Ukrainan kevätoffensiivin edellä Venäjä ryhtyy linnoitustoimien ohella väestön pakkosiirtoihin

 

Vuosi sitten, huhtikuun puolivälissä, elimme hengästyttäviä hetkiä odottaessamme Venäjän hyökkäyssodan uuden vaihteen alkua. Kiovan valtausyritys oli epäonnistunut Venäjältä täysin, sen päättyessä vetäytymiseen Ukrainan pohjoisosista. Keväällä 2022 katse suuntautui Donbasin alueelle Ukrainassa, Venäjän valmisteilla olleen kevätoffensiivin tavoitteena oli valloittaa Ukrainalta koko Donbas – edetä Izjumista etelään ja vastaavasti iskeä Donetsk-Vuhledar-alueelta kohti pohjoista ja tällä operaatiolla saarrostaa ja lopulta miehittää koko Donbas.

Tuolloin Venäjän operaatioon keskittämät joukot olivat paperilla voimakkaat, mutta kuten tulevina viikkoina näimme, sen ei onnistunut edetä Izumista etelään kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kapeina urina saavuttamatta lopulta mitään. Idässä, tämän suuren kattilan pohjalla, Venäjä tykistönsä turvin eteni kylä kylältä ja kaupunki kaupungilta kohti länttä ja luodetta saavuttaen viime syksynä Bakhmutin esikaupunkialueet, pohjoisempana Soledarin ja vielä kauempana koillisessa Kreminnan alueen jo viime syksynä.

Alkutalven Venäjä keräsi voimiaan valmistautuessaan laajaan talvioffensiiviin, jonka piti olla se ”ratkaiseva isku”. Nyt voimme kuitenkin todeta, ettei Venäjän ole onnistunut saavuttaa tavoitteitaan talvioffensiivissa – ei Bakhmutin lohkolla kuten ei etelämpänä Donetskin alueellakaan. Venäjän ei onnistunut saavuttaa läpimurtoa missään, Donetskin eteläpuolella Vuhledarissa se menetti runsaasti kalustoa ja jalkaväkeä yrittäessään läpimurtoa. (1) Miinoitetuille pelloille tuhoutui Ukrainan tykki- ja panssarintorjuntatulessa käytännössä kahden merijalkaväenprikaatin ydinosat kalustoineen. Yrityksissään Vuhledarissa Venäjä toisti kerta kerran jälkeen samat virheet panssarikaluston edetessä ilman riittävää suojaa ja riittäviä tulivalmisteluita laajoille miinoitetuille peltoaukeille, joille ukrainalaisten onnistui venäläisyksiköt tuhota. Vuhledarin katastrofin jälkeen Venäjän talvioffensiivin terä alkoi taittua. Venäläisten viimeisin merkittävä yritys nähtiin maaliskuun lopulla miehitetyn Donetskin pohjoispuolella, jolloin Ukrainan merivoimien 36. erilliseen merijalkaväen prikaatiin kuuluva joukko-osasto tuhoaa pääasiassa FGM-148 Javelin panssarintorjuntaohjuksilla venäläisen mekanisoidun osaston n. 3,5 km Donetskin kansainvälisen lentokentän kiitotien läntisestä päästä luoteeseen. (2)

Kuvaavaa on, että ratkaisevaksi mainostetussa talvioffensiivissa Venäjän onnistui valloittaa Ukrainalta maa-alaa reilun 70 neliökilometrin verran.

Olettamukseni on, että Venäjän sodanjohdon tavoitteisiin kuului suorittaa talvella operaatioita, joissa sen onnistuu miehittää olennaisesti laajempia puskurivyöhykkeitä aiemmin miehittämiensä alueiden suojaksi. Asetelma olisi sille suotuisampi, mikäli taistelut olisi työnnetty kymmeniä kilometrejä lännemmäs kattilan pohjasta – mahdollisesti saavutettu läpimurto ja edetty syvemmälle Ukrainan kontrolloimille alueille.

