Venäjän miehittämä Krim: uppoamattomasta ”lentotukialuksesta” kelluvaksi hylyksi

 

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa 2014, se ryhtyi miehitysvuosina vahvistamaan ja laajentamaan niemimaan puolustusta sijoittaen niemimaalle runsaasti uusia asejärjestelmiä: Venäjä vahvisti niemimaan ilmapuolustusta siirtämälle niemimaalle uusien monitoimihävittäjien ohella modernia ilmapuolustuskalustoa, vastaavasti rannikkopuolustusta vahvistettiin niemimaalle siirrettyjen meritorjuntaohjusten myötä.

Illuusio uppoamattomasta lentotukialuksesta rikkoutui viimeistään 23. syyskuuta Ukrainan iskettyä Venäjän Mustanmeren laivaston esikuntaan Sevastopolissa. (1)

Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä ja laitonta anneksaatiota, niemimaan alueelle oli Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaisesti sijoitettuna, sopimuksen sallimat 12500 venäläissotilasta. Miehitysvuosien ja edellä kuvatun niemimaan sotilaallisen voiman lisäämisen myötä Venäjän niemimaalle sijoittamien joukkojen kokonaismäärä on noussut noin 32 000 sotilaaseen vuoteen 2021 mennessä. Usein niemimaan alueella oli reilusti enemmän kuin arvioidut 32 000 sotilasta, johtuen niemimaalla säännöllisesti muualta Venäjältä harjoittelemassa käyvien yksiköiden määrästä.

Kevään 2021 ja helmikuun 2022 välillä Venäjä harjoitteli joukoillaan säännöllisesti niemimaalla, huomioitavaa oli se, että kevään 2021 jälkeen niemimaalla harjoitelleet joukot jättivät entistä useammin kalustoaan niemimaalle. Tätä kalustoa varastoitiin materiaalivarastojen lisäksi harjoitusalueille (usein taivasalle), kuten Opukin niemen harjoitusalueella.

Venäjän maavoimien niemimaalle sijoitetut joukko-osastot muodostivat 22. armeijakunnan (ven. 22-й армейский корпус). Helmikuussa 2017 perustetun armeijakunnan esikunta sijaitsi Simferopolissa. Loppuvuodesta 2018 22. armeijakunnan vahvuus oli vaatimaton 7500 miestä, vuoteen 2020 mennessä armeijakunnan vahvuus oli noussut jo yli 10 000 sotilaaseen – 22. armeijakunnan vahvistaminen jatkui aina Venäjän suurhyökkäyksen alkuun helmikuuhun 2022 saakka. 22. armeijakunnan komentajaksi nimettiin kenraalimajuri Arkadi Marzojev marraskuussa 2021, joka sai kenraaliluutnantin arvon heinäkuussa 2022. Tämän vuoden puolella 22. armeijakunta muodosti uuden 18. armeijan ytimen, kenraaliluutnantti Marzojevin jatkaessa 18. armeijan komentajana. 22. armeijakunnan joukkojen lisäksi 18. armeijaan kuuluu pääasiassa mobilisoituja joukkoja, armeijan pääasiallisen tehtävän ollessa puolustuksellisen Venäjän Ukrainalta miehittämällä Hersonin alueella. (2)

Venäjän maavoimien ohella miehitetylle Krimin niemimaalle tukeutui Venäjän Mustanmeren laivasto, jonka vahvuuteen sisältyy Sevastopolin alueelle sijoitettu 810. merijalkaväen prikaati sekä Jevpatoriaan sijoitettu 68. erillinen merivoimien pioneerirykmentti sekä Venäjän ilmavoimat. Edellisten lisäksi Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle oli sijoitettu Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n ja muiden turvallisuuselinten, kuten Venäjän kansalliskaartin eli Rosgvardijan joukkoja, joita tuki vapaaehtoisista kootut puolisotilaalliset joukot, kuten venäläiset kasakkaorganisaatiot.

Niemimaalle kohdistaman huomion ja varusteluohjelman myötä Venäjän onnistui synnyttää mielikuva ”uppoamattomasta lentotukialuksesta”, josta käsin sen olisi mahdollista kontrolloida niemimaata ympäröivää ilmatilaa ja merialueita satojen kilometrien syvyydeltä. Ja etenkin Mustanmeren pohjois- ja luoteisosia sekä niemimaan etelään sijaitsevia merialueita. Tätä illuusiota vahvisti Sevastopolista operoivat Venäjän Mustanmeren laivaston pinta-alukset (sekä sukellusveneet) lippulaivansa Moskvan johdolla. En usko, että Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan aattona kovinkaan moni osasi ennakoida skenaariota, jossa vähäisellä rannikkolaivastolla varustettu Ukraina kykenisi riistämään herruuden merellä Venäjältä – käytännössä tilanne on tänään tämä. Venäjä on menettänyt asemansa Mustallamerellä, tänään (syyskuussa 2023) Ukraina moukaroi risteilyohjuksin sekä itsemurhalennokein sen tärkeintä tukikohtaa sekä laivaston esikuntaa Sevastopolissa. (3) Uppoamaton tukialus alkaa muistuttaa pinnalla juuri ja juuri kelluvaa hylkyä.

Tähän mennessä tapahtuneen johdosta voinemme todeta, että sen ohella, että Venäjän hyökkäyssota on rikollinen, on tämä hyökkäyssota kokonaisuudessaan rikollisen kehnosti suunniteltu ja toteutettu – mikä on luonnollisesti Ukrainan ja ukrainalaisten kannalta erinomainen asia.

Venäjän Mustanmeren laivaston osalta kulissien takainen todellisuus alkoi paljastua Käärmesaaren valtausta seuranneina viikkoina Ukrainan onnistuessa ensin upottamaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä Moskvan (Projekti 1164 Atlant-luokka) kahdella R-360 Neptune pintamaaliohjuksella 14. huhtikuuta 2022, (huom. ohjukset osuivat alukseen illalla 13. huhtikuuta 2022 ja alus upposi ennen kello 03:00, 14. huhtikuuta). (4) Moskvan menetyksen jälkeen Venäjän oli olennaisesti hankalampaa huoltaa Käärmesaarelle sijoittamiaan joukkoja. Moskvan upottamisen ja saaren takaisin valtauksen (kesä-heinäkuun vaihde 2022) välillä Ukrainan onnistui upottaa useita saarelle sijoitettujen joukkojen huoltoon osallistuneita tai huoltoaluksia suojanneita pinta-aluksia, joukossa muun muassa Mustanmeren laivaston Projekti 22870-luokan hinaajan/ pelastusalus Spasatel Vasily Bekh’in (SB-739) sekä Projekti 11770 Serna-luokan maihinnousuvene.*

Elokuun 9. 2022 räjähdykset vavisuttivat Sakin lentotukikohtaa Novofedorivkan naapurissa, miehitetyn Krimin niemimaan länsirannikolla, tuhoten ja vaurioittaen lentokoneita sekä tuhoten ammusvarikon (-varikkoja). Tiedossa ei ole, millä asejärjestelmällä Ukraina kyseisen iskun toteutti, kuitenkin 7. syyskuuta Ukrainan asevoimien ylipäällikkö, kenraali Valeri Zalužnyi kertoi kyseessä olleen Ukrainan ohjusiskun. (5) Onnistunut ohjushyökkäys oli samalla nöyryytys Venäjän alueelle sijoittamalle ilmatorjunnalle, jonka ytimen muodosti Jevpatorijan ja Novofedorivkan alueella S-400 Triumpf ilmatorjuntajärjestelmä ja sitä tukevat alue- ja lähi-ilmatorjuntajärjestelmät. Ukrainan viime vuonna miehitetylle Krimin niemimaalle kohdistamista operaatioista Kremlin perustuksia järisytti melkoisella todennäköisyydellä eniten aamulla lokakuun 8. päivä toteutettu puoliperävaunuyhdistelmän räjäyttäminen  Kertšinsalmen ylittävällä sillalla. Sillalla, joka on Vladimir Putinin ”lempilapsi”.  

Edellä kuvailtujen tapahtumien jälkeen Ukrainan asevoimien sekä turvallisuuspalvelu SBU:n erikoisjoukkojen on onnistunut toteuttaa operaatioita Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla ja sitä ympäröivillä merialueilla ilmasta sekä mereltä mutta todennäköisesti myös maalta käsin. Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla toimii myös aktiivisia vastarintasoluja, jotka vähintäänkin välittävät tietoa kohteista Ukrainan asevoimille mutta tietyissä tapauksissa näyttävät myös ottavan aktiivisempaa roolia vastarintataistelussa miehittäjää vastaan.

