Käytännössä asemasotavaiheessa olevassa Ukrainan sodassa
huomio kiinnittyy useimmiten ensimmäisenä Ukrainan asevoimien merkittäviin
tappioihin, raskaiden asejärjestelmien käyttöön sotilas- tai siviilikohteita
vastaan, tai Venäjä-johtoisten joukkojen paikallisiin offensiiveihin. Sen
sijaan miinojen, räjähdeansojen ja muiden vastaavien ”näkymättömien” tappajien
aiheuttamiin uhreihin kiinnitetään olennaisesti vähemmän huomiota – poikkeuksena
tapaukset, jolloin uhreja tulee kerralla merkittävämpi määrä tai tapahtuneeseen
liittyy muita, huomiota herättäviä, elementtejä.
Helmikuun 23. 2019 tapahtunut tila-auton panssarimiinaan ajo
miehitetyillä alueilla, muutaman kilometrin päässä rintamalinjasta, Olenivkan
kylän alueella oli traagisuudessaan poikkeuksellisen tuhoisa. Jostain syystä
Donetskista Olenivkan suuntaan ajanut tila-auto päätyi tien pientareelle
lähestyessään miehitetyillä alueilla olevaa tarkastusasema-aluetta,
pientareella tila-auto ajoi panssarimiinaan räjähtäen, kaksi autossa ollutta
siviiliä menehtyi räjähdyksessä kolmen joutessa sairaalahoitoon. Vielä
traagisemmaksi tapahtuneen tekee se, että ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
tarkkailijat olivat raportoineet tienpientareen miinoituksesta miehitettyjen
alueiden ”viranomaisille” päiviä ennen tapaturmaa. Miinoitteille ei ollut tehty
mitään, niitä oli runsaasti Olenivkan alueella tapaturma-aikaan. Kyseisen
kevättalven ja kevään kuluessa kylän alueelle sijoitettiin maastoon sekä
rakennetulle alueelle lisää panssarimiinoja sekä henkilömiinoja, ja kuten
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemasta aineistosta voi päätellä,
toiminta miehitetyillä alueilla ei ole muuttunut miksikään sotavuosien aikana,
(alla oleva kuva Olenivkasta huhtikuulta 2021).
”On 13
April, in a field north of a road H-20, about 900m north-east of the forward
position of the armed formations near Olenivka (non-government-controlled, 23km
south-west of Donetsk), an SMM mini-UAV spotted 42 probable anti-tank mines, of
which 34 for the first time and eight again, all assessed as belonging to the
armed formations.” (1)
Ukrainan puolustusministeriön mukaan sodan alusta lukien 257
ukrainalaissotilasta on menehtynyt miinojen ja räjähdeansojen räjähdyksiin,
haavoittuneiden lukumäärän noustessa 921. Hallituksesta riippumattomien,
Itä-Ukrainan miinanraivaukseen osallistuvien ukrainalaisten- ja kansainvälisten
organisaatioiden mukaan, Ukrainan kontrolloimilla alueilla on vuodesta 2014
lähtien kuollut 43 siviiliä miinojen ja erilaisten räjähdeansojen
räjähdyksissä, vammautuneiden lukumäärän ollessa reilut 30, (2) mikä tarkoittaa
sitä, että edellä kuvattu (23. helmikuuta 2019) tapahtunut panssarimiinaan ajo
uhreineen ei näy näissä lukemissa, kuten ei miehitetyn Horlivkan lähellä henkilömiinan
räjähdyksessä, lokakuussa 2018 kuolleet lapset ja vammautunut lapsi. (3)
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tämän vuoden toukokuussa
julkaiseman raportin mukaan, raportointiajanjaksona (marraskuu 2019 – maaliskuu
2021) Itä-Ukrainan sotatoimialueella (sis. Ukrainan kontrolloimat alueet sekä
miehitetyt alueet) on menehtynyt 20 siviiliä ja vammautunut 56 siviiliä
miinojen, räjähdeansojen ja tunnistamattomien räjähteiden sekä erilaisten
kranaattien aiheuttamissa räjähdyksissä (4) – eräissä tapauksissa kyse on
siviileiden varomattomasta, löytämiensä räjähteiden ja ammusten, käsittelystä. Huomioitavaa
on myös se, että ETYJ raportissaan laskee miinojen, räjähdeansojen,
tunnistamattomien räjähteiden ja kranaattien tms. räjähdyksissä kuolleet ja
vammautuneet yhteen, kun Ukrainan puolustusministeriön julkaisemassa
aineistossa tarkastellaan vain miinojen ja räjähdeansojen aiheuttamia uhreja
ts. luvut eivät ole täysin verrannollisia.
