Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 1. armeijakunta

 

Heinäkuun viimeisenä päivänä julkaisemassani blogissa kävin läpi Venäjän merkittävimpiä tukikohtia sekä varikkoalueita Ukrainan rajalla sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa, tässä (kuin myös seuraavassa) blogissa siirrymme Ukrainalta miehitettyyn Donbasiin, miehitetyillä alueilla operoiviin Venäjän johtamiin ja varustamiin armeijakuntiin, 1. armeijakuntaan miehitetyn Donetskin alueella ja 2. armeijakuntaan. Tässä kirjoituksessa huomio kiinnittyy miehitetyn Donetskin alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, mutta viittauksenomaisesti huomioin myös 2. armeijakunnan, jota vastaavasti tarkastelen syvällisemmin seuraavassa kirjoituksessani.

Venäjän Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluvan 8. armeijan vastuualueella on Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot, jotka – kuten edellä viittasin – muodostavat 1. armeijakunnan miehitetyn Donetskin alueelle ja 2. armeijakunnan miehitetyn Luhanskin alueelle. 8. armeijan esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivien 1. ja 2. armeijakuntien upseerit tulevat Venäjän asevoimista. Tavanomaisesti pesti kestää noin puolivuotta, komentoketjun alemmilla tasoilla pestit voivat olla pidempiäkin.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivat 1. ja 2. armeijakunta ovat perustettu viimeisen viiden vuoden kuluessa. Niiden mallina toimii tavanomainen Venäjän maavoimien armeijakunta, mikä mahdollistaa niiden integroimisen Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen.

Joukkojen integroimista Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen tukee 1. ja 2. armeijakunnan kaksoisjohtorakenne kaikissa yksiköissä pataljoonatasosta ylöspäin.

Kummankin armeijakunnan joukko-osastot on varustettu lähes 100 prosenttisesti, samalla kuitenkin monet yksiköistä on vajaamiehitettyjä, mikä mahdollistaa sen, että yksiköt voidaan täydentää minä hetkenä tahansa Venäjän asevoimien miehistöllä, (jota on nähty sodan aiempina vuosina, esim. Debaltsevon taistelussa, jolloin Venäjä täydensi taisteluun osallistuvia joukko-osastoja asevoimista kootuista sopimussotilaista).

Pataljoona-tasosta ylöspäin suuntautuva viestintä on digitaalista ja salattua, perustuen Azartin- ja Arakhis-järjestelmiin.

Venäjän maavoimien 5. erillisen panssariprikaatin vaunukalustoa Vuhlehirs'kissa, Donbasissa, helmikuussa 2014.

Tuoreimpien komentovastuussa olevien upseereiden nimet eivät ole tiedossani. Talvella 2021 1. armeijakunnan komentajana toimi upseeri, josta käytettiin koodinimeä ”Primakov”, vastaavasti 2. armeijakunnan komentaja tunnettiin koodinimellä ”Knjazev” – on mahdollista, että kevään rotaation seurauksena kumpikin on jo vaihdettu uusiin komentaviin upseereihin. (1) Ensimmäistä armeijakuntaa aiemmin komentaneista upseereista voimme nostaa esille Narvassa syntyneen kenraalimajuri Aleksei ”Pilevin” Zavizonin, maahanlaskudivisioonaan komentaneen kenraalimajuri Valeri Solodtšukin, reserviin siirtyneen kenraaliluutnantti Andrei Gurulevin.

Venäjän Itä-Ukrainan joukkojen komentoketju.

Tällä hetkellä Venäjän, Itä-Ukrainaan sijoittaman, miehitysarmeijan vahvuus on yli 35100 sotilasta ja erilaista taistelijaa. Miehitetyn Donetskin alueella operoivan 1. armeijakunnan vahvuuden ollessa noin 20500 taistelijaa, vastaavasti miehitetyn Luhanskin alueella operoivan 2. armeijakunnan vahvuuden ollessa noin 14600 taistelijaa. Armeijakuntien käytössä olevan, Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueelle sijoitetun, operatiivisen reservin koko on noin 12500 sotilasta/ taistelijaa.

