Venäjän massiivisin ohjus- ja lennokki-isku Ukrainaan helmikuussa 2022 alkaneen laajamittaisen hyökkäyssodan aikana

 

Viime viikolla Venäjä uhkasi iskeä massiivisesti Ukrainaan, jollei Ukraina salli järjestettävän paraatia Moskovassa voitonpäivänä, 9. toukokuuta. Ukraina suostui Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin junailemaan kolmen päivän tulitaukoon (9.–11. toukokuuta 2026), (1) eikä iskenyt laajamittaisesti Venäjälle tulitauon kuluessa. Ei vaikka sovittu tulitauko rikkoutui 9. toukokuuta vastaisena yönä venäläisten tulittaessa rintamalinjan tuntumassa ja maiden välisellä rajaseudulla sijainneita ukrainalaiskaupunkeja ja kyliä. Toukokuun 9. päättyneen tulitauon jälkeen jännitys Ukrainassa alkoi nousta Venäjän ryhtyessä valmistelemaan Kaukotoimintailmavoimien kalustoa tulevaan pommituslentoon, valmistelun aloittaminen indikoi sitä, että laajamittainen ohjushyökkäys on edessä tulevina päivinä.

Ukrainan viimekesäisen Operaatio Hämähäkinverkon jälkeen Venäjä veti Kaukotoimintailmavoimien kalustoa entistä kauemmas Ukrainasta. Osa kalustosta sijoitettiin yli 6000 kilometrin päähän Ukrainasta, Ukrainkan lentotukikohtaan Amurin alueelle Venäjällä, josta ne siirretään lähemmäs Ukrainaa, esim. Engels-2 lentotukikohtaan Saratovin lähellä tai Olenjan lentotukikohtaan Kuolan niemimaalla vasta operaation valmisteluvaiheessa (tavallisesti 2–3 vuorokautta ennen operaatiota).

 

Venäjän massiivinen lennokki- ja ohjushyökkäys Ukrainaan 13.–14. toukokuuta 2026

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi keskiviikon vastaisen yön ja keskiviikkopäivän (13. toukokuuta 2026) aikana yli 892 erilaista lennokkia kohteisiin Ukrainassa. (2) Venäjän iskut One Way Attack-lennokeilla eli OWA-lennokeilla kohdistuvat käytännössä kaikkialle Ukrainaan. Ukrainan ilmavoimien mukaan hyökkäyksen painopistealue oli Puolaan rajoittuva läntinen Ukraina: Rivnen, Volynin ja Lvivin alueet sekä Karpaattien alue, käsittäen Taka-Karpatian eli Zakarpattian, Ivano-Frankivskin sekä Tšernivtsin alueet.

Venäjän operaation toinen painopiste oli vaikuttaa Ukrainan rataverkkoon ja rautatiekalustoon. Se iski keskiviikkona yli kahteenkymmeneen kohteeseen Ukrainan rautatieverkossa, kohteisiin kuuluivat varikot, rataverkon sähkönsiirtoasemat, sillat ja junakalusto jne. Kovelissa, Volynin alueella (noin 60 kilometriä Ukrainan ja Puolan rajalta) Venäjä iski rautatieaseman ympäristöön yhdellä tai useammalla OWA-lennokilla. Ukrainan kansallisen rautatieyhtiö Ukrzaliznytsian mukaan keskiviikkoisissa iskuissa kuoli kaksi työntekijää ja loukkaantui kaksi työntekijää. (3)

Venäjän Ukrainaan kohdistuneessa ilmaoperaatiossa menehtyi keskiviikkona 13. toukokuuta 2026 ainakin kuusi siviiliä, eriasteisesti loukkaantui yli kaksikymmentä siviiliä. Poikkeuksellista operaatiossa oli käytettyjen OWA-lennokkien lukumäärän ohella se, että Venäjä reititti osan lennokeista lentämään Moldovan ilmatilan kautta, poikki maan etelästä pohjoiseen jopa satojen kilometrien matkan. Havaintoja Venäjän laukaisemista Shahed-tyyppisistä OWA-lennokeista tehtiin useilla paikkakunnilla. Yksi sellainen kuvattiin lentämässä Bălťin kaupungin yllä kohti pohjoista, 55 kilometriä Ukrainan ja Moldovan välisestä rajasta. (4) Moldovan puolustusministeriö on vahvistanut tapahtuneen. Venäjä on aiemminkin reitittänyt OWA-lennokkejaan lentämään Moldovan ilmatilan kautta, keskiviikosta teki poikkeuksellisen lentomatka sekä ajankohta – päiväsaika.

Ukrainan puolustusministeriön neuvonantajana toimiva henkilö arvioi keskiviikkoiltana Venäjän jatkavan yöllä aloittamaansa laajaa lennokkihyökkäystä massiivisilla ohjusiskuilla ja uusilla OWA-lennokki-iskuilla keskiviikon ja torstain välisenä yönä, jatkaen operaatiota torstai päivään saakka. (5) Valitettavasti esitetty arvio osui oikeaan, Venäjä jatkoi rajuja iskujaan Ukrainaan keskiviikon ja torstain vastaisena yönä, jatkaen iskujaan torstaiaamupäivän ajan.

Toisin kuin keskiviikkona, torstain operaation kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa OWA-lennokkien ohella kymmenittäin erilaisia ohjuksia. Venäjän kaukotoimintailmavoimien strategisista pommikoneista laukaistiin Ukrainaan 35 kappaletta H-101 risteilyohjuksia ja MiG-31K torjuntahävittäjistä 3 hypersoonista H-47M2 Kinžal -ohjusta. Lisäksi Venäjä laukaisi 18 ballistista Iskander-M ohjusta ja 675 erilaista OWA-lennokkia, joista valtaosa oli Shahed-tyyppisiä OWA-lennokkeja. (6) Venäjän laukaisemista ohjuksista valtaosa oli kohdistettu Kiovaan ja Kiovan alueelle – risteilyohjuksia oli reititetty saapumaan alueelle kolmelta eri suunnalta. Hypersoonisista ohjuksista kaksi oli kohdistettu Kiovaan ja kolmas Starokostjantyniviin, Hmelnytskyin alueella.

Kerrostalo Kiovassa, johon osui ainakin yksi Venäjän laukaisema H-101 risteilyohjus, kuva © ДСНС Киева. 

Kiovassa ainakin yksi H-101 risteilyohjus osui Harkivskan eli Harkovan metroaseman lähellä sijainneeseen kerrostaloon (sijainti: 50.403209, 30.655081), romahduttaen osan siitä. (7) Raivausten päätyttyä perjantai iltapäivällä raunioista on kaivettu esiin 24 ihmisen ruumiit, kuolleista 3 on lapsia. Ohjusiskussa vammautui 48 ihmistä. (8) Pääkaupunki Kiovaa ympäröivällä Kiovan alueella Venäjän laajamittaisen ohjus- ja lennokkihyökkäyksen seurauksena loukkaantui torstaina yhteensä seitsemän siviiliä, joista yksi on lapsi. Kiovassa ja Kiovan alueella Venäjän kohteina oli ukrainalaisen energia-alan konsernin DTEK’in mukaan myös Ukrainan energiahuollon kohteet, kuten sähkönsiirtoasemat ja korkeajännitelinjat.