Ukrainan viimeisimmissä operaatioissa näyttää toistuneen selkeä kaava, mereltä ja ilmasta on isketty Venäjän tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä sekä ilmatorjuntajärjestelmiä vastaan. Näihin operaatioihin lasken kuuluvaksi myös Ukrainan sotilastiedustelun eli GUR:n erikoisjoukkojen operaation, jossa ne ottivat haltuunsa ns. Boiko-torneiksi kutsutut, Venäjän miehittämät öljyn- ja kaasunporauslautat pohjoisella Mustallamerellä, Käärmesaaren ja miehitetyn Krimin niemimaan välisellä merialueella. (6) 24. helmikuuta 2022 jälkeen Venäjä on käyttänyt kyseisiä lauttoja myös sotilaallisiin tarkoituksiin sijoittaen lautoille tutkajärjestelmiä sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja muuta kalustoa. Ukrainan onnistuneen operaation myötä Venäjä menetti ainakin yhden lautoille sijoittamansa Neva-merivalvontatutkan.

Venäjän menetettyä merkittäviä osia sen tärkeimmistä pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmistä Krimin niemimaan länsiosissa (ks. karttakuva), maa joutuu myös kohtaamaan uuden ongelman, kuinka korvata menetykset? Ennen 24. helmikuuta 2022 Venäjä oli sijoittanut miehittämälleen Krimin niemimaalle S-300 ja S-400 ilmatorjuntajärjestelmiä, helmikuussa 2022 alkaneen offensiivin jälkeen se siirsi yhden S-400 patterin lisää Molotšnen lähelle, Solene järven ja Mustanmeren väliselle kannakselle. Kyseisen patterin Ukrainan asevoimat poisti ”muonavahvuudesta” miehistöineen viikonpäivät sitten (14. syyskuuta 2023) laajan ilma- ja ohjushyökkäyksen voimin. Krimin niemimaan pohjois- ja itäosia (kuten Kertšinsalmen siltaa) suojaamaan Venäjä on sijoittanut pitkänkantaman ilmatorjuntajärjestelmiä Džankoin, Feodosijan ja Kertšin ympäristöön sekä sen omalle maaperälle, Kertšinsalmen itärannalle (noin 7000 metriä Tamanista länteen). Edellä lueteltujen paikkakuntien alueelle (pois lukien Taman) Ukraina vaikuttaa myös säännöllisesti, joten kyseisiä järjestelmiä Venäjän on vaikea siirtää lännemmäksi. Mikäli se siirtää omalta maaperältään esim. S-400 pattereita lisää Krimin niemimaalle, alkavat tällaiset siirrot heikentää a) sen omaa ilmapuolustusta omalla maaperällään b) se todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin menettää (tuhoutuneena) miehittämilleen alueille siirtämänsä järjestelmät.

Ukrainan onnistuessa puhkomaan entistä useammin reikiä Venäjän ilmapuolustukseen miehitetyllä Krimin niemimaalla, tämä vaikuttaa merkittävästi venäläisten kykyyn operoida niemimaalta käsin laivastollaan ja ilmavoimillaan. Sevastopolin Eteläisen lahden rannalla sijainneeseen kuivatelakkaan kohdistuneen iskun seurauksena Venäjä on vetänyt Sevastopolin laivastotukikohtaan sijoittamansa Kilo-luokan sukellusveneet pois. (7) Emme vielä näe sitä, mikä seuraus Ukrainan onnistuneella ohjushyökkäyksellä Venäjän Mustanmeren laivaston esikuntaan tulee olemaan. Tiedossa on se, ettei Venäjän rampautuneen (?) ilmatorjunnan onnistunut pudottaa ainoatakaan Ukrainan laukaisemaa Storm Shadow/ SCALP ALCM-risteilyohjusta. Tulevaisuudessa Ukrainan kyky iskeä kohteisiin miehitetyllä Krimin niemimaalla vain paranee entisestään Yhdysvaltojen luvattua toimittaa sille ATACMS-ohjuksia M142 HIMARS/ M270 MLRS raketinheitinjärjestelmään. Riippuen ohjuksen taistelukärjestä, Ukrainan on mahdollista iskeä tehokkaasti piste- sekä aluemaaleihin, kuten lentotukikohtiin tai huoltovarikoihin.

Entäpä missä vaiheessa Kertšinsalmen ylittävään siltaan kohdistuu sellainen hyökkäys, että koko silta (maantiesilta ja rautatiesilta) on poissa käytöstä? Toisaalta nykyinenkin tilanne voi olla Ukrainalle riittävä, jossa siltojen kauttakulkukapasiteetti on rajallinen ja joissa niihin vaikutetaan säännöllisesti, pitäen samalla yllä tilannetta, jossa Venäjän on sidottava (vähiä) resurssejaan siltojen turvaamiseen mereltä ja ilmasta tapahtuvia hyökkäyksiä vastaan.

Tulevaisuutta ei pitäisi ryhtyä ennustamaan, enkä siihen ryhdykään, vaan totean, että Ukraina – osin Venäjästä itsestään johtuvista syistä – on muuttanut asetelmaa Krimin niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla sellaiseksi, jossa sillä on etu Venäjään nähden. Tämä etu ja kuinka Ukrainan on mahdollista hyödyntää tilannetta, voi vaikuttaa merkittävällä tapaa siihen, kuinka Ukrainan vastahyökkäys tulevina viikkoina (talven alla) kehittyy etelässä Zaporižžjan ja Hersonin alueilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/74-20051583 

2. https://twitter.com/DefenceHQ/status/1693498113212699085 

3. https://yle.fi/a/74-20051583  ja https://www.pravda.com.ua/eng/news/2023/09/13/7419588/ 

4. https://www.telegraph.co.uk/world-news/2022/04/14/russian-warship-notorious-firing-snake-island-defenders-seriously/ 

5. ”In an article for national news agency Ukrinform, Kyiv's top commander Valeriy Zaluzhnyi said Ukrainian rockets had targeted a number of Crimean military sites, including the Saky airbase which was rocked by multiple explosions on 9 August.”

https://www.bbc.com/news/world-europe-62821044 

6. https://www.bbc.com/news/66779639 

7. https://x.com/UKikaski/status/1704623114523472159 

Lähteinä käytetty myös Informnapalmin artikkelia, venäläisen S-400 ilmatorjuntajärjestelmän patterin tuhoamista käsittelevää uutista sekä seuraavia twiittejä: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 13 sekä 14.

*: Käärmesaaren taistelusta lähteineen blogissa: Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!  

 

#CrimeaIsUkraine

Venäjälle sopimukset ovat sanoja, teot tekoja (ja teot ratkaisevat)

 

Venäjä ja Ukraina allekirjoittivat 22. heinäkuuta 2022 Istanbulissa sopimukset viljakuljetusten turvaamiseksi Mustallamerellä. (1) (Lukijalle tiedoksi: sopimuksia oli kahdet sisällöltään samanlaiset. Toisessa sopijaosapuolina olivat Venäjä, Turkki ja YK; toisessa vastaavasti Ukraina, Turkki ja YK). Allekirjoitettujen sopimusten toivottiin (ja toivotaan edelleen) helpottavan pelättyä ruokakriisiä, johon viljan jumiutumisen Ukrainan satamiin, Venäjän rikollisten toimien seurauksena, on varoitettu johtavan erityisesti Lähi-idässä ja Afrikassa. Allekirjoitusten jälkeen sosiaalisen median vääräleuat ehtivät jo veikata, kuinka kauan kestää, kunnes Venäjä – tapojensa mukaisesti – rikkoo allekirjoittamansa sopimuksen. Epäilemättä moni, kuten minä, uskoi sopimuksen säilyvän rikkomattomana pidemmän aikaa kuin vuorokauden, mutta jo tänään (23. heinäkuuta) Venäjä hyökkäsi risteilyohjuksin Odesan satamaan. Hyökkäyshetkellä sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut aikaa alle vuorokausi.

Venäjä ampui kohti Odesaa neljä risteilyohjusta, joista Odesan alueen  ilmapuolustus pudotti kaksi loppujen kahden osuessa Odesan sataman alueelle. Yhteensä venäläiset ampuivat Ukrainaan kyseisessä aallossa toistakymmentä risteilyohjusta, Odesan ohella kohteina olivat muun muassa Kanatoven sotilaskenttä sekä Kropyvnytskyin kaupunki sotilaskentän lähistöllä. (2)

Odesan satama Venäjän ohjusiskun jälkeen, kuva via od.suspilne.media.

