Venäjän asevoimat Ukrainan rajoilla sekä Ukrainalta miehitetyillä alueilla

 

Venäjä on siirtänyt tämän vuoden maaliskuun loppupuolelta lähtien lisää kalustoa sekä joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille ts. Krimin niemimaalle ja – toistaiseksi vähäisemmässä määrin – Itä-Ukrainaan*. Miehitetystä Donetskista ja Luhanskista kantautuneiden tietojen mukaan myös siellä liikkeellä olevien joukkojen ja kaluston määrä on kasvanut maaliskuun lopulla ja huhtikuun alkupuolella. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen perusteella alueelle on toimitettu Venäjältä runsaasti raskasta kalustoa tämän vuoden puolella, käytännössä sodankäynnin hitaan eskaloitumisen tahtiin.

Kysymykseen muodostavatko nämä joukot uhan Ukrainalle, annan minua perehtyneemmän vastata:

”Uhkaa luonnehditaan monesti yhtälöllä tahto x voima. Voimaa Ukrainan alueella/keskitysmarsseilla lähistölle on pian useita divisioonia. Venäjän tahtoa sotilaallisen ratkaisun hakemiseen on turha nykyisellään epäillä. Näin ollen Ukraina on välittömän offensiivisen uhan edessä,” yleisesikuntamajuri, dosentti, sotatieteiden tohtori Antti Paronen twitter-ketjussa huhtikuun 9. 2021. (1)

Entäpä mikä Venäjää motivoi toimintaan ja mitä tavoitteita maalla on?  Venäjän ylläpitämä tilanne, joka ilmenee miehityksenä sekä intensiteetiltään vaihtelevana sotana Itä-Ukrainassa, on jatkunut useiden vuosien ajan aina kevättalvesta 2014, joten on luonnollista, että Venäjällä on joitain tavoitta, miksi kuluttaa omia resursseja toimintaan, joka länsimaisen logiikan kautta tarkasteltuna ei tunnu järkevältä puuhalta. Merkittävimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu varmuudella Ukrainan länsi-integraation estäminen. Toisaalta Krimin niemimaan miehittämisellä ja sodan synnyttämisellä Ukrainan itäisiin osiin, Venäjä on vain lisännyt ukrainalaisten halua integroitua länteen. Venäjän toimien seurauksena myös NATO-jäsenyyden kannatus on lisääntynyt maassa.

Upseeri ja väitöskirjantekijä Antti Pihlajamaa avasi ajatusta sosiaalisessa mediassa, lainaan häntä hiukan:

”Viime päivinä on paljon pohdittu Venäjän motiiveja ja tavoitteita Ukrainan suunnalla. Vaikka länsimainen logiikka saattaa poiketa venäläisestä, tärkeä strateginen tavoite on varmasti estää Ukrainan länsi-integraatio. Tämä tavoite on luonteeltaan sellainen, että se pitää lunastaa jatkuvasti uudelleen. Tässä mielessä Ukrainan sotaan liittyvän aikakäsityksen voi nähdä syklisenä: Venäjän ei kannata lopettaa sotaa, vaan hallita sitä luoden epävarmuutta aktiivisempien ja hiljaisempien vaiheiden vuorottelulla.” (2)

Alla suuntaa-antava karttakuva, johon merkitty Venäjän Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille sijoittamia joukkoja. Karttakuvan alueista tarkastelen tuonnempana tarkemmin Itä-Ukrainan miehitettyjä alueita sekä miehitettyä Krimin niemimaata.

Muutama huomion Venäjän Ukrainan vastaiselle rajalle sijoittamista joukoista paikkakunnittain. Tässä vaiheessa tarkastelen Kurskin, Belgorodin ja Voronežin alueita, koska ne rajoittuvat a) Ukrainalle tärkeään Harkovan alueeseen tai b) Itä-Ukrainan sotatoimialueeseen.

Kursk: 448. ohjusprikaati, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati.

Voronež: 108. ilmatorjuntaohjusprikaati, Spetsnaz komppania, 20. armeijan esikunta.