Venäjä on jo viime vuodesta lähtien rakentanut linnoitteita miehittämilleen alueille, valmistautuessaan vääjäämättömään eli taisteluun valloittamistaan alueista. (3) Linnoitteita on rakennettu etenkin Hersonin ja Zaporižžjan alueille sekä idässä Luhanskin alueelle. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä on aloittanut linnoitteiden rakentamisen myös Donetsk-Makiivka-alueen pohjoisosiin. (4) Mikäli Moskovassa joku elää vielä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, asetelma rintamalla liene jo toinen, upseerit tiedostavat mitä tuleman pitää ja mihin on valmistauduttava, samalla he ovat kuitenkin joutuneet taiteilemaan Kremlin toiveiden ja vaatimusten ja todellisuuden muodostamassa ristiaallokossa. Venäjän valmistautumistoimiin voidaan myös laskea väestön pakkosiirrot Hersonin alueella sekä Melitopolin ympäristössä Zaporižžjan alueella. Venäjä on siirtänyt alueen väestöä kodeistaan jo joidenkin viikkojen ajan, ainakin eräissä tapauksissa Henitšeskin ympäristön pikkukaupungeissa ja kylissä venäläissotilaita on majoittautunut pakkosiirrettyjen paikallisten koteihin. Tietojeni mukaan siviilejä on pakkosiirretty ”pensionaatteihin” Arabatinkynnäksen alueelle sekä miehitetylle Krimin niemimaalle. Tätä keitosta Ukraina on ruvennut hämmentämään omilla toimillaan entistä selkeämmin viime viikkoina, hämmentämisen ulottaessa psykologisesta vaikuttamisesta konkreettiseen vaikuttamiseen miehittäjän tukikohtiin ja huoltovarikoihin selustassa. Psykologiseksi vaikuttamiseksi lasken myös lukuisat viime aikoina julkaistut videot, joissa näkyy joukkojen kokoontumisia ja liikkeitä. Videoiden viesti on selkeä ja suunnattu kovia kokeneille (ja raskaita tappioita kärsineille) venäläisille.

M2A2 ODS Bradley rynnäkkövaunuja ukrainalaismiehistöllä. (5) 

Ukrainan omaa vaikuttamista kuin myös valmistautumista häiritsee ainakin jonkin verran Yhdysvalloissa tapahtunut asiakirjavuoto. (6) Venäjän ilmaiskujen lisääntynyt määrä Bakhmutin alueella kuin myös lennokkien lisääntynyt (riskialttiimpi) käyttö voi indikoida sitä, että Venäjä tulkitsee asiakirjavuodon tietojen Ukrainan ilmapuolustuksen ohjus- ja ammuspulasta todelliseksi. (7)

”Vuotaneiden asiakirjojen joukosta löytyvien arvioiden mukaan Ukrainan suoja useimpia hävittäjiä ja myös joitakin pommikoneita vastaan tukeutuu neuvostoaikaisten S-300- ja Buk-ilmapuolustusjärjestelmiin. S-300:n ammuksien ennustetaan loppuvan 3. toukokuuta mennessä ja Bukin huhtikuun puolivälin tienoilla.” (8)