Tilanne on monella tapaa surkuhupaisa ja samalla surullinen – jälkiviisastelusta ei tietenkään ole apua, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, etten uskonut sopimuksen pitävän kovinkaan pitkää aikaa (kauemmin kuin 23 tuntia kuitenkin). Oma olettamukseni oli se, että Venäjä antaa muutamien viljalaivojen purjehtia Odesasta vapaasti merille, hyödyntäen tilannetta korkeintaan siten, että samalla itse vie jonkun laivalastillisen varastettua viljaa maailmalle ja vasta tällaisen tapahtumaketjun jälkeen suorittaa iskun joko suoraan Odesaan tai johonkin muuhun ukrainalaiseen satamaan, tai viljalaivaan Mustallamerellä.

En ryhdy spekuloimaan sillä, toimiko Venäjä näin, koska Recep Tayyip Erdoğan laittoi Vladimir Putinin odottamaan tapaamisensa alla Iranissa aiemmin tällä viikolla. Tällaisen asian pyörittely on täysin merkityksetöntä, halutessaan Venäjä löytää syyn rikkoa allekirjoittamansa sopimus, eikä se edes välttämättä tarvitse sellaista. Se toimii näin, koska se katsoo voivansa toimia tällä tavalla, ja se on tehnyt tällaisen johtopäätöksen huomattuaan, ettei länsi ole riittävän määrätietoinen ja tiukka sitä kohtaan. Jokainen myötämielinen puhe nähdään Kremlissä heikkoudenmerkkinä, johon isketään – älkäämme siis olko myötämielisiä (ja heikkoja) vaan kivikovia ja periksiantamattomia, toisin kuin Yhdistyneet kansakunnat, jonka Venäjän hyökkäystä seurannut lausunto on onneton – arvosana suoritukselle on nolla, syystä, ettei lausunnossa mainita tekijää (hyökkääjää) lainkaan:

”Secretary-General @antonioguterres unequivocally condemns reported strikes today in the Ukrainian port of Odesa.

Full implementation of the commitments made yesterday by the Russian Federation, Ukraine and Turkey is imperative: - -“. (3)

Apeista tunnelmista huolimatta palataan Ukrainan ja Venäjän Istanbulissa allekirjoittamiin sopimuksiin. Sopimusrikosta huolimatta olettaisin, ettei sopimuksen katsota rauenneen, koska lännen kannalta pelissä on enemmän kuin allekirjoitettu sopimus.

Allekirjoitettu sopimus on monella tapaa tärkeä. Ensinnä siksi, koska Ukrainan vienti vastasi viime vuonna 10 prosenttia maailman vehnän tarpeesta, 14 prosenttia maissin ja peräti 47 prosenttia kaikesta auringonkukkaöljyn tarpeesta.

Euroopan kannalta sopimus on – pitäessään – tärkeä, koska se myös helpottaa Eurooppaan Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä kohdistuvaa painetta, mitä mahdollisesti elintarvikepuutteesta johtuvat ja pitkään jatkuvat ruokamellakat ja niitä mahdollisesti seuraavat laajemmat yhteiskunnalliset levottomuudet aiheuttaisivat. Monessa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtiossa leipä (laajemmin viljatuotteet) muodostaa päivittäisen ruokavalion perustan, joten laajat ja pitkään jatkuvat ongelmat viljatuotteiden toimitusketjuissa loisivat varmuudella epävarmuutta monissa valtioissa. Libanonissa tilanne on muutenkin jo veitsenterällä, joten sysäyksen ei tarvitse olla voimakaskaan, kun edessä voi olla laajenevan väkivallan kierre. Mikä taasen sopisi Venäjälle, koska taloudellisena kääpiönä ja sotilaallisesti länttä heikompana totalitaarisena valtiona se hyötyy kaikista tapahtumista, jotka suoraan tai epäsuoraan heikentävät länttä ja lännen liittolaisia. Kaaos Libanonissa voisi heijastella kokoaan suuremmalle alalle, ja koskapa Venäjällä ei ole samoja moraalisia pidäkkeitä kuin lännellä, se voi Syyrian hallinnon ja puolisotilaallisten joukkojen avulla nujertaa mahdolliset Syyrian maaperälle leviävät väkivaltaisuudet.

Usean Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtion leipäviljan tuonnissa ukrainalaisella vehnällä on merkittävä rooli. Egyptissä 26 prosenttia kaikesta tuodusta vehnästä on Ukrainasta, Marokossa vastaava prosenttiluku on 15 prosenttia, Tunisiassa kokonaista 42 prosenttia, Libyassa 44 prosenttia, aiemmin mainitussa Libanonissa 80 prosenttia ja Jemenissäkin 22 prosenttia. Myös Turkissa ja Israelissa ukrainalaisen viljan osuus on ollut suuri, samoin Afrikan sarven valtioista Etiopiassa.

Ukrainalaisesta maissista on riippuvaisia kaksi kyseisen maantieteellisen alueen valtiota, Egyptissä 26 prosenttia tuodusta maissista on Ukrainasta ja Turkissa 32 prosenttia, vastaavasti auringonkukkaöljyn kohdalla erityisesti Irak (74 prosenttia) on erityisen riippuvainen ukrainalaisesta tuonnista, vähäisemmässä määrin myös Turkki (5 prosenttia). (Lähteenä ITC 2020/2021).

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän ohella Venäjän laiton (rikollinen) merisaarto on vaikuttanut ukrainalaisen viljan viennissä merkittävästi Intiaan, Pakistaniin ja Bangladeshiin sekä Kaakkois-Aasiaan, erityisesti Indonesiaan, jotka maat ostavat merkittäviä määriä erilaisia vilja- ja maataloustuotteita Ukrainasta.

Sen ohella, että Venäjän hyökkäyssota ja laiton merisaarto heijastelee useisiin valtioihin, vaikuttaa Venäjän hyökkäyssota luonnollisesti suoraan Ukrainan talouteen. Maataloustuotteet ovat Ukrainan merkittävin vientituote. Viime vuonna (eli v. 2021) Ukraina vei maataloustuotteita 27,8 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta, mikä on 41 prosenttia Ukrainan kokonaisviennistä (68 miljardia Yhdysvaltojen dollaria).

Ennen Venäjän koko Ukrainaan kohdistunutta hyökkäyssotaa 90 prosenttia Ukrainan maataloustuotteiden viennistä tapahtui meriteitse Mustanmeren ja Asovanmeren satamien kautta, joista Asovanmeren ukrainalaisten satamien, lähinnä Mariupol ja Berdjansk, laivaliikennettä Venäjä haittasi toistuvasti sulkemalla Kertšinsalmen kyseisiin satamiin liikennöiviltä aluksilta. Liikennöinnin häiritseminen ja siihen liittyvät Asovanmeren ukrainalaisten satamien merisaarrot lisääntyivät merkittävästi Kertšinsalmen sillan valmistumisen jälkeen (16. toukokuuta 2018).

Perjantaina allekirjoitetut sopimukset koskevat Odesan ohella Tšornomorskin ja Južnen satamia. Sopimukset ovat voimassa alkuun 120 vuorokautta, jonka uskotaan riittävän 25 miljoonan jumissa olevan viljatonnin purkamiseen ja laivaamiseen Ukrainasta maailman markkinoille. Venäjän ohjushyökkäys Odesan satamaan on luonnollisesti isku vasten kasvoja, kyse on räikeästä sopimusrikkomuksesta, mikä ei kuitenkaan tule yllätyksenä. Venäjä on järjestelmällisesti rikkonut viime vuosina allekirjoittamiaan sopimuksia, alkaen Budapestin sopimuksen rikkomisella miehittäessään Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa 2014.

Ukrainalainen parlamentaarikko Oleksiy Hontšarenko oli hyvin tuohtunut Venäjän suorittaman iskun jälkeen, hänen sanotaan kirjoittaneen seuraavaa –

”nämä paskiaiset allekirjoittavat sopimuksia toisella kädellä ja ampuvat ohjuksia toisella”. (4)

Mikäli Venäjän hyökkäyksen seurauksena merikuljetukset Istanbulissa allekirjoitettujen sopimusten mukaisesti vaarantuvat, Ukraina voi turvautua vaihtoehtoisiin reitteihin viljan toimittamiseksi markkinoille. Rautatie ja junakuljetusten rinnalla Ukraina on turvautunut jokireitteihin, Käärmesaaren taistelun voiton jälkeen Ukraina on kyennyt toimittamaan viljatuotteita Tonavan varrella sijaitsevien Ismailin, Kilijan ja Renin kautta markkinoille – näiden satamien kapasiteetti on noin 30 prosenttia tavanomaisesti käytettävissä olevasta kapasiteetista. Tarvittaessa Ukrainan on mahdollista hyödyntää kolmansien maiden alueella olevia satamia, siirtoreitit rautateitse ja maanteitse eivät kuitenkaan ole volyymiltaan riittävät.

