Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pravyi Sektor. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pravyi Sektor. Näytä kaikki tekstit

lauantai 18. tammikuuta 2020

Tammikuussa Ukraina muistaa kyborgeja


Tammikuussa 2015 Donetskissa, Sergei Prokofjevin mukaan nimetty, kansainvälinen lentokenttä päätyi venäläisjohtoisten miehitysjoukkojen haltuun. Lentokenttää ja sen rakennuksia puolusti loppuun saakka joukko Ukrainan asevoimien sotilaita ja Pravyi Sektorin vapaaehtoisia, joita ryhdyttiin kutsumaan kyborgeiksi (Кіборги). Nimensä he saivat siitä, että he olivat kuolemattomia kuin kyborgit, jotka taistelevat loppuun saakka, viimeiseen patruunaan asti jatkaen taistelua vielä tämänkin jälkeen –

”Yksittäisen separatistitaistelijan sosiaalisessa mediassa käyttämästä termistä syntyi jo syyskuun alkupuolella käsite ”kyborgit”, jolla viitattiin ylivoimaista vihollista vastaan menestyksekkäästi taisteleviin lentoaseman puolustajiin” (1)

– legenda kyborgeista sai alkunsa, ja tällä kertaa sankarillisessa legendassa on totta enemmän kuin ”toinen puoli”.

Kyborgit - he antoivat kaikkensa.



























Tällä viikolla, tammikuun 16. päivä, Ukrainassa muistettiin Donetskin kansainvälistä lentokenttää 242 päivän ajan puolustaneita kyborgeja – tämän päivän spartalaisia, jotka Thermopylaissa 480 eaa. käydyn taistelun henkeä vaalien puolustivat omaansa peräytymättä askeltakaan.

Taistelu Donetskin kansainvälisestälentokentästä kesti yhteensä 242 päivän ajan, taisteluiden merkittävämpi toinen vaihe alkoi 28. syyskuuta 2014 päättyen 21. tammikuuta 2015, jonka jälkeen Ukrainan asevoimat yritti vielä vastahyökkäyksellä saada kentän kokonaisuudessa haltuunsa. Ukrainan vastahyökkäyksen tultua torjutuksi ukrainalaisjoukot vetäytyivät lentokentältä sen läntiselle puolelle Piskyn kylään, joka on edelleen ukrainalaisjoukkojen hallinnassa.

Mutta hahmottaaksemme kokonaisuuden paremmin, on syytä palata toukokuun 2014 loppupuolelle:

”Aamuyöllä 26.5.2014, Ukrainan presidentinvaaleja seuranneena maanantaina, useita kymmeniä ”Donetskin kansantasavallan” taistelijoita ilmestyi lentoaseman terminaaliin vaatien aluetta valvovien ukrainalaisjoukkojen poistumista.” (2)

Samana päivänä (26. toukokuuta 2014) Ukrainan maavoimien taisteluhelikopterit (Mil Mi-24) iskivät lentokenttäalueella olevia vihollisen joukkoja vastaan, iskua seurasi vahvistuksia lentokenttää puolustaneille erikoisjoukkojen sotilaille Mil Mi-8 kuljetushelikoptereiden tuomina. Varsinainen taistelu alkoi.

Kenttää miehittänyt noin 120 taistelijan vahvuinen ”Vostok” pataljoonasta koottu osasto irtautui taistelusta hallitsemattomasti, menettäen kaatuneina kymmeniä taistelijoita. Taisteluiden ensimmäiseen vaiheeseen osallistui venäläisjohtoisten joukkojen riveissä myös Tšetšeniasta saapunut, Ramzan Kadyrovin alaisuuteen kuulunut 26 taistelijan suuruinen erikoisryhmä, ja niin ikään Venäjältä saapunut A. Gorshkovin komennossa ollut 45 taistelijan vahvuinen erikoisjoukoista koottu ”Iskra”-iskuryhmä. Sotilaista suurin osa kuului (tai oli kuulunut) Venäjän maahanlaskujoukkoihin (VDV). (3)

Lisäksi Oplot-pataljoona lähetti taisteluihin 30 militanttia. Oplotin taisteluun lähettämä yksikkö koostui tuolloin pääosin Donbasissa asuvista ukrainalaisista ja venäläisistä, sekä miehitetyltä Krimiltä sekä Venäjältä saapuneista vapaaehtoisista.

Lentokenttää puolustaneet ukrainalaisjoukot, kuten eivät ilmarynnäkköönkään osallistuneet erikoisjoukot kärsineet tappioita. Lentokentän haltuunoton jälkeen asetelma lentokentällä ja sen lähialueilla pysyi ”jäätyneenä” pitkälle elokuun loppupuolelle saakka Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen vallatessa takaisin miehitettyjä alueita Donetskin ja Luhanskin oblasteissa. Heinäkuun alkupuolella käytiin lentokentän alueella ja sen ympäristössä muutamia lyhyehköjä taisteluita Ukrainan kiristäessä otetta Donetskin ympäristössä ja lähestyessä kaupunkia etelästä.

Donetskin kansainvälisen lentokentän ensimmäisestä taistelusta laajemmin blogissa ”Viisi vuotta Donetskin kansainvälisen lentokentän ensimmäisestä taistelusta”.