Viimeisimpien viikkojen kuluessa Ukrainan vaikuttamisesta on poimittavissa muutamia selkeitä kohteita, joihin se pyrkii vaikuttamaan aseellisesti. Tällaisia kohteita ovat luonnollisesti Venäjälle tärkeät logistiset kohteet sen miehittämillä alueilla (esim. maaliskuun lopulla suoritettu isku Melitopoliin ratapiha-alueelle tai aiemmin maaliskuussa isku Džankoin ratapihan alueelle miehitetyllä Krimin niemimaalla); venäläisten kasarmit ja varuskunnat miehitetyillä alueilla (esim. isku Rosgvardijan eli Venäjän kansalliskaartin esikuntaan miehitetyssä Donetskissa); tuli-iskut ja operaatiot Venäjän maaperällä, kohteina logistiikan ja sähkönjakelun kannalta avainkohteet, kuten 29. maaliskuuta suoritettu isku Belgorodin eteläpuolelle, Tšeremošnoen kylän alueelle. Iskun kohteena oli todennäköisimmin jompikumpi kylän lähistön merkittävistä muuntajakentistä; edellisten lisäksi Ukraina on pyrkinyt ”poistamaan pelistä” Venäjälle tärkeää kalustoa, kuten ilmavalvontatutkia, ilmatorjuntajärjestelmiä, vastatykistötutkia, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä jne.

Esimerkkinä Venäjän merkittävistä menetyksistä voidaan poimia modernin Nebo-SVU eli 1L119 VHF-taajuusalueen monitoimitutkan menetys. Huhtikuun alkupuolella julkaistulla videolla saatiin todiste Venäjän ensimmäisestä kyseisen tutkamallin menetyksestä hyökkäyssodassa Ukrainaan. (9) Kyseinen tutkamalli esiteltiin Venäjällä v. 2001, jossa kyseistä tutkamallia on toimitettu ainakin Venäjän ilmavoimien 45. ilma-armeijalle ja ilmapuolustusarmeijalle, joka kuuluu Pohjoisen operatiivisstrategisen johtoportaan alaisuuteen.

Tykistösodankäynnin kannalta merkittävänä tapahtumana voidaan pitää Ukrainan onnistunutta tuli-iskua, jolla tuhottiin venäläisten ZOOPARK-1M-vastatykistötutka. Venäjä on menettänyt hyökkäyssodan kuluessa ainakin kuusi ZOOPARK-1M-vastatykistötutkajärjestelmää. (10) Menetysten jälkeen Venäjällä on arvioitu olevan vastaavia järjestelmiä käytettävissään enää hyvin rajallinen määrä, sanktioiden seurauksena uusien ZOOPARK-1M-vastatykistötutkien valmistaminen on hankalaa.

Edellisten kanssa samaan sarjaan kuuluu muutama päivä sitten tuhottu venäläisten Borisoglebsk-2 elektronisen sodankäynnin järjestelmä. (11) Samaan ”aikaikkunaan” ajoittuu myös venäläisen R-330ZH Zhitelin tuhoaminen hiipivällä asejärjestelmällä eli kamikazedronella. (12) Sivuhuomiona voin todeta, että ensimmäisen kerran Borisoglebsk-2 järjestelmää havaittiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella niinkin varhain kuin marraskuussa 2014 ja R-330ZH Zhitel 1. kesäkuuta 2015. (13 ja 14) Tuolloin elimme aikaa, jolloin Venäjä kielsi todisteista huolimatta kaikenmoisen osallistumisensa Itä-Ukrainassa käynnissä olleeseen sotaan, valitettavasti päättäjämme Euroopassa ja Yhdysvalloissa sulkivat silmänsä näiltä todisteilta antaen Putinin hallinnolle käytännössä täyden vapauden operoida Ukrainalta miehittämillään alueilla.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, maalis-huhtikuu 2023. *

Ensimmäiset havainnot ikivanhoista T-55 taistelupanssarivaunuista on tehty Venäjän miehittämiltä alueilta. (15)

Ukrainan tulevan keväthyökkäyksen painopistealuetta on pohdiskeltu ennalta, looginen suunta on etelä siten, että hyökkäyksen myötä Venäjän huoltoyhteydet Mariupolista länteen saadaan katkaistua. Havaintojen perusteella Venäjä on linnoittanut Tokmak-Melitopol-välin muita miehittämiään Hersonin ja Zaporižžjan alueita vahvemmin. Toisaalta pelkkä linnoitteiden lukumäärä ei välttämättä kerro mitään, on myös oltava riittävästi motivoituneita sotilaita puolustamaan asemiaan. Tällä alueella miehittäjän on myös huomioitava selustassa operoivat ukrainalaiset erikoisjoukot sekä vastarintataistelijat, jotka ovat iskeneet säännöllisesti (ja usein myös onnistuneesti) kollaboraattoreita vastaan, näin tapahtui Jakymivkassakin jokin aika sitten. (16) Entäpä Berdjansk?

