Venäjällä sodanlietsojat äänessä

 

Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on julkaistu runsaasti videoita ja kuvia Venäjän mittavista joukkojen siirroista Ukrainaan rajoittuville alueille, sekä eräiltä osin Ukrainalta miehitetyille alueille. Näihin siirtoihin liittyvistä havainnoista kirjoitin itsekin blogin huhtikuun 2. päivä. Venäjä on siirtänyt joukkojaan Ukrainan rajaseudulle sekä Ukrainalta miehitetyille alueille jopa tuhansien kilometrien päästä, vaikka merkittävimmät joukkojen siirrot tapahtuvat olennaisesti lähempää rajaseutua, muutamien satojen kilometrien säteeltä.

Saman aikaisesti on uutisoitu, yhdysvaltalaisiin tiedustelulähteisiin pohjaten, useiden tuhansien venäläissotilaiden joukkojensiirroista miehitetylle Krimin nimimaalle sekä harjoituksista Ukrainaan rajoittuvilla alueilla.

”The arrival of 4,000 Russian troops on the country’s border with Ukraine could trigger a European war, according to a military expert on the region.” NY Post.

Joukkojensiirtoja täydentävät venäläisviranomaisten kommenttien rinnalla valtiollisten propagandistien voimistuvat sotapuheet, merkittävimpänä Venäjän valtiollisen televisiokanavan Rossija1 Dmitry Kiselyovin sekä RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan, jonka viimeisimpien lausuntojen mukaan ”Donbasissa asuvien venäläisten tulisi asua Venäjällä”, lausunnossa on huomioitava narratiivin kehittyminen. Hän aloitti jo tammikuussa kampanjan ”Venäjän on anneksoitava Donbas”. (1 ja 2)

Propagandistisia sotapuheita ruokkivat propagandaviestit Itä-Ukrainan sotatoimialueelta, jollaisista on hyvä nostaa esille viikonloppuiset ”uutiset” viisi vuotiaan pojan kuolemasta Oleksandrivs’ken kylässä sekä Luhanskiin kohdistettu kranaattikeskitys.

Maaliskuun 2.–3. päivien välisenä yönä erilaiset propagandistiset viestimet ja sosiaalisen median tilit levittivät ”uutista” Luhanskin joutumisesta kranaattikeskityksen kohteeksi, niin sanottuna todisteena näytettiin videokuvaa, joka väitettiin kuvatun myöhään illalla maaliskuun 2. päivä, jo seuraavana päivänä kävi ilmi, että kyseinen video oli kuvattu vuoden 2015 kuluessa.

Edellistä merkittävämpänä ”uutisena” voidaan pitää maailmalle levitettyä uutista viisi vuotiaan pojan kuolemasta Oleksandrivs’kessä, syvällä miehitetyillä alueilla, Jenakijeven kaupungin lähellä. ”Uutisen” taustalla on telegram-tili, josta tieto levisi miehitettyjen alueiden ”medioiden” kautta muun muassa Tassin ja monen muun venäläismedian sivuille. Intomielisimmät Venäjä-apologeetat lännessäkin toistivat ”uutista” tapahtuneena, kunnes jäivät housut nilkoissa valheistaan kiinni.

Venäläismedioiden mukaan kylään pudotettiin lennokista räjähde, jossa iskussa poika menehtyi keski-ikäisen naisen vammautuessa, tapahtumien todellinen kulku paljastui kuitenkin maanantaina (huhtikuun 5. päivä) ukrainalaisen StopFake’n taustoitettua tapahtunutta laajemmin:

”Social network users write about the child’s death. In Vkontakte, in the “DPR Army. Tips for volunteers” group user “Victoria Oleksandrivna” left a screenshot of the comment by “Valentyna Iskrytska” under the message about the child’s death. In it, the mentioned user claims that the child really died, but not as a result of a drone strike.

‘Yes, it happened yesterday, but not because of a drone. I am from this village. The owner had a mine, and his grandson found it. I do not understand why people are lied to. My condolences’,”. (3)

StopFake’n kuvaama tapahtumien kulku on uskottavampi, nostaen samalla esille muitakin alkuperäisuutisen epätäsmällisyyksiä ja harhaanjohtamisia, joten – etenkin kun ETYJ ei ole tapahtuneesta tiedottanut – voinemme pitää StopFake’n kuvaamaa tapahtumienkulkua totuudenmukaisempana kuin disinformatiivista uutista, joka haiskahti voimakkaasti vedätykseltä ensihetkistä lukien. Uutisoinnista viisivuotiaan lapsen kuolemasta tulee eittämättä mieleen kesäkuussa 2014 venäläisen Ensimmäisen kanavan (ven. Первый канал) levittämä propagandauutinen ukrainalaisjoukkojen suorittamasta lapsen ristiinnaulitsemisesta sodan ensiviikoilla, joka paljastui varsin pian valheeksi, jossa venäläismediat hyödynsivät myös valelausuntoja. Lausunnon antaja, slovjanskilaisena esiintynyt, Halyna Pyshnyak paljastui hyvin pian venäläisten Novaja Gazetan ja Dozdhin (TV Rain) kerrottua totuuden tapahtuneesta – mitään ristiinnaulitsemista ei tapahtunut, ja tämä pääasiallinen lausunnonantaja Halyna Pyshnyak paljastui, venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Strelkovin, joukkoihin siirtyneen poliisin erikoisjoukkojen Berkutin entisen jäsenen vaimoksi.

