maanantai 28. kesäkuuta 2021

Venäjä siirsi keväällä joukkojaan Ukrainalta miehitetyille alueille – osa joukkojen siirroista todennettavissa siviilikäyttöön tarkoitetuista satelliittikuvista

 

Venäjä siirsi tämän vuoden maaliskuun loppupuolelta lähtien kalustoa ja joukkoja osana valmiusharjoituksia Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille ts. Krimin niemimaalle sekä, vähäisemmässä määrin, miehitettyyn Itä-Ukrainaan. Keväällä mittavia joukkojen siirtoja oli mahdollista seurata lähes reaaliajassa sosiaalisen median täyttyessä kuvista ja videoista liikkeellä olevista kolonnista tai junista, useissa tapauksissa liikkeellä olevan kaluston reitti kyettiin mallintamaan sosiaaliseen mediaan julkaistujen kuvien ja videoiden perusteella lähtöpaikasta, joko rautatieasemalle, jossa kalusto purettiin junista ja eräissä tapauksissa aina harjoitusalueelle Krimin niemimaalla tai Ukrainaan rajoittuvassa osassa Venäjää Voronežin alueelta etelään Asovanmeren rannikolle saakka.

Sosiaalisessa mediassa julkaistuja kuvia ja videoita Venäjän joukkojen siirroista kuin myös joukkojen lopullisista sijoitusalueista on vahvistettu ja täydennetty satelliittikuvien avulla. Toisaalta satelliittikuvia on voitu myös hyödyntää, kun on ollut tarve saada vahvistus Venäjän lupauksille joukkojen vetämisestä pois harjoitusalueilta, useammassa tapauksessa on käynyt ilmi, ettei Venäjä lupauksistaan huolimatta ole vetänyt kalustoa pois uusilta harjoitusalueilta. Voronežin eteläpuolella sijaitsevalle Pogonovon harjoitusalueelle siirretyistä joukoista ainakin 41. armeijaan kuuluvat joukot jättivät harjoituksen päätyttyä aseensa ja kalustonsa alueelle, miehistö sen sijaan vedettiin takaisin Venäjän keskisen sotilaspiirin alueelle; (1) Venäjä järjesti myös miehittämällään Krimin niemimaalla näyttävän – propaganda tapahtuman – jolla haluttiin todistaa joukkojen vetämisestä pois niemimaalta. Satelliittikuvien perusteella on kuitenkin havaittu epätavanomaisen runsasta aktiivisuutta (sekä tavanomaista enemmän kalustoa) Opukin harjoitusalueella, niemimaan itäosissa sekä Novoozernen alueella, niemimaan länsiosissa, jonne on Venäjän toimesta rakennettu huomattavan suuri varikko- ja varastoalue kalustolle. Niinpä Ukrainan rajoilla ja Ukrainalta miehitetyillä alueilla Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa on edelleen yli 80 000 venäläissotilasta. (2)

Satelliittikuvia joukkojen siirroista Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, 6.–27.huhtikuuta 2021

















6. huhtikuuta 2021, Simferopolin rahtiasemalle (Симферополь-Грузовой) saapui tavarajunilla Venäjän asevoimien kalustoa, 53 rynnäkkövaunua ja 54 sotilasajoneuvoa.

















6. huhtikuuta 2021, miehitetyn Krimin niemimaan pohjoisosassa, Džankoin ratapihalla havaittavissa rahtijunilla saapuneet 22 rynnäkkövaunua ja 22 sotilasajoneuvoa.

















7. huhtikuuta 2021, Aivazovskaja-Tovarnajan eli Feodosija-Tovarnajan rautatieaseman alueella havaittavissa rautatiekuljetuksella saapunutta kalustoa. Yhteensä 3 rynnäkkövaunua, 4 pioneeriajoneuvoa sekä yhteensä 19 erilaista sotilasajoneuvoa.
















26. huhtikuuta 2021, Simferopolin rahtiaseman (Симферополь-Грузовой) alueella oli runsaasti Venäjän asevoimien kalustoa. Muun muassa kymmeniä maahanlaskujoukkojen rynnäkkövaunuja, kaksi taistelupanssarivaunua sekä pioneerikalustoa ja muita sotilasajoneuvoja.











26. huhtikuuta Simferopolin kaupunkialueelle saapui kalustoa myös maanteitse. Samana päivänä Simferopolin keskustan alueella sijaitsevan varikon alueella oli 59 sotilasajoneuvoa. Varikko on säännöllisessä (jatkuvassa) käytössä.

















26. huhtikuuta 2021 Simferopolin lähellä, Ostriakovon seisakkeella oli runsaasti Venäjän maahanlaskujoukkojen (VDV) kalustoa: 19 maahanlaskujoukkojen lentokoneista pudotettavaa rynnäkkövaunua, 2 rynnäkkövaunua, 2 taistelupanssarivaunua ja 2 pioneeriajoneuvoa sekä 49 erilaista sotilasajoneuvoa.
















27. huhtikuuta 2021, Simferopolin rahtitavara-asemalla on runsaasti Venäjän asevoimien kalustoa: 18 taistelupanssarivaunua, 4 BM-21 Grad raketinheitintä, 11 maahanlaskujoukkojen rynnäkkövaunua ja 3 pioneeriajoneuvoa sekä panssaroituja ajoneuvoja ja kuorma-autoja. Simferopolin kautta kulki muun muassa Pihkovaan sijoitetun 76. ilmarynnäkködivisioonan kalustoa, divisioonan kalustoon kuuluu myös taistelupanssarivaunuja. (3)


Opukin harjoitus- ja ampuma-alue sekä Novoozernen huoltovarikko ja varastoalue

















Yleiskuva Opukin harjoitus- ja ampuma-alueesta Kertšin niemimaalla, miehitetyn Krimin niemimaan itäosassa (kuva: kevät 2021, Maxar). (4)















Venäjä on rakentanut Novoozernen koillispuolelle laajan varikko- ja varastoalueen asevoimiensa kalustolle. Vanhojen rakennusten purkutyöt alkoivat kyseisellä alueella viimeistään keväällä 2019, jonka jälkeen alueelle on rakennettu kiinteitä varasto- tai huoltohalleja kalustolle. (5) Alue on otettu osittain käyttöön viime vuonna (v. 2020), samalla rakennustyöt alueella kuitenkin jatkuvat.