Huomioidaan vielä Michael Sheldonin kirjoittamassa artikkelissa
”Long-range mining in the Donbas” mainittuja lukuja –
“Mines
and unexploded ordnance present serious hazards, threats, and security
impediments to civilians in the Donbas. Eastern Ukraine is one of the most
landmine contaminated areas in the world, with landmines and other explosive
hazards causing over 40 percent of casualties among civilians in eastern
Ukraine in 2018. From April 14, 2014 to March 31, 2020, mines, UXO, and other
explosive remnants of war caused a total of 1,091 civilian casualties,
including 329 deaths.” (5)
Toisin kuin Venäjä, Ukraina on ratifioinut Ottawan
henkilömiinat kieltävän sopimuksen joulukuussa 2005. Sodan alettua maassa on
käyty keskustelua Ottawan henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta vetäytymisestä
sotilaallisten syiden (tekijöiden) tähden, toistaiseksi Ukraina ei kuitenkaan
ole vetäytynyt sopimuksesta.
Ukrainan sotatoimialue kuuluu maailman miinoitetuimpiin
alueisiin (laskennassa huomioitu miinojen ohella myös räjähtämättömät kranaatit,
siroteammukset jne.). Sodan alkupuolella (ensimmäinen kesä ja syksy) sodan osapuolet
käyttivät varsin vapaasti erilaisia siroteammuksia toisiaan vastaan, mutta jo
ensimmäisenä talvena asetelma muuttui selkeästi ja siten, että Venäjä jatkoi
siroteammusten holtittomampaa käyttöä siviilikohteita vastaan ja miinojen
levittämistä myös siviilikohteisiin, mitä toimintaa Venäjän johtamat joukot
harjoittavat edelleen levittämällä esim. POM-2 henkilömiinoja siviiliasutuksen
keskelle. (6) Ukrainan käytäntöjen muutos johtunee nähdäkseni seuraavista
tekijöistä, koulutuksesta ja asevoimissa käynnissä olevasta rakennemuutoksesta
sekä pyrkimyksestä sitoutumaan kansainvälisiin sodankäyntiä rajoittaviin
sopimuksiin kuin myös sitoutumaan sodan kuluessa laadittuihin sopimuksiin, jopa
siinä määrin, että näin ulkopuolisesta Ukrainan toiminta (sitoutuminen)
oudoksuttaa kun samaan aikaan Venäjän johtamat joukot rikkovat sopimuksia minkä
ehtivät, osoittaen kaikella tapaa piittaamattomuutta sodankäynnin sääntöjä
kohtaan. Vielä ikävämmäksi asian tekee se, että Venäjä, kuten eivät sen
johtamat joukotkaan, joudu millään muotoa vastuuseen teoistaan rintamalla. Sen
sijaan läntiseen yhteisöön kuuluvat maat, kuten Saksa, kampittavat Ukrainaa
kamppailussaan hyökkääjää vastaan.
Itse asiassa ymmärtäisin erinomaisen hyvin sen, mikäli
Ukraina vetäytyisi osasta ratifioimiaan kansainvälisiä sopimuksia, ymmärtäisin
siksi, koska Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen myötä Budapestin
sopimus vuodelta 1994 osoittautui sopimuksena arvottomaksi. Mutta palatkaamme
Ukrainan sotaan ja hiljaisiin tappajiin – miinoihin, maastoon jääneisiin
kranaatteihin ja muihin räjähteisiin sekä räjähdeansoihin.
