Näytetään tekstit, joissa on tunniste false flag. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste false flag. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. toukokuuta 2023

KGB:n jalanjäljillä, marksilaisleninisti tihutöissä

Huhtikuun 28. päivä paria tuntia ennen sapatin alkua Royal Oakin poliisi (Michigan, Yhdysvallat) sai ilmoituksen rabbi Mendel Polterilta, joka ilmoitti synagogan seinään maalatun hakaristin ja kirjoitetun sanan ”Azov”. (1) Näennäisen mitätön tapahtuma, jonka ei luulisi antavan aihetta blogin kirjoittamiseen suomalaiselle kohdeyleisölle – eikä antaisikaan, jollei tapahtumasarjan taustalta paljastuisi vähintäänkin kiinnostava kokonaisuus, jossa tihutöiden tekijä paljastui olevan radikalisoitunut yhdysvaltalaistaustainen marsilaisleninisti, jonka kirjoittamia artikkeleja on julkaisu useissa (englanninkielisissä) äärivasemmistoa tukevissa julkaisuissa tai puoluelehdissä. 

Epäiltynä vangittu Randi Lucile Nord (myöhemmin Randi Nord) kertoi poliisille suunnitelleensa tekevänsä niin monta viharikosta kuin mahdollista ja syyttävänsä niistä Azov prikaatia. –

’She said she planned to do as many hate crimes as possible and blame them on Azov,’ Royal Oak Detective Dan Pelletier testified at Nord’s arraignment in Royal Oak.” (2)

Antisemitististen graffitien maalaamisesta Royal Oakin synagogan seinään ja kahteen muuhun kohteeseen Royal Oakissa syytetty Randi Nord on ollut ja on mahdollisesti edelleen vallankumouksellisen marksilaisleninistisen Workers World Partyn jäsen. Randi Nord on myös kirjoittanut puolueen julkaisuun Workers Worldiin useita artikkeleja.

Royal Oakin viharikoksista syytetty marksilaisleninistiaktivisti Randi Nord.














Kuten edellä tuli mainittua, Randi Nordin tarkoituksena oli tehdä antisemiittisiä viharikoksia ja kaataa syy niiden teosta ukrainalaisen Azov prikaatin tai sen paikallisten tukijoiden harteille, tämän tähden Randi Nord ”allekirjoitti” Royal Oakin synagogan seinään tuhertamansa hakaristin Azov-sanalla.  

Nordin perimmäisenä tarkoituksena oli pyrkimys vaikuttaa Yhdysvaltojen haluun tukea Ukrainaa, saada tuki vähenemään tai jopa loppumaan kokonaan Ukrainaan liitettävien antisemiittisten viharikosten seurauksena.

Randi Nordin kädenjälki näkyy synagogan seinässä.
















Toiminta, jossa viharikoksien tai muun aktivismin avulla pyritään vaikuttamaan kohteeseen ja saamaan se tekemään (mahdollisimman väistä vahinkoa aiheuttaen) itselleen tai liittolaisilleen epäedullisia päätöksiä, ei ole uutta. Esimerkiksi Neuvostoliiton KGB lähetti 1959 Länsi-Saksaan agenttejaan tai operaattoreitaan tekemään vastaavia antisemiittisiä viharikoksia tarkoituksenaan vaikuttaa Länsi-Saksan julkisuuskuvaan ja heikentämään sen ja Yhdysvaltojen välejä. Tuolloin 50- ja 60-lukujen vaihteen iskusarjassa maalattiin satoja hakaristejä juutalaisten koteihin tai juutalaisyhteisöiden tiloihin, kampanjassa häpäistiin myös suuri joukko juutalaisten hautoja. Eikä lainkaan yllättävää, että Länsi-Saksassa uusnatsit ja huligaanit jatkoivat kampanjaa spontaanisti. (3) 

Randi Nordin toiminnasta löytyy muitakin yhteneväisyyksiä Neuvostoliiton organisoimaan kampanjaan kuin vain viharikosten kohdistaminen juutalaisyhteisöön tarkoituksenaan vaikuttaa liittolaisten keskinäisiin väleihin. Nord nimittäin asui Serbiassa pari vuotta, josta hän palasi takaisin Yhdysvaltoihin tämän vuoden maaliskuun alkupuolella, ja paria kuukautta myöhemmin hän on oikeudessa viharikosten tähden. Nordin epäillään radikalisoituneen Serbiassa olo aikanaan, mutta itse en ainakaan sulkisi pois sitäkään vaihtoehtoa, etteikö joku ”vieraan vallan turvallisuuspalvelu” olisi mahdollisesti värvännyt hänet kyseisenä aikana.