Osa yllä esitellyistä satelliittikuvista upotettuina Venäjän miehittämän Krimin niemimaan satelliittikuvaan:
























Kirjoitin keväällä Venäjän suorittamista joukkojen ja kaluston siirroista sekä niihin liittyvistä uhkakuvista useamman blogin* verran. Onneksemme tähän mennessä uhkakuvat eivät ole käyneet toteen. Mahdollisia syitä sille, etteivät uhkakuvat toteutuneet on useita, lähtien Ukrainan ja lännen riittävän määrätietoista ja tiukoista toimista, joista seurasi se, ettei Venäjä ryhtynyt näkyvään offensiiviin Ukrainaa vastaan. Toisaalta huhtikuun lopun ja toukokuun ajan Venäjän ja sen varustamien joukkojen toiminta miehitetyssä Itä-Ukrainassa oli hyvin provosoivaa lukuisine tuli-iskuineen siviilikohteita vastaan. Ilmeisenä tarkoituksena oli hakea syytä eskalaatiolle – saada Ukraina suorittamaan niin voimakas vastaisku, ettei Venäjälle jäisi muuta mahdollisuutta kuin ”ryhtyä suojelemaan” Ukrainan itäosien venäläisväestöä. Tähän mennessä Ukraina ei kuitenkaan ole provosoitunut, vaan on suorittanut, tarvittavat vastaiskut, rajoitettua voimaa käyttäen ja mahdollisia siviiliuhreja välttäen. Ukrainan rajoitetut toimet näyttävät vaikuttaneen Venäjään siten, että Ukrainan sotatoimialueella on alkanut toinen provosoivien tuli-iskujen aalto, joka kohdistuu Ukrainan kontrolloimille alueille miehitettyjen Donetskin ja Horlivkan ympäristössä.

 

Marko 


1. http://euromaidanpress.com/2021/04/26/putin-may-have-pulled-back-from-ukraine-border-but-he-did-not-back-down-experts-warn/ 

2. https://www.promoteukraine.org/about-80000-russian-troops-stay-near-ukrainian-border/ 

3. https://twitter.com/galandecZP/status/1383849158868566033 

4. https://www.rferl.org/a/russia-ukraine-military-buildup-satellite-images/31214867.html 

5. https://www.promoteukraine.org/russia-more-than-doubles-military-potential-in-crimea/ 


*: Kevään kirjoitukseni:

Valmistautuuko Venäjä joukkojen siirroilla kevätoffensiiviin Ukrainassa?

Venäjän asevoimat Ukrainan rajoilla sekä Ukrainalta miehitetyillä alueilla

Anneksoiko Venäjä Itä-Ukrainan miehitetyt alueet?


tiistai 22. kesäkuuta 2021

Venäjän maavoimien modernia elso-kalustoa miehitetyssä Itä-Ukrainassa

 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kuvasi käytössään olevalla pitkän kantaman tiedustelulennokilla kiinnostavan kohteen miehitetyn Novoazovskin pohjoisosissa tämän vuoden toukokuun 29. päivä – teollisuusalueen aidatulla pihalla oli yksi RB-636V Svet-KU elektronisen sodankäynnin järjestelmän ajoneuvo. (1)

ETYJ:n havaitseman RB-636V Svet-KU:n sijainti Novoazovskissa.











Kyseessä on venäläinen elso-järjestelmä, joka on otettu käyttöön vuonna 2012, ja jota Venäjä ei ole myynyt kolmansiin maihin. Toukokuinen havainto ei kuitenkaan ollut ensimmäinen havainto järjestelmästä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, RB-636V Svet-KU havaittiin Donetskissa maaliskuussa 2016 – kyseessä on ensimmäisiin kuuluva havainto järjestelmästä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. (2) Saman vuoden elokuussa (19.8.2016) miehitetyssä Luhanskissa ohiajaja kuvasi RB-636V Svet-KU:n.

Lukuisat havainnot Venäjän asevoimien käyttämästä modernista RB-636V Svet-KU elektronisen sodankäynnin järjestelmästä todistavat omalta osaltaan sen, että Venäjä sotii aktiivisesti Ukrainassa, ja että Venäjän osallistuminen sotaan on kokoaikaista ja pysyvää. Ukrainassa sodassa kyse ei ole sisäisestä konfliktista tai sisällissodasta, vaan kyse on Ukrainan puolustussodasta Venäjän aggressiota vastaan – aggressiota, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan monella rintamalla perinteisestä konventionaalisesta sodasta alkaen ja päätyen erilaisiin vaikuttamisen ja epäsymmetrisen sodankäynnin muotoihin.

RB-636 Svet-KU:sta on muitakin havaintoja viimeisimmän Novoazovskin sekä vuoden 2016 havaintojen välillä. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio havaitsi kyseisen järjestelmän joulukuussa 2019 Stylen lähellä, miehitetyn Donetskin alueella. (3) RB-636V Svet-KU ei suinkaan ole ainoa moderni venäläinen elektronisen sodankäynnin järjestelmä, josta on tehty lukuisia havaintoja miehitetyillä alueilla sotavuosien kuluessa, niinpä seuraavaksi voimme luoda katsauksen muutamiin venäläisten yleisimmin Ukrainassa käyttämiin elektronisen sodankäynnin järjestelmiin.

Huhtikuun 2014 jälkeen Itä-Ukrainan sotatoimialueella sekä miehitetyillä alueilla on tehty varmistetut havainnot yli kymmenestä erilaisesta Venäjän asevoimien käyttämästä elektronisen sodankäynnin järjestelmästä. Yllä lyhyelti esitellyt RB-636V Svet-KU:n ohella Ukrainalta miehitetyillä alueilla on havaittu muun muassa seuraavia Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin järjestelmiä (alla lyhyt esittely):

R-330Zh  ”Zhitel ja  ”Tiranda-2” sekä R-161.*












Ensimmäisen kerran R-330Zh ”Zhitel” havaittiin Itä-Ukrainan Venäjän miehittämillä alueilla niinkin varhain kuin 1. kesäkuuta 2015 Makiivkan alueella, Donetskin itäpuolella. (4) Kyseisen havainnon jälkeen R-330Zh ”Zhitel’istä” on tehty lukuisia havaintoja Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, viimeisin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainto kyseisestä järjestelmästä on viime vuoden marraskuun 28. päivältä, Kovsken taajaman läheltä.