Tie ”toiseen taisteluun” ja toinen taistelu lentokentästä

Elokuun lopulla taistelut lentokentän alueella alkoivat uudelleen, nämä yhteenotot liittyivät miehitetyillä alueilla järjestettyyn laajempaan operaatioon, jossa Venäjän proxy-joukot yhdessä Venäjän asevoimien taisteluosastojen kanssa iskivät ukrainalaisjoukkoja vastaan Ilovaiskin alueella, valtasivat Luhanskin lentoaseman sekä yrittivät saada haltuunsa Mariupolin rannikkokaupungin. Donetskin kentän puolustajien onnistui torjua kentän valtausyritykset, ja niin kenttä pysyi Ukrainan hallinnassa.

Valko-Venäjän Minskissä neuvoteltu tulitauko astui voimaan 5. syyskuuta 2014. Sopimusasiakirja ei määritellyt lentokentän ”omistajaa”, mikä kiihdytti taisteluita kentällä Venäjän tukemien joukkojen ryhtyessä valtaamaan kenttää takaisin.

Syyskuun lopulla Donetskin kansainvälinen lentokenttä oli Itä-Ukrainassa käytävien taisteluiden keskipiste. Lokakuun alkupuolella Venäjän proxy-joukot tekivät useita valtausyrityksiä Venäjän asevoimien yksiköiden tukemina. Valtausyrityksiä tuettiin panssarivaunujen ja tavanomaisen epäsuoran tulen ohella järeillä 240 mm kranaatinheittimillä (2S4 Tyulpan). Säännöllisen epäsäännölliset hyökkäykset jatkuivat marraskuun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen taisteluiden intensiteetti laski muutaman viikon ajaksi. Tuolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui jopa toimittaa täydennyksiä puolustajille ja viemään haavoittuneita selustaan. Huomattava osa huollosta järjestettiin ilta- ja yöaikaan Piskystä lähtevää ”elämäntietä” myöten.

Joulukuussa kentän puolustajat joutuivat luopumaan vanhasta terminaalista uuden, Euro 2012 jalkapalloturnaukseen valmistuneen, terminaalin itäpuolella, sen kärsittyä mittavia vaurioita hyökkäyksissä ja raskaassa tulituksessa.

Asetelma Donetskin kansainvälisellä lentokentällä tammikuussa 2015.

















Tammikuun puolella alkoi Venäjän tuella mittava ”talvioffensiivi” Ukrainan itäosissa, osana tätä offensiivia lentokenttää vastaan kohdistettiin nyt enemmän voimaa kuin kertaakaan aiemmin. Tammikuun 11. lentokentän uutta terminaalia ryhdyttiin tulittamaan raskaasti panssarivaunuilla sekä epäsuoralla tulella. Useiden tahojen tekemien havaintojen mukaan lentokenttäaluetta tulitettiin myös TOS-1A ”Buratino” raketinheittimillä. Osa hyökkäyksestä kohdistui myös Piskyn kylään kentän länsilaidalla, kylä oli tuolloin ja on edelleen Ukrainan hallinnassa.

Tammikuun 13. päivä Donetskin lentokentän lennonjohtotorni, uudesta terminaalista länteen, sortui raskaan tulituksen seurauksena.


Tammikuun 15. päivä – useiden päivien yhtämittaisten taisteluiden jälkeen – pääosin venäläisistä koostuvat joukot onnistuivat valtaamaan uuden terminaalirakennuksen ylimmän kerroksen. Alimmat kerrokset pysyivät kyborgien hallussa. Yön huoltoiskulla puolustaja sai kaipaamiaan varusteita ja ammuksia, myös yksittäisiä haavoittuneita onnistuttiin siirtämään selustaan.

Ukrainan maavoimien panssarikalustoa (T-64BV) lentokenttäalueella tammikuussa 2015.















Tammikuun 16. päivä kenttää tulitettiin pääasiassa epäsuoralla tulella, seuraavana päivänä alkoi venäläisjoukkojen uusi hyökkäys uuden terminaalirakennuksen valtaamiseksi puolustajilta. Kyborgit torjuivat tämänkin hyökkäyksen pyytämällä keskityksen epäsuoraa tulta terminaalirakennuksen ylempiin kerroksiin.

Ukrainalaisten vastahyökkäyksen valmistelu ja vastahyökkäys panssarikalustolla ja maahanlaskujoukoilla tammikuun 18. – 20. päivä. Hyökkäyksen tavoitteena oli saada yhteys lentokenttäalueelle saarrettuihin joukkoihin sekä lyödä lentokenttää piirittävät vihollisen joukot. Tammikuun 18. päivän Spartakin kylän kautta edenneen maahanlaskupataljoonan osaston hyökkäyksen kärkijoukot saavuttivat Putilovin sillan, kunnes ne torjuttiin ja lyötiin takaisin. Operaatiota tuettiin epäsuoralla tulella, huonon lentosään tähden rynnäkkökoneet eivätkä helikopterit voineet tukea hyökkäystä. Näkyvyys oli huonoimmillaan alle 100 metriä.

Samana päivänä Venäjän varustamien joukkojen onnistui torjua lännestä Piskyn kylästä käynnistynyt Ukrainan maavoimien mekanisoidun osaston hyökkäys. Samaisen vuorokauden aikana taistelut uudessa terminaalissa kävivät raskaina Venäjän proxy-joukkojen hyökätessä terminaaliin. Hyökkääjät räjäyttivät terminaalirakennuksen kattorakenteita maatasossa olleiden puolustajien päälle kyborgien kärsiessä huomattavia tappioita.