”Ristiinnaulitun pojan” -tapauksesta muodostui kuitenkin malliesimerkki häikäilemättömästä venäläispropagandasta, jossa valtiolliset mediat osallistuvat kuvottavien valheiden levittämiseen mielipiteen muokkaamiseksi ja, todennäköisesti, myös muiden toimien (mukaan lukien sotatoimet) oikeuttamiseksi.

Joukkojen siirtojen ohella Venäjällä rakennetaan perinteisin propagandan keinoin tarinaa, joka oikeuttaisi mahdollisen uuden offensiivin. On disinformaatiota ja suoranaista propagandaa, joita täydentävät virallisen Venäjän edustajien maata uhriuttavat lausunnot, joissa maa näyttäytyy roolissa, jossa se on pakotettu reagoimaan Ukrainan (ja lännen) toimien tähden. Valitettavasti tämä narratiivi on uponnut myös läntisiin medioihin (muista vaikuttajista puhumattakaan), joissa toistetaan liiankin kritiikittömästi Venäjän uhri-narratiivia käyttäen rinnalla termejä ja sanoja, kuten ”separatisti” ja ”kapinallinen”, jotka tukevat Venäjän ylläpitämää mielikuvaa Ukrainan sodasta sisäisenä konfliktina.

Uutisissa esille nostetut joukkojen lukumäärät, vaikka ovatkin näennäisesti oikeassa kokoluokassa, synnyttävät myös väärän kuvan Ukrainaan kohdistuvasta uhasta, kun samalla ei lainkaan taustoiteta kokonaisuutta, ei havainnollisteta sitä, kuinka paljon Venäjällä jo on joukkoja Ukrainaan rajoittuvilla alueilla ja mihin ne on sijoitettu – puhumattakaan siitä, ettei huomioida niiden joukkojen määrää, jotka on Venäjän toimesta sijoitettu Ukrainalta miehitetyille alueille – Krimin niemimaalle ja osiin Itä-Ukrainaa. Vaikka alla lainaan suomalaismedioita, samaan yksinkertaistukseen syyllistytään myös suuressa joukossa laajalevikkisiä perinteisiä medioita Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

”Viime perjantaina mediat kertoivat Yhdysvaltain tiedustelutietoon pohjaten, että Krimin alueella liikkuisi noin 4 000 raskaasti aseistettua Venäjän sotilasta. Venäjän armeija ilmoitti tuolloin, että Ukrainan rajan tuntumassa järjestetään noin 15 000 ihmisen puolustusharjoitus taisteludrooneja vastaan.” Yleisradio.

”Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo maan puolustusministeriön tiedusteluraporteista, joiden mukaan Krimin alueella liikkuisi noin 4 000 raskaasti aseistettua Venäjän sotilasta.

’Joukkojen tavoitteet eivät käyneet täysin selviksi’, sanoi CNN:lle puhunut puolustushallinnon virkailija.” Helsingin Sanomat.

Siitä mitä jää mainitsematta hiukan seuraavaksi. Viime vuoden puolella Ukrainan puolustusministeriö julkaisi karttakuvan ”Russian formations along the Ukraine’s borders”, jo tuolloin Ukrainaan rajoittuville alueille sekä Ukrainalta miehitetyille alueille oli sijoitettu yhteensä 87 000 venäläissotilasta – meidän on syytä huomioida se, että julkaistussa kaaviokuvassa huomioidaan vain Venäjän maavoimien joukko-osastot sekä miehitetyn Krimin niemimaan osalta Venäjän Mustanmeren laivastoon kuuluvia joukko-osastoja, kuten 810. merijalkaväen prikaati.

Venäjä ei ole tähän mennessä, Krimin miehitysoperaatiota lukuun ottamatta, hyödyntänyt ilmavoimiaan tai Mustanmeren laivastoaan kuin hyvin rajallisesti Ukrainan vastaisessa sodassa. Mikäli Venäjä aloittaa kevään kuluessa, edes rajoitetun offensiivin Ukrainaan, on sen todennäköisesti tuettava joukkojaan myös ilmavoimien ja laivaston kalustolla.