RB-341V Leer-3, kuva on pysäytyskuva Donetskissa kuvatulta videolta.









Muun muassa GPS-häirintään käytettävästä RB-341V Leer-3:sta on lukuisia havaintoja Ukrainan sotatoimialueelta. Kiinnostavaa on se, että yksiköstä tehtiin ensimmäiset havainnot miehitetyssä Donetskissa kesällä 2015, järjestelmän virallinen julkistaminen Venäjällä nähtiin vasta lokakuussa 2015 eli kuukausia Donetskissa tehdyn havainnon jälkeen. Venäjän läntisen sotilaspiirin joukoille toimitettiin ensimmäiset RB-341V ”Leer-3” 14. lokakuuta 2015.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki havainnon RB-341V ”Leer-3” viimeksi 10. maaliskuuta 2020 Luhanskissa, vul. Vedeninan varrella sijaitsevan rakennuksen aidatulla pihalla (kuva alla).  ”Leer-3” ohella piha-alueella oli ETYJ:n raportoinnin mukaan myös RB-636 Svet-KU sekä R-934B Sinitsa järjestelmien yksiköt. Informnapalmin vapaaehtoisten suorittaman analyysin mukaan R-934B Sinitsan sijaan kyseinen ajoneuvo on modifikaatio R-934BMV elektronisen sodankäynnin ajoneuvosta.
















Google Earthissa julkaistujen satelliittikuvien perusteella samalla piha-alueella on säännöllisesti Venäjän asevoimien kalustoa.

R-934UM radiotiedusteluun ja häirintään tarkoitetusta ajoneuvosta on yksittäinen havainto Luhanskista talvelta 2015, jossa käytiin keskustelu ”operointikeskuksen” ja “934 Dalniyn” välillä, ukrainalaislähteiden arvioidessa ”934 Dalniyn” tarkoittavan R-934UM:ää. Venäjällä kyseinen järjestelmä operoi yhteistyössä R-330Zh:n kanssa, ja R-330KMA komentokeskuksen alaisuudessa.

Tirada-2, ks. kuva yllä, jossa Tiranda-2 ohella R-330Zh ja R-161.*

Maaliskuun 16. päivä 2019 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partion onnistui kuvata minitiedustelulennokillaan Južna-Lomuvatkan kylän länsipuolella Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin kalustoa. Alue, jolla kalusto kuvattiin, sijaitsee noin 9 kilometrin päässä rintamalinjasta kaakkoon Venäjän miehittämillä alueilla. @UKRinOSCE:n julkaisemissa kuvissa näkyy R-330Zh ”Zhitelin” ohella moderni Tirada-2 SATCOM-häirintäajoneuvo sekä vanhempana kalustona R-161 (radio relay) yksikkö.*

Venäjän puolustusministeriön julkaisemien tietojen mukaan Tirada-2 häirintäjärjestelmän ensimmäiset käyttötestit suoritettiin syksyllä 2018, ja järjestelmä oli määrä ottaa operatiiviseen käyttöön keskisen sotilaspiirin alueella vuonna 2019. Kyseinen järjestelmä on suunniteltu erityisesti satelliittiviestinnän häiritsemiseen.

ETYJ:n julkaisema kuva on ensimmäisiä – jollei ensimmäinen – kuva järjestelmästä kuvattuna Venäjän miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa.


”Torn” Makiivkassa talvella 2018/2019, kuva via Informnapalm.










Ensimmäisen kerran Venäjän maavoimilla käytössä oleva ”Torn” signaalitiedusteluajoneuvo kuvattiin Donetskin lentokentän lähistöllä 2015 sekä Donetskin Kansallisen teknillisen yliopiston rakennus 3:n lähellä. Vuoden 2015 aikana ja sen jälkeen ”Torn” signaalitiedusteluajoneuvoista on tehty yksittäisiä havaintoja miehitetyssä osassa Itä-Ukrainaa, talvella 2018–2019 järjestelmän ajoneuvoja onnistuttiin kuvaamaan Makiivkassa, Donetskin itäpuolella.

Kesäkuussa 2019 Ukrainan asevoimien onnistui tuhota epäsuoralla tulella kaksi ”Torn” -signaalitiedusteluajoneuvoa Maiorovessa (ent. Krasnyi Oktyabr) – 57 km kaakkoon Donetskista.

R-381T ”Taran” järjestelmään kuuluva tela-ajoneuvo taustalla. (5)









R-381T “Taran” -signaalitiedustelujärjestelmästä on ainakin kaksi havaintoa Ukrainan sodan ajalta, Donetskista ”Sparta” pataljoonan tukikohdasta sekä osia kyseisestä järjestelmästä Debaltsevon taisteluiden aikana talvella 2015 Zorinskista, miehitetyn Luhanskin alueelta. (6) Järjestelmä kokonaisuudessaan käsittää seitsemän erilaista ajoneuvoa, yksikköä. Järjestelmä voi kuitenkin operoida viidellä ajoneuvolla, jolloin neljän R-381T2-yksikön sijaan järjestelmää operoidaan kahdella vastaavalla yksiköllä.

9S932-1 Barnaul-T, kuva via Informnapalm.









Venäjän asevoimien vuonna 2009 käyttöönottaman 9S932-1 Barnaul-T – tela-alustalle (MRU-B) sijoitettu signaalitiedustelu ja komentoyksikkö tunnistettiin sosiaaliseen mediaan toukokuussa 2015 ladatuista valokuvista. Kuvat someen latasi venäläisjoukkoihin vapaaehtoisena liittynyt Dmitri ”Tšaika” Blinov. (7) Yksikkö, jossa hän palveli, kuului miehitetyn Donetskin alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, joka oli tuolloin ja on edelleen Venäjän asevoimiin kuuluvan komentajan alaisuudessa.

SPR-2M Rtut-BM  Luhanskin lentokentän alueella miehitetyssä Itä-Ukrainassa.