Kuten jo aiemmin viittasin, oma olettamukseni oli, että Venäjä noudattaa sopimusta jonkin aikaa (joitain viikkoja, kunnes muutamia laivalasteja viljaa on saatettu maailmalle), joten sen näin pian suorittama räikeä hyökkäys sopimusta ja samalla Ukrainaa vastaan yllätti minutkin. Moni on spekuloinut johtuuko hyökkäys siitä, että Recep Tayyip Erdoğan pisti Vladimir Putinin odottamaan minuutin verran Iranin tapaamisen aikana – toisaalta onko sillä väliä mitä tehtiin, koska (halutessaan) Venäjä kehittelee itselleen oikeutuksia sopimusrikkomuksiin. Eikä se välttämättä edes tarvitse sellaista, jos maan johto katsoo näin olevan perusteltua tehdä. Syyksi voi riittää lännen teko, jonka Venäjän johto tulkitsee osoitukseksi heikkoudesta. Valitettavasti läntisten demokratioiden perisynti näyttää olevan hyväuskoisuus ja naiivius, joten Venäjän tulkitsemia ”heikkouden osoituksia” nähdään toistuvasti. Sellainen on myös Suomen päätös avata itäraja venäläisturisteille.

Spekuloin aiemmin viikolla, ettei Venäjä rikkoisi sopimusta hetimmiten, koska näin sen aseman neuvottelupöydässä heikompana verrattuna muihin osapuoliin – eikä Käärmesaaren taistelun häviäminen lainkaan parantanut sen asemaa. Ikäväkseni olin väärässä! Paljon riippuu myös siitä, kuinka läntinen yhteisö reagoi Venäjän ohjushyökkäykseen. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterres’in kyvyttömyys nimetä millään tasolla hyökkääjää ei lupaa hyvää. Todennäköisesti läntinenkin yhteisö on myötämielinen antaen siimaa Venäjälle, toivoen samalla Venäjän noudattavan sopimuksen henkeä jatkossa paremmin. Mielestäni länsi on osoittanut pitkämielisyyttä Venäjän suhteen jo riittävällä tapaa, vastauksen tulisi olla selkeä ja riittävän voimakas tyyliin, toimitetaan MGM-140 ATACMS tykistöohjuksia Ukrainalle.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-12546963 

2. https://twitter.com/EuromaidanPress/status/1550877140597481472 

3. https://twitter.com/UN_Spokesperson/status/1550796345971249153 

4. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008963080.html

Muina lähteinä käytetty myös USDAn laatimaa Ukraine Agricultural Production and Trade -katsausta sekä Kyiv School of Economics’in laatimaa Agricultural War Damages Review -katsausta.

Kuvat via Суспільне Одеса ja Walter Report.

Yhden 3M-14 Kalibr risteilyohjuksen räjähdyskohta Odesan sataman alueella.

Venäjän 22. armeijakunta miehitetyllä Krimin niemimaalla

Kirjoitin taannoin päivitetyn katsauksen 1. ja 2. armeijakunnasta Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa. Aivan kuten miehitettyyn Itä-Ukrainaan, Venäjä on sijoittanut miehittämälleen Krimin niemimaalle runsaasti kalustoa sitten miehityksen helmi-maaliskuussa 2014 – käytännössä Venäjä on militarisoinut niemimaan (ja tehnyt siitä samalla osalle niemimaan asukkaita ison ulkoilmavankilan). Karkeasti jaoteltuna niemimaalle sijoitetut miehitysjoukot koostuvat Venäjän asevoimien joukoista, maan turvallisuuselinten joukoista sekä aluepuolustusjoukoista eli ns. Krimin aluepuolustusprikaateista, jotka tukevat Venäjän turvallisuuselinten, kuten FSB:n joukkoja, näiden operaatioissa mutta vastaavat myös eräistä niemimaan linnoitteiden ja varuskuntien miehittämisestä, ja linnoitteisiin sijoitettujen asejärjestelmien operoinnista.

Bal-rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustoja matkalla Sevastopolista Kertšin alueelle 27.11.2018. (1)

Venäjän asevoimien joukot miehitetyllä Krimin niemimaalla muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on Simferopolissa. Niemimaalle sijoitetut joukot kuuluvat Venäjän eteläisen sotilaspiirin alaisuuteen. Syyskuusta 2018 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7500 miestä, armeijakuntaa on vahvistettu näiden vuosien kuluessa, nyt (v. 2020) armeijakunnan vahvuuden arvioidaan olevan yli 10 000 sotilasta, niemimaalle sijoitettujen Venäjän asevoimien joukkojen kokonaisvahvuuden noustessa 31500 sotilaaseen (v. 2019).

 22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista:

Erillinen 126. rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), laivaston 1096. tykistö- ja raketinheitinrykmentti (esikunta Sevastopol), laivaston 68. pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol). Armeijakunnan iskukykyisintä hyökkäysvoimaa ovat Sevastopolin alueelle sijoitettu 810. merijalkaväenprikaati sekä vuonna 2017 perustettu, niemimaalle sijoitettu, 171. ilmarynnäkköpataljoona (esikunta Feodosijassa), joka on osa kaartin 7. ilmarynnäkködivisioonaa, jonka esikunta on Novorossiyskissa, Venäjällä. (2)

22. armeijakunnalla vuonna 2019 käytössä ollut kalusto:

	kpl
panssarivaunut	40 + reservi ja varastot
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	583
tykistö ja raketinheittimet	162, joista raketinheittimiä 55
S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmät	32+
Pantsir-S1	12+
Bal- ja Bastion pintamaalitorjuntaohjusten laukaisualustat	16+

Taistelupanssarivaunuja (kuva yllä) varastoituna Pereval’nessa sijaitsevan erillisen 126. rannikkopuolustusprikaatin tukikohtaan. Tukikohdan alueelle on koottu reilut kymmenen vastaavaa varastohallia vuonna 2015 alkaneiden rakennustöiden jälkeen. Vastaavia laajennustöitä suoritetaan muuallakin niemimaan alueella vanhojen tukikohtien remontointien rinnalla, kuten niemimaan länsiosissa Jevpatorijan ja Novoozernen alueilla.

Venäjä on sijoittanut niemimaalle pysyvästi ainakin 122 erilaista lentokonetta ja 62 helikopteria, joukossa on myös Kamov Ka-52 ja Mil Mi-28 taisteluhelikoptereita, joista huomattava osa on sijoitettu Džankoin lentotukikohtaan niemimaan pohjoisosaan. () Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä, se oli sijoittanut maiden (Venäjä ja Ukraina) välisen sopimuksen nojalla niemimaan lentotukikohtiin Mustanmeren laivaston laivueita, joita on sittemmin vahvistettu ja joiden konekalustoa on eräiltä osin modernisoitu. Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta käsin operoivat seuraavat laivueet ja rykmentit:

- 43. itsenäinen rynnäkkökonelaivue, varustettu Sukhoi Su-24M ja Su-24MR taktisia pommikoneita ja tiedustelukoneita (Su-24MR).

- 917. itsenäinen yhdistetty ilmarykmentti, varustettu muun muassa kuljetuskoneilla ja Beriev Be-12 ASW-lentoveneillä sekä Mil Mi-8 kuljetushelikoptereita.

- 25. ASW-helikopterirykmentti sijoitettuna Kachaan, on varustettu Kamov Ka-27 merivalvonta ja ASW-helikoptereilla sekä Mil Mi-14 ASW-helikoptereilla.

- 318. itsenäinen ilmarykmentti sijoitettuna Kachaan.

- Belbekin lentotukikohtaan on sijoitettu laivue Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjiä.

Viime vuosina Venäjän ilmavoimien strategiset pommikoneet ovat suorittaneet useita harjoituslentoja, joissa on joko suoritettu välilasku niemimaan lentotukikohtiin tai harjoiteltu niemimaalta käsin operoivien torjunta- ja monitoimihävittäjien kanssa hyökkäyksiä vihollisen laivasto-osastoja tai muita kohteita vastaan.