Valiuki: 752. mekanisoiturykmentti, 84. tiedustelupataljoona, 237. panssarirykmentti.

Bogutšar: 159. erillinen panssarintorjunta pataljoona, 99. panssarihaupitsirykmentti, 252. mekanisoiturykmentti, 3. mekanisoidun divisioonan esikunta.

Belgorod: helikopterikenttä, sotilasyksikkö 20925 (koulutuskeskus).

Moldovasta 90-luvun sodassa venäläisjoukkojen ja vapaaehtoisten tuella irtautuneen Transnistrian alueelle on sijoitettu Venäjän maavoimien osasto, sotilasyksikkö nro. 13962, jonka vahvuus on noin 1500 sotilasta. (3) Kyseisen yksikön kalustoa on nähty liikkeellä Transnistrian alueella tämän viikon loppupuolella.

Venäjän maavoimien 8. armeijan vastuualueella on Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot, jotka muodostavat 1. armeijakunnan Donetskin alueelle ja 2. armeijakunnan Luhanskin alueelle. (4) 8. armeijan esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa, jonka alueelle on myös sijoitettu 12. esikunta (Itä-Ukrainan operaation esikunta). 1. ja 2. armeijakuntien komentavat upseerit tulevat Venäjän asevoimista. Tavanomaisesti pesti kestää noin puolivuotta, komentoketjun alemmilla tasoilla pestit voivat olla pidempiäkin.

1. ja 2. armeijakunta Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla	lukumäärä
sotilaat	yli 35 000
taistelupanssarivaunut	481
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	914
erilaiset tykistöaseet	708
raketinheittimet	202
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja järjestelmät	700

Huom. 1. ja 2. armeijakunnan kokoonpano joukko-osastoittain erillisessä taulukossa kirjoituksen lopussa.

Venäjän Eteläisen sotilaspiiriin kuuluva 8. armeija koostuu 150. mekanisoidusta kivääridivisioonasta, esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa; 464. ohjusprikaatista, esikunta sijaitsee Znamenskissa; kaartin 20. mekanisoidusta prikaatista, esikunta sijaitsee Volgogradissa.

8. armeijan ohella Eteläisen sotilaspiirin alueella operoi myös 58. armeija ja 49. armeija; sekä muita joukkoja, kuten Novorossijskiin sijoitettu 7. ilmarynnäkködivisioona ja Kamyšiin sijoitettu 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati; Rostov-on-Doniin sijoitettu kaartin 22. Spetsnaz prikaati; 37. ja 39. rautatieprikaati; 333. rautateiden ponttonisiltapataljoona; sotilaspiirin alueella sijaitsee myös koulutuskeskuksia jne.

Eteläisen sotilaspiirin vastuualueeseen kuuluvat myös Armeniaan, Gyumriin sekä Jerevaniin sijoitetut joukot sekä Vuoristo-Karabahin alueella sijaitseva nimeämätön tukikohta, kuin myös Georgialta miehitettyjen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille sijoitetut joukko-osastot.

Eteläisen sotilaspiirin, miehitettyyn Itä-Ukrainaan rajoittuvan alueen joukkoja kutsutaan myös Donin ryhmäksi, kyseisen ryhmän koko on yhteensä yli 53 000 sotilasta, johon lukuun sisältyy myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden 1. ja 2. armeijakunnan operatiivinen reservi.

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta sijaitsee Simferopolissa. 22. armeijakunnan vahvuus on tällä hetkellä reilut 10 000 miestä, armeijakunnan vahvistaminen jatkuu edelleen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustusprikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Venäjän maavoimien ohella miehitetyltä niemimaalta operoi Venäjän Mustanmeren laivasto, laivaston alaisuuteen kuuluu myös 810. merijalkaväen prikaati, joka on sijoitettu Sevastopolin alueelle sekä Venäjän ilmavoimat, Dzhankoista käsin operoi myös osia 7. ilmarynnäkködivisioonasta. Niemimaalle sijoitettujen venäläisjoukkojen kokonaisvahvuus – ilman Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n ja muiden turvallisuuselinten (esim. Venäjän kansalliskaarti, Rosgvardija) joukkoja – nousee yli 32 000 sotilaaseen.