Venäjä iski keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja torstaina aamupäivällä OWA-lennokeilla myös muualle Ukrainaan. Torstain vastaisena yönä tehdyssä hyökkäyksessä loukkaantui Odesan alueella kaksi siviiliä; Ševtšenkon piirissä Harkovassa Venäjän iskussa loukkaantui ainakin 28 siviiliä. Edellisten lisäksi Venäjä on tulittanut torstaina alueita Ukrainassa rintamalinjan tuntumassa ja maiden välisellä rajalla Sumyn alueella epäsuoralla tulella. Družkivkassa, Donetskin alueella, Venäjän ilmaiskussa kuoli kaksi siviiliä ja vammautui siviili. (9)

Venäjä on myös iskenyt useilla paikkakunnilla siviilikohteisiin First-Person View- eli FPV-drooneilla. Etelässä Hersonissa venäläiset jatkoivat ”ihmissafaria” FPV-drooneilla tavanomaiseen tapaansa. Varhain aamulla alkaneissa iskuissa on kuollut ainakin yksi siviili ja loukkaantunut eriasteisesti ainakin kaksi siviiliä. (10) Venäläisjoukot iskivät FPV-droonilla myös YK:n humanitaarisen mission ajoneuvoon Hersonissa. (11 ja 12) YK:n eräs ongelma on se, etteivät sen edustajat halua nimetä tekijää edes selkeissä tapauksissa tuomitessaan iskun. (13) Venäjällä tällainen kyvyttömyys tulkitaan pelkuruutena, mikä todennäköisesti jopa lisää vastaavien iskujen toteutumisen mahdollisuutta.

Kuvakollaasi venäläisten fpv-droonin osumisesta YK:n humanitaarisen mission ajoneuvoon Hersonissa. 

Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa 13.–14. toukokuuta 2026, 36 tunnin aikana ainakin 1567 erilaista OWA-lennokkia ja 56 erilaista ohjusta. (14) Lisäksi se suoritti rintamalinjan tuntumassa sijaitseviin kohteisiin pommituslentoja ilmavoimiensa rynnäkkökoneilla sekä taktisilla pommikoneilla. 13. ja 14. toukokuuta Venäjän ilmaiskuissa ja ohjushyökkäyksissä sekä lennokki-iskuissa on kuollut ainakin 33 siviiliä ja vammautunut eriasteisesti vähintään 108 siviiliä. Tässä kohdin meidän on hyvä muistaa se, että Venäjä tulittaa erilaisilla asejärjestelmillä siviilikohteita rintaman tuntumassa ja maiden välisellä rajaseudulla, näihin kohteisiin pelastusviranomaiset pääsevät viiveellä ja osan ensihoidosta ja ihmishenkien pelastamisesta tekevät Ukrainan asevoimien lääkintämiehet ja -naiset sekä vapaaehtoiset ensihoitoryhmät – nämä siviiliuhrit päivittyvät hyvin harvoin päiväkohtaisiin tilastoihin.

Marko

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-299032

2. https://t.me/kpszsu/61764

3. https://x.com/TWMCLtd/status/2054742463290486908

4. https://x.com/JulianRoepcke/status/2054582281180795059

5. https://x.com/front_ukrainian/status/2054601073914999255

6. https://x.com/KpsZSU/status/2054814278922682647

7. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2054995451875602810

8. https://x.com/KaterynaLis/status/2055236179642007976

9. https://x.com/EuromaidanPress/status/2054925363323551799

10. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/2054885834185142329

11. https://x.com/Prokudin__/status/2054839978509717900

12. https://x.com/ShaunPinnerUA/status/2055326848519749888

13. https://x.com/OCHA_Ukraine/status/2054964379372728700

14. https://defence-blog.com/russia-launches-record-drone-and-missile-assault-on-ukraine/

Venäjän terrorisotaa Ukrainassa: mistä ”ihmissafarissa” on kyse?

 

Tämä kirjoitus on päivitetty ja ajantasaistettu kirjoitus joulukuussa julkaisemastani ”Stop Human Safari –mielenosoitus Helsingissä ja mistä ’human safarissa’ on kyse?”-kirjoituksesta. Kirjoituksestani olen myös poistanut mielenosoitustapahtuman kuvauksen epärelevanttina. Kirjoitusta täydentää katsaus tämän hetken katastrofaalisesta tilanteesta venäläisten miehittämässä Oleškyn pikkukaupungissa Dneprin ja Konka-joen eteläpuolella.

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”human safarista” eli ”ihmissafarista” alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. On kuitenkin todennäköistä, että venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” – jota nimeä tästä venäläisten harjoittamasta rikollisesta toiminnasta käytän kirjoituksessani – viikkoja tai kuukausia aiemmin. Tuona ajankohtana ukrainalaiset eivät välttämättä ymmärtäneet toiminnan todellista luonnetta ja tahallisuutta. On kerrottu venäläisten motiivina toiminnalleen olevan droonioperaattoreiden kouluttaminen tehtäväänsä. Mikä voi alkuperäisenä syynä pitää paikkansa venäläisten toiminnalle mutta tällä hetkellä toiminnan laajuus viittaa mielestäni myös siihen, että ihmissafarista on muodostunut osa heidän siviileihin kohdistamaa terrorisodankäyntiä. Ja vaikka ihmissafarin alkuperäinen motiivi olisikin droonioperaattoreiden kouluttaminen, ei se missään nimessä vähennä toiminnan rikollista luonnetta. Ihmissafari alkoi etelässä venäläisten hyökätessä aseistetuilla drooneilla siviilikohteisiin Ukrainan kontrolloiman Hersonin alueen (kaupunki ja oblast) alueella, mutta etenkin viime vuoden ja tämän vuoden aikana ovat venäläisjoukot muillakin rintamalohkoilla ottaneet ihmissafarin osaksi terrorisodankäyntiään. Sumyn alueella venäläiset metsästävät drooneilla erityisesti palo- ja pelastusajoneuvoja sekä ambulansseja. (1)

Venäläiset iskivät pakettiautoon FPV-droonilla Hersonissa, alkuperäinen kuva: ДСНС Херсонщини.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmissafarissa on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (2)

Venäläiset miehittivät Hersonin 2. maaliskuuta 2022 ja reilua kahdeksaa kuukautta myöhemmin 11. marraskuuta kaupunki vapautettiin miehityksestä Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin myös muita taajamia Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkialueelle sekä muille vapautetuille alueille toistuvasti epäsuoraa tulta. He yrittivät myös lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurimman vaikutuksen kohdistuessa kuitenkin Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin, nimittin Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa on alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla. Ihmissafari (engl. human safari) oli jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin saattoi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (3)

Kuten aiemmin viittasin, alkukesästä 2024 ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooneilla tekemistään siviileihin tai selkeisiin siviilikohteisiin kohdistuneista iskuista etelässä Hersonin ympäristössä. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujen rinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, joilla siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu: eilen drooni vain lensi päiden yllä, mutta tänään se törmäkin siviileihin räjähtävällä voimalla. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (4)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla jopa suoraan ihmisten koteihin. He saattoivat lennättää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla vuoden 2025 heinäkuussa tekemänsä isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (5 ja 6) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on selkeä sotarikos!