Venäjän Mustanmeren laivaston esikunta ja merkittävin laivastotukikohta sijaitsee miehitetyllä Krimillä Sevastopolissa, laivasto operoi niemimaalla myös Feodosijan ja Kertšin satamista käsin. Krimin niemimaalla sijaitsevista satamista käsin operoi yhteensä 71 Mustanmeren laivaston pinta-alusta ja 8 sukellusvenettä. () Ennen Venäjän suorittamaa niemimaan miehitystä kevättalvella 2014, Sevastopolin laivastotukikohdasta käsin operoi Venäjän Mustanmeren laivaston 26 pinta-alusta ja 2 sukellusvenettä – miehityksen jälkeen niemimaan satamiin on sijoitettu merkittävästi lisää pinta-aluksia kuin myös sukellusveneitä, joukossa on myös laivastolle vuoden 2014 jälkeen luovutettuja uusia aluksia. Laivaston iskuvoima on myös lisääntynyt merkittävästi risteilyohjuksilla varustettujen pinta-alusten (Admiral Grigorovich luokan fregatit ja Buyan-M korvetit) ja sukellusveneiden (Project 636.3 eli Improved Kilo luokka) myötä.

Aluepuolustusprikaatit likaisentyön tekijöinä Krimillä

Venäjä perusti miehittämälleen Krimin niemimaalle ns. Krimin aluepuolustusprikaateja kantamaan osavastuun sisäisestä turvallisuudesta, organisaatioiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. Varsinaista miehitysvaihetta tukeneet venäläiset kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien organisaatioiden rinnalla, on myös sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla.

Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja terroritoimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Viime aikoina Venäjä on määrännyt käytettäväksi näitä puolisotilaallisia joukkoja (mukaan lukien kasakat) valvomaan miehitetylle niemimaalle määrättyä koronaviruskaranteenia yhdessä poliisin ja Venäjän kansalliskaartin (Rosgvardia) kanssa, (3) mikä on herättänyt suurta huolta ihmisoikeusaktivisteissa, heidän epäillessä koronaviruskaranteenien varjolla syyllistyttävän laajamittaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, joihin näiden puolisotilaallisten joukkojen on tiedetty aiemminkin miehitetyllä niemimaalla syyllistyneen. Näyttää siltä, että Venäjä on antanut näiden aluepuolustusjoukkojen yksiköille entistä vapaammat kädet terrorisoida väestöä. Ne tekevät likaisen työn samaan tapaan kuin miehityksen alkuvaiheessa, jolloin ”pienten vihreiden miesten” tarkoituksena oli luoda kuvaa vakauden tuojista, samanaikaisesti erilaiset puolisotilaalliset ryhmittymät, kasakkojen rinnalla muun muassa Yön sudet, kylvivät pelkoa miehityksen vastustajiin, joista valtaosa vastusti Venäjän suorittamaa miehitystä rauhanomaisesti.

Edellä kuvattujen toimien ohella aluepuolustusprikaatien toimenkuvaan kuuluu myös sotilaallisemmat tehtävät. Niiden vastuulla on muun muassa Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohta Honcharnen lounaispuolella, jonka he miehittivät vuonna 2016. Järjestelmä on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (NATO tunnus: SS-N-3 Shaddock) pintamaaliohjus merimaaliin aluepuolustusprikaatin miehistön toimesta. (4)

Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alainen rannikkovartiosto Krimillä

Loppuun vielä lyhyelti Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alaisen rannikkovartioston roolista miehitetyllä niemimaalla. Venäjän rannikkovartiosto operoi Krimin niemimaalla pääasiassa Kertšin satamasta käsin, sen lisäksi Venäjän rannikkovartiostolla on Asovanmeren rannikolla useampi laivastoasema käytössään.

Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja anneksaation sekä vuoden 2014 kuluessa laajenneen, Venäjän organisoiman, Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä maa ryhtyi vahvistamaan etenkin Asovanmeren alueella operoivia rannikkovartioston voimiaan.  Vuoden 2019 alkupuolella Venäjän rannikkovartiostolla oli käytössä 84 erilaista pinta-alusta ja partiovenettä Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa. Kertšinsalmen ylittävän sillan käyttöönoton jälkeen Venäjä ryhtyi toimittamaan alueelle entistä enemmän erilaisia partioveneitä ja aluksia, myös Mustanmeren laivastoon ja Kaspianmeren laivueeseen kuuluvia pinta-aluksia siirrettiin pienelle merialueelle. Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa on toisinaan operoinut myös pelastusalus, joka voidaan varustaa välineistöllä, jolla on mahdollista kartoittaa tarkasti merenpohjaa.

Toisinaan Venäjä rajoittaa tai kokonaan sulkee Kertšinsalmen aluksilta, joiden kohteena ovat ukrainalaiset Mariupolin ja Berdjanskin satamat Asovanmeren pohjoisrannalla. Jännittyneestä tilanteesta huolimatta Kertšinsalmessa ei ole nähty uutta Venäjän eskalaatiota marraskuun 2018 hyökkäyksen jälkeen, jonka kohteena oli Ukrainan laivaston osasto (hinaaja sekä tykkiveneitä). (5)

Rannikkovartioston ohella miehitetylle niemimaalle on sijoitettu FSB:n erikoisjoukkoja ja rajavartijoita sekä muita sisäisen turvallisuuden joukkoja, kuten Venäjän kansalliskaartin (Rosgvardia) joukkoja.

Marko

1. https://www.youtube.com/watch?v=q44Io8H8Owk 

2. Crimea Behind the Curtain, Guide to the Occupied Zone s. 143.

3. https://informnapalm.org/en/is-russia-preparing-new-occupier-forces-at-the-ukrainian-border/ 

4. http://navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2017/april-2017-navy-naval-forces-defense-industry-technology-maritime-security-global-news/5157-russia-black-sea-fleet-4k44-utyos-coastal-missile-crew-fires-live-weapon-on-practice-target.html 

5. https://www.euractiv.com/section/defence-and-security/opinion/kerch-strait-attack-testifies-that-kremlins-aggression-has-no-limits/ 

Lähdeaineistona käytetty myös Ukrainan puolustusministeriön julkaisemaa materiaalia, laajemmin Crimea Behind the Curtain Guide to the Occupied Zone -julkaisua ja European Security & Defencen julkaisemaa kirjoitusta ”How Much Has Russia Militarised the Crimea?” sekä Michael Kofmanin Russia Military Analysis-blogia.

Havaintoja Ukrainan sodasta helmikuulta 2019

Helmikuu on jo päättynyt, joten tässä vaiheessa maaliskuuta on hyvä tehdä summaus edellisen kuun tapahtumiin Ukrainan sotatoimialueella. Pikainenkin katsaus tilastoihin kertoo kuitenkin sen, että tammikuuhun verrattuna helmikuussa miehitysalueilla operoivat venäläisjoukot olivat aktiivisempia, tulittivat ukrainalaiskohteita tammikuuta enemmän raskailla Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä (kuten 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimet, 122 mm ja 152 mm tykistöjärjestelmät). Sotatoimista johtuvat siviilitappiot lisääntyivät, samoin siviilikohteiden tulittaminen erilaisilla asejärjestelmillä.

Helmikuun ikävin tapahtuma oli epäilemättä useamman siviilin hengen vaatinut miinaan ajo. Lauantaina (23.2.2019) noin kello 12:30 miehitetystä Donetskista Olenivkan kautta kohti demarkaatiolinjaa ajanut Hyundai tila-auto/pikkubussi ajoi panssarimiinaan lähestyessä venäläisjoukkojen kontrolloimaa tarkastusasema-aluetta kaupungin alueella.

Alueelta saatujen tietojen mukaan tila-auto ajoi tien piennaralueelle, jossa se ajoi panssarimiinaan, räjähtäen tuhoisin seurauksin. Kaksi tila-autossa ollutta siviiliä kuoli räjähdyksen seurauksena kolmen joutuessa sairaalahoitoon, sairaalahoitoon joutuneista kaksi loukkaantui vakavasti.