Ukrainan ETYJ:lle talvella 2021 luovuttaman raportin mukaan 1. ja 2. armeijakunnalla on kalustoa seuraavasti. (2) Taulukkoa lukiessa on kuitenkin syytä muistaa se, että lukemiin ei sisälly esim. Kuzminkan ja Kadamovskyin alueille varastoitua kalustoa, kuten ei Kamensk-Šahtinskin alueelle sijoitettua kalustoa, eikä operatiivisen reservin kalustoa Novotšerkasskissa:

	1. armeijakunta	2. armeijakunta
taistelupanssarivaunut	280	200
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	550	364
erilaiset tykistöaseet	410	310
raketinheittimet	120	90
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja -järjestelmät	n. 400	n. 300

 

Lisäksi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivilla joukko-osastoilla on Ukrainan puolustusministeriön julkaisemien tietojen mukaan yli 450 erilaista panssarintorjuntaohjusten laukaisinta.

Syksyyn 2019 mennessä 1. armeijakunnan uudelleenorganisointi oli periaatteessa valmis. Armeijakunnan vastuulla olevan rintamalinjan pituus on 195 kilometriä. Seuraava lista käsittää 1. armeijakuntaan (yksikkötunnus: 00100) kuuluvat joukko-osastot:

- 1. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08801), esikunta Kaliumisessa.

- 3. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08803), esikunta Horlivkassa. Prikaati sisältää myös 1. aluepuolustuspataljoonan (yksikkötunnus: 08822).

- 5. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08805), esikunta Donetskin alueella.

- 100. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08826), esikunta Donetskissa. Prikaatiin kuuluu myös 3. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08815) ja 4. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08823).

- erillinen 9. mekanisoitu merijalkaväen rykmentti (yksikkötunnus: 08809), esikunta Novoazovskissa. Rykmenttiin kuuluu myös 6. aluepuolustuspataljoona.

- erillinen 11. mekanisoitu rykmentti Vostok (yksikkötunnus: 08818), esikunta Jasunuvatassa. Rykmenttiin kuuluu myös 2. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08814).

Edellisten lisäksi 1. armeijakuntaan kuuluvat seuraavat joukko- ja tukiosastot:

- erillinen tykistöprikaati Kalmius (yksikkötunnus: 08802), joka on sijoitettu Snižnen ja Donetskin alueelle ja joka vahvuudeltaan vastaa lähinnä pataljoonaa.

- alueen ns. sisäasiainministeriön SPO-rykmentti (yksikkötunnus: 02707).

- kaksi sisäisestä turvallisuudesta vastaavan kaartin rykmenttiä (yksikkötunnus: 08833 ja 08830 – ”kansantasavallan kaarti”) ja erillinen komendantin rykmentti (yksikkötunnus: 08816).

- erillinen panssaripataljoona Bulat/ Diesel (yksikkötunnus: 08810).

- erillinen rynnäkköpataljoona Somali (yksikkötunnus: 08828).

- erillinen tiedustelupataljoona Sparta/ Jaguar (yksikkötunnus: 08806).

- erillinen korjaus- ja huoltopataljoona Kongo (yksikkötunnus: 08813).

- erillinen kuljetuspataljoona (yksikkötunnus: 08812).

- erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (yksikkötunnus: 08817).

- erillinen EW/ SIGINT komppania (yksikkötunnus: 08821).

- erillinen pioneerikomppania (yksikkötunnus: 08820).

Joillakin yksiköillä, kuten Sparta ja Somali pataljoonalla ja Diesel panssaripataljoonalla, on erilliset organisaatiorakenteensa, samalla niiden miehitys pidetään tarkoituksellisesti alhaisena (40 prosentissa); tästä syystä ne kykenevät vain rajoitettuihin taktisiin operaatioihin tai niitä käytetään rotaatioissa vain lyhyillä etulinjan osilla, tai taistelujoukkojen heikompien pataljoonien vahvistamiseen.

Yleisesti lukijan on hyvä muistaa se, että joukko-osastot tai yksiköt eivät välttämättä ole verrattavissa vahvuudeltaan vastaavaan länsimaiseen joukko-osastoon tai yksikköön, esimerkkinä toiseen armeijakuntaan kuuluva Prizrak prikaati, joka tosiasiallisesti vastaa vahvuudeltaan pataljoonaa tai pienikokoista rykmenttiä.