Human Safari-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ihmissafari-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (7) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ihmissafaria koko vapaan Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. Venäläisjoukot ovat tehneet myös yksittäisiä ihmissafari-iskuja miehittämillään alueilla Hersonin oblastia.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (8) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena vuoden 2025 syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin. Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Ihmissafarin julmiin puoliin kuuluu se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Ukrainassa ukrainalaisten rinnalla taistellut entinen merijalkaväensotilas Eddie Etue kuvasi toiminnan olevan venäläisille ”peliä”. (9) Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ihmissafarissa käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa tuhoa aikaan, ihmisten vammojen kuormittaessa muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yleisradion ihmissafaria käsitelleessä artikkelissa (11. lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (10)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (11) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (12)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (13) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ihmissafari yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ihmissafariin).

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ihmissafari on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (14) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (15) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Viime vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ihmissafarissa, vammautuneiden lukumäärä nousee yli 2000 siviiliin. Lisäksi lähes 3000 kotia on vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän drooni-iskujen seurauksena rintaman tuntumassa etelässä. (16) Venäläisten aloittaessa ihmissafarin kesällä 2024, heidän yleisesti käyttämän VT-40 nelikopterin kantama oli keskimäärin 7–10 kilometriä. (17) Valokuituohjattavien droonien yleistyttyä vuonna 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen myös ihmissafarissa käytettyjen nelikoptereiden kantama on lisääntynyt. Esimerkiksi Kramatorskissa, Donbasin alueella venäläiset iskivät jo viime vuoden lokakuussa valokuituohjattavilla FPV-drooneilla noin 20 kilometrin päässä rintamasta oleviin kohteisiin. (18)

 

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Venäläiset etenivät Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevaan Olešky'in suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Siitä päivästä lähtien tämä vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva pikkukaupunki on ollut miehitysjoukkojen hallinnassa.

Miehitysvuosien kuluessa kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema on heikentynyt heikentymistään. Tammikuussa 2023 miehittäjien organisoima ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla rannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi – määräys koski myös Oleškyn kaupungin sairaalaa. Puolivuotta tästä eteenpäin, 6. kesäkuuta 2023 venäläiset räjäyttivät Kah’ovkan vesivoimalan padon, jonka seurauksena tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle alavalla Dneprin vasemmalla rannalla – myös Oleškyssa. Miehittäjä esti tuolloin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin voimakeinoin – myös ampumalla siviilejä. Miehittäjän edustajien mukaan tuolloin kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan Kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjähdyksen ja sitä seuranneen tulvan (ja väkivallan) seurauksena kuoli satoja siviilejä.

Nyt Oleškyn jäljellä olevia asukkaita kohtaa aivan toisenlainen vaara. Miehittäjä on saartanut koko kaupungin, kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole tuotu juuri lainkaan ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja ruoaksi, (19) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (20)

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškiin tuoneen siviilin. (21) 

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportoi vastaavaa viestiä kaupungin epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään mahdollisuutta lähteä kaupungista. (22) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystan’iin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki pidempi ja raskaampi. (23) Tätä on Venäjän miehittämä Eurooppa vuonna 2026 – nälkää, epätoivoa ja jatkuvaa kuolemanpelkoa: miehitys ei ole rauha!

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn ihmissafari-dokumentointiin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Esimerkit tammikuulta ja helmikuulta 2026.

2. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

3. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

4. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

5. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

6. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

7. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

8. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

9. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

10. https://yle.fi/a/74-20116813

11. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/09/08/7529790/

12. https://united24media.com/latest-news/russia-drops-deadly-butterfly-mines-on-kherson-ambulances-damaged-in-overnight-attack-13397

13. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

14. https://www.politico.eu/article/russia-war-crime-civilian-ukraine-kherson-region-united-nations/

15. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/05/un-commission-concludes-russian-armed-forces-drone-attacks-against-civilians  (raportti, pdf-tiedosto).

16. https://docs.un.org/en/A/80/497  s. 5.

17. https://x.com/sambendett/status/1690037507990204417

18. https://x.com/UkrReview/status/1974927368268689829

19. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

20. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

21. https://t.me/kherson_non_fake/27538

22. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

23. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

#StopHumanSafari #HumanSafari  

On kevät, eikä Venäjän onnistunut talven terroripommituksillaan nujertaa Ukrainaa ja ukrainalaisia

 

Syksyllä, viikkoja ennen talven koittoa, ennustettiin kohtalokasta talvea Ukrainalle. Lokakuun viimeisinä päivinä pitkän uran toimittajana ja kirjeenvaihtajana tehnyt Roger Boyes varoitti The Times’issa julkaistussa analyysissaan, ettei Kiova ja Ukraina selviä kevääseen:

”I hate to say it, but Kyiv won’t last till spring. For all the EU’s rousing words, there just isn’t the money or the will to keep defending Ukraine”. (1) Analyysin terävimmän kärjen kohdistuessa muihin, kuin ukrainalaisiin.

Neljä kuukautta myöhemmin voimme todeta Ukrainan ja ukrainalaisten selvinneen talvesta ja Venäjän terroripommituksista, joilla maa totisesti pyrki nujertamaan ukrainalaisten taistelutahdon. Mennyt talvi oli sikälikin poikkeuksellinen, että aivan kuten meillä täällä Suomessa, niin myös Ukrainassa koettiin ankaria pakkaskausia, joiden aikana lämpötila laski reiluun pariin kymmeneen pakkasasteeseen huomattavassa osassa Ukrainaa.

Venäjän Odesaan 18.–19. tammikuuta 2026 kohdistaman hyökkäyksen vaurioittamaa energiainfrastruktuuria, osakuva laajemmasta kuvasta. © ДТЕК 2026. 

Näiden pakkaskausien aikana Venäjä pommitti hyvin voimakkaasti Ukrainan energiasektoria, sähkönsiirtoverkkoa sekä sähköasemia. Se iski ohjuksin ja erilaisin lennokein toistuvasti sähköä- ja lämpöä tuottaviin voimaloihin kuin myös sähkönsiirtoasemiin pimentäen näin kokonaisia kaupunkeja – joulukuun, tammikuun ja helmikuun laajojen iskujen seurauksena ikävimmillään yli miljoona Kiovan ja sen ympäristön asukasta oli päivien ajan ilman lämpöä ja sähköä. Energiakonserni DTEK:in mukaan Venäjän 27. joulukuuta 2025 vastaisena yönä tekemien iskujen seurauksena noin puolimiljoonaa perhettä Kiovassa oli ilman sähköä, ja Kiovan aluehallinnon johtajan mukaan Kiovan alueella (pääkaupungin ympärillä oleva alue) yli kolmesataatuhatta kuluttajaa oli ilman sähköä Venäjän massiivisen hyökkäyksen seurauksena. (2) Helpottaakseen asukkaiden arkea, Kiovaan perustettiin talvikuukausina lukuisia hätäpisteitä, joissa sähköä ja lämpöä tuotettiin generaattoreilla ja joissa asukkaiden oli edes hetki mahdollista levähtää. (3) Ukrainalaiset kymmenissä kaupungeissa joutuivat elämään menneen talven näin.