810. merijalkaväenprikaatin 382. pataljoona on sijoitettu Temrjukin alueelle, Asovanmeren rannikolle.

Venäjän ja Ukrainan välisen sopimuksen mukaan venäläinen laivasto-osasto operoi niemimaalta käsin jo ennen sotaa. Venäjän miehitettyä niemimaan helmi-maaliskuussa 2014, maa on vahvistanut huomattavasti niemimaalta operoivaa laivastoon – myös uusilla pinta-aluksilla sekä sukellusveneillä. Tätä nykyä Krimin niemimaalta käsin operoi 67 Venäjän Mustanmeren laivaston pinta-alusta ja 7 sukellusvenettä.

Niemimaan lentotukikohdista ja helikopteritukikohdista operoi yli 100 Venäjän laivaston ilmavoimien sekä ilmavoimien lentokonetta ja yli 50 helikopteria. Niemimaan merkittävin helikopteritukikohta sijaitsee Dzhankoissa, jonne on sijoitettu myös 39. helikopterirykmentti, jonka kalustoon kuuluu taisteluhelikoptereita (Mil Mi-28 ja Mi-35 sekä Kamov Ka-52) ja kuljetus-/ tukitukihelikoptereita (Mil Mi-8AMTsh). Dzhankoihin on sijoitettu myös 171. erillinen ilmarynnäkköpataljoona, joka on osa Novorossijskiin sijoitettua 7. ilmarynnäkködivisioonaa.

miehitetty Krimin niemimaa	lukumäärä
sotilaat, mukaan lukien laivasto ja ilmavoimat	32 500
taistelupanssarivaunut	195
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	410
tykistö ja raketinheittimet	283
S-400 ilmatorjuntajärjestelmä	16+
Bal ja Bastion-P pintamaaliohjukset	16+

* * *

Venäjän Ukrainan rajoille ja Ukrainalta miehittämille alueille sijoittamien joukkojen lukumäärä on jo tällä hetkellä niin suuri, että ne muodostavat konkreettisen uhan Ukrainalle. Tai kuten Antti Paronen asian ilmaisi ”Venäjän tahtoa sotilaallisen ratkaisun hakemiseen on turha nykyisellään epäillä. Näin ollen Ukraina on välittömän offensiivisen uhan edessä”. Kun huomioimme alueelle pysyvästi sijoitettujen joukkojen lisäksi Venäjän alueille viimeaikoina siirtämän joukko-osastot*, on alueella riittävästi joukkoja ainakin rajoitettuun offensiiviin Ukrainassa, esim. Pohjois-Krimin kanavan haltuun ottamiseksi.

Mikäli Venäjä tulevina viikkoina hyökkää Ukrainaan, tarkoituksenaan kenties ratkaista Krimin niemimaata koetteleva akuutti (kriisiytyvä) vesipula, sen ei pitäisi tulla meille yllätyksenä, ennusmerkit ovat niin selkeät. Se ei välttämättä ole meidän (lännen) näkökulmasta tarkasteltuna loogista, mutta Venäjän hallinto voi nähdä voimankäytön perusteltuna (ja järkevänä) tapana ratkaista kyseinen ongelma. Poissuljettua ei ole sekään, että Venäjä palaisi neuvottelujen ja keskusteluiden tielle, mutta sille epävarmuuden ylläpito esim. sodan intensiteettiä nostamalla ja laskemalla on keino horjuttaa Ukrainaa ja hidastaa sen yhteiskunnallista muutosprosessia, joka alkoi Euromaidanin myötä. Venäjän johdolle demokraattinen, yhteiskunnallisiin muutoksiin sitoutunut Ukraina on uhka, koska se voi inspiroida venäläiset haluamaan muutosta, josta seuraisi jollain aikavälillä Putinin hallinnon vallanmenetys.