Toisinaan 1. armeijakunnan yhteydessä mainitaan myös Slavic pataljoona, Patriot ja Vitjaz sekä Pyatnashka yksiköt. Kyseiset osastot on nykyään lakkautettu itsenäisinä yksiköinä, ja niiden miehistöt on sijoitettu muihin 1. armeijakunnan yksiköihin.

Tätä nykyä 1. ja 2. armeijakunnan varustus on Venäjältä, toisin kuin sodan ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina, jolloin pääasiassa Venäjältä tulleiden proxy-joukkojen varustus haalittiin kokoon lukuisista eri lähteistä – myös joukkojen miehittämiltä aluilta Itä-Ukrainasta ja sotasaaliiksi saadusta kalustosta. Kuitenkin jo touko-kesäkuussa 2014 Venäjä ryhtyi toimittamaan miehitettyjen raja-alueiden yli raskasta kalustoa Itä-Ukrainassa sotiville proxy-joukoilleen. Alkuun määrät olivat kuitenkin vähäisiä, kerralla rajan ylitti vain muutamia ajoneuvoja kerralla. Merkittävä muutos nähtiin Ilovaiskin taistelun alla kesän 2014 toisella puoliskolla.

Joukkojen pääasialliseen varustukseen kuuluu seuraavaa kalustoa: miehistönkuljetusajoneuvot BTR-70 ja BTR-80; rynnäkköpanssarivaunut ovat pääasiassa mallia BMP-1, BMP-2 rynnäkköpanssarivaunujen määrä on vähäinen; panssarivaunut, pääasiassa T-64 ja T-72 taistelupanssarivaunujen eri versioita; kenttätykistö ja panssarihaupitsit 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsit, 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsit, 122 mm BM-21 Grad raketinheittimet – kuitenkin 9. rykmentti on varustettu 120 mm Nona-K kranaatinheittimillä (gun-mortar), jota ei ole käytössä Ukrainan asevoimilla; ohjusilmatorjunnasta vastaa pääasiassa 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmä ja 9K33 Osa lähi-ilmatorjuntajärjestelmä, lisäksi joukoilla on runsaasti olkapäältä laukaista lähi-ilmatorjuntaohjuksia (MANPADS), kuten 9K38 Igla.

Kuitenkin eräillä rykmenteillä ja prikaateilla voi olla, tehtävästä riippuen, merkittävästi poikkeavaa kalustoa, kuten 152 mm 2A65 Msta-B kenttätykkejä ja 152 mm 2A36 Giatsint-B kenttätykkejä sekä 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimiä sekä Orlan-10 ja Granat-mallien tiedustelulennokkeja ja vastatykistötutkia, esim. Zoopark-1.

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden (1. ja 2. armeijakunta) jokaiseen prikaatiin kuuluu tykistöryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

operatiivinen esikuntapataljoona, kenttätykistöpataljoona, panssarihaupitsipataljoona, ohjuspataljoona, panssarintorjuntatykeillä varustettu patteri (käytössä useimmiten 100 mm MT-12 Rapira panssarintorjuntatykit). Tavallisesti kussakin pataljoonassa on 18 kenttätykkiä/ panssarihaupitsia.

Esim. 1. armeijakunnan tykistöpatterin vastatulitoiminta alkaa keskimäärin 40 – 60 minuutin kuluttua UA:n tuli-iskusta, mutta mikäli yksiköllä on käytössä vastatykistötutkia ja koulutettu miehistö, vastatulitoiminta alkaa huomattavasti nopeammin (15+ min. UA:n keskityksen alusta).

Tämän kirjoitussarjan seuraavassa, 2. armeijakuntaa tarkastelevassa osassa, luon silmäyksen myös joukkojen operointikykyyn ja tehokkuuteen.