Kaaviokuvassa jää myös huomioimatta Venäjän kyky siirtää suhteellisen lyhyessä ajassa runsaasti kalustoa ja joukkoja Ukrainan rajanpintaan, joita hyödyntää offensiivissa. Esim. Pihkovaan (ven. Pskov) sijoitetun 76. ilmarynnäkködivisioonan kalustoa on jo liikkeellä rautateillä, kaluston todennäköisin päämäärä on miehitetty Krimin niemimaa. Miehistön siirto (ilmateitse) alueelle voidaan suorittaa viimehetkellä ja näin lisätä operaation yllätyksellisyyttä. 76. ilmarynnäkködivisioona kuuluu Venäjän asevoimien keihäänkärkiin, sen joukkoja on osallistunut operaatioihin Krimin niemimaalla sekä Venäjän laajaan offensiiviin Itä-Ukrainassa syyskesällä 2014.

Kuva via Volunteer Info.

	lukumäärä
sotilaita	87 000
ballistiset ohjukset*	18
taistelupanssarivaunut	1100
rynnäkkövaunut/ miehistönkuljetusajoneuvot	2600
erilaiset tykistöaseet	1170
raketinheittimet	400

Venäjän joukkojen siirrot eivät ole uusi asia, vastaavia laajamittaisia siirtoja on nähty aiempinakin sotavuosina – nyt ehkäpä aiempaa laajemmin joukkojensiirtojen ulottuessa miehitetyltä Krimin niemimaalta aina pohjoiseen Brjanskin alueelle saakka. Muutaman viimepäivän kuluessa on havaittu myös Valko-Venäjällä joukkojen ja kalustonsiirtoja Ukrainaan rajoittuviin maan eteläosiin sotaharjoitusten varjolla. Vaikka kyseessä onkin Ukrainalle tuttu ilmiö, ovat ne samalla toistuvina ja mittavina kuluttavia Ukrainalle niihin liittyvän riskin tähden. Olemme nähneet jo useamman kerran sen, ettei Venäjä piittaa allekirjoitetuista sopimuksista – mikäli se katsoo sopimusten rikkomisen hyödyttävän sitä, ja katsoo mahdollisen rangaistuksen olevan liian vähäisen saavutettuun (kyseenalaiseen) hyötyyn nähden, pidän ennemminkin todennäköisenä sitä, että nyky-Venäjä on valmis rikkomaan sopimuksia.

Tällä hetkellä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan vesihuollon surkea tila, yhdistettynä Venäjän sisäpoliittisiin ongelmiin, voi toimia motiivina rajoitetulle operaatiolle Ukrainan eteläosissa. (4) Venäjä ei ole kyennyt ratkaisemaan miehittämänsä Krimin niemimaan vesihuoltoa miehitysvuosien aikana, jos on edes halunnut tehdä sitä. Tällä hetkellä niemimaan vesivarastot ovat uhkaavasti kuivumassa olemattomiin, joten ratkaistakseen akuutin ongelman, Venäjän johdossa voidaan nähdä rajoitettu sotilasoperaatio sellaisena. Operaation kohdistuessa todennäköisimmin, Ukrainan sulkeman Pohjois-Krimin kanavan ja sitä ympäröivien seutujen valtaukseen. Laajempaa operaatiota en pidä niin todennäköisenä, mutta Venäjän tila huomioiden sekään ei ole mahdoton. 

Toivottavasti Ukraina on riittävän hyvin valmistautunut, jotta kykenee tuottamaan Venäjälle mittavia tappioita, mikäli maa erehtyy aloittamaan laajan offensiivin.

Venäjä miehittää jo tällä hetkellä osia Ukrainasta. Krimin niemimaan miehitystä seurasi joukko sanktioita, joita on laajennettu sota- ja miehitysvuosien kuluessa. Toistaiseksi ne eivät mielestäni ole riittävän mittavia eivätkä oikein kohdistettuja, eikä länsi ole toiminut riittävän määrätietoisesti, jotta Venäjän johto olisi ollut pakotettu lopettamaan miehityksen ja vetämään joukkonsa niin Krimin niemimaalta kuin myös Itä-Ukrainasta. Mikäli Venäjä erehtyy uuteen offensiiviin Ukrainassa, toivon lännen vastauksen olevan niin voimakkaan, ettei Venäjän johdolla – Vladimir Putinilla – ole olemassa kuin yksi vaihtoehto.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/francska1/status/1378960959646076930?s=20 

2. https://twitter.com/dimsmirnov175/status/1378768176209625088?s=20 

3. https://www.stopfake.org/en/fake-a-child-died-in-donbas-as-a-result-of-a-ukrainian-drone-attack/ 

4. https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-03-19/russia-vs-ukraine-crimea-s-water-crisis-is-an-impossible-problem-for-putin 

*: Olettamukseni on, että tässä kohdin tarkoitetaan Venäjällä Eteläisen sotilaspiirin alueelle, Molkinoon, sijoitettua Iskander-M ohjuksilla varustettua, 49. armeijaan kuuluvaa 1. kaartin ohjusprikaatia.