Rintamalta Berdjanskiin on matkaa vajaat sata kilometriä, sen tavoitteleminen jättäisi Venäjälle mahdollisuuden huoltaa joukkojaan Melitopolin suunnalla rautateitse Krimiltä käsin. Jo nyt Venäjä purkaa huomattavan osan Melitopolin rintamalohkolle tarkoitetusta materiaalista ennen Melitopolia, Novooleksiivkan ja Jakymivkan välin ratapihoilla. Berdjanskin puolesta puhuu satama (sen käytön estäminen venäläisiltä) ja paineen lisääminen Mariupolin suunnalle. Entäpä riittäisikö Ukrainan voima kummankin tavoittelemiseen? On kuitenkin muistutettava, että arvioiden mukaan Ukrainaa vaivaavalla ammus- ja materiaalipulalla voi olla merkittävä vaikutus kevätoffensiivin onnistumiseen. Emme kuitenkaan voi tietää onko ammus- ja materiaalipula niin akuutti kuin annetaan ymmärtää, vai onko tämän teeman esiin tuominen ja korostaminen osa ukrainalaisten harhautusta. Emme myöskään tiedä mikä hyökkäyksen todellinen painopistealue on, spekulaatiot etelästäkin voivat vain olla osa monimutkaista harhautusta vrt. Ukrainan viime vuonna toteuttamat vastahyökkäykset, jolloin Hersonin alueen vapauttaminen oli otsikoissa viikkojen ajan mutta tapahtumien kulku ei kuitenkaan noudattanut ennakkoon julkistettua tarinaa. Katseiden kohdistuessa Hersoniin, ensimmäiset merkittävät liikkeet nähtiinkin Harkovan rintamalohkolla.

Osassa Ukrainaa on ollut tavanomaista kosteampaa ja viileämpää – etenkin idässä, jolla voi olla oma vaikutuksensa siihen, milloin vastahyökkäys alkaa. Valmistelut ovat kuitenkin jo alkaneet, muutaman viikon kuluttua olemme viisaampia kuin nyt, jolloin meillä ehkäpä alkaa olla aavistus siitä missä ja milloin Ukrainan kevätoffensiivi nähdään.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009391078.html 

2. https://twitter.com/menqvist70/status/1641575858988290049 

3. https://twitter.com/albafella1/status/1645184855871717379 

4. https://mobile.twitter.com/GeoConfirmed/status/1645813508406165505 

5. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1642643507914350593 

6. https://yle.fi/a/74-20026424 

7. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1645524492049940500 

8. https://yle.fi/a/74-20026424 

9. https://twitter.com/NOELreports/status/1644973103951257601 

10. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sotilastiedustelu-ukraina-tuhosi-tarkean-zoopark-1m-vastatykistotutkan-venajalle-voi-tulla-pulaa-laitteista/0b259a39-4864-4e61-94ec-82f03814d046 

11. https://twitter.com/GeoConfirmed/status/1646070434322956288 

12. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1646213022510202901 

13. https://informnapalm.org/en/russian-r-878b-donbas/ 

14. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/06/venajan-maavoimien-modernia-elso.html 

15. https://blog.vantagepointnorth.net/2023/04/t-55-returns-to-russian-frontlines.html 

16. https://twitter.com/blukraine/status/1645225409707900928 

*: Karttamerkintöjen lähteinä käytetty muun muassa twitter-tilejä @albafella1, @bayraktar_1love, @PStyle0ne1, @NOELreports, @markito0171, @blukraine, @War_cube, @GeoConfirmed ja @WeaponsWarfare sekä Brady Africk. Linkkilista täydennetään myöhemmin. 