8. armeija ja Venäjän eteläinen sotilaspiiri

Luodaan vielä loppuun lyhyt katsaus Venäjän maavoimien 8. armeijaan, jonka vastuualueeseen Itä-Ukrainan operaatio kuuluu ja jolle alisteisia 1. ja 2. armeijakunta ovat. 8. armeijaan kuuluvat seuraavat joukko-osastot:

150. mekanisoitu jalkaväkidivisioona, jonka esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa; kaartin 20. mekanisoitu jalkaväkiprikaati, jonka esikunta sijaitsee Volgogradissa; 464. ohjusprikaati, jonka esikunta sijaitsee Znamenskissa. (3 ja 4)

150. mekanisoituun jalkaväkidivisioonaan kuuluvat seuraavat yksiköt: 103. mekanisoitu jalkaväkirykmentti, 163. panssarirykmentti, 102. mekanisoitu jalkaväkirykmentti, 68. panssarirykmentti, 174. tiedustelupataljoona, 381. tykistörykmentti, 933. ilmatorjuntaohjusrykmentti sekä yksi tiedustelulennokeilla varustettu komppania ja yksi mekanisoitu jalkaväkirykmentti.

Venäjän suunnitelmissa on muuttaa 20. mekanisoitu jalkaväkiprikaati divisioonatason yhtymäksi.

8. armeijan ohella Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueella operoi myös 58. armeija ja 49. armeija; sekä muita joukkoja, kuten Novorossijskiin sijoitettu 7. ilmarynnäkködivisioona ja Kamyšiin sijoitettu 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati; Rostov-on-Doniin sijoitettu kaartin 22. Spetsnaz prikaati; 37. ja 39. rautatieprikaati; 333. rautateiden ponttonisiltapataljoona; sotilaspiirin alueella sijaitsee myös koulutuskeskuksia. (5) Venäläinen palkkasotilaspalveluita tarjoavan PMC Wagnerin (rahoittajana Putinin kokkina tunnettu Jevgeni Prigožin) harjoittelukeskus sijaitsee Molkinossa, samalla alueella sijaitsee myös GRU:n eli GU:n 10. Spetsnaz prikaatin tukikohta. (6)

Eteläisen sotilaspiirin vastuualueeseen kuuluvat myös Armeniaan, Gyumriin sekä Jerevaniin sijoitetut joukot sekä Vuoristo-Karabahin alueella sijaitseva nimeämätön tukikohta (joukkoineen), kuin myös Georgialta miehitettyjen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille sijoitetut joukko-osastot. Niin ikää sen vastuualueeseen kuuluvat miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitetut joukot.

Eteläisen sotilaspiirin, miehitettyyn Itä-Ukrainaan rajoittuvan alueen joukkoja kutsutaan myös Donin ryhmäksi. Kyseisen ryhmän koko on yhteensä yli 53 000 sotilasta, johon lukuun sisältyy myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden 1. ja 2. armeijakunnan operatiivinen reservi.

Palaan teemaan lähipäivinä tarkastelemalla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivaa 2. armeijakuntaa, sekä nostamalla esiin muutamia havaintoja kyseisten armeijakuntien operointikyvystä ja tehokkuudesta.

 

Marko

 

Lähteet:

1. ja 2. 

https://vienna.mfa.gov.ua/storage/app/sites/113/fsc/fsc966.pdf?fbclid=IwAR3nOSD_15BC5yFaI2QwLolphtjGqTeOWqdASVpRpExzD64qTZnWtlWCnr4

3. https://russiandefpolicy.com/2017/03/17/the-8th-combined-arms-army/ 

4. https://en.wikipedia.org/wiki/8th_Guards_Combined_Arms_Army 

5. https://www.globalsecurity.org/military/world/russia/vo-southern.htm 

6. https://www.csis.org/blogs/post-soviet-post/band-brothers-wagner-group-and-russian-state 

Lähteenä olen käyttänyt myös Informnapalmin julkaisemaa laajaa artikkelia ”Intelligence data on 1st and 2nd Army Corps of Russian Federation in occupied Donbas” ja ”Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone” kirjaa sekä Ukrainan puolustusministeriön keräämää aineistoa.

Olen myös hyödyntänyt Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua. 

"За Донбасс" – Venäjä kesällä 2014.