Itä-Ukrainan sotatoimialueelta on tehty myös havaintoja MT-LB:n alustalle modifioiduista R-378B Borisoglebsk-2 sekä SPR-2M Rtut-BM -järjestelmistä, jälkimmäistä ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille 2013. Ensimmäinen havainto Borisoglebsk-2 tehtiin jo marraskuussa 2014, (8) kevään 2015 jälkeen järjestelmästä ei kuitenkaan ole tehty lisähavaintoja miehitetyiltä alueilta.

Havainnot SPR-2M Rtut-BM:stä sijoittuvat sodan ensimmäisten vuosien ajalle, havainnoista yksi pohjautuu Venäjän maavoimien 175. signaalitiedustelu- ja valvontaprikaatin vahvuuteen kuuluvan sotilaan sosiaaliseen mediaan jakamaan kuvaan. (9)

Osasta elektronisen sodankäynnin järjestelmien havainnoista on todisteena vain maininta ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportissa. Tällaisia Venäjän asevoimien käytössä olevia elso-järjestelmiä ovat 1L269 Krasukha-2, RB-109A Bylina sekä Repellent-1, joista tehtiin havainto Tšernukhinessä 28. heinäkuuta 2018. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin ETYJ:n tarkkailijat tekivät havainnon kyseisistä järjestelmistä.

30. kesäkuuta 2019 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat havaitsivat miehitetyillä alueilla sijaitsevan Kadiivkan (entinen Stahanov) alueella venäläisen R-378A elso- ja HF-häirintäajoneuvon. ETYJ ilmoitti havainnosta 1. heinäkuuta 2019 julkaisemassaan raportissa, kuvaa ETYJ ei ole havainnosta julkaissut.

Venäjä käyttää Ukrainassa elektronisen sodankäynnin kalustoa yhdessä viestintäkaluston sekä tiedustelulennokkien kanssa hyvin laaja-alaisesti. Venäjällä yhden RB-341V  ”Leer-3” yksikön varustukseen kuuluu myös 1–3 kpl Orlan-10 tiedustelulennokkeja. Järjestelmien yhteistyössä häirintä ja matkapuhelinverkkojen kaataminen/blokkaaminen ovat vain yksi esimerkki toiminnan muodoista, samaa kalustoa käytetään myös psykologisessa sodankäynnissä ja propagandan levittämisessä. @DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS” kyseisestä aiheesta.

Luonnollisesti Venäjä elektronisen sodankäynnin järjestelmillään pyrkii, Ukrainan vastaisen taistelun rinnalla, häiritsemään ETYJ:n Ukrainan monitorointimission työskentelyä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://informnapalm.org/en/russian-rb-636-svet-ku-novoazovsk/ 

2. https://twitter.com/askai707/status/1330114034398621700 

3. https://informnapalm.org/en/modern-russian-electronic-warfare-systems-spotted-in-donbas-again-photo/

4. https://informnapalm.org/en/russian-r-330zh-zhytel-jamming-station-dislocation-is-found/ 

5. https://vk.com/photo302485450_385475797 ja  https://archive.is/r2rnP 

6. https://informnapalm.org/en/russian-complex-taran-debaltsevo-battles/ 

7. https://informnapalm.org/en/russian-air-defense-in-donbas-barnaul-t-and-tor-m1-in-the-hands-of-russian-terrorists/ 

8. https://informnapalm.org/en/russian-r-878b-donbas/ 

9. https://informnapalm.org/en/selfie-175th-brigade-serviceman-helps-identify-russian-spr-2m-rtut-bm-donbas/ 

Ukrainalaisen Informnapalmin kooste Venäjän asevoimien modernista kalustosta Ukrainalta miehitetyillä alueilla, joukossa myös osa elso-kalustoon liittyvistä havainnoista.

Lähteinä käytetty myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportteja sekä Donbas in Flames teosta.

Venäjän asevoimien RB-636V Svet-KU miehitetyssä Novoazovskissa.











lauantai 19. kesäkuuta 2021

There is no discussion in Finland about our citizens enlisted in Russian forces and their participation in the war in Ukraine

 

This blog is a translation of my blog “Suomessa ei käydä kriittistä keskustelua Venäjän proxyihin värväytyneistä kansalaisistamme” (in English: “There is no critical discussion in Finland about our citizens enlisted in Russian proxies”) with small additions. The original blog was written on June 4, 2021. The topicality of the topic in the European context, combined with the silence of the topic in Finland, served as a stimulus for translating the blog into English.

Once again, the court has spoken in a European state and the accused has been sentenced to imprisonment for terrorism and for belonging to a terrorist organization. This time it happened in the Czech Republic, where a court sentenced a 32-year-old man to 20 years in prison for his participation in the Ukrainian war in Russian-led, organized and equipped forces, i.e., Russian forces. The accused, Martin Kantor, was convicted of terrorism and a member of a terrorist organization:

32-year-old Czech national Martin Kantor has been sentenced to 20 years’ imprisonment for fighting on the side of the Russian and pro-Russian Donbas militants.  The trial before the Prague Municipal Court was in absentia, but is important both as a clear deterrent to others, and because Kantor was found guilty on 1 June 2021 of terrorism and involvement in a terrorist organization.” (1)

The trial against Kantor in the Czech Republic was not the first of its kind, hardly the last. Several similar lawsuits have recently taken place in Europe.

In Latvia, the court sentenced 40-year-old Beness Aijo to 2 ½ years in prison after participating in the Ukrainian war in Russian-led forces. Beness Aijo, known as “Black Lenin”, was found guilty of crimes under Articles 81, 82 and 83 of the Latvian Penal Code, namely involvement in the violent overthrow of the government, attempts to abolish state independence and undermining Latvia’s territorial integrity. (2)

Italy is likely to face a trial more significant than the one in Latvia, after the country's authorities succeeded in tracing and arresting a 50-year-old former police officer from Cagliari as part of Operation Lone Wolf. Former police are accused of involvement in the war in Ukraine in Russia-led troops.

A former police officer imprisoned in early May was arrested for the first time as early as 2015, on suspicion of involvement as a mercenary in a war against the Ukrainian regime. At that time, the detainee was released because there was not enough evidence that he had taken part in the actual combat missions. The detainee said during interrogations at the time that he had not “shot Ukrainian soldiers”.

