keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Havaintoja Ukrainan sodasta helmikuulta 2019

Helmikuu on jo päättynyt, joten tässä vaiheessa maaliskuuta on hyvä tehdä summaus edellisen kuun tapahtumiin Ukrainan sotatoimialueella. Pikainenkin katsaus tilastoihin kertoo kuitenkin sen, että tammikuuhun verrattuna helmikuussa miehitysalueilla operoivat venäläisjoukot olivat aktiivisempia, tulittivat ukrainalaiskohteita tammikuuta enemmän raskailla Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä (kuten 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimet, 122 mm ja 152 mm tykistöjärjestelmät). Sotatoimista johtuvat siviilitappiot lisääntyivät, samoin siviilikohteiden tulittaminen erilaisilla asejärjestelmillä.

Helmikuun ikävin tapahtuma oli epäilemättä useamman siviilin hengen vaatinut miinaan ajo. Lauantaina (23.2.2019) noin kello 12:30 miehitetystä Donetskista Olenivkan kautta kohti demarkaatiolinjaa ajanut Hyundai tila-auto/pikkubussi ajoi panssarimiinaan lähestyessä venäläisjoukkojen kontrolloimaa tarkastusasema-aluetta kaupungin alueella.

Alueelta saatujen tietojen mukaan tila-auto ajoi tien piennaralueelle, jossa se ajoi panssarimiinaan, räjähtäen tuhoisin seurauksin. Kaksi tila-autossa ollutta siviiliä kuoli räjähdyksen seurauksena kolmen joutuessa sairaalahoitoon, sairaalahoitoon joutuneista kaksi loukkaantui vakavasti.

Tuhoutunut Hyundai pikkubussi Olenivkassa tiellä A288 eli H20. (1)




















Helmikuussa Ukrainan hallinnassa olevien alueiden siviilikohteita tulitettiin lukuisia kertoja, tulituksissa vaurioitui tai tuhoutui 12 erilaista siviilirakennusta ja vammautui neljä siviiliä. Etenkin helmikuun toisella puoliskolla siviilikohteita tulitettiin toistuvasti raskailla asejärjestelmillä. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta miehitetyn Horlivkan alueelta ammuttiin ainakin yksi laserohjattu 152 mm 2K25 Krasnopol -tykistökranaatti Novoluhansken alueelle, tulituksessa tuhoutui täysin asuinrakennus piharakennuksineen. Onneksi iäkäs asukas selvisi tulituksesta pintanaarmuin.



päivämäärä
paikkakunta
asejärjestelmä
huom.
14.2.2019
Novoluhanske
152 mm
Krasnopol laserohjattu tykistökranaatti
18.2.2019
Vodiane
152 mm

19.2.2019
Vodiane
82 mm krh

20.2.2019
Zolote-4
30 mm
AGS-17 ”Plamja”
24.2.2019
Novooleksandrivka
120 mm krh

24.2.2019
Zolote-4
120 mm krh

25.2.2019
Novoluhanske
82 mm ja 120 mm krh

28.2.2019
Troitske
82 mm krh


Ukrainan asevoimien tappiot 1. – 28. helmikuuta ovat kahdeksan kuollutta ja 38 sotatoimissa haavoittunutta, vastaavat lukemat tammikuulta  2019 sotatoimialueella olivat 7 kuollutta ja 23 haavoittunutta ukrainalaissotilasta ja upseeria. Taisteluiden intensiteetin kasvu näkyy jonkin verran kasvaneina tappiolukuina mutta yhtälailla venäläisjoukkojen entisestään lisääntyneenä epäsuorantulen käytöllä.

Tammikuuhun verrattuna Venäjän johtamat joukot tulittivat helmikuussa selkeästi enemmän ukrainalaiskohteita Minsk II -sopimuksessa kielletyillä raskailla asejärjestelmillä. Yleisimmin käytetty asejärjestelmä epäsuorassa tulessa olivat 82 mm kranaatinheittimet, niiden lisäksi 120 mm kranaatinheittimiä käytettiin selkeästi tammikuuta enemmän, aivan kuten 122 mm ja 152 mm tykistöjärjestelmiäkin. Helmikuussa miehitetyiltä alueilta käsin ammuttiin myös yksittäisiä 122 mm raketteja ukrainalaisasemiin, yksittäiset raketit ammuttiin todennäköisesti yksiputkisella kolmijalalle sijoitettavalla Grad-P:llä raketinheittimellä (kuva alla).