Kuten tiedettyä, Venäjä on koettanut synnyttää erilaisin toimin epävakautta Balkanin alueella, sen tiedetään värvänneen operaattoreita alueella ja pyrkineen jopa kaatamaan hallintoja entisen Jugoslavian alueella. Venäjällä on tunnetusti tiiviit yhteydet Serbiaan, serbialaisia on värväytynyt runsaasti Venäjän palkkasotilasjoukkoihin mutta vähintäänkin yhtä runsaslukuisasti he ovat paikallisesti tehneet työtä Venäjän eteen. Tällaisia toimijoita ovat olleet esim. Yön sudet kuin myös ortodoksinen kirkko. En siis pitäisi mahdottomana sitä, etteikö Venäjä ehtisi (jopa haluaisi) kontaktoida Serbiassa asuvan (tunnetun) Yhdysvaltalaistaustaisen marsilaisleninistin, joka ainakin joitain vuosia sitten oli sellaisen puolueen jäsen (Workers World Party, WWP), jolla on tiiviit suhteet venäläisiin vasemmistolaisiin pienryhmiin sekä venäläisiin ideologisteihin (ideologiasta ja sen radikaaliudesta piittaamatta). WWP myös tukee Venäjän imperialistista politiikkaa – Russkij Miriä – samalla se kuitenkin tuomitsee länsimaisen imperialismin julistaen olevansa anti-imperialistinen puolue. 

Randi Nordin kirjoittamia artikkeleja on myös julkaistu Workers Wordin ohella äärivasemmistolaisessa MintPress Newsissä. Nordin jäätyä kiinni, on MintPress poistanut hänen julkaisujaan kuin myös hänen ”toimittajasivunsa” – osa niistä löytyy edelleen webarkistosta. 

Randi L. Nordin ekstremistisestä toiminnasta löytyy lukuisia twiittilankoja, joten nähdäkseni minun ei ole järkevää kerrata uudelleen kaikkia tehtyjä havaintoja. Liitän lähdeluetteloon linkkejä tällaisiin lankoihin. Sen sijaan kokonaisuuden kannalta pidän perusteltuna muutaman kappaleen kirjoittamista Workers World Party’sta, koska Randi Nord on ollut – todennäköisesti on edelleenkin – puolueen jäsen, ja puolue itsessään kuuluu Venäjää ja venäläistä imperialismia tukevien läntisten äärivasemmistolaisten puolueiden verkostoon.

Randi Nord oli varmuudella ainakin vuonna 2017 Workers World Partyn jäsen, puolue sijoittuu poliittisella kentällä sinne äärivasemmalle. Kyseessä on Yhdysvalloissa toimiva vallankumouksellinen marksilaisleninistinen pienpuolue, joka on perustettu 1959 Sam Marcyn johtaman ryhmän toimesta. Kyseinen ryhmä erosi Socialist Workers Partysta (SWP) vuotta aiemmin, 1958. Puolue määrittelee itsensä ideologisesti kommunismia tavoittelevaksi vallankumoukselliseksi marsilaisleninistiseksi puolueeksi. Puolue vannoo myös proletaarisen internationalismin-nimeen. Workers World Partyn päämaja sijaitsee New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä puolueen pääsihteeri on Larry Holmes.

Puolue on julkaissut lehteä Workers World vuodesta 1959, vuodesta 1974 lehti on ilmestynyt viikoittain. Tämä historiasta, seuraavaksi nykyisyyteen.