Tuhoutunut Hyundai pikkubussi Olenivkassa tiellä A288 eli H20. (1)

Helmikuussa Ukrainan hallinnassa olevien alueiden siviilikohteita tulitettiin lukuisia kertoja, tulituksissa vaurioitui tai tuhoutui 12 erilaista siviilirakennusta ja vammautui neljä siviiliä. Etenkin helmikuun toisella puoliskolla siviilikohteita tulitettiin toistuvasti raskailla asejärjestelmillä. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta miehitetyn Horlivkan alueelta ammuttiin ainakin yksi laserohjattu 152 mm 2K25 Krasnopol -tykistökranaatti Novoluhansken alueelle, tulituksessa tuhoutui täysin asuinrakennus piharakennuksineen. Onneksi iäkäs asukas selvisi tulituksesta pintanaarmuin.

päivämäärä	paikkakunta	asejärjestelmä	huom.
14.2.2019	Novoluhanske	152 mm	Krasnopol laserohjattu tykistökranaatti
18.2.2019	Vodiane	152 mm
19.2.2019	Vodiane	82 mm krh
20.2.2019	Zolote-4	30 mm	AGS-17 ”Plamja”
24.2.2019	Novooleksandrivka	120 mm krh
24.2.2019	Zolote-4	120 mm krh
25.2.2019	Novoluhanske	82 mm ja 120 mm krh
28.2.2019	Troitske	82 mm krh

Ukrainan asevoimien tappiot 1. – 28. helmikuuta ovat kahdeksan kuollutta ja 38 sotatoimissa haavoittunutta, vastaavat lukemat tammikuulta  2019 sotatoimialueella olivat 7 kuollutta ja 23 haavoittunutta ukrainalaissotilasta ja upseeria. Taisteluiden intensiteetin kasvu näkyy jonkin verran kasvaneina tappiolukuina mutta yhtälailla venäläisjoukkojen entisestään lisääntyneenä epäsuorantulen käytöllä.

Tammikuuhun verrattuna Venäjän johtamat joukot tulittivat helmikuussa selkeästi enemmän ukrainalaiskohteita Minsk II -sopimuksessa kielletyillä raskailla asejärjestelmillä. Yleisimmin käytetty asejärjestelmä epäsuorassa tulessa olivat 82 mm kranaatinheittimet, niiden lisäksi 120 mm kranaatinheittimiä käytettiin selkeästi tammikuuta enemmän, aivan kuten 122 mm ja 152 mm tykistöjärjestelmiäkin. Helmikuussa miehitetyiltä alueilta käsin ammuttiin myös yksittäisiä 122 mm raketteja ukrainalaisasemiin, yksittäiset raketit ammuttiin todennäköisesti yksiputkisella kolmijalalle sijoitettavalla Grad-P:llä raketinheittimellä (kuva alla).

122 mm 9P132 Grad-P. (2)

Kuvaavaa helmikuun taisteluille oli myös se, että Ukrainan asevoimien yksiköt ja niitä tukevat joukko-osastot tuhosivat useita Venäjän ja sen proxy-joukkojen ajoneuvoja, joukossa myös panssaroituja ajoneuvoja, panssarintorjuntaohjuksin tai kranaatinheittimin. Panssarintorjuntaohjuksilla tuhottiin myös vihollisen linnoitettuja pesäkkeitä, yleisesti käytetty panssarintorjuntaohjus oli ukrainalainen Stugna-P.  Samoin vastatykistötulta (tulituksessa käytettiin kranaatinheittimiä) kohdistettiin useita kertoja ilmatiedustelun avustamana venäläisjoukkojen asemiin ja varastoihin. Lentotiedustelussa ukrainalaisjoukot hyödynsivät joko nelikoptereita tai mini-tiedustelulennokkeja.

Ukrainalaislähteiden mukaan tämän vuoden puolella Venäjä ja sen tukemat proxy-joukot ovat suorittaneet miehittämättömillä tiedustelulennokeilla/ nelikoptereilla enemmän kuin 170 tiedustelulentoa   Ukrainan ilmatilassa, esim.  14. – 20. helmikuuta välillä Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat joukot rekisteröivät 38 venäläisjoukkojen suorittamaa tiedustelulentoa lennokeilla Ukrainan ilmatilassa. Tällä hetkellä lentoja on keskimäärin kolme vuorokaudessa.

Tiedustelulentojen lisäksi miehitetyillä alueilla etenkin ns. aluepuolustusjoukkoihin kuuluvat yksiköt ovat suorittaneet tiedustelulentoja sekä pienimuotoisia ilmaiskuja siviilikäyttöön tarkoitetuilla, kustomoiduilla, nelikoptereilla. Tällaisen kustomoidun nelikopterin ukrainalaisjoukot pudottivat tammikuun puolella Svitlodarskin alueella, kyseiseen kopteriin oli asennettu 30 mm automaattikranaatinheittimen VOG-17M -kranaatti räjähdelastiksi.

Venäläisten tiedustelulennokkien pääasialliset operointialueet 2/2019.

Lennoista kaksi on ylittänyt maiden välisen rajan, toinen miehitettyjen alueiden ulkopuolelta Luhanskin oblastin alueelta Venäjältä suoraan Ukrainan ilmatilaan ja toinen vastaavasti lensi Venäjältä Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden ylle Berestoven alueen kohdalta palaten saman alueen kautta Venäjän ilmatilaan, jälkimmäisessä tapauksessa lennokki tunnistettiin venäläiseksi Forpost -tiedustelulennokiksi, joka pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin, jollaisista Venäjän puolustusministeriö teki Israelin kanssa kaupat v. 2010. Valtaosa venäläisten lentotiedustelusta lähtee ja palaa takaisin sen Ukrainalta miehittämille Donbasin alueille.

Osa muistakin tiedustelulennokeista on kyetty tunnistamaan, joukossa on ollut muun muassa Orlan-10 ja minikokoisia Granat-1 sekä Eleron-3SV mallisia tiedustelulennokkeja, jollaisen ukrainalaisjoukot pudottivat maaliskuun 1. 2019 Svitlodarskin alueella.

Miehitetyltä Krimin niemimaalta Venäjän ilmavoimat suoritti helmikuussa tiedustelu- ja valvontalentoja Mustanmeren sekä Asovanmeren ylle. Kalustona oli pääasiassa Sukhoi Su-27 ja Su-30 ilmaherruus-/monitoimihävittäjät ja Sukhoi Su-24MR tiedustelukoneet sekä Beriev Be-12 merivalvontaan/sukellusvenetorjuntaan tarkoitetut lentoveneet. Yhtälailla Venäjä on suorittanut säännöllisiä tiedustelulentoja maidenvälisellä koillisella maarajalla, sekä Rostovin oblastin alueelta Asovanmeren ylle. Tiedustelukoneilla suoritettavia lentoja manner-Venäjältä Ukrainan alueiden tuntumaan on 2-3 lentoa viikossa, joiden päälle tulevat tunniste- ja muut lennot muilla lentokoneilla sekä helikoptereilla.

Donetskin pommi-iskut 18. helmikuuta

Aamulla ennen kello 08:00 helmikuun 18. Donetskin keskustassa räjähti 2 – 3 pientä räjähdettä, räjähteistä yksi räjähti lähellä Park Inn hotellia, jossa muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat asuvat ja jossa heillä on asemapaikka. Samassa hotellissa yöpyvät myös alueella vierailevat ulkomaalaisen median edustajat. Toinen pienitehoisista räjähteistä räjähti noin 300 metrin päässä ensimmäisestä pommista lähellä Donetskin keskustassa sijaitsevia miehitysvoimien haltuunsa ottamia hallintorakennuksia, joita paikallinen propagandamedia sekä venäläismediat nimittävät Donetskin ”kansantasavallan” hallintorakennuksiksi. Alueella on myös Donetskin ”kansantasavallan” tämän hetkisen johtajan Denis Pushilinin asunto. Kuulohavaintojen mukaan alueella räjähti myös kolmas pienitehoinen räjähde. (3)

Olin samana päivänä yhteydessä Donetskiin, keskustelin kahden henkilön kanssa. Kumpikin oli kuullut pommi-iskuista, toinen heistä oli keskustellut henkilön kanssa, joka oli ollut kaupungin keskustassa räjähdyshetkenä. Siitä huolimatta, että räjähdykset tapahtuivat kaupungin ytimessä, ne eivät vaikuttaneet millään tapaa elämään keskustan ulkopuolella.

Paikalliset – venäläisten rahoittamat – propagandajulkaisut ynnä venäläispropaganda levittivät kuitenkin ”uutista”, jonka mukaan ukrainalaiset iskivät ”tiedustelulennokeilla” Donetskiin. Se, että asukkaat eivät kertoneet havainneensa tiedustelulennokkeja kertaakaan, eikä sotilaallinen toiminta millään muotoa muuttunut kaupungissa – Donetskin keskustan puolustus ei tehostunut seuranneina päivinä – kertoo omalta osaltaan sen puolesta, että kyse on aivan jostain muusta kuin ulkoisesta hyökkäyksestä. Onkin hyvin todennäköistä, että tämä pommi-iskujen sarja oli muistutus paikalliselle ”poliittiselle eliitille” komentosuhteista, muistamme, että viime vuonna Donetskin ”kansantasavallan” militanttikomentaja – sotarikollinen – Aleksandr Zahartšenko kuoli pommiattentaatissa, ja seuranneessa puhdistuksessa valtaan nousi Denis Pushilin, joka sai ”avukseen” joukon virkamiehiä Venäjältä.