Venäjän terroripommitukset venyttivät voimaloita ja energiaverkkoa korjaavan henkilökunnan kestokyvyn äärimmilleen. He joutuivat työskentelemään yhtämittaisesti päiväkausia epäinhimillisissä oloissa, improvisoiden, jotta saisivat edes väliaikaisesti voimalat tai sähköverkot toimintakuntoon. Ja samalla he joutuivat itse elämään Venäjän lennokki- ja ohjusiskujen pelon alla. Venäjä iski yksistään Kiovan alueella useisiin sähkö- ja lämpö- sekä yhdistelmävoimaloihin useita kertoja, sama päti siirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin. Järjestelmällisillä, Ukrainan energiasektoriin kohdistamilla iskuilla, Venäjän tarkoituksena oli vaikuttaa Ukrainan yhteiskunnan toimintakykyyn sekä kansalaisten kykyyn selviytyä ankarasta talvesta. Venäjän iskut Ukrainan energiasektoriin vaikuttivat yli 15 miljoonan ukrainalaisen arkeen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Venäjän iskuilla oli merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ukrainalle. Iskujen aiheuttamien aineellisten vahinkojen arvioidaan nousevan 15 miljardiin euroon, ja ne vaurioittivat 60 prosenttia Ukrainan voimalaitoksista. Voimalaitosten lisäksi Venäjä iski talven kulussa useita kertoja Ukrainan polttoainevarastoihin, kohteiden joukossa oli myös Biltše-Volytsko-Uhersken maanalainen kaasuvarasto, joka on Ukrainan suurin laatuaan. (4)

Seuraavaksi poimintoja Venäjän talvikuukausina tekemistä iskuista Kiovan ja Kiovan alueen voimalaitoksiin:

- 26.–27. joulukuuta 2025: Kiovan vesivoimalaitos; Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6; Darnytskan Tets eli Darnytskan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos; Tripilskan Tets.

- 30. joulukuuta 2025: Kiovan Tets-5.

- 8.–9. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 12.–13. tammikuuta 2026:

- 23.–24. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 3. helmikuuta 2026: Darnytskan Tets – yksikkö vaurioitui Venäjän ohjus- ja lennokki-iskun-kombinaatiossa hyvin pahoin. Ukrainan energiaministeri Denys Šmyhalin mukaan Darnytskan Tetsin korjaaminen vie huomattavan kauan aikaa. (5)

Venäjän laajat hyökkäykset Ukrainan sähkönsiirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin vaikuttivat suoraan myös Ukrainan pohjoisosien ydinvoimaloihin. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (engl. IAEA) pääjohtaja raportoi viime vuoden marraskuussa, että Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitosten kapasiteetti oli laskenut Venäjän 7. marraskuuta 2025 vastaisena yönä tekemän iskun vaurioitettua kriittisiä sähkönsiirtoasemia. (6)

Tämän vuoden tammikuun lopulla sekä helmikuun alkupuolella Ukrainan ydinvoimaloissa työskentelevät IAEA:n asiantuntijat rekisteröivät venäläisten lennokkien tunkeutuneen Rivnen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeelle. Venäjän helmikuun alkupuolella sähkönsiirtoasemiin sekä sähköverkkoon kohdistamien massiivisten ohjus- ja lennokkihyökkäysten takia Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitokset joutivat vähentämään sähköntuotantoaan, (7) mikä entisestään heikensi tilannetta Ukrainassa. Ukrainan sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on merkittävä. Esim. maaliskuussa 2025 ydinvoimalla tuotettiin 52 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä, vastaavasti lämpövoimalaitoksilla ja sähkön- sekä lämmön yhteistuotantolaitoksilla tuotettiin 32 prosenttia käytetystä sähköstä. (8)

 

Venäjän talvikuukausien terroripommitus numeroina

Kolmen talvikuukauden kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa lähes 19 000 erilaista droonia, yli 14 670 liitopommia, 738 erilaista ohjusta. (9) Venäjän laukaisemista drooneista suurin osa oli Shahed- tai Geran-2-tyyppisiä yhden suunnan hyökkäys-drooneja (engl. One-way attack- eli OWA-drone). Venäjä osti Iranista ensimmäiset Shahed-136-droonit elokuussa 2022. Geran-2-nimellä tunnettua versiota iranilaisesta Shahed-136 OWA-droonista valmistetaan Jelabugan tehtaalla Alabugan erityistalousalueella Venäjän Tatarstanissa. Geran-2 OWA-drooni on ”päivitetty versio” Shahed-136-droonista.

Venäjä teki helmikuussa kaikkensa katkaistakseen ukrainalaisten selkärangan. Viimeisenä talvikuukautena se laukaisi Ukrainaan 288 erilaista ohjusta ja yli 5 000 erilaista droonia. (10) Helmikuun viimeisenä viikkona Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa yli 1720 erilaista droonia ja lähes 1300 liitopommia sekä yli 100 erityyppistä ohjusta. (11)

Venäjän käytössä olevien liitopommien kantama on 40 kilometristä noin 100 kilometriin. Valtaosa sen käyttämistä liitopommeista on perinteisiä lentopommeja, jotka on muutettu ”yhtenäisellä liito- ja korjausmoduulilla” eli UMPK:lla liitopommeiksi. Tällainen lisäosa voidaan asentaa esim. Venäjän käyttämiin FAB-sarjan pommeihin (suurin tällainen pommi on kolmen tonnin painoinen FAB-3000 pommi, jonka UMPK-lisäosalla varustettua liitopommia Venäjä on käyttänyt taistelusta Pokrovskista). Edellisten lisäksi Venäjä käyttää Ukrainassa myös KAB-sarjan liitopommeja. Liitopommeja Venäjä käyttää rintamalinjan tuntumassa sijaitsevia kohteita vastaan, sekä pommittaessaan kaupunkeja ja kyliä maiden välisellä rajavyöhykkeellä Tšernihivistä Harkovaan ylettyvällä vyöhykkeellä, esim. pommittaessaan Harkovaa liitopommeilla venäläiskoneiden ei tarvitse poistua maansa ilmatilasta.

