Helmikuu on jo päättynyt, joten tässä vaiheessa maaliskuuta
on hyvä tehdä summaus edellisen kuun tapahtumiin Ukrainan sotatoimialueella. Pikainenkin
katsaus tilastoihin kertoo kuitenkin sen, että tammikuuhun verrattuna helmikuussa
miehitysalueilla operoivat venäläisjoukot olivat aktiivisempia, tulittivat
ukrainalaiskohteita tammikuuta enemmän raskailla Minsk II -sopimuksessa
kielletyillä asejärjestelmillä (kuten 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimet, 122 mm
ja 152 mm tykistöjärjestelmät). Sotatoimista johtuvat siviilitappiot
lisääntyivät, samoin siviilikohteiden tulittaminen erilaisilla
asejärjestelmillä.
Helmikuun ikävin tapahtuma oli epäilemättä useamman siviilin
hengen vaatinut miinaan ajo. Lauantaina (23.2.2019) noin kello 12:30 miehitetystä
Donetskista Olenivkan kautta kohti demarkaatiolinjaa ajanut Hyundai tila-auto/pikkubussi
ajoi panssarimiinaan lähestyessä venäläisjoukkojen kontrolloimaa
tarkastusasema-aluetta kaupungin alueella.
Alueelta saatujen tietojen mukaan tila-auto ajoi tien piennaralueelle,
jossa se ajoi panssarimiinaan, räjähtäen tuhoisin seurauksin. Kaksi
tila-autossa ollutta siviiliä kuoli räjähdyksen seurauksena kolmen joutuessa
sairaalahoitoon, sairaalahoitoon joutuneista kaksi loukkaantui vakavasti.
Tuhoutunut Hyundai pikkubussi Olenivkassa tiellä A288 eli H20. (1) |
Helmikuussa Ukrainan hallinnassa olevien alueiden
siviilikohteita tulitettiin lukuisia kertoja, tulituksissa vaurioitui tai
tuhoutui 12 erilaista siviilirakennusta ja vammautui neljä siviiliä. Etenkin
helmikuun toisella puoliskolla siviilikohteita tulitettiin toistuvasti
raskailla asejärjestelmillä. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta miehitetyn Horlivkan
alueelta ammuttiin ainakin yksi laserohjattu 152 mm 2K25 Krasnopol
-tykistökranaatti Novoluhansken alueelle, tulituksessa tuhoutui täysin
asuinrakennus piharakennuksineen. Onneksi iäkäs asukas selvisi tulituksesta
pintanaarmuin.
päivämäärä
|
paikkakunta
|
asejärjestelmä
|
huom.
|
14.2.2019
|
Novoluhanske
|
152 mm
|
Krasnopol laserohjattu tykistökranaatti
|
18.2.2019
|
Vodiane
|
152 mm
|
|
19.2.2019
|
Vodiane
|
82 mm krh
|
|
20.2.2019
|
Zolote-4
|
30 mm
|
AGS-17 ”Plamja”
|
24.2.2019
|
Novooleksandrivka
|
120 mm krh
|
|
24.2.2019
|
Zolote-4
|
120 mm krh
|
|
25.2.2019
|
Novoluhanske
|
82 mm ja 120 mm krh
|
|
28.2.2019
|
Troitske
|
82 mm krh
|
|
Ukrainan asevoimien tappiot 1. – 28. helmikuuta ovat
kahdeksan kuollutta ja 38 sotatoimissa haavoittunutta, vastaavat lukemat
tammikuulta 2019 sotatoimialueella olivat
7 kuollutta ja 23 haavoittunutta ukrainalaissotilasta ja upseeria. Taisteluiden
intensiteetin kasvu näkyy jonkin verran kasvaneina tappiolukuina mutta
yhtälailla venäläisjoukkojen entisestään lisääntyneenä epäsuorantulen käytöllä.
Tammikuuhun verrattuna Venäjän johtamat joukot tulittivat
helmikuussa selkeästi enemmän ukrainalaiskohteita Minsk II -sopimuksessa
kielletyillä raskailla asejärjestelmillä. Yleisimmin käytetty asejärjestelmä
epäsuorassa tulessa olivat 82 mm kranaatinheittimet, niiden lisäksi 120 mm
kranaatinheittimiä käytettiin selkeästi tammikuuta enemmän, aivan kuten 122 mm
ja 152 mm tykistöjärjestelmiäkin. Helmikuussa miehitetyiltä alueilta käsin
ammuttiin myös yksittäisiä 122 mm raketteja ukrainalaisasemiin, yksittäiset
raketit ammuttiin todennäköisesti yksiputkisella kolmijalalle sijoitettavalla
Grad-P:llä raketinheittimellä (kuva alla).
122 mm 9P132 Grad-P.