Nämä pommiattentaatit ja iskut ovat arkea miehitetyillä alueilla, alueen johto ratkoo välejään tarvittaessa attentaatein mutta myös Venäjä ”poistaa päiviltä” heille epämieluisaa tai tarpeettomaksi käynyttä väkeä pommi-iskuilla tai muin keinoin (palkkamurhat, teloitukset). Tällaisia pommiattentaatteja käytetään myös maskirovkana (siirtämään huomio Venäjän toimista Ukrainassa toisaalle – Ukrainaan).

Donetskin alueella, kaupungin itäpuolella Makiivkassa, suoritettiin 25. helmikuuta 2019 pommi-isku-yritys Donetskin ”kansantasavallan” ”sisäministeriön” yksikön komentajaa vastaan. (4) Pommi oli sijoitettu häntä kuljettaneen auton alustarakenteisiin, komentaja selvisi attentaatista hengissä. Räjähdys tapahtui yhdessä ”Somali” pataljoonan tukikohdista. Käynnissä olevan sodan kuluessa lukuisiin sotarikoksiin syyllistyneen pataljoonan komentajana on toiminut attentaatissa helmikuussa 2017 surmattu, itsekin sotarikoksiin syyllistynyt, Mikhail ”Givi” Tolstykh.

Se, että Donetskissa ja miehitetyillä alueilla kyetään suorittamaan pommi-iskuja kohteissa, joiden vartioinnin pitäisi olla tiukkaa, kertoo omalta osaltaan sen, että nämä paikalliset militanttikomentajat ja muu eliitti ovat itsekin pelinappuloita, joista tarvittaessa päästään eroon tavalla tai toisella. Toisinaan riittää ohjeistus poistua alueelta, näin kävi donetskilaiselle Andrei Purginille, joka sodan alettua sai hetken nauttia hedelmistä, kunnes ristiriidat muun muassa Denis Pushilinin kanssa johtivat siihen, että hänen oli poistuttava miehitetystä Donetskista ”turvallisemmille vesille”. Kaikissa tapauksissa tämä alueelta poistuminen ei kuitenkaan riitä vaan kohdehenkilö, syytä tai toisesta johtuen, halutaan poistaa päiviltä. Toisinaan syynä ovat henkilön omat teot, mutta esim. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla syyt ovat usein monitahoisemmat, ja eräs niistä on tarve pitää nämä militanttikomentajat ja paikallinen eliitti ”varpaillaan”, muistuttaa heitä heidän kuolevaisuudesta.

Marko

1. https://twitter.com/Liveuamap/status/1099300386115067904 

2. Kuva sivulta zik.ua.

3. https://112.international/conflict-in-eastern-ukraine/three-explosions-near-residence-of-terrorist-leader-in-donetsk-37105.html 

4. https://112.international/conflict-in-eastern-ukraine/car-with-head-of-donetsk-interior-ministry-blown-up-in-occupied-makiivka-37311.html 

Ukrainan asevoimien tappiolukemat Операція об'єднаних сил / Joint Forces Operation Facebook-sivulta sekä unian.info -verkkosivulta.

Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata

Syksyllä kävin läpi Venäjän miehitettyyn Itä-Ukrainaan, näiden ns. kansantasavaltojen alueelle sijoittamia joukkoja sekä merkittävimpiä tukikohtia Venäjän hallinnoiman rajan kummallakin puolella. Tässä kirjoituksessa luon katsauksen Venäjän kevättalvella 2014 miehittämälle Krimin niemimaalle sijoittamiin joukkoihin ja niiden varustukseen, siihen kuinka Venäjä militarisoi niemimaata ja – kuten eräillä tahoilla asiaa on kuvattu – rakentaa niemimaasta ”uppoamatonta tukialusta”.

Aloitan satelliittikuvalla, johon on merkitty eräitä merkittäviä tukikohtia sekä joukko-osastot, joita alueille on sijoitettu. Tiedot joukko-osastoista sekä joukko-osastojen esikuntien sijoitusalueista on koottu tämän vuoden aikana julkaistuista viranomaisten tiedonannoista sekä laadituista raporteista, myös sosiaalisessa mediassa julkaistuilla tiedoilla on merkittävä rooli.

Upotuskuvana satelliittikuva Dzhankoin lentotukikohdasta

Venäjän ilmavoimat ja Mustanmeren laivasto operoivat seuraavista lentotukikohdista/ lentokentiltä miehittämällään niemimaalla:

Belbek, Saky, Donuzlav, Gvardeyskii ja Khersones sekä Kacha, jossa toimii myös helikopteritukikohta. Helikopteritukikohtana toimii Kachan ohella myös Dzhankoi. Dzhankoista operoi muun muassa Kamov Ka-52 taisteluhelikoptereilla varustettu Venäjän maavoimien 39. helikopterirykmentin 3. laivue. (1)

Tämän vuoden marraskuussa Venäjä käytti Dzhankoin lentotukikohtaa ensimmäistä kertaa merkittävämpään joukkojensiirtoon, kentälle laskeutui muun muassa Iljushin Il-76 kuljetuskoneita. Lentotukikohdan kiitorata on noin 2,5 km pitkä ja päällystetty, tukikohtaa on myös uudistettu viimeisen vuoden kuluessa.

Krimin niemimaalla on myös varalaskupaikkoja ja mahdollisesti käyttöön otettavia tukikohtia, sellaisina voidaan pitää ainakin Oktyabrs’kea, Veseloea, Kirovskojea ja Sovjets’kiita sekä Begerovoa.

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Venäjä on siirtänyt Krimin niemimaalle yli sata ilmaherruushävittää ja monitoimihävittäjää mallia Sukhoi Su-27 ja Su-30 aiemmin siellä olleiden rinnalle ja tilalle. Niemimaalle ollaan sijoittamassa ensi vuoden puolella Venäjän toimesta Sukhoi Su-34 taktisia pommikoneita.

Venäjä on sijoittanut Krimin niemimaalle laivaston ilmavoimilta seuraavia laivueita ja rykmenttejä (osa yksiköistä operoi niemimaalta Ukrainan ja Venäjän väliseen sopimukseen nojautuen jo ennen Venäjän suorittamaa niemimaan miehitystä helmi-maaliskuussa 2014):

- 43. itsenäinen rynnäkkökonelaivue, varustettu Sukhoi Su-24M ja Su-24MR taktisia pommikoneita ja tiedustelukoneita (Su-24MR).

- 917. itsenäinen yhdistetty ilmarykmentti, varustettu muun muassa kuljetuskoneilla ja Beriev Be-12 ASW-lentoveneillä sekä Mil Mi-8 kuljetushelikoptereita.

- 25. ASW-helikopterirykmentti sijoitettuna Kachaan, on varustettu Kamov Ka-27 merivalvonta ja ASW-helikoptereilla sekä Mil Mi-14 ASW-helikoptereilla.

- 318. itsenäinen ilmarykmentti sijoitettuna Kachaan.

Venäjän laivaston ilmavoimien ja maavoimien helikopterirykmenttien kaluston lisäksi maan ilmavoimien hävittäjiä ja rynnäkkökoneita on sijoitettuna pysyvästi miehitetylle Krimin niemimaalle. Niemimaalle sijoitettujen joukkojen lentotoiminta on ollut viime aikoina hyvin aktiivista, ja aggressiivista.

22. armeijakunta Krimillä

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on sijoitettu Simferopoliin. Tällä hetkellä 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7400 miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, vuoden 2020 kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 mieheen.

Krimin niemimaalle sijoitetun 22. armeijakunnan kalusto v. 2018.

	määrä
taistelupanssarivaunut	30+
rynnäkkövaunut	165
tykistöjärjestelmät	90

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Krimin ”aluepuolustusjoukot” ovat miehittäneet uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella v. 2016 alkaen. Järjestelmä on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) risteilyohjus merimaaliin. (2)

Venäjän Mustanmeren laivasto Krimillä

Venäjän Mustanmeren laivaston komentajana toimii tällä hetkellä Kaliningradin alueella Borin kylässä syntynyt vara-amiraali Aleksandr A. Moiseev, hän aloitti tehtävässä 26.6.2018 jälkeen. Häntä ennen laivaston komentajana toimi Vitebskissä syntynyt amiraali Aleksandr Vitko. Vitkon toiminta Krimin miehityksen aikana oli aktiivista, hän toimitti ukrainalaisjoukoille vaatimuksen antautua 4. maaliskuuta kello 05:00 mennessä, mikäli vaatimukseen ei suostuttaisi ukrainalaisjoukkojen asemiin hyökättäisi voimalla.