Edellisten lisäksi Venäjä vaikutti maiden välisellä rajavyöhykkeellä sekä Ukrainassa rintamavyöhykkeeseen rajoittuviin alueisiin epäsuoralla tulella (tykistö, raketinheittimet ja kranaatinheittimet) sekä erilaisilla drooneilla, kuten FPV-droonit ja lyhyen kantaman hiipivät asejärjestelmät. Myös näillä asejärjestelmillä vaikutettiin paikallisesti Ukrainan energiasektoriin.

Venäjä hyödynsi Ukrainassa talven aikana tiedon hankinnassa, tiedustelussa sekä iskujen aiheuttamien vaurioiden dokumentoinnissa värväämiään paikallisia operaattoreina. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU pidätti talven kuluessa useita Venäjälle työskennelleitä henkilöitä. Eräässä tällaisessa tapauksessa he pidättivät Rivnen alueelta kotoisin olevan naisen, joka ehti työskennellä Venäjälle usealla paikkakunnalla. Kiovassa ja Kiovan alueella hänen tehtävänkuvaan kuului ohjata ohjuksia alueen sähkö- ja lämpövoimaloihin sekä dokumentoida niiden teknistä kuntoa Venäjän hyökkäysten jälkeen. Kiovan alueelta venäläiset lähettivät hänet ensin Odesaan ja sieltä hänet ohjattiin Ukrainan pohjoisosiin Tšernihivin alueelle. Odesassa ja Tšernihivin alueella hänen tehtävänkuvaan kuului tarkkailla ja välittää Venäjälle tietoa Ukrainan asevoimien kaluston liikkeistä kohti rintamaa. Kuulusteluissa nainen kertoi motiivikseen ”helpon rahan”. Vangittua naista uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus sotatilan aikana tehdystä maanpetoksesta. (12)

Ukrainan ilmapuolustuksen työskentelyä menneen talven mittaan hankaloitti ajoittain hyvinkin akuutti ohjuspula, esim. ajoittain osa Ukrainan lahjoituksina saamista MIM-104 Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän pattereista oli ilman ohjuksia. Käytännössä tämä oli (ja on) suoraa seurausta siitä, että Donald Trumpin tammikuussa 2025 alkaneella kaudella Yhdysvaltojen ase- ja ammustoimitukset Ukrainaan ovat laskeneet nollaan. Trumpin hallinto on myös hidastanut ja jopa estänyt muiden liittolaismaiden yhdysvaltalaislähtöisten asejärjestelmien ja ammusten toimittamista Ukrainaan. Tämän välillisen kiristämisen ja painostamisen avulla Ukrainaa on painostettu rauhaan Venäjän kanssa – lukijan on syytä muistaa, että rauhanneuvotteluissa Ukraina on ollut aloitteellinen ja neuvotteluhalukas vaikka Trumpin hallinto sitä syyttääkin neuvotteluiden jarruttamisesta.  

Yhdistyneiden kansakuntien Human Rights Monitoring Mission in Ukraine (HRMMU) raportin mukaan sodankäynnistä johtuvien siviiliuhrien lukumäärä joulukuussa 2025 pysyi korkealla tasolla, ainakin 157 siviiliä kuoli ja 888 siviiliä vammautui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (13) Tammikuussa 2026 HRMMU raportoi Ukrainassa kuolleen ainakin 161 siviiliä ja vammautuneen 757 siviiliä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (14) Helmikuun 2026 osalta HRMMU ei ole vielä julkaissut virallista raporttia.

Helmikuussa Venäjä teki joitakin yksittäisiä ja hyvin tuhoisia iskuja ohjuksilla tai drooneilla Ukrainaan, esim. 1. helmikuuta 2026 Venäjä iski Dnipropetrovskin alueella droonilla linja-autoon, joka oli kuljettamassa kaivosmiehiä työvuorosta. Iskussa kuoli 12 siviiliä ja vammautui 16 siviiliä. (15) Venäjä teki 21.–22. helmikuuta 2026 laajan hyökkäyksen Ukrainaan erilaisin ohjuksin ja lennokein – hyökkäyksessä menehtyi ainakin 3 siviiliä ja vammautui yli 30 siviiliä. (16) Samana yönä (22. helmikuuta) Lvivissä tapahtuneessa – venäläisten tilaamassa – terrori-iskussa menehtyi yksi naispoliisi ja vammautui yli kymmenen poliisia ja muuta henkilöä. (17) Kyseessä oli ”double tap”-isku, jossa toinen pommeista räjähti poliisien saavuttua paikalle. Tässäkin tapauksessa tekijä oli värvätty Rivnen alueelta.

 

Apua ulkomailta Ukrainalle

Lähes parikymmentä eurooppalaista valtiota ”riensi” talvella auttamaan Ukrainaa selviytymään Venäjän laajamittaisista iskuista maan energiasektoriin. Yksittäisten eurooppalaisten valtioiden lisäksi Europan unioni lahjoitti 445 erilaista generaattoria Ukrainaan rescEU-reserveistä. (18) Euroopan lisäksi Ukraina sai kaipaamaansa apua suurelta joukolta muita maita. Japani ja Kiina toimittivat runsaasti hätäapua eri muodoissa Ukrainaan, samoin Kanada osallistui Ukrainan tukeen.

Yhdysvallat oli allokoinut USAID:ista noin 250 miljoonan dollarin energia-avun Ukrainalle talvikorjauksiin ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön laajojen sähköverkkohyökkäysten jälkeen talvelle 2025–2026. Joe Bidenin hallinnon Ukrainalle myöntämää energia-apua ei ollut toimeenpantu tammikuun 2026 loppuun mennessä Donald Trumpin suljettua USAID:in. (19)

Suomi myönsi helmikuussa Ukrainalle humanitaarista apua 20 miljoonaa euroa Tuki Ukrainalle –budjettimomentilta. (20) Lisäksi Suomi toimitti helmikuussa 2026 lisää generaattoreita (52 kpl) helpottamaan Ukrainan energiapulaa. (21) Valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden rinnalla yksittäiset kansalaiset sekä vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset ovat toimittaneet Ukrainaan suuria määriä hätäapua ja usein hyvin joustavasti ja nopealla aikataululla kohteeseen saakka. Suomestakin lukuisat yhdistykset ovat osallistuneet tällaisen hätäavun keräämiseen ja toimittamiseen Ukrainaan – ilman vapaaehtoisten työpanosta ja kansalaisilta saatua rahoitusta tämä ei olisi mahdollista. Omasta ja ukrainalaisten ystävieni puolesta tuhannet kiitokset vapaaehtoistyöntekijöille ja lahjoittajille, Дякую!

Marko

Lähteet:

1. https://www.thetimes.com/comment/columnists/article/i-hate-to-say-it-but-kyiv-wont-last-till-spring-5vlv0mb8j

2. Атаковані Київська ГЕС, ТЕЦ-5, ТЕЦ-6, Дарницька та Трипільська ТЕЦ.