Tammikuun 20. päivänä ukrainalaisjoukot aloittivat raivauspanssarivaunun tuella uuden vastahyökkäyksen lentokentälle saadakseen yhteyden uuteen terminaaliin eristettyihin ”kyborgeihin”. Aamuhämärissä aloitettu hyökkäys kentän itäpuolella Putilovin kaivoksen täyttömäen ja sillan suunnalla tuli torjutuksi, ukrainalaisten menettäessä raivauskaluston taistelun alkupuolella. Myös kentän länsi- ja luoteispuolelta edenneet ukrainalaisosastot torjuttiin, osa maahanlaskujoukoista eteni sankassa sumussa harhaan, ajaen keskelle Venäjän proxy-joukkojen ryhmitystä. Ukrainalaisjoukkojen onnistui lopulta irrottautua taistelusta kärsittyään raskaita tappioita kaatuneina ja vankeina.

Tammikuun 21. aamupäivällä viimeiset kyborgit, joiden oli mahdollista irtautua kentältä, vetäytyivät alueelta – viimeisten motissa olleiden jatkaessa taisteluaan. Terminaali päätyi lopulta venäläisjoukkojen haltuun.

Taistelut lentokenttäalueella eivät kuitenkaan päättyneet vielä tähän. Tammikuun 22. päivä Venäjän proxy-joukot aloittivat oman hyökkäyksensä Opytne – Spartak – Avdiivka -alueella. Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisten onnistui torjua hyökkäykset Opytnen ja Avdiivkan suunnalla. Tammikuun 24. päivä Venäjän proxy-joukot panssarivaunujen tuella hyökkäsivät kiitotien pohjoispuolella sijainneelle, yhä ukrainalaisjoukkojen hallinnoimalle sääasemalle, onnistumatta valtaamaan sitä.

Kolmen ukrainalaisen maahanlaskupataljoonan miehistöstä koottu osasto teki vielä 26. tammikuuta yhden hyökkäyksen Avdiivkasta kohti Putilovin täyttömäkeä ja kaivosta*, onnistuen valloittamaan täyttömäen sekä Avdiivkan rautatiesillan. Tämä jäi viimeiseksi merkittäväksi ukrainalaisjoukkojen hyökkäykseksi alueella talvella 2015 – katse oli jo kääntynyt Debaltseven suuntaan, jonne Venäjä alkoi keskittää joukkojaan.

Ukrainan menetykset Donetskin lentokenttäalueella käydyissä taisteluissa nousivat yli sataan kuolleeseen, 24 kyborgia vangittiin ja myöhemmin häpäistiin vangitsijoidensa toimesta marssittamalla heidät Donetskissa ”kansanjoukon” keskelle ivattavaksi ja pilkattavaksi – ivan, pilkan ja häpäisyn ohella vangittuja kyborgeja pahoinpideltiin ja kidutettiin vangitsijoidensa toimesta. Venäjän varustamien joukkojen tappiot nousevat lentokentästä käytyjen taisteluiden osalta satoihin kuolleisiin.


Donetskin lentokenttäalue nyt

Nykyään ukrainalaisten asemat ovat lähimmillään reilun sadan metrin päässä lentokentän kiitotien pohjoispuolella, (4) asemista on näköyhteys lentokenttäalueelle sekä tuhoutuneisiin terminaalirakennuksiin (vanhaan ja uuteen), joiden ympäristössä venäläisjoukoilla on asemia. Asetelma lentokenttäalueella on tällä hetkellä se, että kentän itäosaa lukuun ottamatta kiitotie ja rullaustiet ovat ”ei-kenenkään-maata”. Kentän lounais-länsipuolella sijaitseva Piskyn kylä sijaitsee tänään aivan etulinjassa, kylä on ukrainalaisjoukkojen hallinnassa.


Venäjän varustamilla joukoilla on asemia myös tuhoutuneissa tai osin tuhoutuneissa rakennuksissa lentokentän eteläsivustalla sekä uudessa ja vanhassa terminaalissa. Lentokentän suuntaisen vul. Zlitnan itäosan korkean asuinrakennuksen ylimmissä kerroksissa on Venäjän proxy-joukkojen tulenjohtoasemia, samaisessa rakennuksessa asuu edelleen siviilejä (satelliittikuvassa, ympyrä, jossa nro. 1).

















Kentän eteläpuolella, miehitetyn Donetskin pohjoisilla asuinalueilla asuu edelleen siviilejä, aivan kuten Ukrainan hallinnassa olevissa Piskyn ja Opytnen kylissä Donetskin lentokentän lähistöllä, sekä kentän koillisnurkkaan rajoittuvassa Spartakin kylässä. Moni jäi alueen kyliin, koska heillä ei ole paikkaa mihin mennä, tai he eivät halua jättää kotiaan miehitetyssä Donetskissa.

Oliko kyborgien uhraus tarpeellinen, oliko lentokentästä käyty tarpeellinen? Vastaus riippuu paljolti siitä miltä kantilta tarkastelemme uhrausta. Sotilaallisesti uhraus ei välttämättä ollut perusteltu, mutta kansakunnan itsetunnon tai taisteluhalun kannalta se todennäköisesti oli juuri sitä. Ukraina tarvitsi tuolloin ”pienen voiton”, joka kasvoi legendaksi kyborgeista – sotilaista, jotka eivät murtuneet, vaikka teräs ja betoni jo murtui.


Слава Україні!


Marko


1. Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema s. 6
2. Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema s. 3

Taisteluiden yhteenvedossa hyödynnetty Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema, Maavoimien tutkimuskeskus (laadittu joulukuussa 2016) sekä Google Earth -palvelua.

*: Putilovin kaivos = Butovka.