Vara-amiraali Aleksandr A. Moiseev. (3)

Mustanmeren laivaston esikunta ja merkittävin laivastotukikohta sijaitsee miehitetyllä Krimillä Sevastopolissa, laivasto operoi niemimaalla myös Feodosijan satamasta käsin. Mustanmeren laivasto operoi myös Venäjän alueella olevista satamista käsin, näitä ovat Taganrog, Novorossiysk ja Tuapse sekä Temryuk. Mustanmeren ja Asovanmeren ohella Venäjän Mustanmeren laivaston operointialueeseen kuuluu osia Välimerestä – sillä on tukikohta Syyrian rannikolla Tartusissa. Skismaa ovat aiheuttaneet laivaston pinta-alusten provokatiiviset vierailut Georgialta miehitetyn Abhasian alueella. Mustameren laivaston kokonaisvahvuus on noin 25 000 miestä, sisältäen merijalkaväenyksiköt.

Venäjän Mustanmeren laivaston kalusto v. 2018 (huomattava osa sijoitettu miehitetylle Krimin niemimaalle).

alusluokka	kappalemäärä
risteilijät (Moskva)	1
hävittäjät (Smetlivyy)	1
fregatit	13
ohjuskorvetit	6
ASW-alukset	6
ohjusveneet	6
miinanraivaajat	13
maihinnousualukset (isot)	7
maihinnousualukset (pienet)	9
terrorismin- ja sabotaasitorjunnan erikoisalus	6
ELINT-alukset	4
sukellusveneet	7

Kuten aiemmin kirjoitin, pinta-alusten ja sukellusveneiden lisäksi laivaston lentokoneita ja helikoptereita on sijoitettu Ukrainalta miehitetylle Krimin niemimaalle.

Sevastopolissa sijaitsee myös 810. merijalkaväkiprikaatin esikunta, valtaosa prikaatista on sijoitettu miehitetylle Krimin niemimaalle mutta osia prikaatista on sijoitettu Temryukiin Krasnodar Kraihin Venäjälle. 810. merijalkaväenprikaatin komentajana toimii eversti Dmitri Uskov. Merijalkaväenprikaatiin kuuluvia joukkoja otti osaa Donetskin kansainvälisellä lentokentällä käytyihin taisteluihin tammikuussa 2015, jolloin venäläisjoukot valtasivat kentän, sekä myöhemmin Mariupolin itäpuolella. (4) En saanut käsiini prikaatin kalustoluetteloa, mutta todennäköisesti se on verrannollinen muihin Venäjän laivaston merijalkaväenprikaateihin, joiden varustukseen kuuluu reilut 250 miehistönkuljetusajoneuvoa, 18 kpl 2S1 ”Gvozdika" 122 mm panssarihaupitsia, 24 kpl 2S9 ”Nona” 120 mm tela-alustalle sijoitettua kranaatinheitinjärjestelmää, 18 kpl BM-21 Grad 122 mm raketinheitinjärjestelmää ja jopa 80 taistelupanssarivaunua.

810. merijalkaväenprikaatin rakenne. (5)

Niemimaalle on myös sijoitettu Mustanmeren laivaston alaisen 11. erillisen rannikkopuolustusprikaatin joukkoja, prikaatin esikunta sijaitsee Anapassa Krasnodar Kraissa Venäjällä. Prikaati on varustettu muun muassa Bal- ja K-300P Bastion-P pintamaalien torjuntaan tarkoitetuilla ohjusjärjestelmillä. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Venäjä on sijoittanut Krimin niemimaalle yhteensä 16 kpl Bal ja K-300P Bastion-P -ohjusjärjestelmien laukaisualustoja.

Bal-ohjusjärjestelmän laukaisualustoja matkalla Sevastopolista Kertšin suuntaan 27.11.2018. (6)

Venäjän Krimille sijoittamien joukkojen vahvuus

Venäjän asevoimien miehitetylle Krimin niemimaalle sijoittamien joukkojen vahvuus lokakuussa 2018 oli 31 500 sotilasta, viimeisimpien tietojen mukaan kokonaisvahvuus on yli 33 000 sotilasta. Näillä Venäjän merivoimista, maavoimista ja ilmavoimista koostuvilla joukoilla oli muun muassa seuraavaa kalustoa käytössään:

- taistelupanssarivaunut 40 + reservi ja varastot.

- rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot 583.

- tykistö ja raketinheittimet 162, joista raketinheittimiä 52.

- S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 16 laukaisualustaa. Satelliittikuvien perusteella voidaan päätellä, että Dzhankoihin sijoitettu S-400-patteri ei ollut Venäjän väitteiden mukainen vastaus Ukrainan provokaatioon. Dzhankoissa valmistelu- ja rakennustyöt alkoivat jo aiemmin tänä syksynä.

- Bal ja Bastion-P pintamaalien torjuntaan käytetyt ohjukset 16+ laukaisualustaa.

Niemimaalle on sijoitettu ainakin 122 erilaista lentokonetta ja 62 helikopteria, joukossa Kamov Ka-52 taisteluhelikoptereita.

Niemimaalle pysyvästi sijoitettujen joukkojen lisäksi alueella käy säännöllisesti harjoittelemassa Venäjän asevoimien yksiköitä. Joulukuun alkupuolella Kertšinsalmen ylittävän sillan kautta niemimaalle toimitettiin Venäjän maahanlaskujoukkojen kalustoa, miehistö siirrettiin niemimaalle kuljetuskoneilla. Tätä kirjoittaessa kyseinen yksikkö on edelleen niemimaalla.

FSB:n alaisen rannikkovartioston rooli alueella

Loppuun vielä lyhyelti Venäjän FSB:n alaisen rannikkovartioston roolista miehitetyllä niemimaalla. Venäjän rannikkovartiosto operoi Krimin niemimaalla Kertšin satamasta käsin, sen lisäksi rannikkovartiostolla on Venäjän alueella Asovanmeren alueella useampi laivastoasema käytössään.

Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja vuoden 2014 kuluessa laajenneen, Venäjän organisoiman, Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä se ryhtyi vahvistamaan etenkin Asovanmeren alueella operoivia rannikkovartioston voimiaan. Tämän vuoden huhtikuussa Venäjän rannikkovartiostolla oli käytössä 84 erilaista pinta-alusta ja partiovenettä Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa. Viime keväänä Kertšinsalmen ylittävän sillan käyttöönoton jälkeen Venäjä ryhtyi toimittamaan alueelle entistä enemmän erilaisia partioveneitä ja aluksia, myös Mustanmeren laivastoon ja Kaspian laivueeseen kuuluvia pinta-aluksia toimitettiin pienelle merialueelle. Joukossa myös pelastusalus, joka voidaan varustaa välineistöllä, jolla on mahdollista kartoittaa tarkasti merenpohjaa.

Jännityksen kasvu Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä purkautui marraskuussa Venäjän rannikkovartioston hyökättyä maan merivoimien tukemana ukrainalaisen laivasto-osaston kimppuun Kertšinsalmessa ja Mustalla merellä kansainvälisillä merialueilla. (7)

Venäjän rannikkovartiosto ja laivasto Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa.

organisaatio	aluksia 4/2018	aluksia 9/2018
rannikkovartiosto (FSB)	84	115
Mustanmeren laivasto	-	3
Kaspian laivue	-	4

Rannikkovartioston ohella miehitetylle niemimaalle on sijoitettu FSB:n erikoisjoukkoja ja rajavartijoita sekä muita sisäisen turvallisuuden joukkoja.

Marko

1. https://twitter.com/TheAirWar/status/1073702279944044544 

2. http://navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2017/april-2017-navy-naval-forces-defense-industry-technology-maritime-security-global-news/5157-russia-black-sea-fleet-4k44-utyos-coastal-missile-crew-fires-live-weapon-on-practice-target.html 

3. https://ruspekh.ru/people/item/moiseev-aleksandr-alekseevich 

4. https://informnapalm.org/en/marine-of-the-russian-810th-brigade/ 

5. http://military.wikia.com/wiki/Naval_Infantry_(Russia) 

6.  https://www.youtube.com/watch?v=q44Io8H8Owk 

7. https://www.theguardian.com/world/2018/nov/27/kerch-strait-confrontation-what-happened-ukrainian-russia-crimea 

Syksyn kirjoitukseni venäläisjoukoista Itä-Ukrainassa sekä niiden merkittävimmistä tukikohdista:

Venäläisjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla

Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyssä Itä-Ukrainassa 

Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa