelijaa. Miehitetyn Donetskin alueella operoivan 1. armeijakunnan vahvuuden ollessa noin 20500 taistelijaa, vastaavasti miehitetyn Luhanskin alueella operoivan 2. armeijakunnan vahvuuden ollessa noin 14600 taistelijaa. Armeijakuntien käytössä olevan, Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueelle sijoitetun, operatiivisen reservin koko on noin 12500 sotilasta/ taistelijaa.

Ukrainan ETYJ:lle talvella 2021 luovuttaman raportin mukaan 1. ja 2. armeijakunnalla on kalustoa seuraavasti. (2) Taulukkoa lukiessa on kuitenkin syytä muistaa se, että lukemiin ei sisälly esim. Kuzminkan ja Kadamovskyin alueille varastoitua kalustoa, kuten ei Kamensk-Šahtinskin alueelle sijoitettua kalustoa, eikä operatiivisen reservin kalustoa Novotšerkasskissa:

	1. armeijakunta	2. armeijakunta
taistelupanssarivaunut	280	200
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	550	364
erilaiset tykistöaseet	410	310
raketinheittimet	120	90
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja -järjestelmät	n. 400	n. 300

 

Lisäksi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivilla joukko-osastoilla on Ukrainan puolustusministeriön julkaisemien tietojen mukaan yli 450 erilaista panssarintorjuntaohjusten laukaisinta.

Syksyyn 2019 mennessä 1. armeijakunnan uudelleenorganisointi oli periaatteessa valmis. Armeijakunnan vastuulla olevan rintamalinjan pituus on 195 kilometriä. Seuraava lista käsittää 1. armeijakuntaan (yksikkötunnus: 00100) kuuluvat joukko-osastot:

- 1. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08801), esikunta Kaliumisessa.

- 3. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08803), esikunta Horlivkassa. Prikaati sisältää myös 1. aluepuolustuspataljoonan (yksikkötunnus: 08822).

- 5. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08805), esikunta Donetskin alueella.

- 100. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08826), esikunta Donetskissa. Prikaatiin kuuluu myös 3. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08815) ja 4. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08823).

- erillinen 9. mekanisoitu merijalkaväen rykmentti (yksikkötunnus: 08809), esikunta Novoazovskissa. Rykmenttiin kuuluu myös 6. aluepuolustuspataljoona.

- erillinen 11. mekanisoitu rykmentti Vostok (yksikkötunnus: 08818), esikunta Jasunuvatassa. Rykmenttiin kuuluu myös 2. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08814).

Edellisten lisäksi 1. armeijakuntaan kuuluvat seuraavat joukko- ja tukiosastot:

- erillinen tykistöprikaati Kalmius (yksikkötunnus: 08802), joka on sijoitettu Snižnen ja Donetskin alueelle ja joka vahvuudeltaan vastaa lähinnä pataljoonaa.

- alueen ns. sisäasiainministeriön SPO-rykmentti (yksikkötunnus: 02707).

- kaksi sisäisestä turvallisuudesta vastaavan kaartin rykmenttiä (yksikkötunnus: 08833 ja 08830 – ”kansantasavallan kaarti”) ja erillinen komendantin rykmentti (yksikkötunnus: 08816).

- erillinen panssaripataljoona Bulat/ Diesel (yksikkötunnus: 08810).

- erillinen rynnäkköpataljoona Somali (yksikkötunnus: 08828).

- erillinen tiedustelupataljoona Sparta/ Jaguar (yksikkötunnus: 08806).

- erillinen korjaus- ja huoltopataljoona Kongo (yksikkötunnus: 08813).

- erillinen kuljetuspataljoona (yksikkötunnus: 08812).

- erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (yksikkötunnus: 08817).

- erillinen EW/ SIGINT komppania (yksikkötunnus: 08821).

- erillinen pioneerikomppania (yksikkötunnus: 08820).

Joillakin yksiköillä, kuten Sparta ja Somali pataljoonalla ja Diesel panssaripataljoonalla, on erilliset organisaatiorakenteensa, samalla niiden miehitys pidetään tarkoituksellisesti alhaisena (40 prosentissa); tästä syystä ne kykenevät vain rajoitettuihin taktisiin operaatioihin tai niitä käytetään rotaatioissa vain lyhyillä etulinjan osilla, tai taistelujoukkojen heikompien pataljoonien vahvistamiseen.