Siinä missä Krimin niemimaalla Venäjän miehityksen aikana toimineen antifasistiset ryhmät tuomitsivat Venäjän suorittaman miehityksen, anti-imperialismin nimeen vannonut Workers World Party valitsi toisen tien osoittaessaan tukensa Venäjän miehitysoperaatiolle sekä valekansanäänestykselle, myöhemmin puolue osoitti avoimen tukensa Venäjän operaatiolle Ukrainan itäosissa (mukaan lukien Novorossija-hanke) ja ”taistelulle Kiovan junttaa” vastaan. Puolueen lehdessä Workers Worldissa on levitetty aktiivisesti Venäjän propagandaa, julkaistuissa artikkeleissa on kuvailtu, kuinka ”donbassilaiset taistelevat fasismia vastaan”. Ääneen ovat myös päässeet Venäjän proxyjoukoissa taistelleet militantit, kuten Tatiana Rybalko. (4)

Sen ohella, että Greg Butterfield on yksi näistä Workers Worldin Venäjä-äänitorvista, hän on myös vieraillut Workers World Partyn edustajana miehitetyssä Itä-Ukrainassa toukokuussa 2016. Kyseisen vierailun aikana hän osallistui puolueen edustajana miehitetyssä Luhanskissa järjestettyyn ”kansainväliseen antifasistiseen konferenssiin”. Kyseisen reissun kuluessa hän tapasi myös suomalaistaustaisen propagandistin, Janus Putkosen. (5)

Butterfield miehitetyssä Donbasissa, v. 2016.























Tässä kohdin on hyvä muistuttaa lukijaa siitä, ettei nyky-Venäjällä antifasismilla tai antifasistisella toiminnalla ole välttämättä mitään tekemistä todellisen antifasismin kanssa. Tästä esimerkkinä saksalaisen äärioikeistopuolue Vaihtoehto Saksalle (AfD) jäsenen, Gunnar Lindemannin palkitseminen fasismin vastaisesta työstä miehitetyssä Sevastopolissa järjestetyssä Kansainvälisessä antifasistisessa konferenssissa kesällä 2019. (6) Tai kuten Timothy Snyder asian esittää erinomaisessa teoksessaan Musta maa – holokausti: tapahtumat, opetukset:

Vaikka Puolan armeija, päinvastoin kuin puna-armeija, ei ollut koskaan taistellut saksalaisten rinnalla, neukuille ei tuottanut vaikeuksia nähdä puolalaisia fasisteina. Stalinistisen maailman diskurssissa ’fasisti’ oli sellainen, joka stalinistisen hallinnon mielestä ei toiminut Neuvostoliiton etujen mukaisesti”. (7)

Putinistisen maailman diskurssissa ”fasisti” on sellainen… Joten kenellekään tuskin on yllätys se, että Workers World Party on tehnyt/ tekee yhteistyötä sellaisten puolueiden, kuten RKRP:n eli Venäjän kommunistisen työväenpuolueen sekä – jo lakkautetun – ukrainalaistaustaisen marksilaisleninistisen, antikapitalistisen Borotban kanssa, joita on kuvailtu erittäin rasistisiksi ja homofobisiksi. WWP:n venäläiset kumppanit eivät myöskään arkaile ryhtyä yhteistyöhön venäläisen äärioikeiston kanssa. Tässä suhteessa WWP ei millään tapaa eroa niistä, taistelussa amerikkalaista imperialismia vastaan se näyttää olevan valmis yhteistyöhön keiden kanssa tahansa ja lainaa sivuillaan keitä tahansa (positiivisessa hengessä).

WWP käyttää aktiivisesti vasta- ja valemedioita, kuten Global Researchia, lähteenään Workers Worldissa – näin esim. julkaistessaan artikkeleja Syyrian sodasta. Toisaalta Workers Worldin artikkeleja on siteerattu Fort Russin kaltaisilla Venäjä-myönteisillä disinformaatio- ja propagandasivustoilla. Tai sellaisilla sivustoilla, jotka ovat joko Aleksandr Duginin julkaisualustoja tai häneen liitettyjen ajatushautomoiden verkkosivuja, kuten Arktogaia ja Open Revolt.