Ukrainan Venäjään kohdistuvan vaikuttamisen kannalta kiinnostava on 7. huhtikuuta tapahtunut räjähdys ja sitä seurannut voimakas tulipalo VASO:n (ven. BACO:n eli Воронежское акционерное самолётостроительное общество’n) lentokonetehtaalla Voronežissa. Kompleksi on myös osa Venäjän puolustusteollisuuden kokonaisuutta. Räjähdyksen aikaan ilmatorjunta Voronežin alueella oli myös aktiivista. 

Blogia päivitetty 16. huhtikuuta 2023 linkkien ja Voronežin maininnan osalta. 

 

#StandWithUkraine 

Pohdintaa logistiikasta, kääntääkö syksy asetelman rintamalla

Ukrainan odotettu vastahyökkäys on alkanut etelässä, Hersonin alueella, hyökkäyksen tuloksista on vielä paha sanoa mitään - informaation ohella liikkeellä on runsaasti disinformatiota, jota ruokkii Ukrainan tiukka, operaatioon osallistuvien joukkojen sosiaalisen median kontrolli operatiivisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tämän kirjoituksen näkökulmasta Hersonin alueen vastahyökkäys on tällä hetkellä vasta "aaltojen väreilyä" ennen myrskyn nousua, näen asian nimittäin sitten, että merkittävämmät muutokset rintamalla nähdään vasta viikkojen ja kuukausien kuluttua, ja miksi näin on, siitä seuraavaksi lyhyesti.

Ukraina on jo viikkojen ajan iskenyt tykistöllä, raketinheittimillä (merkittävässä roolissa ovat olleet M142 HIMARS raketinheitinjärjestelmä), erikoisjoukoilla ja ilmavoimilla kohteisiin Venäjän miehittämillä alueilla, ja eräissä tapauksissa Venäjällä. Tukea Ukrainan asevoimat on saanut miehitetyillä alueilla operoivilta vastarintataistelijoilta. 

Iskujen ensimmäisessä vaiheessa merkittävin osa kohteista oli ammusvarikoita sekä polttoainevarastoja, vastarintataistelijoiden ja erikoisjoukkojen iskiessä rataverkkoon. Ensin mainitun kohteina ovat myös miehitetyillä alueilla toimivat kollaboraattorit.

Samalla kun uusien ja tehokkaiden asejärjestelmien myötä tulitoimintaa saatettiin ulottaa entistä kauemmas vihollisen selustaan, iskuja ryhdyttiin suorittamaan entistä enemmän myös komentokeskuksiin ja selustan tukikohtiin, kuten PMC Wagnerin tukikohtiin. (1 ja 2) 

Uusien asejärjestelmien, kuten tutkasäteilyyn hakeutuvien AGM-88 HARM-ohjusten, myötä kohteet monipuolistuivat entisestään. Eri asejärjestelmien tehokkaan käytön myötä, Ukraina on onnistunut tuhoamaan ja tekemään toimintakyvyttömäksi Venäjän pelätyn ilmatorjunnan Hersonin alueella siinä määrin, että Venäjän on ollut pakko vetää ilmatorjuntakalustoaan (esim. S300 ja S400-järjestelmät) kauemmas selustaan, jopa 100 kilometrin päähän rintamasta, jonka seurauksena Ukrainan on ollut mahdollista ottaa jälleen tehokkaaseen käyttöön Bayraktar TB2 lennokit. (3) Ukrainan on onnistunut tuhota Bayraktar TB2 lennokeilla lukuisia venäläisten asejärjestelmiä lyhyessä ajassa Hersonin alueella sekä muilla rintamalohkoilla. (4)

Kuten kirjoitukseni alkupuolella viittasin, nähdäkseni Ukrainan vastahyökkäyksen ja muiden operaatioiden merkittävimmät tulokset nähdään vasta myöhemmin syksyllä, toistaiseksi on siis ennenaikaista tuomita Ukrainan vastahyökkäys epäonnistuneeksi, kuten hätäisimmät ovat tehneet (esim. toimittaja Julian Röpcke, joka lyhyen - moniselitteisen videon - ja parin kuvan perusteella ryhtyi tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä operaation kulusta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin Röpcke tekee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, liian vähäisin tiedoin).