Yleisesti lukijan on hyvä muistaa se, että joukko-osastot tai yksiköt eivät välttämättä ole verrattavissa vahvuudeltaan vastaavaan länsimaiseen joukko-osastoon tai yksikköön, esimerkkinä toiseen armeijakuntaan kuuluva Prizrak prikaati, joka tosiasiallisesti vastaa vahvuudeltaan pataljoonaa tai pienikokoista rykmenttiä.

Toisinaan 1. armeijakunnan yhteydessä mainitaan myös Slavic pataljoona, Patriot ja Vitjaz sekä Pyatnashka yksiköt. Kyseiset osastot on nykyään lakkautettu itsenäisinä yksiköinä, ja niiden miehistöt on sijoitettu muihin 1. armeijakunnan yksiköihin.

Tätä nykyä 1. ja 2. armeijakunnan varustus on Venäjältä, toisin kuin sodan ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina, jolloin pääasiassa Venäjältä tulleiden proxy-joukkojen varustus haalittiin kokoon lukuisista eri lähteistä – myös joukkojen miehittämiltä aluilta Itä-Ukrainasta ja sotasaaliiksi saadusta kalustosta. Kuitenkin jo touko-kesäkuussa 2014 Venäjä ryhtyi toimittamaan miehitettyjen raja-alueiden yli raskasta kalustoa Itä-Ukrainassa sotiville proxy-joukoilleen. Alkuun määrät olivat kuitenkin vähäisiä, kerralla rajan ylitti vain muutamia ajoneuvoja kerralla. Merkittävä muutos nähtiin Ilovaiskin taistelun alla kesän 2014 toisella puoliskolla.

Joukkojen pääasialliseen varustukseen kuuluu seuraavaa kalustoa: miehistönkuljetusajoneuvot BTR-70 ja BTR-80; rynnäkköpanssarivaunut ovat pääasiassa mallia BMP-1, BMP-2 rynnäkköpanssarivaunujen määrä on vähäinen; panssarivaunut, pääasiassa T-64 ja T-72 taistelupanssarivaunujen eri versioita; kenttätykistö ja panssarihaupitsit 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsit, 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsit, 122 mm BM-21 Grad raketinheittimet – kuitenkin 9. rykmentti on varustettu 120 mm Nona-K kranaatinheittimillä (gun-mortar), jota ei ole käytössä Ukrainan asevoimilla; ohjusilmatorjunnasta vastaa pääasiassa 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmä ja 9K33 Osa lähi-ilmatorjuntajärjestelmä, lisäksi joukoilla on runsaasti olkapäältä laukaista lähi-ilmatorjuntaohjuksia (MANPADS), kuten 9K38 Igla.

Kuitenkin eräillä rykmenteillä ja prikaateilla voi olla, tehtävästä riippuen, merkittävästi poikkeavaa kalustoa, kuten 152 mm 2A65 Msta-B kenttätykkejä ja 152 mm 2A36 Giatsint-B kenttätykkejä sekä 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimiä sekä Orlan-10 ja Granat-mallien tiedustelulennokkeja ja vastatykistötutkia, esim. Zoopark-1.

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden (1. ja 2. armeijakunta) jokaiseen prikaatiin kuuluu tykistöryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

operatiivinen esikuntapataljoona, kenttätykistöpataljoona, panssarihaupitsipataljoona, ohjuspataljoona, panssarintorjuntatykeillä varustettu patteri (käytössä useimmiten 100 mm MT-12 Rapira panssarintorjuntatykit). Tavallisesti kussakin pataljoonassa on 18 kenttätykkiä/ panssarihaupitsia.

Esim. 1. armeijakunnan tykistöpatterin vastatulitoiminta alkaa keskimäärin 40 – 60 minuutin kuluttua UA:n tuli-iskusta, mutta mikäli yksiköllä on käytössä vastatykistötutkia ja koulutettu miehistö, vastatulitoiminta alkaa huomattavasti nopeammin (15+ min. UA:n keskityksen alusta).

Tämän kirjoitussarjan seuraavassa, 2. armeijakuntaa tarkastelevassa osassa, luon silmäyksen myös joukkojen operointikykyyn ja tehokkuuteen.