3. https://www.euronews.com/2026/01/20/almost-half-of-kyiv-without-heat-and-power-as-russia-batters-ukraines-energy-grid

4. https://www.oscepa.org/en/news-a-media/press-releases/2026/statement-of-the-parliamentary-support-team-for-ukraine-on-russias-overnight-attack-on-ukrainian-civilians-and-infrastructure

5. https://www.radiosvoboda.org/a/news-shmyhal-vidnovlennya-darnytska-tets/33668117.html

6. https://www.rbc.ua/rus/news/dvi-ukrayinski-aes-pratsyuyut-znizheniy-potuzhnosti-1763407603.html

7. https://www.kyivpost.com/post/69631

8. https://expro.com.ua/en/tidings/the-share-of-resin-the-structure-of-electricity-generation-in-march-2025-was-almost-9

9. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

10. https://x.com/MamedovGyunduz/status/2029080179214012531

11. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

12. https://ssu.gov.ua/novyny/sbu-zatrymala-rosiisku-ahentku-yaka-navodyla-vorozhu-balistyku-na-kyivski-tets-i-shpyhuvala-za-sylamy-oborony

13. https://ukraine.ohchr.org/sites/default/files/2026-01/Ukraine - protection of civilians in armed conflict %28December 2025%29_ENG.pdf

14. https://ukraine.un.org/en/310294-protection-civilians-armed-conflict-%E2%80%94-january-2026

15. https://www.bbc.com/news/articles/cdre7g2je63o

16. https://zmina.info/en/news-en/at-least-1-killed-15-injured-in-massive-russian-overnight-attacks-on-kyiv-region-and-southern-ukraine/

17. https://x.com/Maks_NAFO_FELLA/status/2025361895440408846

18. https://odessa-journal.com/17-countries-and-the-eu-provided-support-to-stabilize-ukraines-energy-sector

19. https://newsukraine.rbc.ua/news/trump-move-stalls-250-million-in-energy-funding-1769783766.html

20. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/suomi-myontaa-20-miljoonaa-euroa-humanitaarista-apua-ukrainaan/35732

21. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/02/18/8021588/ 

Lähteenä hyödynnetty myös Ukrainan energiaministeriön yhteenvetoa helmikuulta 2026 sekä ukrainalaisen Centre for Strategic Communications and Information Securityn eli SPRAVDI’n julkaisemia analyyseja.

Sotajoulu Ukrainassa, venäläisten ”rauhanohjusten” sataessa kyliin ja kaupunkeihin

 

Jouluun liittyy Luukkaan evankeliumista johdettu toiveajatus kansojen välillä vallitsevasta rauhasta ja yhteisymmärryksestä sekä ihmisten kesken vallitsevasta hyvästä tahdosta:

”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” (Luuk. 2:14).

Ukrainalaisille moinen on kuitenkin luksusta, sillä tänäkin jouluna* miljoonat ukrainalaiset viettivät joulupyhiä kylmässä ja pimeässä kynttilöiden tuodessa valoa ja lämpöä heidän elämäänsä, Venäjän pommitettua ja pommittaessa säälimättömästi ukrainalaisia kaupunkeja ja kyliä joulun aluspäivinä kuin myös joulupyhinä. Esimerkiksi kolmasosa Kiovasta jäi ilman lämpöä Venäjän 27. joulukuuta tekemän massiivisen Kiovaan ja Kiovan alueelle kohdistuneen ilmahyökkäyksen seurauksena, (1) jonka kohteena oli myös useita energiainfrastruktuurin kohteita. (2 ja 3)

Ukraina jouluna 2025 Venäjän pommittaessa maata säälimättömästi.

Joulun aatonaattona Venäjän laukaisemat droonit ja risteilyohjukset osuivat kohteisiinsa Žytomyrissa, kohteiden joukossa oli myös asuintaloja sekä liikeyrityksiä. Venäjän hyökkäys tappoi neljän vuoden ikäisen pikkutytön – Kristinan – useiden ihmisten vammautuessa hyökkäyksessä. (4)

Joulukuun 23. päivänä Venäjän isku pitkänkantaman aseilla kohdistui etenkin Ukrainan keski- ja länsiosiin. Žytomyrin lisäksi Ukrainan ilmatorjunta joutui työskentelemään ankarasti muun muassa Rivnen ja Ivano-Frankivskin alueella sekä idempänä Krementšukissa Dneprin rannalla. Edellisenä iltana (22. joulukuuta 2025) alkaneen laajan hyökkäyksen aikana Venäjä laukaisi Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin yhteensä 673 erilaista lennokkia ja ohjusta, joista Ukrainan ilmatorjunnasta vastaavat joukot pudottivat 621 lennokkia, risteilyohjusta tai ballistista ohjusta. (5)

Jouluaatto ei muuttanut tilannetta Ukrainassa parempaan. Venäjä aloitti edellisenä iltana lennokkihyökkäyksen Ukrainan pohjoisosiin Tšernihiviin ja Tšernihivin alueelle, ensisijaisena kohteena oli kriittisiä energiainfrastruktuurin kohteita. (6 ja 7) Kuten edellisenäkin päivänä, Venäjä laukaisi viimeiset lennokkinsa matkaan siten, että ne osuivat kohteisiinsa vasta aamupäivällä. Tšernihivissä kohteiden joukossa oli myös kerrostaloja. Ukrainan pohjoisosien lisäksi Venäjä iski jouluaattona liitopommeilla Harkovan esikaupunkialueelle ja lennokeilla rintamavyöhykkeelle Donbasin ja Zaporižžjan alueilla. Harkovan pommituksessa kuoli yksi siviili ja loukkaantui yksitoista: Donbasin alueella venäläiset Italmas-lennokit osuivat rakennuksiin Slovjanskissa, Kramatorskissa sekä Družkivkassa – iskut aiheuttivat myös lukuisia siviiliuhreja: Barvinivkassa Zaporižžjan alueella yksi mies kuoli ja toinen loukkaantui lennokki-iskussa ja Kušuhumissa pikkubussi vaurioitui lennokki-iskussa – ihmisuhreilta vältyttiin.

Venäjän aattoiltana alkanut lennokkihyökkäys Ukrainaan jatkui pitkälle joulupäivän, 25. joulukuuta, puolelle. Joulupäivän aamuun mennessä Venäjä oli laukaissut kohti Ukrainaa yli 130 erilaista lennokkia Venäjältä sekä Ukrainalta miehitetyiltä alueilta Krimin niemimaalta ja Donetskin alueelta. (8) Aamupäivän aikana Venäjä pudotti lukuisia liitopommeja Sumyn, Harkovan, Donetskin ja Zaporižžjan alueille. Venäjän UMPK-lisäosalla varustetuilla pommeilla saavutetaan korkealta podetettaessa 60–70 kilometrin kantama, ja päivitetyllä UMPK-PD-lisäosalla jopa 95 kilometrin kantama. (9)

Joulukuun 26. päivä ei tuonut rauhaa ilmaiskuilta ukrainalaisille, Venäjän edellisenä iltana alkanut ilmahyökkäysten sarja jatkui pitkälle 26. joulukuuta puolelle. Ukrainaa kohti laukaistiin aamuun mennessä yksi Iskander-M ballistinen ohjus sekä lähes sata Shahed- ja Gerbera-tyyppistä lennokkia. (10) Aivan kuten edellisinäkin päivänä, Venäjän lennokkihyökkäys Ukrainaan jatkui pitkälle aamupäivään – erilaisia liitopommeja Venäjä kylvi Ukrainaan koko päivän ajan. Tuhoisin liitopommi-isku osui iltapäiväruuhkaan Harkovassa, iskussa kuoli kaksi miestä ja vammautui kaksi naista sekä yhdeksän kuukauden ikäinen vauva. (11) Harkovan ohella ohjushyökkäyksessä Umaniin loukkaantui useita siviilejä, loukkaantuneiden joukossa oli myös lapsia. (12) Venäjän yöstä pitkälle päivään kestänyt hyökkäyssarja kohdistui hyvin laajalle alueelle Ukrainassa, Kovelista maan luoteisosasta Izmailiin Tonavan rannalla.