Kaiken kertomani jälkeen Randi Nordin yltymisen viharikoksiin tai Greg Butterfieldin propagandististen (harhaisten) väitteiden, joissa hän nimittää Venäjän synnyttämää, Igor Girkinin kentällä alkuun panemaa ja sodaksi edennyttä ”separatismia”, antifasistisen liikehdinnän alullepanemaksi, ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Mahtaa venäläisimperialisti Girkiniä moinen satuilu naurattaa…


Marko


Lähteet:

7. Timothy Snyder: Musta maa – holokausti: tapahtumat, opetukset, s. 300.




keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Luhanskilainen ”joulusiivous” eli pieniä vihreitä miehiä Luhanskissa

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sijaitsevassa Luhanskin ”kansantasavallassa” tapahtui eilen tiistaina (21.marraskuuta 2017) todennäköinen ”vallankaappaus” – vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa mikä tämän ”vallankaappauksen” lopputulos on. Tai onko kyseessä edes todellinen vallankaappaus.

Alueelta tänään saatujen tietojen mukaan Luhansk on tällä hetkellä täysin alueen pseudotasavallan ”sisäministeri” Igor Kornetille uskollisten joukkojen hallussa. Eiliseen saakka alueen johtajana esiintyneen Igor Plotnitskin tulevaisuudesta sen sijaan käydään neuvotteluja Venäjällä. Mikä sitten johti tähän tapahtumakulkuun?

Saamieni tietojen mukaan viime aikoina Igor Plotnitskin ja Igor Kornetin välillä on ollut voimakkaita erimielisyyksiä, viime viikon puolella erimielisyydet etenivät konfliktitasolle saakka. Eri lähteistä ammentamieni tietojen mukaan henkilöiden taustalla on taloudellisia ristiriitoja Plotnitskin vaatiessa itselleen Kornetin hallussa olevaa ”omaisuutta” – omaisuutta, jonka Kornet on laittomasti ottanut hallintaansa käynnissä olevan sodan ja miehityksen aikana Bukajevin perheeltä.

Ennen varsinaista konfliktin eskaloitumista Igor Kornet syytti Plotnitskia Luhanskin ”kansantasavallan” entisen pääministerin Gennadi Tsyplakovin murhasta syksyllä 2016. ”Kansantasavallan” viranomaisten pidättämä Tsyplakov kuoli vankeudessa, virallinen kuolinsyy on hirttäytyminen, joskin silminnäkijähavaintojen mukaan Tsyplakovin ruumiissa oli merkkejä väkivallasta. Tsyplakovin silloisen kuoleman arvioitiin liittyneen alueen sisäiseen valtataisteluun, johon liittyen Plotnitskia vastaan tehtiin autopommi-isku elokuussa 2016. (1) Ei ole täyttä varmuutta siitä, että oliko autopommi-iskun tarkoituksena tappaa Plotnitski vai oliko se lavaste – false flag-operaatio, jolla saatiin syy sisäiselle ”uudelleen organisoinnille” eli puhdistukselle.


Tiistaina 21. marraskuuta Luhanskin keskustassa avainkohteita siirtyi ”tunnuksettomien sotilaiden” valvontaan – toiminta ja joukkojen käyttäytyminen muistutti eilen erehdyttävästi kevättalvea 2014 ja ”pienten vihreiden miesten” suorittamaa Krimin niemimaan miehittämistä, ja myöhemmin keväällä, Igor ”Strelkov” Girkinin joukkojen suorittamia operaatioita Itä-Ukrainassa.

Pieniä vihreitä miehiä” Luhanskissa, kuva via @ddya_sasha.
















Asetelman kaaoksellisuutta kuvaa se, että vielä eilen iltapäivällä Igor Plotnitskin kerrottiin olevan luottomiestensä parissa ja tilanteen olevan kontrollissa, tästä eteenpäin muutama tunti – noin kello 17:00 jälkeen – alkoi Luhanskin alueelta tulla viestejä, joiden mukaan Plotnitski on poistunut tai poistumassa Luhanskista, ja että on hän olisi matkalla Venäjälle.

