Valmistautuuko Venäjä joukkojen siirroilla kevätoffensiiviin Ukrainassa?

 

Seuraa lyhyt kooste Venäjän asevoimien (pääasiassa maavoimat ja maahanlaskujoukot eli VDV) joukkojen siirroista maan lounaisosissa 29.–31. maaliskuuta 2021, Ukrainaan rajoittuvassa osassa maata Voronežin alueelta etelään Asovanmeren rannikolle sekä miehitetyllä Krimin niemimaalle, edellisten ohella huomioin myös Pihkovaan aluetta koskevat havainnot Venäjän maahanlaskujoukkoihin kuuluvan 76. ilmarynnäkködivisioonan luonteen vuoksi. Kyseisen divisioonan osia on osallistunut Ukrainan sotaan kuin myös Krimin niemimaan miehittämiseen.

Ukrainan asevoimien päällikön Ruslan Khomchakin mukaan –

”As of March 30, twenty-eight battalion tactical groups of the enemy are stationed along the state border of Ukraine and the temporarily occupied territories of Ukraine and the Autonomous Republic of Crimea, namely in Bryansk, Voronezh, Rostov [regions] and on the territory of the temporarily occupied Crimea.” –

joiden lisäksi samaiselle alueelle odotetaan keskitettävän ylimääräiset 25 pataljoonaa, jotka yhdessä muodostavat Ukrainalle merkittävän sotilaallisen uhan. (1)

29.–31. maaliskuuta 2021: Kamyšin, Venäjä – 56. erillisen ilmarynnäkköprikaatin kalustoa lastattu juniin.

29. maaliskuuta 2021: Kertšinsalmen ylittävä silta, mekanisoidun prikaatin osia matkalla miehitetylle Krimin niemimaalle.

30. maaliskuuta 2021: Sevastopolista Simferopoliin, Simferopolin ohitustie, miehitetty Krim.

30. maaliskuuta 2021: miehitetty Krimin niemimaa, rautatiellä kalustoa liikkeellä.

31. maaliskuuta 2021: Voronež – Venäjä, huoltoa ja lääkintäkalustoa liikkeellä.

31. maaliskuuta 2021: Morozovsk – Kamensk-Šahtinski välillä, ponttoni- ja pioneerikalustoa liikkeellä kohti länttä.

31. maaliskuuta 2021: Glubokaja joki, Kamensk-Šahtinskin alue, ponttonikalustoa liikkeellä. (Huom. alueella sijoitettuna pioneereja).

31. maaliskuuta 2021: Jeisk, Asovanmeren eteläinen rannikko. Mariupoliin matkaa rannikolta alle 70 km.

31. maaliskuuta 2021: Kertš, miehitetty Krimin niemimaa, kalustoa rautatieasemalla.

31. maaliskuuta 2021: Feodosijan alue, miehitetty Krimin niemimaa.

31. maaliskuuta 2021: Pihkova, Venäjä – 76. ilmarynnäkködivisioona, valmiusharjoitus kyseessä?

Maalis-huhtikuun vaihteessa Venäjä sulki Kertšinsalmen ylittävän sillan siviililiikenteeltä useampaan otteeseen erilaisten harjoitusten perusteella. Niin ikää maaliskuun viimeisinä päivinä Rostovin ja Krasnodar Krain alueilta ladattiin verkkoon lukuisia muita videoita joukkojen siirroista maanteillä sekä rautateillä, eräissä tapauksissa myös ilmassa. Liikkeellä on myös kalustoa, joista tunnukset on maalattu piiloon.

Kuvassa osa maalis-huhtikuun vaihteen joukkojen siirroista Venäjällä Rostovin, Krasnodar Krain sekä miehitetyn Krimin niemimaan alueille (ja alueiden sisällä). Joukkojen siirtojen ohella Venäjä aloitti Mustanmeren laivaston osia koskevan valmiustarkastuksen huhtikuun 2. päivä. (2) Luonnollisesti Ukraina valmistautuu Venäjän mahdolliseen kevätoffensiiviin, maa on vahvistanut joukkojaan etelässä Hersonin alueella sekä Asovanmereen rajoittuvalla Zaporižžjan alueella. Itä-Ukrainan sotatoimialueen viimeaikainen kehitys on pakottanut Ukrainan vahvistamaan puolustustaan myös kyseisellä alueella.