In Italy, the authorities had monitored the detainee's bank accounts and found numerous transfers from a bank account linked to the “Donetsk People’s Republics” to the suspect’s account. Photographs, video recordings and documents seized by the authorities and used as evidence against the detainee.

The detainee is charged with terrorist activities. (3)

In Europe, the first convictions for involvement in the Ukrainian war in Russian-led forces or enlisted as a mercenary in a Russian company providing mercenary services, were given as early as the first years of the war. In the UK, Benjamin Stimson was sentenced under Section 5 the Terrorism Act 2006 to 5½ years in prison for involvement in the war against the Ukrainian regime in 2017. (4)

Perhaps somewhat surprisingly, in Serbia, the judiciary has been diligent in condemning mercenaries – militants – who fought in Ukraine, in Russian forces. Journalist Maja Zivanovic in her article “Donbass Brothers: How Serbian Fighters Were Deployed in Ukraine” also considers the activities of the Serbian judiciary. (5) At the time of writing and publishing her article in January 2019, twenty-nine Serbs had been convicted of participating in the war in Ukraine in Russian-equipped troops as mercenaries, sixteen awaiting sentencing.

Compared to the Baltic countries or many European countries, there is no discussion in Finland about treating those who fought in the Russian-led forces as volunteers and condemning them for participating in the war in Ukraine. The silence is strange, because in Finland there have been discussions about “volunteers”, i.e., practically volunteers enlisted in terrorist organizations like ISIS or other illegal groups, etc.

The last time the conversation surfaced was more intense a year ago, when three women and their children returned to Finland from the Al-Hol camp, women had enlisted in ISIS or had otherwise joined a terrorist organization. The debate about the threat posed by those enlisted in ISIS has emerged several times over the past year.

Of course, significantly more Finns or residents of Finland have enlisted in ISIS than Finns enlisted in the Russian-led forces during the Ukrainian war, but when we discuss the threat posed by mercenaries or terrorists returning to Finland, it is strange that one group is completely forgotten. However, I do not think we can ignore the security threat they pose by shrugging straw, some of them have been involved in the battle. They have experience in war and warfare.

There may be people who have been trained in terrorist activities, much like the Swedish members of the Nordic Resistance Movement, Anton Thulin and Viktor Melin, got at the Partizan-lager organized by the Russian Imperial Movement a few years ago. However, the doctrine they received was so valid that after camp, on their return to Sweden, they, along with a third far-right extremist, Jimmy Jonasson, made a couple of successful terrorist attacks when the third failed.

Johan Bäckman and Petri Viljakainen in occupied Luhansk (oblast).











In the case of those enlisted in ISIS in Finland, there has also been a discussion about the responsibilities of non-combatants, such as the activities of those involved in maintenance and propaganda warfare, which should not be underestimated. For their part, they enable fighting and acts of terrorism; we must not underestimate the power of propaganda. There is ample evidence of the power of propaganda for the last century. With the same seriousness, I have not seen a debate about the activities of propagandists enlisted in Russia. In fact, in the case of Janus Putkonen, for example, the first news after his enlistment was amazing, there was even a slight admiration – would we start admiring a Finn who would enlist in a terrorist organization like Daesh?

And the interview about Petri Viljakainen published in Länsi-Savo in August 2019 was not very critical, rather a picture of him was painted as a naive “poor thing” subject prone to maneuvering. (Note. Viljakainen was a member of the so-called front forces in the Prizrak Brigade, but I see his role as more than just an illegal fighter on the front, Finnish Johan Bäckman also used him a lot in propaganda).

Länsi-Savo, 6th of August 2019.











The same culture of silence prevails when looking at other activities committed by Finns, those enlisted in Russian troops, or those working for Russia's decline. I have not noticed a discussion about recruitment activities, of which Johan Bäckman was one of the key members in Finland, or about financing the activities – according to Petri Viljakainen, who is now disappeared in occupied eastern Ukraine, Bäckman paid his expenses when he traveled via St. Petersburg to Rostov-on-Don and from there to occupied East- Ukraine. According to an update to Johan Bäckman’s blog “Kohudosentti” –

’DNR's Helsinki office’ supplies ‘DNR's People's Army’ with Finnish camo suits, sweaters, balaclavas, combat vests, thermal suits, Gore-Tex costumes, etc. In addition, the mission provides humanitarian aid to families with children in Donbass. Finnish volunteers and experts are also leaving for Donbass…. (6)

And more information:

To traveling Donbass, you need a passport and a Russian multiple-entry visa. The passport can be ordered online or from the police station and the visa online or from travel agencies. ‘DNR's Helsinki office’ pays airline tickets, visa and passport expenses and equipment to departures. Recruiting or enlisting ‘DNR’ military does not violate Finnish law. There will be several groups leaving soon, get in touch and we will find a suitable one for you! (7)

To the best of my knowledge, no pre-trial investigation has been initiated in Finland against those Finns who have enlisted in Russian troops and went to war in Ukraine. I am aware that in at least one case, the Public Prosecutor's Office has issued a decision which did not require the police to open a preliminary investigation into the actions of Johan Bäckman and Janus Putkonen in Finland and Ukraine. The request for an investigation submitted to the police asked to investigate whether the Bäckman’s activities carried out constituted terrorist financing and recruitment.

As the authorities in Finland have not carried out an investigation, we do not know how significant the military aid sent from Finland has been and who has financed it. About 20 people from Finland have enlisted in the Russian-led forces in Ukraine, some of them playing a propagandistic role.

It is impossible for me to say why no investigation was carried out in Finland into the actions of Finns enlisted in Russian-led forces. Whether there is a reason in history (Finnlandisierung), or outdated legislation, or whether there is a more complex reason behind it – hard to say.

And one part is then the return to Finland, and how they are treated in Finland. At least some of them seem to have languished in our society as if nothing had happened. It is worth noting here, however, that they have not made an account with their past, but rather seem to justify their actions. Some, such as Jarmo Ekman, who was the municipal candidate of the Kristallipuolue in Sastamala, are building a career as a (political) influencer in Finland with little hiding their background.