(2)
|
Kuvaavaa helmikuun taisteluille oli myös se, että Ukrainan
asevoimien yksiköt ja niitä tukevat joukko-osastot tuhosivat useita Venäjän ja
sen proxy-joukkojen ajoneuvoja, joukossa myös panssaroituja ajoneuvoja,
panssarintorjuntaohjuksin tai kranaatinheittimin. Panssarintorjuntaohjuksilla
tuhottiin myös vihollisen linnoitettuja pesäkkeitä, yleisesti käytetty
panssarintorjuntaohjus oli ukrainalainen Stugna-P.
Samoin vastatykistötulta (tulituksessa
käytettiin kranaatinheittimiä) kohdistettiin useita kertoja ilmatiedustelun
avustamana venäläisjoukkojen asemiin ja varastoihin. Lentotiedustelussa
ukrainalaisjoukot hyödynsivät joko nelikoptereita tai
mini-tiedustelulennokkeja.
Ukrainalaislähteiden mukaan tämän vuoden puolella Venäjä ja
sen tukemat proxy-joukot ovat suorittaneet miehittämättömillä
tiedustelulennokeilla/ nelikoptereilla enemmän kuin 170 tiedustelulentoa Ukrainan ilmatilassa, esim. 14. – 20. helmikuuta välillä Ukrainan asevoimat
ja sitä tukevat joukot rekisteröivät 38 venäläisjoukkojen suorittamaa
tiedustelulentoa lennokeilla Ukrainan ilmatilassa. Tällä hetkellä lentoja on
keskimäärin kolme vuorokaudessa.
Tiedustelulentojen lisäksi miehitetyillä alueilla etenkin
ns. aluepuolustusjoukkoihin kuuluvat yksiköt ovat suorittaneet
tiedustelulentoja sekä pienimuotoisia ilmaiskuja siviilikäyttöön
tarkoitetuilla, kustomoiduilla, nelikoptereilla. Tällaisen kustomoidun
nelikopterin ukrainalaisjoukot pudottivat tammikuun puolella Svitlodarskin
alueella, kyseiseen kopteriin oli asennettu 30 mm automaattikranaatinheittimen VOG-17M
-kranaatti räjähdelastiksi.
Venäläisten
tiedustelulennokkien pääasialliset operointialueet 2/2019.
|
Lennoista kaksi on ylittänyt maiden välisen rajan, toinen
miehitettyjen alueiden ulkopuolelta Luhanskin oblastin alueelta Venäjältä
suoraan Ukrainan ilmatilaan ja toinen vastaavasti lensi Venäjältä Itä-Ukrainan
miehitettyjen alueiden ylle Berestoven alueen kohdalta palaten saman alueen
kautta Venäjän ilmatilaan, jälkimmäisessä tapauksessa lennokki tunnistettiin
venäläiseksi Forpost -tiedustelulennokiksi, joka pohjautuu israelilaiseen IAI
Searcher II tiedustelulennokkiin, jollaisista Venäjän puolustusministeriö teki
Israelin kanssa kaupat v. 2010. Valtaosa venäläisten lentotiedustelusta lähtee
ja palaa takaisin sen Ukrainalta miehittämille Donbasin alueille.
Osa muistakin tiedustelulennokeista on kyetty tunnistamaan,
joukossa on ollut muun muassa Orlan-10 ja minikokoisia Granat-1 sekä Eleron-3SV
mallisia tiedustelulennokkeja, jollaisen ukrainalaisjoukot pudottivat
maaliskuun 1. 2019 Svitlodarskin alueella.
Miehitetyltä Krimin niemimaalta Venäjän ilmavoimat suoritti
helmikuussa tiedustelu- ja valvontalentoja Mustanmeren sekä Asovanmeren ylle.
Kalustona oli pääasiassa Sukhoi Su-27 ja Su-30 ilmaherruus-/monitoimihävittäjät
ja Sukhoi Su-24MR tiedustelukoneet sekä Beriev Be-12
merivalvontaan/sukellusvenetorjuntaan tarkoitetut lentoveneet. Yhtälailla
Venäjä on suorittanut säännöllisiä tiedustelulentoja maidenvälisellä koillisella
maarajalla, sekä Rostovin oblastin alueelta Asovanmeren ylle.
Tiedustelukoneilla suoritettavia lentoja manner-Venäjältä Ukrainan alueiden
tuntumaan on 2-3 lentoa viikossa, joiden päälle tulevat tunniste- ja muut
lennot muilla lentokoneilla sekä helikoptereilla.