Kyborgeihin lasketaan kuuluvaksi sotilaita ja vapaaehtoisia seuraavista joukko-osastoista, Ukrainan maavoimien 3. Spetsnaz rykmentistä, 93. mekanisoidusta prikaatista, 17. panssariprikaatista ja 79. ilmakuljetteisesta prikaatista sekä Pravyi Sektorin vapaaehtoispataljoonasta.

Kyborgeista ja Donetskin lentokenttätaistelusta Akhtem Seitablaev on ohjannut elokuvan, Cyborgs: Heroes Never Die/Кіборги. 


torstai 17. tammikuuta 2019

Ukrainassa sota jatkuu – kyborgeja ei unohdeta


Ukraina astui uuteen vuoteen sotien siitä huolimatta, että Itä-Ukrainan sotatoimialueelle julistettiin ”uudenvuoden tulitauko”, joka rikkoutui käytännössä välittömästi alkamisensa jälkeen viime joulukuun lopulla. Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä yksi Ukrainan asevoimien sotilas kuoli vihollisuuksissa kahden haavoittuessa. Eiliseen (16. tammikuuta 2019) mennessä virallisen tilastoinnin mukaan tämän vuoden puolella kaksi Ukrainan asevoimien sotilasta on kuollut sotatoimissa kahdenkymmenenkahden haavoittuessa. Eilen, keskiviikkona, kymmenen Ukrainan asevoimien sotilasta haavoittui vihollisen tulittaessa panssarintorjuntaohjuksilla ukrainalaisten huoltokolonnaa Svitlodarskissa miehitetyn Horlivkan koillispuolella. (1)

Ukrainan asevoimien tappiot 1.1.2019 – 16.1.2019*:

pvm
kuolleet
haavoittuneet
1.1.2019
1
2
2.1.2019
-
-
3.1.2019
-
1
4.1.2019
-
1
5.1.2019
-
-
6.1.2019
-
-
7.1.2019
-
1
8.1.2019
-
-
9.1.2019
-
-
10.1.2019
-
1
11.1.2019
-
2
12.1.2019
-
-
13.1.2019
-
1
14.1.2019
1
2
15.1.2019
-
1
16.1.2019
-
10

Sotilaiden ohella myös siviilien henki ja terveys on vaarassa. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden ilmoituksen mukaan 12. tammikuuta kolme iäkästä siviiliä (miehiä) menehtyi sydänkohtauksiin heidän jonottaessa tarkastusasemalla Horlivkan alueella demarkaatiolinjan ylitystä. Vallitseva tilanne huomioiden, jonottaminen talvella jopa tuntien ajan ulkoilmassa tarkastusasemien läpäisyä, voidaan sanoa, että sota koitui myös heidän kuolemaksi. Viime päivinä siviilit ovat joutuneet jonottamaan demarkaatiolinjan ylittämistä hyvinkin huonossa kelissä, alueella on raivonneet lumimyrskyt ovat tehneet tilanteesta siviileiden kannalta vieläkin kurjemman.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan 12. tammikuuta Chermalykissa, Ukrainan hallinnoimalla alueella, siviilikiinteistöjä tulitettiin pienikaliiperisilla aseilla. Tulituksessa vaarantui muun muassa pariskunta läheisineen. Tulitus kohdistui kylään Kalmiusjoen toiselta puolen miehitetyltä alueelta.

Tammikuun 10. kolme ”Voda Donbasun” työntekijää vammautui työskennellessään Donetskin pohjoisen vedenpuhdistamon alueella olevalla pumppuasemalla. Heitä tulitettiin ainakin pienikaliiperisilla aseilla, yksi työntekijöistä vammautui tulituksessa vakavasti kaksi muuta lievemmin. ETYJ ei ole vielä antanut virallista raporttia tapahtuneesta.

Käynnissä oleva sota koskettaa kaiken ikäisiä, viime vuonna 23 lasta kuoli tai vammautui erilaisissa miina ja räjähdeonnettomuuksissa. (2) Koulut ja päiväkodit eivät myöskään tarjoa lapsille turvaa ja suojaa. Viime vuoden aikana lukuisia kouluja ja päiväkoteja tulitettiin erikaliiperisilla aseilla, lukuisien koulujen pihoilta löydettiin kranaatinheittimien räjähtämättömiä kranaatteja.

”Hundreds of schools in the conflict affected areas have been damaged or destroyed in eastern Ukraine, with more than 50 educational facilities affected by ongoing hostilities in just the past two years.” (3)

Siitä huolimatta, että sota on muuttunut asemasodaksi, elämä demarkaatiolinjan tuntumassa on siviileille vaarallista. Paikallisia yhteenottoja on päivittäin, taustalla häilyy pelko sodan eskaloitumisesta Venäjän ja sen proxy-joukkojen hyökkäyksen myötä.

Miinat ja erilaiset räjähteet, joukossa räjähdeansoja, synnyttävät oman uhkatekijän alueen siviileille. Lasten ohella suuri joukko aikuisia vammautuu tai kuolee vuosittain Ukrainan sotatoimialueella räjähdeonnettomuuksissa tai miinoihin. Raivatutkin alueet pysyvät vaarallisina Venäjän varustamien joukkojen yrittäessä miinoittaa ja ansoittaa jo raivattuja alueita uudelleen.