Lauantain 27. joulukuuta valjetessa, Kiova oli ollut jo lähes puoli vuorokautta kestäneen lennokki- ja ohjushyökkäyksen kohteena. Venäjän laajamittainen lennokki- ja ohjushyökkäys Ukrainaan oli alkanut edellisenä iltana, 26. joulukuuta kello 18:00 jälkeen ja lauantai aamupäivään mennessä kohteisiin Ukrainassa oli venäläisten toimesta laukaistu yli 500 erilaista droonia sekä ainakin 40 erilaista ohjusta, joiden joukossa oli myös hypersoonisia H-47M2 Kinžal-ohjuksia sekä pintamaaleja vastaan tarkoitettuja H-22-risteilyohjuksia. (13)

Venäjän yöllä aloittaman laajan lennokki- ja ohjushyökkäyksen viimeisimmät lennokkiaallot Kiovassa ja Kiovan alueella osuivat erityisesti kerrostalokortteleihin sekä aamupäivän ja päivän liikenneruuhkaan. Kiovassa venäläisten laukaisemat droonit osuivat aamun ja aamupäivän aikana yli kymmeneen kerrostaloon ja lukuisiin muihin rakennuksiin. Kiovassa ainakin kaksi ihmistä kuoli Venäjän laajamittaisessa hyökkäyksessä, vammautuneiden lukumäärän noustessa yli kolmeenkymmeneen – joista kaksi on lapsia. Kiovan alueella Venäjä iski raskaasti muun muassa Bila Tserkvaan, jossa ainakin yksi ihminen kuoli ja kymmenen loukkaantui kaupunkialueelle kohdistuneessa iskussa. (14) Muukaan osa Ukrainaa ei säästynyt Venäjän ilmahyökkäykseltä: se iski Donbasin useisiin kaupunkeihin Shahed-tyyppisillä itsemurhadrooneilla sekä Odesaan, jota kohti Venäjä laukaisi lennokkien lisäksi ainakin kaksi H-22-risteilyohjusta.

Venäjän massiivisen lennokki- ja ohjushyökkäyksen tauottua raivaus ja korjaustyöt jatkuivat Ukrainassa. Sunnuntaihin mennessä sadoilletuhansille Kiovan ja Kiovan alueen asukkaille sähkö ja lämpö oli jo saatu palautettua. Työnsä ohessa pelastus- ja huoltohenkilökunta joutui varomaan Venäjän uusia lennokki-iskuja. Lauantai-illasta lähtien Venäjä oli lähettänyt matkaan kohti Ukrainaa kymmeniä ja kymmeniä Shahed- ja Gerbera-tyyppisiä lennokkeja. (15) Sunnuntaina Venäjän ilmaiskuista valtaosa keskittyi rintamavyöhykkeelle tai siihen rajoittuviin alueisiin Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla sekä Donetskin alueelle, Slovjanskissa yksi ihminen kuoli ja useita loukkaantui Venäjän iskettyä asutetulle alueelle kolmella KAB-liitopommilla. (16)

Pitkän kantaman asejärjestelmien rinnalla kuolemaa niittävät myös lyhyemmän kantaman lennokit ja nelikopterit sekä epäsuoratuli rintamaan rajoittuvilla alueilla. Joulupäivänä siviilievakuointitehtävässä Kostjantynivkassa ollut Vjatšeslav Iltšenko kuoli venäläisten iskettyä heihin FPV-droonilla, kaksi muuta vapaaehtoista vammautui iskussa, (17) Hersonissa useita siviilejä vammautui venäläisten tulittaessa tykistöllä ja raketinheittimillä kaupunkia ympäristöineen. (18)

Venäjän laajamittaiset lennokki- ja ohjushyökkäykset Ukrainaan kertovat myös sen, kuinka olemattoman vähän Kreml kunnioittaa käynnissä olevia keskusteluita rauhan saamiseksi Ukrainaan. Venäjän toimissa sitoutumisesta rauhan saavuttamiseen ei näy jälkeäkään, toisin kuin Steve Witkoff muutamaa päivää aiemmin väitti. (19) Ukrainalaisten toipuessa Venäjän massiivisesta hyökkäyksestä, presidentti Volodymyr Zelenskyi joutui matkustamaan Yhdysvaltoihin, osallistuakseen Mar-a-Lagossa järjestettyyn teatteriin.  

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/andrii_sybiha/status/2004834236134498419

2. https://x.com/EuromaidanPR/status/2004944348857893214

3. https://x.com/wartranslated/status/2004907547984335204

4. https://english.nv.ua/russian-war/child-killed-in-zhytomyr-oblast-as-russia-strikes-ukraine-with-drones-and-cruise-missiles-50570685.html

5. https://t.me/kpszsu/50506

6. https://t.me/kpszsu/50579

7. https://x.com/Ania_In_UA/status/2003806925595799632

8. https://t.me/kpszsu/50715

9. https://united24media.com/latest-news/russia-has-quietly-upgraded-its-glide-bomb-kits-heres-how-8836

10. https://t.me/kpszsu/50782

11. https://x.com/BohuslavskaKate/status/2004574372971884871

12. https://t.me/cherkaskaODA/17292

13. https://t.me/kpszsu/50944

14. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/12/27/8013658/

15. https://t.me/kpszsu/50977

16. https://t.me/suspilnenews/60563

17. https://x.com/GlushkoDenys/status/2004176059281838557

18. https://t.me/hueviyherson/78099

19. https://x.com/SEPeaceMissions/status/2002876838448697741

*: Vuodesta 2023 Ukrainan ortodoksinen kirkko alkoi virallisesti viettää joulua 25. joulukuuta, mutta jo ennen tätä moni ukrainalainen oli tietoisesti ryhtynyt viettämään joulua joulukuussa ottaakseen etäisyyttä Moskovan patriarkaattiin ja Venäjään. Moskovan patriarkaatti viettää joulua perinteisesti juliaanisen kalenterin mukaan tammikuussa. 

Stop Human Safari – mielenosoitus Helsingissä ja mistä ”human safarissa” on kyse?