 

Marko

1. https://twitter.com/AnttiParonen/status/1380458656022601728?s=20 

2. https://twitter.com/AnttiPihlajamaa/status/1380552809855205379?s=19 

3. https://www.gfsis.org/maps/russian-military-forces 

4. https://informnapalm.org/en/intelligence-data-on-1st-and-2nd-army-corps-of-russian-federation-in-occupied-donbas/ 

Muina lähteinä muun muassa Informnapalm, Russian Military Reform, Mil.UA, Russian Military Forces: Interactive Map ja ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio sekä Ukrainan puolustusministeriön ukrainalaismedioissa julkaisema materiaali v. 2020 ja 2021.

*: Venäjän joukkojensiirroista ”Valmistautuuko Venäjä joukkojen siirroilla kevätoffensiiviin Ukrainassa?” 

 

1. armeijakunta (sotilasosasto 00100).

1. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08801), esikunta sijaitsee Komsomolskessa.

3. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08803), esikunta sijaitsee Horlivkassa. Prikaatiin kuuluu myös 1. aluepuolustuspataljoona (sotilasyksikkö 08822).

5. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08805).

100. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08826), esikunta sijaitsee Donetskissa. Prikaatiin kuuluu myös 3. aluepuolustuspataljoona (sotilasosasto: 08815) ja 4. aluepuolustuspataljoona (sotilasosasto: 08823).

9. erillinen mekanisoitu merijalkaväen rykmentti (sotilasosasto 08809), esikunta sijaitsee Novoazovskissa. Rykmenttiin kuuluu myös 6. aluepuolustuspataljoona.

11. erillinen mekanisoitu rykmentti Vostok (sotilasosasto 08818). Rykmenttiin kuuluu myös 2. aluepuolustuspataljoona (sotilasosasto 08814).

1. armeijakuntaan kuuluvat myös seuraavat joukko-osastot ja tukiosastot: - erillinen tykistöprikaati Kalmius (sotilasosasto: 08802), joka on sijoitettu Snižnen ja Donetskin alueelle. - alueen ns. sisäasiainministeriön SPO-rykmentti (sotilasosasto: 02707). - kaksi sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa kaartin rykmenttiä (sotilasosastot: 08833 ja 08830 – ”Kansantasavallan kaarti”) ja erillinen komendantin rykmentti (sotilasosasto: 08816). - erillinen panssaripataljoona Bulat/ Diesel (sotilasosasto: 08810). - erillinen rynnäkköpataljoona Somali (sotilasosasto: 08828). - erillinen tiedustelupataljoona Sparta/ Jaguar (sotilasosasto: 08806). - erillinen korjaus- ja huoltopataljoona Kongo (sotilasosasto 08813). - erillinen kuljetuspataljoona (sotilasosasto: 08812). - erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (sotilasosasto: 08817). - erillinen EW/ SIGINT komppania (sotilasosasto: 08821). - erillinen pioneerikomppania (sotilasosasto: 08820).

 

 

2. armeijakunta (sotilasosasto: 77077).

2. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto: 73438).

4. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto: 74347).   Prikaatin vahvuuteen kuuluu myös Prizrak pataljoona.

7. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto: 08807).   Huom. prikaati on pääsääntöisesti miehitetty vain 40 prosenttisesti.

6. mekanisoitu kiväärirykmentti (sotilasosasto: 69647) eli Platovin kasakkarykmentti.

2. armeijakuntaan kuuluvat myös seuraavat joukko-osastot ja tukiosastot: - erillinen 10. tykistöprikaati (sotilasosasto: 23213). - erillinen komentorykmentti (sotilasosasto: 44444). - erillinen panssaripataljoona (sotilasosasto: 64064). - erillinen tiedustelupataljoona (sotilasosasto: 55055). - erillinen turvallisuuspataljoona (sotilasosasto: 73604). - erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (sotilasosasto: 13931). - erillinen kuljetuspataljoona (sotilasosasto: 14941). - erillinen EW/ SIGINT/ UAV-komppania (sotilasosasto: 05776). - erillinen pioneerikomppania (sotilasosasto: 11011).