Tänä keväänä nähdyt joukkojen siirrot eivät suinkaan ole aivan uusi asia, Venäjä on toiminut samalla tavalla aiempinakin sotavuosina. Tästä huolimatta tilanne tällä hetkellä on nähdäkseni aiempaa vakavampi – Ukrainaan kohdistuu merkittävästi vakavampi uhka, johtuen muun muassa Krimin niemimaan vesihuollon heikosta tilanteesta. Miehitetyn niemimaan vesihuollon voidaan sanoa olevan romahduksen partaalla. Venäjä ei ole kyennyt ratkaisemaan miehitysvuosiensa kuluessa Krimin niemimaan vesihuollon tilaa Ukrainan suljettua vesihuollon kannalta tärkeän, niemimaalle Dnepriltä johtavan Krimin kanavan, jonka kautta virtasi niemimaalle ennen miehitystä 85 prosenttia alueen tarvitsemasta vedestä. Menneen syksyn ja talven kuluessa on kuultu entistä useammin puheita, joiden mukaan Venäjän pitäisi ratkaista ongelma sotilaallisesti, tällaisten puheiden ja spekulaatioiden takana on muun muassa niemimaan siviilihallinnon johtajaksi Venäjän toimesta nimetty Sergei Aksjonov. 

Zahirsken tekoallas Krimin niemimaalla oli viime joulukuussa jo lähes tyhjä. (3)

Kuten edellä mainitsin, Venäjän joukkojen siirrot eivät ole uusi asia, vastaavia laajamittaisia siirtoja on nähty aiempienkin sotavuosien aikana – nyt ehkäpä aiempaa laajemmin joukkojensiirtojen ulottuessa miehitetyltä Krimin niemimaalta aina pohjoiseen Brjanskin alueelle saakka, parin viimepäivän kuluessa on havaittu myös Valko-Venäjällä joukkojen ja kalustonsiirtoja Ukrainaan rajoittuviin maan eteläosiin. Vaikka kyseessä onkin Ukrainalle tuttu ilmiö, ovat ne samalla toistuvina ja mittavina kuluttavia Ukrainalle niihin liittyvän riskin tähden. Olemme nähneet jo useamman kerran sen, ettei Venäjä piittaa allekirjoitetuista sopimuksista – mikäli se katsoo sopimusten rikkomisen hyödyttävän sitä, ja katsoo mahdollisen rangaistuksen olevan liian vähäisen saavutettuun (kyseenalaiseen) hyötyyn nähden, pidän ennemminkin todennäköisenä sitä, että nyky-Venäjä on valmis rikkomaan sopimuksia.

Olennainen kysymys onkin se, että näkeekö Venäjän johto – valtaeliitti Vladimir Putinin johdolla – tämänhetkisen tilanteen sellaisena, että (tarvittaessa) ongelmat Ukrainassa voidaan ratkaista kevätoffensiivin myötä? Venäjällä voidaan nähdä Aljaksandr Lukašenkan kyky pysyä vallassa osoituksena länsimaiden heikkoudesta; edelleen jatkuvan koronavirusepidemian sitovan lännen kädet; emme myöskään voi unohtaa sitä, että Vladimir Putin keskusteli videokonferenssissa taannoin Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kanssa myös Ukrainasta, ilman, että Ukrainan edustaja oli paikalla – ymmärrettävistä syistä johtuen ukrainalaiset näkevät tällaisen neuvonpidon varsin outona, etenkin kun neuvottelua seurasi jälleen kerran lausunto, jossa muistutettiin sodan ”osapuolia” tilanteesta mainitsematta lainkaan Venäjää sodan osapuolena. Lännessä ei ilmeisesti vieläkään ymmärretä (ja tiedosteta) sitä, että Venäjällä neuvottelut valtioista valtioiden ohi, nähdään ja ymmärretään aivan toisessa valossa kuin lännessä. Ei olisi ensimmäinen kerta, jolloin Venäjällä tällaisesta keskustelusta tehdään johtopäätös, jonka seurauksista joutuvat maksamaan juuri tämän kolmannen valtion – tässä tapauksessa Ukrainan – kansalaiset.  

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/3217976-khomchak-twentyeight-russian-battalion-tactical-groups-stationed-on-border-with-ukraine.html 

2. https://tvzvezda.ru/news/202142173-M4f9E.html 

3. https://ru.krymr.com/a/voda-krym-zasuha-voyenniye-bazy-rossiya-naseleniye/31011448.html 

Venäjän suorittamista joukkojen siirroista ovat julkaisseet videoita sosiaalisessa mediassa muun muassa galandecZP, GirkinGirkin, Eire_QC, Alex Kokcharov, Petri Mäkelä, myös YouTubesta löytyy joitain videoita, kuten 1 ja 2.

29.3.2021: 152 mm MSTA-S panssarihaupitseja Kertšinsalmen ylittävällä sillalla.

Huom. tekstissä en tällä kertaa käsitellyt Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden tilannetta. Venäjä on vahvistanut joukkojaan jo viikkojen ajan, samalla eskalaation uhka alueella on kasvanut.