Emme tiedä millaisia sotapeleja Ukrainan sodanjohto on pelannut ennen operaatiota (tiedämme yhdysvaltalaislausuntojen perusteella kuitenkin sen, että se on niitä pelannut); emme tiedä tarkkaan tavoitteista ja aikatauluista (on pidettävä mielessä se mahdollisuus, että ukrainalaispäättäjien julkiset kannanotot ovat tarkoituksellisesti harhaanjohtavia); emme myöskään tiedä operaation lopullista laajuutta, pitääkö se sisällään vain operaatioita Dneprin länsirannalla, vai onko Ukrainan sodanjohto valmistellut jotain muutakin venäläisten päänmenoksi - kuten näyttää valmistelleen. Hersonin rintamalohkon ohella Ukraina on aloittanut vastahyökkäyksen Harkovan alueella. (5)

Olen seurannut Ukrainan valmistautumista, iskuja vihollisen selustaan, erikoisjoukkojen ja vastarintaliikkeen operointia miehitetyillä alueilla. Kokonaisuus huomioiden, näen tulevien tapahtumien kulun siten, että Ukrainan iskujen kokonaisvaikutus nähtäneen vasta viikkojen kuluttua (syyskuun loppupuolelta lähtien) ja seuraavaksi muutamia syitä miksi näin on.

Venäjä ehti toimittaa Itä-Ukrainan miehitetyille alueille ammuksia ja aseita vuosien ajan.* Ammuksia on varastoitu Donetskissakin todennäköisesti kymmeniin varastoihin kaupunkialueella (samoja havaintoja on tehty muillakin paikkakunnilla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla) ts. isompien varastojen ja logististen keskusten tuhoaminen ei heijastu välittömästi, ainakaan merkittävällä tapaa, rintamalle.

Tällä hetkellä tiestöt, (paikoin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tiestöt on ollut vuosia todella huonossa kunnossa), ja pellot kestävät kuorma-autorallia, joten kymmeniä kilometrejä pidemmätkään ajomatkat eivät välttämättä heti näy rintamalla, (etenkin kun Venäjä ehti koota varastoja rintaman tuntumaan vuosien ajan).

Tilanne muuttunee syksymmällä, osan tiestöstä muuttuessa merkittävästi huonokuntoisemmaksi sateisella säällä. Samalla pellot ja maasto pehmenevät, joten kapeilla teillä ei välttämättä ole enää riittävästi ohituspaikkoja sumien kiertämiseen, mikä kevättalven havaintojen perusteella aiheuttaa Venäjälle mittavia ongelmia.

Syksy enteilee ongelmia venäläisten huollolle, kuvakaappaukset via @GirkinGirkin.

Seuraavien viikkojen kuluessa Venäjä on todennäköisesti käyttänyt merkittävän osan rintaman tuntumaan kootuista varastoista (jo nyt on viitteitä siitä, että Venäjän tykistöllä on ainakin paikoin kranaattipula), joten pidän hyvin mahdollisena sitä, että tuolloin Ukrainan pitkäaikainen venäläisten logistiikkaan kohdistunut vaikuttaminen alkaa näkyä, seurauksena myös vastahyökkäykset eri rintamalohkoilla alkavat tuottaa aiempaa näkyvämpiä tuloksia.