Tammikuussa Ukraina muistaa kyborgeja

Tammikuussa 2015 Donetskin, Sergei Prokofjevin mukaan nimetty, kansainvälinen lentokenttä päätyi miehitysjoukkojen haltuun. Lentokenttää ja sen rakennuksia puolusti loppuun saakka joukko sotilaita ja pääasiassa Pravyi Sektorin vapaaehtoisia, joita ryhdyttiin kutsumaan kyborgeiksi (Кіборги). Nimensä he saivat siitä, että he olivat kuolemattomia kuin kyborgit, jotka taistelevat loppuun saakka, viimeiseen patruunaan asti jatkaen taistelua vielä tämänkin jälkeen –

”Yksittäisen separatistitaistelijan sosiaalisessa mediassa käyttämästä termistä syntyi jo syyskuun alkupuolella käsite ”kyborgit”, jolla viitattiin ylivoimaista vihollista vastaan menestyksekkäästi taisteleviin lentoaseman puolustajiin.” (4)

– legenda kyborgeista sai alkunsa.

Taistelu Donetskin kansainvälisestälentokentästä kesti yhteensä 242 päivän ajan, taisteluiden merkittävämpi toinen vaihe alkoi 28. syyskuuta 2014 päättyen 21. tammikuuta 2015, jonka jälkeen Ukrainan asevoimat yritti vielä vastahyökkäyksellä saada kentän kokonaisuudessa haltuunsa. Ukrainan vastahyökkäyksen tultua torjutuksi ukrainalaisjoukot vetäytyivät lentokentältä sen läntiselle puolelle Piskyn kylään, joka on edelleen ukrainalaisjoukkojen hallinnassa.

Mutta hahmottaaksemme kokonaisuuden paremmin, on syytä palata toukokuun 2014 loppupuolelle:

”Aamuyöllä 26.5.2014, Ukrainan presidentinvaaleja seuranneena maanantaina, useita kymmeniä ”Donetskin kansantasavallan” taistelijoita ilmestyi lentoaseman terminaaliin vaatien aluetta valvovien ukrainalaisjoukkojen poistumista.” (5)

Jo samana iltapäivänä Ukrainan asevoimat iski takaisin 3. erikoisjoukkorykmentin suorittaessa lentoasemalle ilmarynnäkön. Kenttää puolustanut noin 200 taistelijan vahvuinen ”Vostok” pataljoona irtautui taistelusta hallitsemattomasti, menettäen kaatuneita kymmeniä miehiä. Ilmarynnäkön suorittanut 3. erikoisjoukkorykmentti ei kärsinyt tappioita. Lentokentän haltuunoton jälkeen asetelma lentokentällä ja sen lähialueilla pysyi ”jäätyneenä” pitkälle elokuun loppupuolelle saakka Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen vallatessa takaisin miehitettyjä alueita Donetskin ja Luhanskin oblasteissa. Heinäkuun alkupuolella käytiin muutamia lyhyehköjä taisteluita Ukrainan kiristäessä otetta Donetskin ympäristössä ja lähestyessä kaupunkia etelästä.

Elokuun lopulla taistelut lentokentän alueella alkoivat uudelleen, nämä yhteenotot liittyivät ”kansantasavaltojen” alueella järjestettyyn laajempaan operaatioon, jossa Venäjän proxy-joukot yhdessä Venäjän asevoimien taisteluosastojen kanssa iskivät ukrainalaisjoukkoja vastaan Ilovaiskin alueella, valtasivat Luhanskin lentoaseman sekä yrittivät saada haltuunsa Mariupolin rannikkokaupungin. Donetskin kentän puolustajien onnistui torjua kentän valtausyritykset, ja niin kenttä pysyi Ukrainan hallinnassa.

Valko-Venäjän Minskissä neuvoteltu tulitauko astui voimaan 5.9.2014. Sopimusasiakirja ei määritellyt lentokentän ”omistajaa”, mikä kiihdytti taisteluita kentällä Venäjän tukemien joukkojen ryhtyessä valtaamaan kenttää takaisin.

Syyskuun lopulla Donetskin kansainvälinen lentokenttä oli Itä-Ukrainassa käytävien taisteluiden keskipiste. Lokakuun alkupuolella Venäjän proxy-joukot tekivät useita valtausyrityksiä, valtausyrityksiä tuettiin panssarivaunujen ja tavanomaisen epäsuoran tulen ohella järeillä 240 mm kranaatinheittimillä (2S4 Tyulpan). Säännöllisen epäsäännölliset hyökkäykset jatkuivat marraskuun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen taisteluiden intensiteetti laski muutaman viikon ajaksi. Tuolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui jopa toimittaa täydennyksiä puolustajille ja viemään haavoittuneita selustaan. Huomattava osa huollosta järjestettiin ilta- ja yöaikaan Piskystä lähtevää ”elämäntietä” myöten.

Ukrainan panssarikalustoa (T-64BV) lentokenttäalueella tammikuussa 2015.
















Joulukuussa kentän puolustajat joutuivat luopumaan vanhasta terminaalista sen kärsittyä mittavia vaurioita hyökkäyksissä ja tulituksessa.

Tammikuun puolella alkoi Venäjän tuella mittava ”talvioffensiivi” Ukrainan itäosissa, osana tätä offensiivia lentokenttää vastaan kohdistettiin nyt enemmän voimaa kuin kertaakaan aiemmin. Tammikuun 11. lentokentän uutta terminaalia ryhdyttiin tulittamaan raskaasti panssarivaunuilla sekä epäsuoralla tulella, on todennäköistä, että lentokenttäaluetta tulitettiin myös TOS-1A ”Buratino” raketinheittimillä. Osa hyökkäyksestä kohdistui myös Piskyn kylään kentän länsilaidalla, kylä oli tuolloin ja on edelleen Ukrainan hallinnassa.