Hyvin pian tämän jälkeen ainakin osa Luhanskin ”kansantasavallan” alueella olevista joukoista ilmaisi tukevansa ”sisäministeri” Igor Kornetia, samalla Kornet sai myös tukea Donetskin ”kansantasavallan” suunnalta.

Eilen alkuillasta Luhanskiin saapui joukkoja Donetskin suunnalta (2 ja 3) – mukana mainittiin olevan nk. Somali pataljoonan taistelijoita. Helmikuussa 2017 Donetskin kupeessa Makiivkassa ”toimistoonsa” tapetun militanttikomentaja Mikhail "Givi" Tolstykh tuolloin komentaman pataljoonan kutsumanimenä oli ja on Somali pataljoona. "Kansantasavaltalaislähteiden" mukaan pataljoona siirrettiin Luhanskiin ”rauhoittamaan” tilannetta ja estämään ”ryöstelyä”. Myös Venäjän laittomasti hallussaan pitämällä rajaosuudella (409 km) on havaittu joukkojen liikehdintää.

Tänään Kornetille uskolliset joukot ovat ottaneet lisää kohteita hallintaansa yhdessä Donetskin ”kansantasavallan” alueelta saapuneiden joukkojen kanssa. Toimittaja Maksim Edwardsin mukaan merkittävä ero Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen välillä on ollut se, että Plotnitskilla ei ole ollut koskaan takanaan sotilasyksiköiden voimakasta tukea toisin kuin Aleksandr Zahartšenkolla on Donetskissa.


Huomioita

On myös esitetty arvioita, joiden mukaan Luhanskin ”kansantasavalta” siirtyisi joko suoraan tai välillisesti Donetskin ”kansantasavallan” militanttikomentaja Aleksandr Zahartšenkon alaisuuteen. Tilanne on kuitenkin niin kaoottinen, ettei vielä ole järkevää tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta edellä mainittu skenaario on syytä pitää mielessä, koska tuolloin Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden asema kokisi olennaisen muutoksen, Ukrainan kannalta muutos olisi negatiivinen, koska omien havaintojeni mukaan Zahartšenko on Plotnitskia olennaisesti aggressiivisempi retoriikaltaan. Hän saa myös militanttitaistelijoilta voimakasta tukea, toisin kuin Plotnitski sai. 

Toinen esille nostettu huomio on se, että ”sisäinen” kaaos ”kansantasavalloissa” voi luoda Venäjälle mahdollisuuden lähettää ”rauhanturvaajia” Itä-Ukrainan miehitetyille aluille. Keskustelu YK:n rauhanturvaajista on noussut esille. YK:n rauhanturvaoperaatiolle Venäjä on asettanut tiukkoja ehtoja, kuten mitä alueita joukot saavat valvoa – käytännössä vain demakraatiolinjan aluetta mutta ei Ukrainan ja Venäjän välistä Venäjän hallussa olevaa rajaa; Venäjä ei myöskään hyväksy joukkoja kuin puolueettomiksi katsomistaan maista. Luhanskissa tällä hetkellä vallitseva tilanne tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden ”virallistaa” Itä-Ukrainan miehityksen ”rauhanturvainvaasion” varjolla, ja näin viedä pohja pois muilta rauhanturvasuunnitelmilta.

Propagandaa

Eilinen ”vallankaappaus” Luhanskissa on johtanut myös laajahkoon disinformaatiokampanjaan, jossa venäläismediat sekä paikalliset ”kansantasavalloissa” toimivat propagandamediat välittävät eilisiin tapahtumiin liittyvää disinformaatiota, syyttäen tapahtuneesta Ukrainaa. Disinformaatio – ikävä kyllä – nieltiin koukkuineen kohoineen päivineen eilen muun muassa Iltalehdessä (ks. kuva). Sittemmin uutista muokattiin todenmukaiseksi, kuten pitikin. Kiitos siitä! (4)

Epäonnistunut uutisointi Iltalehdeltä Luhanskin ”kansantasavallan” eilisistä tapahtumista.

