Venäjän huolto pohjautuu pitkälti rataverkon hyödyntämiseen, kesän alkupuolella se kykeni hyödyntämään tätä muutamalla rintamalohkolla, mikä osaltaan vahvisti sen kykyä suorittaa massiiviseen tulekäyttöön perustuvaa hyökkäystä esim. Donbasissa. Ukrainan saatua aseistusta, jolla vaikuttaa selustaan, Venäjän offensiivi on hiipunut ja käytännössä lähes pysähtynyt. Idässä ja etelässä Ukraina on iskenyt logististen kohteiden ohella entistä enemmän ratapihoille ja liikenteen solmukohtiin, joiden seurauksena Venäjän logistinen ketju joutuu aiempaa kovemmalle - monin paikoin junat joudutaan myös purkamaan kauempana rintamasta. Venäjän, Dneprin länsirannalla sijaitsevien miehitysjoukkojen arvioidaan tarvitsevan 400 kuorma-autolastillista materiaalia päivässä taistelussa ollessaan. (6) Alueen huoltoon Venäjän käytössä on kaksi pahoin vaurioitunutta siltaa sekä lauttoja, jotka kaikki ovat Ukrainan tykistön kantaman sisällä.

Kysymys kuuluukin, että nähdäänkö tulevana syksynä kevättalven toisinto Venäjän huollon hyytyessä mudassa ja ukrainalaisten tullessa, ja jos nähdään, millainen seuraus sillä on Venäjän sodankäyntikykyyn ja rintamalle siirrettyjen joukkojen taistelutahtoon, kun kylmyys jäytää jäseniä ja pulaa alkaa olla kaikesta?

Tällä hetkellä Venäjä pystyy paikoin korvaamaan puutetta pakko-otoilla siviileiltä. Tämäkin tie on pian kuljettu loppuun, mitä pidemmälle syksy etenee, sen enemmän Venäjällä tulee olemaan ongelmia, joukkojen tarvitessa enemmän kaikkea (nälkää, kylmää ja kosteutta vastaan). Kylmällä ja kostealla säällä tarvitaan enemmän energiaa ja lämpöä, joita ilman sotilaiden taistelukyky laskee merkittävästi muutamassa päivässä. (Jotenkaan en usko, että Venäjä valmistautuu tähän ennalta, ei tätä valmistautumista ollut tehty talvellakaan ennen 24. helmikuuta).

Minulle esitettiin twitterissä kysymys: Missä määrin sama ongelma koskee ukrainalaisia?

Kevättalvi ei ole täysin pätevä vertailukohde, jolloin venäläisillä oli todella suuria ongelmia kelirikon (rasputitsan) suhteen. Vastaavaa ei ollut, ainakaan samassa mitassa havaittavissa ukrainalaisilla, johtuen ainakin siitä, että he kävivät puolustustaistelua tutussa maastossa, eivätkä huoltolinjat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. 

Kuten edellä kirjoitin, Venäjän huolto perustuu rataverkkoon. Kevättalvella venäläiset joutuivat huoltamaan joukkoja maanteitse liian pitkiä matkoja, kaluston kantokyky tuli vastaan (huonosti huollettu kalusto petti alta, eikä miehistön osaaminenkaan ollut parhaalla tasolla).

Joukot eivät olleet varautuneet pitkään sotaan (ainakin paikoin elintarvikepula iski jo viikon sotimisen jälkeen), ja kun huolto ei toiminut, seuraukset olivat nähtävillä. Kevääseen verrattuna Venäjä on menettänyt runsaasti maastokuorma-autoja ja muuta huollon käyttämää kalustoa, puhumattakaan miehistöstä. Onko se kyennyt korvaamaan menetyksiä pakko-otoilla tai kunnostamalla kalustoa? Entä onko se saanut värvättyä kuljettajia korvaamaan miehistötappiot? Venäjän länsiosiin on siiretty jonkin verran kalustoa rautateitse, nähdäkseni ei kuitenkaan riittävästi vrt. menetykset eli Venäjä voi joutua uudelleen ongelmiin kun syksy etenee pidemmälle. Miehistöä Venäjä yritti rekrytoida miehitetyiltä alueilta jo viime syksynä, onnistumatta siinä. Tämä tie on todennäköisesti kuljettu loppuun. 