Tammikuun 15. – useiden päivien yhtämittaisten taisteluiden jälkeen – pääosin venäläisistä koostuvat joukot onnistuivat valtaamaan uuden terminaalirakennuksen ylimmän kerroksen. Alimmat kerrokset pysyivät kyborgien hallussa. Yön huoltoiskulla puolustaja sai kaipaamiaan varusteita ja ammuksia, myös joitain haavoittuneita onnistuttiin viemään selustaan.

Tammikuun 16. kenttää tulitettiin pääasiassa epäsuoralla tulella, seuraavana päivänä alkoi venäläisjoukkojen uusi hyökkäys uuden terminaalirakennuksen valtaamiseksi puolustajilta. Kyborgit torjuivat tämänkin hyökkäyksen pyytämällä keskityksen epäsuoraa tulta terminaalirakennuksen ylempiin kerroksiin.

Ukrainalaisten vastahyökkäyksen valmistelu ja vastahyökkäys panssarikalustolla ja maahanlaskujoukoilla tammikuun 18.-20., tavoitteena oli saada yhteys lentokenttäalueelle saarrettuihin joukkoihin sekä lyödä lentokenttää piirittävät vihollisen joukot. Operaatiota tuettiin epäsuoralla tulella, huonon lentosään tähden rynnäkkökoneet eivätkä helikopterit voineet tukea hyökkäystä.

Venäjän varustamien joukkojen onnistui torjua lännestä Piskyn kylästä käynnistynyt Ukrainan maahanlaskujoukkojen hyökkäys, samoin kävi idän suunnasta Spartakin kylän kautta koukanneelle hyökkäykselle. Spartakin kylän kautta edenneen hyökkäyksen kärki eteni 20. tammikuuta Putilovin sillan ja täyttömäen alueelle ennen hyökkäyksen kärjen pysähtymistä ja hyökkääjien vetäytymistä. Samaisen vuorokauden aikana taistelut uudessa terminaalissa kävivät raskaina Venäjän proxy-joukkojen hyökätessä terminaaliin. Hyökkääjät räjäyttivät terminaalirakennuksen kattorakenteita maatasossa olleiden puolustajien päälle kyborgien kärsiessä huomattavia tappioita.

Tammikuun 21. aamupäivällä viimeiset kyborgit, joiden oli mahdollista irtautua kentältä, vetäytyivät alueelta. Terminaali päätyi Venäjän proxy-joukkojen haltuun.

Taistelut lentokenttäalueella eivät kuitenkaan päättyneet vielä tähän. Tammikuun 22. päivä Venäjän proxy-joukot aloittivat oman hyökkäyksensä Opytne – Spartak – Avdiivka -alueella. Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisten onnistui torjua hyökkäykset Opytnen ja Avdiivkan suunnalla. Kolme ukrainalaista maahanlaskupataljoona tekivät vielä 26. tammikuuta yhden hyökkäyksen Avdiivkasta kohti Putilovin täyttömäkeä, onnistuen valloittamaan täyttömäen sekä Avdiivkan rautatiesillan. Tämä jäi viimeiseksi merkittäväksi ukrainalaisjoukkojen hyökkäykseksi alueella talvella 2015 – katse oli jo kääntynyt Debaltseven suuntaan, jonne Venäjä alkoi keskittää joukkojaan.

Ukrainan menetykset Donetskin lentokenttäalueella käydyissä taisteluissa nousivat yli sataan kuolleeseen, 24 kyborgia vangittiin ja myöhemmin häpäistiin vangitsijoidensa toimesta marssittamalla heidät Donetskissa "kansanjoukon" keskelle ivattavaksi ja pilkattavaksi. Venäjän varustamien joukkojen tappiot nousevat lentokentästä käytyjen taisteluiden osalta satoihin kuolleisiin.

Taisteluiden yhteenvedossa hyödynnetty Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema, Maavoimien tutkimuskeskus (laadittu joulukuu 2016).


Donetskin lentokenttäalue nyt (rintamalinja tammikuu 2019)

















Näkymä ul. Zlitnan suuntaan (länteen). (6)















Tänään ukrainalaisten asemat ovat lähimmillään reilun sadan metrin päässä lentokentän kiitotien pohjoispuolella, (7) asemista on näköyhteys lentokenttäalueelle sekä tuhoutuneisiin terminaalirakennuksiin (vanha ja uusi), joiden ympäristössä venäläisjoukoilla on asemia. Asetelma lentokenttäalueella on tällä hetkellä se, että kentän itäosaa lukuun ottamatta kiitotie ja rullaustiet ovat ”ei-kenenkään-maata”.

Olen merkinnyt satelliittikuvaan eräitä lentokentän ympäristössä olevia kiinteitä asemia ja linnoitteita. Uusimmat Google Earthin kuvat ovat syyskuulta 2017, joten tätä uudempia linnoitteita en ole merkinnyt. Muista lähteistä saatujen tietojen perusteella voi päätellä, että vanhoja asemia on vahvistettu ja uusia myös rakennettu syyskuun 2017 jälkeen.

Venäjän varustamilla joukoilla on asemia myös tuhoutuneissa tai osin tuhoutuneissa rakennuksissa lentokentän eteläsivustalla, uutta – tuhoutunutta – terminaalia lukuun ottamatta muita en ole merkinnyt satelliittikuvaan.

Kentän eteläpuolella, miehitetyn Donetskin pohjoisilla asuinalueilla asuu edelleen siviilejä, aivan kuten Ukrainan hallinnassa olevissa Piskyn ja Opytnen kylissä Donetskin lentokentän lähistöllä, sekä kentän koillisnurkkaan rajoittuvassa Spartakin kylässä. Moni jäi, koska heillä ei ole paikkaa mihin mennä, tai he eivät halua jättää kotiaan miehitetyssä Donetskissa.