 

Viimeisen viikon kuluessa kymmenillä paikkakunnilla kautta maailman on järjestetty Stop Human Safari-mielenosoitus, näin tehtiin Helsingissäkin tiistaina 17. joulukuuta 2025. Helsingin Narinkkatorilla järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui kymmeniä Suomessa asuvia ukrainalaisia ja heidän ystäviään sekä Ukrainan tukijoita. Osallistujia oli jo sen verran, että kiinnitimme ohikulkijoiden huomion mutta aiheen vakavuus huomioiden olisin toivonut paikalle vieläkin runsaampaa osallistujajoukkoja – eikä mediankaan vierailu paikalla olisi ollut huono asia. Rauhanomainen mielenosoituksemme myös provosoi joitakin ohikulkijoita huuteluun tahi muulla tapaa uhkaavaan käyskentelyyn ympärillämme – onneksemme kauppakeskuksen vartijat olivat tehtäviensä tasalla. Kerron tuonnempana tarkemmin ”human safarista”, sitä ennen muutamia kuvia Narinkkatorilta.

Stop Human Safari -mielenosoitus Helsingissä.

Protestoidessamme Venäjän terrorisodankäyntiä vastaan kautta maailman, se jatkoi siviileiden säälimätöntä metsästämistä drooneilla Hersonin alueen lisäksi myös muilla rintamaan sekä Venäjään rajoittuvilla alueilla Ukrainassa. Seuraavaksi muutama havainto tämän viikon alkupuolelta venäläisten ”ihmissafarista” Ukrainassa – nämä iskut päätyvät uutisiin Suomessakin aivan liian harvoin siitä huolimatta, että venäläiset ovat terrorisoineet ukrainalaisia tällä tavalla käytännössä päivittäin lähes puolentoista vuoden ajan:

16. joulukuuta venäläiset iskivät droonilla ambulanssiin Hersonissa. (1) Venäläiset droonioperaattorit ovat iskeneet systemaattisesti palo- ja pelastustehtävissä oleviin ammattilaisiin Hersonin alueella. Toisinaan kyse on douple tap -iskusta, jossa ensin isketään siviileihin ja seuraavalla droonilla paikalle saapuneisiin pelastusyksiköihin.

17. joulukuuta venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” aamusta, kello 8:00 keski-ikäinen mies loukkaantui drooni-iskussa. Kyseisenä päivänä venäläisten FPV-drooni-iskuissa menehtyi kaksi siviiliä, kolmen loukkaantuessa. Loukkaantuneiden joukossa oli sairaanhoitaja sekä Hersonin kaupungin kunnossapidontyöntekijä. (2)

Venäläisten harjoittavat ”ihmissafaria” eniten Hersonin alueella mutta tämä rikollinen toiminta on levinnyt sieltä muillekin rintamavyöhykkeen alueille. 17. joulukuuta Družkivkassa, Donetskin alueella, venäläiset iskivät FPV-droonilla paloautoon, joka oli hälytysajossa sammuttamaan tulipaloa (joka oli seurausta venäläisten sotatoimista). (3) Kuva-aineiston perusteella ainakin yksi palomies vammautui iskussa lievästi.

Viime viikolla (8.–14. joulukuuta 2025) venäläisten ”ihmismetsästyksessä” kuoli 1 siviili Hersonin alueella, vammautuneita siviilejä on 17; samassa ajassa venäläisten epäsuoran tulen (tykistö, kranaatinheittimet ja raketinheittimet) kuoli 4 siviiliä ja vammautui 27 siviiliä. Näiden lisäksi 2 siviiliä vammautui miinojen räjähdyksissä. (4)

Mistä ”human safarissa” on kyse?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ”ihmissafarissa” on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (5)

Hersonin kaupunki vapautettiin venäläismiehityksestä 11. marraskuuta 2022 (venäläiset miehittivät kaupungin 2. maaliskuuta 2022) Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin samana päivänä. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin alueita Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkiin ja vapautettuihin alueisiin toistuvasti epäsuoraa tulta. He myös yrittivät lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurin vaikutus kohdistui Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin. Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa oli alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla.

Venäläiset olivat yrittäneet vaikuttaa Ukrainan vapauttamilla alueilla asuvien siviileiden arkeen vapautuksen alkuhuumaa seuranneina viikkoina. ”Human safari” eli ”ihmissafari” on jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin voi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (6)

On todennäköistä, että ”ihmissafarin” todellinen alkuhetki on varhaisempi kuin ensimmäiset konkreettiset havainnot venäläisten rikollisesta toiminnasta Hersonissa alkukesästä 2024, jolloin ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin iskuista FPV-drooneilla siviileihin. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujenrinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä kaikki tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (7)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla suoraan ihmisten koteihin. He saattavat lentää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa jonkin kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla tämän vuoden heinäkuussa tehty isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (8 ja 9) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. (10) Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on sotarikos.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ”ihmissafari”-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (11) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ”ihmissafaria” koko Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. 

”Human Safari”-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (12) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena tämän vuoden syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin.  Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Nimittäin ”ihmissafarin” yksi puoli on se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ”ihmissafarissa” käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa vauriota aikaan (ihmisten vammat kuormittavat muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää). Ylen ”ihmissafaria” käsitelleessä artikkelissa (lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (13)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (14) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (15)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (16) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ”ihmissafari” yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ”ihmissafariin”).

Yhdistyneet kansakunnat ”ihmissafarista”

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ”ihmissafari” on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (17) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (18) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Tämän vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ”ihmissafarissa”, vammautuneiden lukumäärä nousee jopa 2000 siviiliin. (19)

* * *

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn dokumentteihin aiheesta – maailman pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ”ihmissafariin”, kyse on kuitenkin järjestelmällisestä ja laajamittaisesta sotarikosten tehtailusta. Lisäksi Tochnyi julkaisema aineisto auttaa hahmottamaan toiminnan laajamittaisuuden, myös toimittaja Brendan Kelley seuraa aihetta tiiviisti.

#StopHumanSafari-mielenosoitus Helsingissä 16. joulukuuta 2025.

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/NAFOvoyager/status/2000935676477628725

2. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/2001352659698069880

3. https://x.com/GlushkoDenys/status/2001214784327291291

4. https://x.com/kelley7622/status/2001039475242049907

5. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

6. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

7. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

8. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

9. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1943128792844689578

10. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

11. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

12. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

13. https://yle.fi/a/74-20116813

14. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/09/08/7529790/

15. https://united24media.com/latest-news/russia-drops-deadly-butterfly-mines-on-kherson-ambulances-damaged-in-overnight-attack-13397

16. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

17. https://www.politico.eu/article/russia-war-crime-civilian-ukraine-kherson-region-united-nations/

18. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/05/un-commission-concludes-russian-armed-forces-drone-attacks-against-civilians  (raportti, pdf-tiedosto).

19. https://www.nytimes.com/2025/10/27/world/europe/russia-drones-target-civilians.html 

#StopHumanSafari