Panssarimiinojen (yleisin ajoneuvoja vastaan käytetty miina
on TM-62M) ohella Venäjän johtamat joukot käyttävät miinoitteissaan muun muassa
seuraavia henkilömiinoja: POM-2, PMN-2, MON-50 ja -90 miinat sekä OZM-72-henkilömiinat.
(7) Human Right Watchin teknisenraportin (4/2015) mukaan, edellisten
lisäksi, myös seuraavat henkilömiinat olivat raportin laatimisen aikaan yleisessä
käytössä: PMN-4, MON-90-henkilömiinat. Sotavuosina tekemieni havaintojen
mukaan, venäläisjohtoiset joukot käyttävät edelleen kyseisessä raportissa
mainittuja henkilömiinoja.
Kuvakollaasi eräistä Venäjän johtamien joukkojen
käyttämistä henkilömiinoista.* |
Edellä mainitun, Human Right Watchin laatiman,
teknisen raportin mukaan Ukraina on miinoittanut rantavyöhykkeitä Mariupolin
itäpuolisella alueella PDM-1M-miinoilla, kyseinen miinatyyppi on tarkoitettu
rannikoiden, vesistöjen jne. suojeluun vihollisen maihinnousuilta ja vesistöjen
ylityksiltä. Havaintojen mukaan Širokinen rantakaistaleella miinoitteet olivat
paikoilleen laskettuina ja merkittyinä vielä vuoden 2019 puolella.
Itä-Ukrainassa, rintamalinjan molemmin puolin,
sotatoimialueella asuu satoja tuhansia ihmisiä – tuhansia ihmisiä asuu
maaseutumaisilla pienillä paikkakunnilla vain muutaman kilometrin etäisyydellä
rintamalinjasta. Näiden ihmisten, jotka ovat usein köyhiä ja iäkkäitä, elämä on
hyvin riippuvaista siitä, miten huolto vaikeapääsyisille seuduille toimii,
yhdistettynä siihen, miten he onnistuvat kasvattamaan satoa
puutarhaviljelmillään ja/ tai maaseutumaisten taajamien ympäristössä.
Vieraillessani itse syyskesällä 2019 rintaman tuntumassa,
Toretskin (ent. Dzeržinski) ja Tšasiv Jarin alueella, oppaani kuvailivat
miinojen ja räjähteiden siviileille synnyttämää ongelmaa, siitä huolimatta,
että Ukrainan asevoimat yhdessä ukrainalaisten ja kansainvälisten
siviiliorganisaatioiden kanssa tekevät kaiken aikaa miinojen- ja räjähteiden raivausta
alueella, niin mitään alueita rintaman tuntumassa ei kuitenkaan voi pitää
täysin turvallisina – ei edes raivattuja, koska jo seuraavaan päivään mennessä
alueelle on voitu kohdistaa epäsuoraa tulta ja ampua esim. POM-2
henkilömiinoja, joiden ansalankalaukaisinmekanismi tekee niistä erittäin
vaarallisia siviileille, tai vihollisen partio on voinut yrittää miinoittaa
alueen uudelleen, tai selustassa toimivat operaattorit ovat voineet käydä
ansoittamassa alueen.
Ukrainan turvallisuusorganisaatiot tekevät säännöllisesti
selustassa pidätyksiä, vangiten Venäjän värväämiä operaattoreita, myös ammus-
ja asekätköjen löydöt ovat tavanomaisia. Osan kätköistä jättivät jälkeensä
vihollisen joukot joutuessaan vetäytymään Ukrainan kevään- ja kesän 2014
operaatioiden edellä, mutta osa on todennäköisesti tehty jo ennen huhtikuun
2014 kaoottisia hetkiä, jolloin Igor Girkinin johtama ”ryhmä Krim”
avustajineen aloitti operaatiot Slovjansk-Kramatorsk-alueella. Tällaisista
kätköistä löytyy säännöllisesti myös, valmistenumeroiden mukaan, venäläisissä
tehtaissa valmistettuja henkilö- ja panssarimiinoja.