What is interesting on this side is that Ekman seems to have been wanted for more parties during the municipal elections, however, he chose the Kristallipuolue for apparently personal reasons. On the other hand, it says something, at least from the local department of True Finns (perussuomalaiset), when they have inquired about Ekman in their “ranks” regardless of the background. In addition to his propagandistic work in occupied eastern Ukraine, his background also includes sanctions imposed on him by Ukraine, which was also highlighted in an interview with Tyrvään Sanomat (I refer to the picture below, which is a partial photo of the interview), as well as serving as the secretary of the disinformative Toimittajaliitto alongside other cohesion-breaking influences, factors that do not seem to weigh in the horizontal cup of the True Finns party at all.

























The war in the eastern parts of Ukraine began in April 2014, the spread of Russian propaganda in Finland began very soon after that, the first (publicly) enlisted Finns arrived in the occupied territories of eastern Ukraine via Russia in the following year – hidden from the public, someone may have arrived before this. Now we live in the summer of 2021, the war in Ukraine continues, just like the silence in Finland – I’m shamed!

 

Marko

 

Sources:

1. http://khpg.org/en/1608809156 























Screenshot of Johan Bäckman’s blog, in the text he tells what kind of material “DNR Representation” in Helsinki has taken from Finland to occupied eastern Ukraine. Bäckman himself is a key figure in the background of the “DNR Representation” in Helsinki, Finland. (6)


keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Esinäytös: Ukrainan ilmavoimien Iljushin Il-76MD kuljetuskoneen pudottaminen kesäkuussa 2014

 

Kesäkuun 14. päivä 2014 Ukrainan asevoimat koki sodan ensimmäisten viikkojen raskaimman yksittäisen tappion, maan ilmavoimien Iljushin Il-76MD kuljetuskoneen (nro. 76777) jouduttua vihollistulen kohteeksi koneen lähestyessä Luhanskin kansainvälistä lentokenttää noin kello 00:51 (14.6 kesäkuuta 2014). (1) Tuhoutunut kone kuului Melitopoliin sijoitetulle 25. ilmakuljetusprikaatille (eli kuljetuslentolaivue). Kohtalokkaalla lennolla koneen miehistöön kuului yhdeksän henkilöä ja sitä lensi laivueen varakomentaja, everstiluutnantti Oleksandr Belij. Lennolla oli mukana neljäkymmentä 25.  Dnipropetrovskin maahanlaskuprikaatin sotilasta sekä lastia. Kyseisen maahanlaskuprikaatin sotilaat olivat suojanneet ja puolustaneet Luhanskin kansainvälistä lentokenttää toukokuusta 2014 lähtien, ja kesäkuun 5. 2014 kyseinen kenttä suljettiin siviililiikenteeltä.

Tuhoutunut Ukrainan ilmavoimien Iljushin Il-76MD nro. 76777.*










Ukrainan parlamentin Verkhovna Radan nimeämän tutkintakomitean johtajan Aleksandr Tšornovolenkon mukaan kesäkuun 2014 alkupuolella lentokentälle oli laskeutunut 19 Ukrainan ilmavoimien kuljetuskonetta tuoden kalustoa, materiaalia sekä miehistöä. Kesäkuun 13. päivä kentälle oli laskeutunut kaksi 25. ilmakuljetusprikaatin Iljushin Il-76MD kuljetuskonetta, ja kesäkuun 13.–14. päivän välisenä yönä oli tarkoitus laskeutua kolme lisää tuomaan materiaalia ja vahvistuksia kenttää puolustaville 25. maahanlaskuprikaatin sotilaille. Kesäkuun 9. päivästä lukien kenttää puolustavat joukot olivat olleet ilmahuollon varassa militanttijoukkojen neuvonantajineen saarrettua koko kentän.

Kuten viittasin, kyseinen Ukrainan ilmavoimien Iljushin Il-76MD nro. 76777 kuului tuolloin kolmen koneen osastoon, jotka olivat toimittamassa sotilaita sekä täydennystä Luhanskin kansainvälistä lentokenttää puolustaville joukoille. Everstiluutnantti Oleksandr Belij’n ohjaama kone oli laskeutumisvuorossa toisena, noin kymmenen minuuttia sitä ennen Luhanskin kansainväliselle lentokentälle oli laskeutunut onnistuneesti ilmakuljetusprikaatin komentajan, eversti Dimitri Mirmikovin ohjaama, vastaavantyyppinen Iljushin Il-76MD kuljetuskone. Tutkintakomission puolesta Aleksandr Tšornovolenko arvioi, että alueella operoineilla militanteilla neuvonantajineen oli riittävästi aikaa valmistautua pudottamaan toisena laskeutunut kone, koneiden pitkän laskeutumisvälin ja aiempien lentojen antamien havaintojen vuoksi. Tuolloin myös arvioitiin, että Venäjältä välitettiin dataa laskeutuvista koneista ja niiden reiteistä Luhanskin kansainvälisen lentokentän ympäristössä operoiville militanteille ja näitä tukeville erikoisjoukkojen sotilaille.

Lähestyessään kaakosta Luhanskin kansainvälistä lentokenttää, Belij’n ohjaama kuljetuskone joutui ilmatorjuntatuleen, (koneen lentokorkeus oli tuolloin 700–900 metriä). Tutkintakomitean mukaan konetta kohti ammuttiin ainakin kaksi olkapäältä laukaistavaa 9K38 ”Igla” eli SA-18 ”Grouse” ilmatorjuntaohjusta, joista ensimmäisen koneen miehistön onnistui harhauttaa/ väistää seuraavan ohjuksen taistelukärjen räjähtäessä lähellä yhtä koneen neljästä moottorista. Laskeutuvaa konetta tulitettiin myös pienikaliiperisilla aseilla sekä 23 mm ZU-23-2 ilmatorjuntatykillä.










Satelliittikuva Luhanskin kansainvälisen lentokentän ympäristöstä. 30. kesäkuuta 2014 päivätyssä satelliittikuvassa nähtävissä myös turma-alue.

Everstiluutnantti Belij’n koneen saadessa osumia ilmatorjunnasta, osaston kolmannen koneen lentäjä päätti keskeyttää laskeutumisen. Myöhemmin koko operaatio keskeytettiin ja kolmannen koneen määrättiin palaamaan kotitukikohtaansa.

Kesäkuun 15. päivänä 2014 Luhanskin “kansantasavallan” johtajana esiintynyt Valeri Bolotov vahvisti heidän pudottaneen kyseisen lentokoneen.