Donetskin pommi-iskut
18. helmikuuta
Aamulla ennen kello 08:00 helmikuun 18. Donetskin
keskustassa räjähti 2 – 3 pientä räjähdettä, räjähteistä yksi räjähti lähellä
Park Inn hotellia, jossa muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
tarkkailijat asuvat ja jossa heillä on asemapaikka. Samassa hotellissa yöpyvät
myös alueella vierailevat ulkomaalaisen median edustajat. Toinen pienitehoisista
räjähteistä räjähti noin 300 metrin päässä ensimmäisestä pommista lähellä
Donetskin keskustassa sijaitsevia miehitysvoimien haltuunsa ottamia
hallintorakennuksia, joita paikallinen propagandamedia sekä venäläismediat nimittävät
Donetskin ”kansantasavallan” hallintorakennuksiksi. Alueella on myös Donetskin ”kansantasavallan”
tämän hetkisen johtajan Denis Pushilinin
asunto. Kuulohavaintojen mukaan alueella räjähti myös kolmas pienitehoinen
räjähde. (3)
Olin samana päivänä yhteydessä Donetskiin, keskustelin
kahden henkilön kanssa. Kumpikin oli kuullut pommi-iskuista, toinen heistä oli
keskustellut henkilön kanssa, joka oli ollut kaupungin keskustassa
räjähdyshetkenä. Siitä huolimatta, että räjähdykset tapahtuivat kaupungin
ytimessä, ne eivät vaikuttaneet millään tapaa elämään keskustan ulkopuolella.
Paikalliset – venäläisten rahoittamat – propagandajulkaisut ynnä
venäläispropaganda levittivät kuitenkin ”uutista”, jonka mukaan ukrainalaiset
iskivät ”tiedustelulennokeilla” Donetskiin. Se, että asukkaat eivät kertoneet
havainneensa tiedustelulennokkeja kertaakaan, eikä sotilaallinen toiminta
millään muotoa muuttunut kaupungissa – Donetskin keskustan puolustus ei
tehostunut seuranneina päivinä – kertoo omalta osaltaan sen puolesta, että kyse
on aivan jostain muusta kuin ulkoisesta hyökkäyksestä. Onkin hyvin
todennäköistä, että tämä pommi-iskujen sarja oli muistutus paikalliselle ”poliittiselle
eliitille” komentosuhteista, muistamme, että viime vuonna Donetskin ”kansantasavallan”
militanttikomentaja – sotarikollinen – Aleksandr
Zahartšenko kuoli pommiattentaatissa, ja seuranneessa puhdistuksessa
valtaan nousi Denis Pushilin, joka sai ”avukseen” joukon virkamiehiä Venäjältä.
Nämä pommiattentaatit ja iskut ovat arkea miehitetyillä
alueilla, alueen johto ratkoo välejään tarvittaessa attentaatein mutta myös
Venäjä ”poistaa päiviltä” heille epämieluisaa tai tarpeettomaksi käynyttä väkeä
pommi-iskuilla tai muin keinoin (palkkamurhat, teloitukset). Tällaisia
pommiattentaatteja käytetään myös maskirovkana
(siirtämään huomio Venäjän toimista Ukrainassa toisaalle – Ukrainaan).
Donetskin alueella, kaupungin itäpuolella Makiivkassa,
suoritettiin 25. helmikuuta 2019 pommi-isku-yritys Donetskin ”kansantasavallan”
”sisäministeriön” yksikön komentajaa vastaan. (4) Pommi oli sijoitettu häntä
kuljettaneen auton alustarakenteisiin, komentaja selvisi attentaatista
hengissä. Räjähdys tapahtui yhdessä ”Somali”
pataljoonan tukikohdista. Käynnissä olevan sodan kuluessa lukuisiin
sotarikoksiin syyllistyneen pataljoonan komentajana on toiminut attentaatissa
helmikuussa 2017 surmattu, itsekin sotarikoksiin syyllistynyt, Mikhail ”Givi” Tolstykh.
Se, että Donetskissa ja miehitetyillä alueilla kyetään suorittamaan
pommi-iskuja kohteissa, joiden vartioinnin pitäisi olla tiukkaa, kertoo omalta
osaltaan sen, että nämä paikalliset militanttikomentajat ja muu eliitti ovat
itsekin pelinappuloita, joista tarvittaessa päästään eroon tavalla tai
toisella. Toisinaan riittää ohjeistus poistua alueelta, näin kävi
donetskilaiselle Andrei Purginille,
joka sodan alettua sai hetken nauttia hedelmistä, kunnes ristiriidat muun
muassa Denis Pushilinin kanssa johtivat siihen, että hänen oli poistuttava
miehitetystä Donetskista ”turvallisemmille vesille”. Kaikissa tapauksissa tämä
alueelta poistuminen ei kuitenkaan riitä vaan kohdehenkilö, syytä tai toisesta
johtuen, halutaan poistaa päiviltä. Toisinaan syynä ovat henkilön omat teot, mutta
esim. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla syyt ovat usein monitahoisemmat, ja
eräs niistä on tarve pitää nämä militanttikomentajat ja paikallinen eliitti ”varpaillaan”,
muistuttaa heitä heidän kuolevaisuudesta.
Marko
2. Kuva sivulta zik.ua.
Ukrainan asevoimien tappiolukemat Операція об'єднаних сил / Joint Forces Operation Facebook-sivulta
sekä unian.info -verkkosivulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.