122 mm 9P132 Grad-P. (2)
















Kuvaavaa helmikuun taisteluille oli myös se, että Ukrainan asevoimien yksiköt ja niitä tukevat joukko-osastot tuhosivat useita Venäjän ja sen proxy-joukkojen ajoneuvoja, joukossa myös panssaroituja ajoneuvoja, panssarintorjuntaohjuksin tai kranaatinheittimin. Panssarintorjuntaohjuksilla tuhottiin myös vihollisen linnoitettuja pesäkkeitä, yleisesti käytetty panssarintorjuntaohjus oli ukrainalainen Stugna-P.  Samoin vastatykistötulta (tulituksessa käytettiin kranaatinheittimiä) kohdistettiin useita kertoja ilmatiedustelun avustamana venäläisjoukkojen asemiin ja varastoihin. Lentotiedustelussa ukrainalaisjoukot hyödynsivät joko nelikoptereita tai mini-tiedustelulennokkeja.

Ukrainalaislähteiden mukaan tämän vuoden puolella Venäjä ja sen tukemat proxy-joukot ovat suorittaneet miehittämättömillä tiedustelulennokeilla/ nelikoptereilla enemmän kuin 170 tiedustelulentoa   Ukrainan ilmatilassa, esim.  14. – 20. helmikuuta välillä Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat joukot rekisteröivät 38 venäläisjoukkojen suorittamaa tiedustelulentoa lennokeilla Ukrainan ilmatilassa. Tällä hetkellä lentoja on keskimäärin kolme vuorokaudessa.

Tiedustelulentojen lisäksi miehitetyillä alueilla etenkin ns. aluepuolustusjoukkoihin kuuluvat yksiköt ovat suorittaneet tiedustelulentoja sekä pienimuotoisia ilmaiskuja siviilikäyttöön tarkoitetuilla, kustomoiduilla, nelikoptereilla. Tällaisen kustomoidun nelikopterin ukrainalaisjoukot pudottivat tammikuun puolella Svitlodarskin alueella, kyseiseen kopteriin oli asennettu 30 mm automaattikranaatinheittimen VOG-17M -kranaatti räjähdelastiksi.

Venäläisten tiedustelulennokkien pääasialliset operointialueet 2/2019.























Lennoista kaksi on ylittänyt maiden välisen rajan, toinen miehitettyjen alueiden ulkopuolelta Luhanskin oblastin alueelta Venäjältä suoraan Ukrainan ilmatilaan ja toinen vastaavasti lensi Venäjältä Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden ylle Berestoven alueen kohdalta palaten saman alueen kautta Venäjän ilmatilaan, jälkimmäisessä tapauksessa lennokki tunnistettiin venäläiseksi Forpost -tiedustelulennokiksi, joka pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin, jollaisista Venäjän puolustusministeriö teki Israelin kanssa kaupat v. 2010. Valtaosa venäläisten lentotiedustelusta lähtee ja palaa takaisin sen Ukrainalta miehittämille Donbasin alueille.

Osa muistakin tiedustelulennokeista on kyetty tunnistamaan, joukossa on ollut muun muassa Orlan-10 ja minikokoisia Granat-1 sekä Eleron-3SV mallisia tiedustelulennokkeja, jollaisen ukrainalaisjoukot pudottivat maaliskuun 1. 2019 Svitlodarskin alueella.

Miehitetyltä Krimin niemimaalta Venäjän ilmavoimat suoritti helmikuussa tiedustelu- ja valvontalentoja Mustanmeren sekä Asovanmeren ylle. Kalustona oli pääasiassa Sukhoi Su-27 ja Su-30 ilmaherruus-/monitoimihävittäjät ja Sukhoi Su-24MR tiedustelukoneet sekä Beriev Be-12 merivalvontaan/sukellusvenetorjuntaan tarkoitetut lentoveneet. Yhtälailla Venäjä on suorittanut säännöllisiä tiedustelulentoja maidenvälisellä koillisella maarajalla, sekä Rostovin oblastin alueelta Asovanmeren ylle. Tiedustelukoneilla suoritettavia lentoja manner-Venäjältä Ukrainan alueiden tuntumaan on 2-3 lentoa viikossa, joiden päälle tulevat tunniste- ja muut lennot muilla lentokoneilla sekä helikoptereilla.


Donetskin pommi-iskut 18. helmikuuta

Aamulla ennen kello 08:00 helmikuun 18. Donetskin keskustassa räjähti 2 – 3 pientä räjähdettä, räjähteistä yksi räjähti lähellä Park Inn hotellia, jossa muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat asuvat ja jossa heillä on asemapaikka. Samassa hotellissa yöpyvät myös alueella vierailevat ulkomaalaisen median edustajat. Toinen pienitehoisista räjähteistä räjähti noin 300 metrin päässä ensimmäisestä pommista lähellä Donetskin keskustassa sijaitsevia miehitysvoimien haltuunsa ottamia hallintorakennuksia, joita paikallinen propagandamedia sekä venäläismediat nimittävät Donetskin ”kansantasavallan” hallintorakennuksiksi. Alueella on myös Donetskin ”kansantasavallan” tämän hetkisen johtajan Denis Pushilinin asunto. Kuulohavaintojen mukaan alueella räjähti myös kolmas pienitehoinen räjähde. (3)

Olin samana päivänä yhteydessä Donetskiin, keskustelin kahden henkilön kanssa. Kumpikin oli kuullut pommi-iskuista, toinen heistä oli keskustellut henkilön kanssa, joka oli ollut kaupungin keskustassa räjähdyshetkenä. Siitä huolimatta, että räjähdykset tapahtuivat kaupungin ytimessä, ne eivät vaikuttaneet millään tapaa elämään keskustan ulkopuolella.

Paikalliset – venäläisten rahoittamat – propagandajulkaisut ynnä venäläispropaganda levittivät kuitenkin ”uutista”, jonka mukaan ukrainalaiset iskivät ”tiedustelulennokeilla” Donetskiin. Se, että asukkaat eivät kertoneet havainneensa tiedustelulennokkeja kertaakaan, eikä sotilaallinen toiminta millään muotoa muuttunut kaupungissa – Donetskin keskustan puolustus ei tehostunut seuranneina päivinä – kertoo omalta osaltaan sen puolesta, että kyse on aivan jostain muusta kuin ulkoisesta hyökkäyksestä. Onkin hyvin todennäköistä, että tämä pommi-iskujen sarja oli muistutus paikalliselle ”poliittiselle eliitille” komentosuhteista, muistamme, että viime vuonna Donetskin ”kansantasavallan” militanttikomentaja – sotarikollinen – Aleksandr Zahartšenko kuoli pommiattentaatissa, ja seuranneessa puhdistuksessa valtaan nousi Denis Pushilin, joka sai ”avukseen” joukon virkamiehiä Venäjältä.

Nämä pommiattentaatit ja iskut ovat arkea miehitetyillä alueilla, alueen johto ratkoo välejään tarvittaessa attentaatein mutta myös Venäjä ”poistaa päiviltä” heille epämieluisaa tai tarpeettomaksi käynyttä väkeä pommi-iskuilla tai muin keinoin (palkkamurhat, teloitukset). Tällaisia pommiattentaatteja käytetään myös maskirovkana (siirtämään huomio Venäjän toimista Ukrainassa toisaalle – Ukrainaan).

Donetskin alueella, kaupungin itäpuolella Makiivkassa, suoritettiin 25. helmikuuta 2019 pommi-isku-yritys Donetskin ”kansantasavallan” ”sisäministeriön” yksikön komentajaa vastaan. (4) Pommi oli sijoitettu häntä kuljettaneen auton alustarakenteisiin, komentaja selvisi attentaatista hengissä. Räjähdys tapahtui yhdessä ”Somali” pataljoonan tukikohdista. Käynnissä olevan sodan kuluessa lukuisiin sotarikoksiin syyllistyneen pataljoonan komentajana on toiminut attentaatissa helmikuussa 2017 surmattu, itsekin sotarikoksiin syyllistynyt, Mikhail ”Givi” Tolstykh.

Se, että Donetskissa ja miehitetyillä alueilla kyetään suorittamaan pommi-iskuja kohteissa, joiden vartioinnin pitäisi olla tiukkaa, kertoo omalta osaltaan sen, että nämä paikalliset militanttikomentajat ja muu eliitti ovat itsekin pelinappuloita, joista tarvittaessa päästään eroon tavalla tai toisella. Toisinaan riittää ohjeistus poistua alueelta, näin kävi donetskilaiselle Andrei Purginille, joka sodan alettua sai hetken nauttia hedelmistä, kunnes ristiriidat muun muassa Denis Pushilinin kanssa johtivat siihen, että hänen oli poistuttava miehitetystä Donetskista ”turvallisemmille vesille”. Kaikissa tapauksissa tämä alueelta poistuminen ei kuitenkaan riitä vaan kohdehenkilö, syytä tai toisesta johtuen, halutaan poistaa päiviltä. Toisinaan syynä ovat henkilön omat teot, mutta esim. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla syyt ovat usein monitahoisemmat, ja eräs niistä on tarve pitää nämä militanttikomentajat ja paikallinen eliitti ”varpaillaan”, muistuttaa heitä heidän kuolevaisuudesta.


Marko


2. Kuva sivulta zik.ua.

Ukrainan asevoimien tappiolukemat Операція об'єднаних сил / Joint Forces Operation Facebook-sivulta sekä unian.info -verkkosivulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.