Donetskin kansainvälisellä lentoasemalla ennen sotaa, elokuu 2013 (kuva: M. Enqvist)




















Слава Україні!

Marko


4. Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema s. 6
5. Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema s. 3

*: unian.infon julkaisemista tilastoista.
























keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Taistelut kiihtyvät Itä-Ukrainassa – panssarikalustoa mukana sotatoimissa

Ukrainassa pääsiäisen vietto päättyi maanantaina 9. huhtikuuta – pääsiäistä otettiin vastaan Avdiivkassa muutamien kilometrien päässä rintamalta aurinkoisissa merkeissä. Vanhemmat nauttivat pyhästä ja koittaneesta keväästä lastensa kanssa, Avdiivkassa sota jäi pieneksi hetkeksi taka-alalle. Huhtikuun 9. oli myös vedenjakaja, siihen päättyi osapuolten sopima ”pääsiäisen ajan -tulitauko” – rauhallisuudesta huolimatta kyseessä oli kaikesta huolimatta vain näennäinen tulitauko, sota rintamalla jatkui ja toisen pääsiäispäivän kääntyessä iltaan tulitauko oli enää sana paperilla, kyseisenä maanantaina sotatoimista johtuen kolme Ukrainan asevoimien sotilasta haavoittui rintamalla.

Seuraavaksi tilasto Ukrainan asevoimien tappioista sotatoimialueella 9. – 30- huhtikuuta 2018*:

päivämäärä
kuolleet
haavoittuneet
9.4.2018
-
3
10.4.2018
-
5
11.4.2018
-
-
12.4.2018
1
1
13.4.2018
-
1
14.4.2018
-
3
15.4.2018
-
2
16.4.2018
1
5
17.4.2018
1
3
18.4.2018
-
2
19.4.2018
1
1
20.4.2018
-
2
21.4.2018
1
4
22.4.2018
-
-
23.4.2018
-
5
24.4.2018
-
11
25.4.2018
-
11
26.4.2018
-
5
27.4.2018
-
3
28.4.2018
-
7
29.4.2018
-
2
30.4.2018
-
3
Kokonaistappiot
5
79

On syytä muistaa, että em. tilasto käsittää vain asevoimien ja niihin liitettyjen joukko-osastojen tappiot, vapaaehtoisjoukoista Pravyi Sektorin (Oikea Sektori) DUK (Добровольчий український корпус) toimii itsenäisesti, eikä sen tappioita huomioida virallisissa tilastoissa. Jo pidemmän aikaa on käyty keskusteluja Pravyi Sektorin osaston yhdistämisestä Ukrainan kansalliskaartiin, toistaiseksi DUK operoi itsenäisenä joukko-osastona.

Minsk II-sopimuksessa kiellettyjen asejärjestelmien käyttö venäläiskomenteistenjoukkojen toimesta Itä-Ukrainassa 15. – 30. huhtikuuta 2018, paikkakunnittain.**

Paikkakunta
82 mm ja 120 mm krh
tykistö 100 mm, 122 mm ja 152 mm
raketinheittimet
panssarivaunut ja rynnäkköpanssarit
Avdiivka
4
-
-
1
Bohdanivka
1
-
-
1
Hnutove
3
-
-
2
Krasnohorivka
1
-
-
-
Krymske
1
1
-
3
Lebedynske
5
-
1
1
Lomakyne
1
1
-
-
Luhanske
4
2
-
3
Mykolaivka
1
-
-
-
Nevelske
1
-
-
-
Novhorodske
2
1
-
1
Novoluhanske
1
1
2
1
Novooleksandrivka
4
-
-
1
Novoselivka
4
-
-
2
Novotoshkivske
1
1
-
-
Novotroitske
7
-
-
-
Novozvanivka
3
-
-
1
Opytne
1
-
-
-
Pavlopil
1
-
-
-
Pishchevyk
1
-
-
1
Pisky
5
-
-
2
Popasna
3
-
-
1
Prychepylivka
1
1
-
-
Shakhta Butovka
6
-
-
1
Shyrokyne
2
1
-
-
Svitlodarsk
5
1
-
1
Talakivka
1
-
-
3
Troitske
8
-
-
2
Verkhniotoretske
2
-
-
-
Vodiane
8
-
-
2
Zaitseve
2
3
-
-
Zolote
1
-
-
-

Taulukon numerolukema tarkoittaa kuinka monena vuorokautena ajanjaksolla kyseisillä asejärjestelmillä on Ukrainan hallinnassa olevaa aluetta tulitettu. Lukemat ovat 82 mm kranaatinheittimien sekä rynnäkköpanssarivaunujen osalta suuntaa antavia, koska kaikkien päivien kohdalla ei kaikissa tapauksissa tarkkaan eritelty, millä paikkakunnilla asejärjestelmiä käytettiin – lukemaa voidaan siis pitää miniminä.