Entäpä Ukraina? 

Jos aluepuolustusjoukkoja** ei laskettu lukuun, ukrainalaisten henk.koht. varustus näytti kevättalvella ulkoisesti laadukkaamalta kuin venäläisillä (kengät ovat keskimäärin laadukkaammat kuin venäläisillä). Tietojeni mukaan Ukrainassa on aloitettu varautumaan talvisotaan jo kesän puolella, heillä on aikaa hankkia varusteita talvea varten. Tiedän, että Ukrainasta lähestyttiin liittolaismaita tämän tähden kesällä. Mikäli varusteita tulee tarpeeksi, uskoisin, että tämä puoli on Ukrainalla paremmassa kunnossa kuin venäläisillä.

Ajoneuvokalusto lännessä on selkeästi laadukkaampaa kuin Venäjällä, USA kulkee pyörillä, mikä näkyy myös vetokalustossa.

Tarvittaessa Ukraina voi huoltaa kalustoa lännessä, ja vaikka Venäjä pyrkii iskemään rataverkkoon, näen, että pitkässä juoksussa Ukrainalla on etu, jos se saa liittolaisiltaan riittävästi kalustoa ja materiaalia. 

Ukrainassa on selkeällä tavalla otettu askeleita oikeaan suuntaan vuoden 2014 jälkeen, vastaavasti Venäjällä tilanne on päinvastainen. On tunnustettava, että korruption syvyys ja mädättävä vaikutus yllätti minutkin, mutta epäilen, ettei Venäjällä ole kyetty kääntämään purtta sitten kevättalven - onko edes ymmärretty kääntää? Oma arvioni on sen suuntainen, että syksystä ja talvesta tulee vaikea "puna-armeijalle" - paljon vaikeampi kuin ukrainalaissotilaille, meistä nyt puhumattakaan. 

Oma asiansa on sitten se, että tuoko raskas syksy ja talvi Ukrainalle niin suuren edun, että se pystyy kääntämään sodan itselleen. On myös huomioitava, että viime vuosina maa on ollut pettävä idässä joulu-tammikuulle saakka. Talvet ovat niin lämpimiä, ettei maa vedä routaan kunnolla kuin myöhään keskitalvella, mikä sekin hyödyttää Ukrainaa Venäjää enemmän.

Pahoitteluni hiukan jäsentelemättömästä tekstistä - mobiili ei ole otollisin alusta kirjoittaa perinteiselle kynä-paperi-miehelle.

Marko

Lähteet:

1. https://twitter.com/serhey_hayday/status/1535180674654691328

2. https://meduza.io/en/feature/2022/08/15/a-well-aimed-strike

3. https://twitter.com/EuromaidanPress/status/1566423585790590976

4. https://twitter.com/mhmck/status/1566059854145503232

5. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009053449.html

6. https://twitter.com/PToveri/status/1564565282173198336

*: Olen kuluneina vuosina kirjoittanut lukuisia aihetta käsitelleitä blogeja, kuten 1. armeijakuntaa ja 2. armeijakuntaa käsitelleet blogit vuodelta 2021, tai Venäjän toteuttamaa kaluston/ materiaalin kätkemistä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille käsitellyt blogi (8.tammikuuta 2022).

**: Aluepuolustusjoukoilla oli/ on luonnollisesti muita etuja miehittäjään/ hyökkääjään nähden. Alkaen paikallistuntemuksesta ja päätyen tukeen ja apuun, jota saavat paikallisilta. Kollaboraattoreiden tähden toimintaan liittyi myös muita uhkia.