8. armeija ja Venäjän eteläinen sotilaspiiri

Luodaan vielä loppuun lyhyt katsaus Venäjän maavoimien 8. armeijaan, jonka vastuualueeseen Itä-Ukrainan operaatio kuuluu ja jolle alisteisia 1. ja 2. armeijakunta ovat. 8. armeijaan kuuluvat seuraavat joukko-osastot:

150. mekanisoitu jalkaväkidivisioona, jonka esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa; kaartin 20. mekanisoitu jalkaväkiprikaati, jonka esikunta sijaitsee Volgogradissa; 464. ohjusprikaati, jonka esikunta sijaitsee Znamenskissa. (3 ja 4)

150. mekanisoituun jalkaväkidivisioonaan kuuluvat seuraavat yksiköt: 103. mekanisoitu jalkaväkirykmentti, 163. panssarirykmentti, 102. mekanisoitu jalkaväkirykmentti, 68. panssarirykmentti, 174. tiedustelupataljoona, 381. tykistörykmentti, 933. ilmatorjuntaohjusrykmentti sekä yksi tiedustelulennokeilla varustettu komppania ja yksi mekanisoitu jalkaväkirykmentti.

Venäjän suunnitelmissa on muuttaa 20. mekanisoitu jalkaväkiprikaati divisioonatason yhtymäksi.

8. armeijan ohella Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueella operoi myös 58. armeija ja 49. armeija; sekä muita joukkoja, kuten Novorossijskiin sijoitettu 7. ilmarynnäkködivisioona ja Kamyšiin sijoitettu 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati; Rostov-on-Doniin sijoitettu kaartin 22. Spetsnaz prikaati; 37. ja 39. rautatieprikaati; 333. rautateiden ponttonisiltapataljoona; sotilaspiirin alueella sijaitsee myös koulutuskeskuksia. (5) Venäläinen palkkasotilaspalveluita tarjoavan PMC Wagnerin (rahoittajana Putinin kokkina tunnettu Jevgeni Prigožin) harjoittelukeskus sijaitsee Molkinossa, samalla alueella sijaitsee myös GRU:n eli GU:n 10. Spetsnaz prikaatin tukikohta. (6)

Eteläisen sotilaspiirin vastuualueeseen kuuluvat myös Armeniaan, Gyumriin sekä Jerevaniin sijoitetut joukot sekä Vuoristo-Karabahin alueella sijaitseva nimeämätön tukikohta (joukkoineen), kuin myös Georgialta miehitettyjen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille sijoitetut joukko-osastot. Niin ikää sen vastuualueeseen kuuluvat miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitetut joukot.

Eteläisen sotilaspiirin, miehitettyyn Itä-Ukrainaan rajoittuvan alueen joukkoja kutsutaan myös Donin ryhmäksi. Kyseisen ryhmän koko on yhteensä yli 53 000 sotilasta, johon lukuun sisältyy myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden 1. ja 2. armeijakunnan operatiivinen reservi.

Palaan teemaan lähipäivinä tarkastelemalla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivaa 2. armeijakuntaa, sekä nostamalla esiin muutamia havaintoja kyseisten armeijakuntien operointikyvystä ja tehokkuudesta.

 

Marko

 

Lähteet:

1. ja 2. 

https://vienna.mfa.gov.ua/storage/app/sites/113/fsc/fsc966.pdf?fbclid=IwAR3nOSD_15BC5yFaI2QwLolphtjGqTeOWqdASVpRpExzD64qTZnWtlWCnr4

3. https://russiandefpolicy.com/2017/03/17/the-8th-combined-arms-army/ 

4. https://en.wikipedia.org/wiki/8th_Guards_Combined_Arms_Army 

5. https://www.globalsecurity.org/military/world/russia/vo-southern.htm 

6. https://www.csis.org/blogs/post-soviet-post/band-brothers-wagner-group-and-russian-state 

Lähteenä olen käyttänyt myös Informnapalmin julkaisemaa laajaa artikkelia ”Intelligence data on 1st and 2nd Army Corps of Russian Federation in occupied Donbas” ja ”Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone” kirjaa sekä Ukrainan puolustusministeriön keräämää aineistoa.

Olen myös hyödyntänyt Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua. 

"За Донбасс" – Venäjä kesällä 2014.