Eilen mestarillista OSINT-työtä teki muun muassa @5urpher tunnistaessaan Luhanskissa päivällä kuvatun BTR-miehistönkuljetusajoneuvon nro. 771 kuuluvan Donetskin ”kansantasavallan” Spetsnaz-yksikölle, mikä tarkoittaa sitä, että nämä ”tunnistamattomat joukot” olivat saapuneet alueelle Donetskin suunnalta eivätkä Ukrainasta, kuten ”sisäministeri” Kornet väitti.


Kuvakollaasissa Donetskin ”kansantasavallan” Spetsnazin BTR kuvattuna harjoituksissa ja eilen päivällä Luhanskissa.


















Näkyykö ”vallankaappauksessa” Moskovan ”kädenjälki”?

Ensinnä on hyvä muistaa, että vielä viime viikolla (16.marraskuuta 2017) Aleksandr Zahartšenko sekä Igor Plotnitski keskustelivat puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja Itä-Ukrainan, sodaksi edenneen, kriisin alkamisen jälkeen, jolloin ”kansantasavaltojen” johtajilla on virallinen puhelinkeskustelu Venäjän presidentin kanssa. Väitetysti tuolloin keskusteltiin ukrainalaistaustaisen Venäjää tukevan oligarkki Viktor Medvedchukin ehdotuksesta laajamittaisesta vankien vaihdosta.

Tuolloin mikään ei indikoinut mahdollisesta ”vallankaappauksesta” - Plotnitskin ja Kornetin väliset erimielisyydet eskaloituivat saman viikon kuluessa. Tiedossa on myös se, että niin Plotnitskilla kuin myös Kornetilla on omat tukijansa Venäjän hallinnossa, ja kun huomioidaan se, että aiemminkin Venäjä on ollut aktiivinen ”kansantasavaltojen” hallinnon järjestelyn suhteen, esim. se on vaihtanut komentajia haluamikseen, syyskesästä 2014 Igor ”Strelkov” Girkin kutsuttiin takaisin Moskovaan – kyseessä oli lähinnäkin määräys, osa Venäjän asevoimien Krimin niemimaan miehitykseen tai Itä-Ukrainan sotaan nivoutuvista upseereista on kuollut hämärissä olosuhteissa, ja kun käytännössä kaikilla ”kansantasavaltojen” komentajilla ja johtajilla on yhteyshenkilö Venäjän hallinnossa, esim. Denis Pushilinilla on läheiset suhteet presidentinhallinnon sisärenkaaseen kuuluvaan Vladislav Surkoviin, on vaikea kuvitella tilannetta, jossa eilisillä tapahtumilla ei olisi jonkinasteista Moskovan hyväksyntää.

Tähän päätteeksi huomioisin vielä omilta Donetsk-kontakteiltani viime viikolla saamani tiedon, tuolloin Donetskiin oli saapunut runsaasti sotilasasuisia "tuoreita nuoria kasvoja". Heitä liikkui etenkin ul. Kuibyshevan tuntumassa olevan "Общежитие'n" ympäristössä, kyseisellä alueella sijaitsee muun muassa Aleksandr Zahartšenkon alaisuudessa olevan Oplot prikaatin esikunta. Tuolloin päättelin tuoreiden joukkojen saapumisen Donetskiin tarkoittavan joko a) rotaatiota b) joukkoja vahvistetaan talven varalta – mutta liittyvätkö ne sittenkin eilisiin tapahtumiin? Ja mikäli liittyvät… jokainen arvaa loput.

Tässä kohdin on järkevämpää etten ryhdy liiaksi spekuloimaan tulevaisuudella, avoimena on aivan liian monta tekijää alkaen siitä, että kenen hallintaan Luhanskin ”kansantasavalta” lopulta päätyy ja mihin suuntaan Venäjä tapahtumia tulevina päivinä ohjaa. Ukrainassa on kuitenkin jo nostettu asevoimien valmiutta, he eivät sulje pois mahdollisuutta sodankäynnin eskaloimiseksi tapahtuneen varjolla – muuta Ukrainan ei toistaiseksi kannata tehdä. Parempi olla entistä valmiimpi ja odottaa miehittäjäjoukkojen seuraavaa siirtoa.


Marko