Venäjän komentamat joukot tulittivat ukrainalaiskohteita 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä huhtikuussa kolme kertaa, kullakin kerralla ukrainalaisasemiin tai kohteisiin – osa oli siviilikohteita – ammuttiin vähintään 40 kappaletta 122 mm raketteja. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten joulukuun 2017, jolloin venäläisjoukot tulittivat ukrainalaiskohteita suurella määrällä raketteja kerralla. Joulukuun 19. 2017 ukrainalaisten viettäessä Pyhän Nikolauksen päivää, Novoluhansken alueelle ammuttiin ainakin 15 kpl 122 mm rakettia miehitetyn Horlivkan alueelta, osa raketeista putosi/osui miehitetyille alueille. (1)

Huhtikuun aikana venäläisjoukot ovat operoineet useammallakin paikkakunnalla taistelupanssarivaunuilla, huhtikuun 12. ukrainalaisjoukot julkaisivat tiedustelulennokilla/quadkopterilla kuvatun videon, jolla näkyi Piskyä tulitettavan kaakon suunnalta taistelupanssarivaunulla – kyseessä on todennäköisesti T-64BV-taistelupanssarivaunu. (2) Piskyssä asuu edelleen myös siviilejä, siitä huolimatta, että kylän alueella on taisteltu pian neljä vuotta.

Venäläinen T-64BV taistelupanssarivaunu Piskystä kaakkoon.
















Taistelupanssarivaunun ja Piskyn "keskustan" välimatka noin 3 km.













Sota koskettaa monella tapaa alueella asuvia siviilejä, 7. huhtikuuta kadonneeksi ilmoitettu nelihenkinen perhe löydettiin kuolleena pääsiäispyhien jälkeen. Perhe oli ajanut pikkutiellä Luhanskin oblastin alueella panssarimiinaan tai räjähdeansaan, autossa olleet vanhemmat ja heidän täysi-ikäinen poika vaimoineen kuolivat turmassa. (3)

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat raportoineet pääsiäisen jälkeen em. perheen ohella kolmesta muusta kuolleesta siviilistä, joiden kuolinsyy on suoraa seurausta käynnissä olevasta sodasta. Heidän lisäksi vähintään 13 siviiliä on saanut vammoja, jotka ovat seurausta käynnissä olevasta sodasta tai seurausta sodan aikana maastoon jääneistä räjähteistä/ammuksista, joukossa viisi Voda Donbassan työntekijää, joita kohti ammuttiin AK-47 rynnäkkökivääreillä, heidän mennessä korjaamaan vaurioitunutta Donetskin (pohjoista) vedenpuhdistamoa demarkaatiolinjalla. Työntekijöitä tulitettiin etelästä miehitettyjen alueiden suunnasta, ETYJ ei ole ottanut kantaa kuka huoltomiehiä tulitti.


ATO muuttuu JFO:ksi (Joint Forces Operation)

Huhtikuun viimeisenä päivänä ATO eli Anti-Terrorist Operation muuttui Joint Forces Operation’iksi, (4) merkittävin muutos aiempaan on se, että operaatio on asevoimien hallinnassa tästä edespäin, mikä tarkoittaa myös sitä, että JFO:n alaisuudessa ovat myös Donetskin ja Luhanskin alueiden turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaiset eli sisäasiainministeriön ja kansallisen poliisin alaiset yksiköt.

Uudistetun lainsäädännön mukaan JFO:n komentaja osallistuu suoraan päätöksentekoon joukkojen käyttöönotosta, sekä osallistuu valmiussuunnitelmien kehittämiseen asevoimille. Hänellä on oikeus raportoida suoraan presidentille tilanteesta sekä yhtymien valmiustason kehittymisestä. JFO:n komentajaksi on nimetty kenraaliluutnantti Serhiy Naiev.

JFO:n alkamisen jälkeen Donetskin ja Luhanskin alueilla otetaan käyttöön paikalliset erityissäädökset, asiaa koskeva määräys on annettu 30. huhtikuuta. Kyseisen asiakirjan mukaan turvallisuusviranomaisille annetaan useita erityisiä toimivaltuuksia. Toimivaltuuksissa on annettu sotilaille sekä lainvalvontaviranomaisille erityisvaltuudet käyttää aseita ja muita poikkeuskeinoja hätätapauksissa rikoksentekijöitä vastaan.

JFO valmistautuu myös mahdollisen offensiivin varalle, joukkojen komentajan mukaan Ukrainan asevoimat valmistautuu yhteisoperaatioihin Venäjän offensiivin torjumiseksi, tarvittaessa muut puolustushaarat tukevat JFO:n yksiköitä – Naiev mainitsi myös ilmavoimat.

Niin kauan kuin kansainväliset sopimukset ja kansainvälinen yhteisö rajoittaa Ukrainan sodankäyntiä, JFO tuskin muuttuu offensiiviseksi operaatioksi. Puheita tulkitsemalla voi kuitenkin päätellä, että Ukrainassa on ryhdytty laatimaan laajempia suunnitelmia Itä-Ukrainan haltuun ottamiseksi siinä tapauksessa, että Venäjän kyky tai halukkuus operoida Itä-Ukrainassa olennaisesti muuttuu huonompaan suuntaan.

Myös se, että ATO muuttui JFO:ksi siirtyen operaationa asevoimien hallintaan, voidaan tulkita toimenpiteenä, jonka tarkoituksena on valmistautua Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden haltuunottoon, mikäli tilanne muuttuu yllättäen suuntaan tai toiseen. Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä Ukrainassa keskustellaan ns. rauhanturvaoperaatiosta mutta samalla siirretään ATO asevoimille operaation nimeä ja tarkoitusta muokaten. Kertooko tämä myös jotain asevoimien oman iskukyvyn ja toimintakulttuurin kehittymisestä? Hyvin paljon mahdollista, että Ukrainassa nähdään asevoimien operatiivisen kyvyn ja päätöksenteon muuttuneen niin paljon, että laaja operaatio voidaan alistaa sen alaisuuteen.


Marko




*: lähteenä uacrisis.org ja unian.info.

**: lähteenä uacrisis.org.