Ennen kohtalokasta lentoa Belij miehistöineen oli ehtinyt sodan ensimmäisten viikkojen kuluessa suorittaa lento-operaatioita sotatoimialueella, kuten toukokuussa 2014 Donetskin kansainväliselle lentokentälle. Ennen sotaa Belij oli lentänyt useita vaativia lentoja kriisikohteisiin, kuten maanjäristysalueelle Kiinaan.

Pudotuksen jälkeen kyseistä ilma-operaatiota arvosteltiin Ukrainassa hyvin paljon, operaation määränneitä tahoja kritisoitiin vastuuttomuudesta ja turhasta riskinottamisesta. Maaliskuussa 2017 ukrainalainen oikeus tuomitsi silloisen ATO:n 1. varakomentajan kenraalimajuri Viktor Nazarovin seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeuden mukaan Nazarov oli saanut tietoa koneisiin kohdistuvasta lähi-ilmatorjuntauhasta, mukaan lukien olkapäältälaukaistavien ohjusten muodostama uhka, päivää ennen kyseistä ilmakuljetusoperaatiota.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n silloisen komentajan Vasyl Hritsakin, 7. lokakuuta 2017 julkaiseman tiedon mukaan, koneen pudottamisen taustalla oli venäläinen palkkasotilaspalveluita tarjoava PMC Wagner. PMC Wagnerin omistaja ja rahoittaja on ”Putinin kokkiJevgeni Prigožin ja perustaja GRU:sta eläkkeelle jäänyt prikaatinkomentaja Dimitri Utkin. Ukrainalaislähteiden mukaan käskyn operaation suorittamiseen PMC Wagner oli saanut Venäjän maavoimien kenraaliluutnantti Jevgeni Nikiforovilta. Nikiforov on toiminut Ukrainan sodassa miehitetyn Luhanskin alueelle sijoitetun 2. armeijakunnan komentajana.

PMC Wagnerin taistelijat ovat osallistuneet Krimin niemimaan miehitykseen, Venäjän sotatoimiin Itä-Ukrainassa, sotaan Syyriassa ja Libyassa, Sudanin toiseen sisällissotaan sekä Venäjän operaatioon Keski-Afrikan tasavallassa (Prigožinin hallitsema kaivosyhtiö toimii myös maassa). PMC Wagnerin yksittäisiä operaattoreita on havaittu myös Mosambikissa.

Ukrainalaisen Informnapalmin julkaiseman aineiston perusteella voidaan päätellä, että Venäjältä lähetettiin Ukrainan sotatoimialueelle jo ennen varsinaista invaasiota elokuun 2014 lopulla, asevoimien vakinaiseen väkeen kuuluvia sotilaita, jotka oli koulutettu lähi-ilmatorjuntaan. Esim. Venäjän maavoimien 205. erillisen mekanisoidun jalkaväkiprikaatin (sotilasyksikkö 74814) vahvuuteen kuulunut ohjus-lähi-ilmatorjuntaan koulutettu kersantti Sergei V. osallistui ”vapaaehtoisena” Ukrainan sotaan. (2)

Luhanskin kansainväliselle lentokentälle sijoitettujen joukkojen huoltolentoja kritisoitiin voimakkaasti, yhtä voimakasta kritiikkiä esitettiin myös kentän hallussapitoa kohtaan sen jälkeen, kun näytti ilmeiseltä, että militanttijoukot Venäjän tuella saartavat kentän ja maayhteys 25. maahanlaskuprikaatin miehiin menetetään. Ennen kohtalokasta lentoa yöllä 13.–14. kesäkuuta 2014, noin parikymmentä Ukrainan asevoimien sotilasta kaatui taistelussa, heidän koettaessa murtautua saarretun kentän alueelta.

Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot saivat murrettua lentokentän saarron vasta heinäkuun 14. päivä. Tämän jälkeen kenttä oli Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen hallinnassa, mutta vihollisen tykkitulen alla, aina elokuun 2014 loppuun saakka. Viimeiset ukrainalaisjoukot vetäytyivät lentokenttäalueelta 1. syyskuuta 2014, josta lähtien lentokenttä on ollut vihollisen hallinnassa. Nykyään aluetta käytetään miehitetyn Luhanskin alueelle sijoitettujen maavoimien huolto- ja harjoittelualueena.

* * *

Ukrainan maavoimat ja ilmavoimat menettivät kevään ja kesän 2014 kuluessa yhteensä 12 lentokonetta ja 11 helikopteria, kahden lentokoneen pudotusta ei ole vahvistettu. Edellisten lisäksi Itä-Ukrainan sotatoimialueen yllä pudotettiin Malaysia Airlinesin lento MH17 heinäkuun 17. päivä Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin varustukseen kuuluvalta Buk-M1 TELARilta laukaistulla ohjuksella. MH17 tragediassa menehtyi 298 miehistön jäsentä ja matkustajaa.

Elokuun 29. 2014 jälkeen Ukrainan ilmavoimat tai maavoimat ei ole menettänyt sotatoimien seurauksena miehitettyjä lentokoneita tai helikoptereita.

päivämäärä

pudotettu tai tuhoutunut konetyyppi

25. huhtikuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Mil Mi-8 MT tuhoutui Kramatorskin lentokentällä pienasetulessa.

2. toukokuuta 2014

Kaksi Ukrainan maavoimien lentolaivueen Mil Mi-24 taisteluhelikopteria Slovjanskin taistelussa, ainakin kaksi miehistönjäseniin kuulunutta menehtyi.

5. toukokuuta 2014

Maavoimien lentolaivueen Mil Mi-24 putosi vihollistulessa, lentäjän onnistui laskeutua helikopterilla.

29. toukokuuta 2014

Maavoimien lentolaivueen Mil Mi-8 pudotettiin lähellä Mount Karachunia, Slovjansk-Kramatorsk-alueella. 14 miehistönjäsentä ja matkustajaa menehtyi, mukaan lukien kenraali Vladimir Kultchyski.

4. kesäkuuta 2014

Kaksi Ukrainan ilmavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteria joutui tekemään pakkolaskun vihollistulessa, toinen helikoptereista vaurioitui korjauskelvottomaksi.

6. kesäkuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien valvonta- ja tiedustelukäytössä ollut Antonov An-30 pudotettiin olkapäältä laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla. Koneen lentäjä, eversti Konstantin Mohilko, palkittiin postuumisti Ukrainan sankari kunniamerkillä, hänen uhrattua itsensä ohjatakseen tuhoon tuomitun koneen pois kaupunkialueen yltä. (3) Muu miehistö pelastautui laskuvarjoin koneesta.

14. kesäkuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Iljushin Il-76MD pudotettiin ilmatorjuntatulessa koneen ollessa laskeutumassa Luhanskin kansainväliselle lentokentälle.

21. kesäkuuta 2014

Ukrainalainen Mil Mi-8 tuhoutui Zmievskin lähellä kuljettaessaan materiaalia joukoille.

24. kesäkuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Mil Mi-8 pudotettiin Slovjanskin lähellä, kaikki miehistöjäsenet ja mukana olleet sotilaat menehtyivät.

2. heinäkuuta 2014

taistelulennolta palaamassa ollut Ukrainan ilmavoimien Sukhoi Su-25 tuhoutui laskeutuessa Dnipron kansainväliselle lentokentälle.

14. heinäkuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin ilmatorjuntaohjuksella, koneen lentokorkeus oli 6500 metriä. **

16. heinäkuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Sukhoi Su-25 pudotettiin lähellä Amvrosiivkaa, Venäjän rajan tuntumassa, todennäköisimmin Venäjän ilmavoimien MiG-29 toimesta ilmasta ilmaan ohjuksella.

23. heinäkuuta 2014

Kaksi Ukrainan ilmavoimien Sukhoi Su-25 rynnäkkökonetta pudotettiin Savur-Mohylan alueella lähi-ilmatorjuntaohjuksilla.

7. elokuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien MiG-29 torjuntahävittäjä pudotettiin Jenakijeven alueella, mahdollisesti Buk-ilmatorjuntajärjestelmällä.

17. elokuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien MiG-29 torjuntahävittäjä pudotettiin ilmatorjunnalla. Lentäjä pelastautui heittoistuimella, ja hänet löydettiin SAR-operaatiossa.

17. elokuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Mil Mi-8 pudotettiin Georgievkan lähellä, Luhanskin alueella.

20. elokuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Sukhoi Su-24M pudotettiin ilmatorjuntatulella Ukrainan itäosissa.

20. elokuuta 2014

Ukrainan maavoimien lentolaivueen Mil Mi-24 pudotettiin miehitetyn Horlivkan lähellä lähi-ilmatorjunnalla.

29. elokuuta 2014

Ukrainan ilmavoimien Sukhoi Su-25 pudotettiin ilmatorjuntaohjuksella Starobeševen lähellä, Ilovaiskin taistelun aikana. Lentäjä pelastettiin SAR-operaatiolla.


**: Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskoneen pudottamisen jälkeen Ukraina kielsi siviililentoliikenteen alle 32 000 jalan korkeudessa Itä-Ukrainan sotatoimialueen yllä, esim. MH17 lentokorkeus oli 33 000 jalkaa kun se pudotettiin. MH17 pudottamisen jälkeen Ukraina sulki ilmatilan sotatoimialueella siviililentoliikenteeltä.

* * *

Olin kesäkuun 2014 ensimmäiset viikot Kiovassa, jos sota ennen koneen pudottamista oli tuntunut monista kiovalaisista operaatiolta idässä, viimeistään suuren kuljetuskoneen pudottaminen sotatoimialueella muutti asennoitumista sotaan. Kyse ei ollut enää mistään operaatiosta idässä, jossa taisteltiin ”epämääräisiä asemiehiä” vastaan, vaan kyse oli sodasta, jossa vihollinen pystyi aiheuttamaan mittavia tappioita.

Menetys oli merkittävä, vielä tuskallisemmalta se tuntui monista, kun muutamaa päivää aiemmin oli uutisoitu Venäjältä saapuneen raskasta kalustoa sotatoimialueelle sen tukemille joukoille. Tuolloin moni läntinen media ohitti uutisen vähäisin huomioin. Poliitikot suomessakin epäilivät tietoa. Moni ei pitänyt Venäjältä järkevänä niin suoraa osallistumista sotaan, tietoa ei haluttu ottaa todesta – edes Krimin niemimaan miehitys ei ollut avannut silmiä. Venäjä oli valmis aggressioihin ajaessaan omaa etua, se oli kylvänyt sodan siemenen, joka alkoi kevään ja kesän 2014 mittaa itää.

Näin jälkikäteenkin tarkasteltuna kyseinen aika tuntui oudolta, kuinka kirkkain silmin monet uskoivat Venäjän vakuuttelut, mutta vielä absurdimmaksi kaikki muuttuu, kun vuosia jatkuneesta sodasta huolimatta edelleen löytyy runsain mitoin heitä, joilta löytyy ymmärrystä imperialistiselle Venäjälle ja jotka ennen kaikkea pitävät Ukrainan sotaa sisäisenä konfliktina.

 

Marko  

 

Lähteet:

1. https://www.peoplesproject.com/en/news/tragic-anniversary-four-years-after-il-76-downing-in-luhansk/

2. https://informnapalm.org/ua/deseptykony-z-ppo-rf-na-donbasi-hto-zbyvav-ukrayinsku-aviatsiyu/ 

3. https://ato.kyivcity.gov.ua/content/mogylko-kostyantyn-viktorovych.html 

Lähteinä myös Bureau of Aircraft Accidents Archives’n artikkeli “Crash of an Ilyushin Il-76MD Near Luhansk: 49 killed” sekä Hromadsken artikkelin katastrofista.

*: Kuva sosiaalisesta mediasta, kuvan alkuperäinen ottaja ei ole tiedossani.






















Poltavassa sijaitsevassa Strategisten ilmavoimien museossa muistetaan myös Ukrainan sodan uhreja, kuvassa menehtyneiden lentäjien ja miehistön jäsenten muistonurkkaus. Iljushin Il-76MD:n lentäjänä kohtalokkaalla lennolla ollut everstiluutnantti Oleksandr Belij ylärivissä vasemmalla, hänestä alaviistoon, Ukrainan sankari, eversti Konstantin Mohilko.