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n takavarikko Privilljan
taajaman läheisyydestä tämän vuoden kesäkuulta. Takavarikoitujen aseiden ja
ammusten joukossa oli myös useita miinoja, kaksi TM-62 panssarimiinaa ja neljä
MON-50 henkilömiinaa sekä yksi OZM-72 hyppymiina, ja yksi kevyen singon
erikoisammus, jollaista voidaan käyttää henkilömiinan (esim. POM-2)
levittämiseen. (8) Kyseinen alue oli keväällä ja alkukesästä 2014 venäläisjohtoisten
joukkojen ja ns. kansanmiliisin hallinnassa. Ukrainan asevoimat ja
vapaaehtoisjoukot vapauttivat kyseisen alueen kesäkuun lopulla, alueen
merkittävimpiin kuuluva kaupunki Rubižne vapautettiin 21. kesäkuuta 2021.
Ukrainan turvallisuusviranomaisten arvion mukaan kätkö on peruja
miehityskuukausilta keväältä 2014.
Tämän vuoden puolella venäläisjohtoiset joukot ovat
erityisen aktiivisesti ampuneet Ukrainan kontrolloimille, rintamalinjaan
rajoittuville alueille, POM-2 henkilömiinoja. Kyseisten miinojen levittämiseen
voidaan käyttää joko kevyttä sinkoa varten suunniteltua erikoisammusta tai
kranaatinheittimiin suunniteltua erikoiskranaattia, tällainen erikoiskranaatti
löytyy niin 82 mm kuin 120 mm kranaatinheittimille. Yksistään tämän vuoden syyskuun
kuluessa venäläisjoukot ovat ampuneet miehitetyiltä alueilta käsin useita
kertoja POM-2 henkilömiinoja erilaisilla erikoisammuksilla Ukrainan
hallinnoimille alueille.
Syyskuun 7. päivä (noin klo. 19:00) Ukrainan kontrolloiman
Katerynivkan kylän alueelle kohdistuneen tulituksen yhteydessä, kylän alueelle
ja ympäristöön ammuttiin miehitetyiltä alueilta käsin, Molodizhnen kylän
suunnasta, yli kaksikymmentä POM-2 henkilömiinaa. Miinojen etälevittämiseen
käytettiin tällä kertaa RPG-7 kevyttä sinkoa varten suunniteltua
erikoisammusta.
POM-2 henkilömiinasta tekee erityisen ongelmallisen sen ansalankoihin perustuva laukaisumekanismi. Kyseisten miinojen levittäminen siviilikohteiden lähelle, alueille, joilla harjoitetaan pienimuotioista viljelyä, on hyvin kyynistä ja rikollista toimintaa.
RPG-7 kevyessä singossa käytettävä erikoisammus POM-2 henkilömiinojen levittämiseen.** |
Sodan alkupuolella, vetäytyessään miehittämiltään alueilta
keväällä ja kesällä 2014 Venäjän varustamat ja pääasiassa venäläisupseereiden johtamat
joukot jättivät taakseen kirjavan joukon erilaisia räjähdeansoja ja ansapommeja
– osa niistä oli kohdistettu ukrainalaisten vapauttamille alueille jääviä (tai
palaavia) siviilejä vastaan, myös leluja tai lelujen näköisiä kohteita oli
ansoitettu. Nykyään tällaisiin räjähdeansoihin törmää harvemmin, kuitenkin
keväällä Širokinen alueelta löytyi lasten lennokki, joka oli varustettu
räjähteellä. Ukrainan merijalkaväen pioneerit kävivät tuhoamassa kyseisen
räjähdeansan. Alla muutama kuva räjähdeansoista, jollaisia on myös löytynyt
kännyköistä, käsilaukuista jne.
Ylläolevat kuvat kuvakaappauksia Факти ICTV:n Youtube-videolta,
alla kuvakooste Širokinen alueelta löydetystä lasten lennokista, jossa oli
räjähdeansa.
*: Kuvakollaasin kuvien miinat Itä-Ukrainan
sotatoimialueelta.
**: Kuva via Операція об'єднаних сил / Joint Forces Operation, pressjfo.news.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.