Venäjän maavoimien panssarikalustoa Itä-Ukrainassa, Ilovaiskin taistelu

Donetskin kaakkoispuolella käytiin 7. elokuuta – 2. syyskuuta 2014 Ilovaiskin taistelu (Ilovaiskin kattila). Taisteluun osallistui joukkoja Ukrainan asevoimista ja asevoimia tukevista vapaaehtoisosastoista sekä Venäjän asevoimista (maavoimat ja maahanlaskujoukot) ja sen varustamista proxy-joukoista. Taistelu päättyi Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen kokemaan verilöylyyn niiden vetäytyessä Ilovaiskin kattilasta, vetäytyminen kattilasta alkoi 29. elokuuta 2014. Kirjoituksessani en kuitenkaan käsittele Ilovaiskin taistelua, kuten en ukrainalaisjoukkojen – taisteluiden osapuolten yhdessä sopimaa – vetäytymistä Ilovaiskin kattilasta. Venäjän ynnä miehitetyn Donetskin edustajien, kuten edesmenneen Aleksandr Zahartšenkon, kanssa tehty sopimus ukrainalaisjoukkojen vetäytymisestä päättyi verilöylyyn venäläistahojen vaatiessa ensin yksipuolista sopimusmuutosta, ja myöhemmin iskettyä rajusti vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja vastaan. Vetäytymisen aikana Ukrainan asevoimat ja sitä tukeneet vapaaehtoisjoukot kokivat raskaimmat tappiot Starobeševen alueella, Donetskin kaakkoispuolella. Kirjoitukseni on (myöhäinen) jatko-osa blogilleni ”Venäjän asevoimien mekanisoitu kolonna siirtyy Ukrainasta takaisin Venäjälle (3. syyskuuta 2014)” (kirjoitettu 22. elokuuta 2019).

Kyseisessä blogissa kävin läpi Forensic Architecturen julkaisemaa katsausta ”The Battle of Ilovaisk; Mapping Russian Military Presence in Eastern Ukraine, August–September 2014” (1) ja sen havaintoja syyskuun 3. päivä (v. 2014), jolloin Venäjän asevoimien kolonna palasi Burnen kylän kautta takaisin Venäjälle.

Tässä kirjoituksessa vuorostani poimin esille Ilovaiskin taisteluun osallistuneita Venäjän maavoimien taistelupanssarivaunuja (mallit ynnä muita mahdollisia tietoja sekä havaintoja). Mikäli joku on kiinnostunut lukemaan seikkaperäisen kuvauksen Ilovaiskin taistelusta (Ilovaiskin kattilasta), suosittelen tutustumaan Maavoimien tutkimuskeskuksen joulukuussa 2016 julkaisemaan katsaukseen Ilovaiskin taistelusta. (2)

Upotuskuvassa tuhoutunut venäläisten T-72B3 taistelupanssarivaunu, 1,7 km kaakkoon Novodvirskestä. (3)

Seuraavaksi yleiskuva Donetskin etelä ja kaakkoispuolelta, johon olen merkinnyt Ilovaiskin kattilan ynnä Ukrainan asevoimien ja sitä tukeneiden vapaaehtoisjoukkojen vetäytymisreitit sekä vetäytymisen kuluessa tapahtuneet merkittävimmät alueet, joilla vetäytyvät ukrainalaisjoukot joutuivat joko taistelukosketukseen vihollisen kanssa tai sen epäsuoran tulen kohteeksi.

Yleiskuvaa seuraa alla satelliittikuva alueesta, joka on merkitty yleiskuvaan upotettuun satelliittikuvaan punaisena suorakulmiona. Satelliittikuvaan olen merkinnyt suorakulmiolla alueen Burnen kylän itäpuolella, alueen, jolla on osa 3. syyskuuta 2014 takaisin Venäjälle siirtyvästä kolonnasta – kyseessä on satelliittikuvan perusteella tekemieni havaintojen mukaan osa Venäjän asevoimille kuuluvasta joukko-osastosta. Todennäköisesti kyseessä on osa Venäjän maavoimien mekanisoidusta- tai panssariprikaatista, mutta koska Ilovaiskin kattilaan osallistui Venäjältä myös maahanlaskujoukkoja (VDV), kuvailen kolonnan olevan osa Venäjän asevoimia sen sijaan, että määrittelisin tarkemmin aselajin tai joukko-osaston.

Alla olevassa kuvakaappauksessa satelliittinäkymästä Burnen etelä- ja itäpuolelta 3. syyskuuta 2014 on havaittavissa noin neljäkymmentä erilaista sotilasajoneuvoa. Merkittävä osa niistä on maastokuorma-autoja, jotka vetävät todennäköisimmin kranaatinheittimiä (tai kenttätykkejä), joukossa on myös panssaroituja ajoneuvoja ja aivan kärjessä on rynnäkköpanssarivaunuja (n. 15 kpl) sekä kaksi taistelupanssarivaunua.

Otan lopuksi lähempään tarkasteluun tämän kolonnan osan kärjen, johon kuuluu rynnäkkövaunujen ohella kaksi taistelupanssarivaunua. Päättelen kyseessä olevan taistelupanssarivaunujen muun muassa seuraavien seikkojen tähden:

- jopa satelliittikuvassa on nähtävillä vaunujen tornin pyöreä muoto, se on myös halkaisijaltaan sen verran iso, ettei kyseessä voi olla rynnäkkövaunun torni (esim. BMP-2) ja toisaalta sellaisessa kohdassa, ettei kyseessä voi olla panssarihaupitsin torni.

- etenkin jälkimmäisen vaunun kohdalla on nähtävillä, aavistuksen omaisesti, vaunun pääaseen putki (125 mm panssarivaunukanuuna).

- vaunujen väri käy yksiin Venäjän, Ilovaiskin kattilassa, käyttämien vaunutyyppien (T-72BA ja T-72B3) väreihin (tumman vihreä).

Tuhoutuneiden tai taistelukentälle jääneiden vaunujen ja muun aineiston perusteella on voitu päätellä, että Ilovaiskin kattilaan otti osaa sellaisia venäläisiä taistelupanssarivaunuja, joita ei ole koskaan myyty Ukrainalle – kyseessä ovat modernisoidut versiot T-72 taistelupanssarivaunusta, T-72BA ja T-72B3.

Tuhoutunut venäläisten T-72B3 taistelupanssarivaunu, 1,7 km kaakkoon Novodvirskestä.

Elokuun 29. 2014 venäläiset tulittivat Ilovaiskista vetäytyvää ukrainalaisten ”eteläistä kolonnaa” Tšervonoselskoen kylän alueella, vetäytyvään kolonnaan kuului muun muassa Donbas pataljoona taistelijoita. Seuranneessa taistelussa ukrainalaisten onnistui tuhota toinen venäläisten T-72B3 taistelupanssarivaunuista ja vaurioittaa toista niin pahoin, että se päätyi heidän käsiin. (4) Vaunut kuuluivat Venäjän maavoimien 6. panssariprikaatin varustukseen, ja Itä-Ukrainassa ne oli miehitetty prikaatin vahvuuteen kuuluvilla panssarimiehillä. Tšervonoselskoen taisteluissa ukrainalaisten onnistui vangita useita venäläissotilaita, joukossa oli myös kaksi 6. panssariprikaatin sotilasta – Ivan Badanin ja Jevgeni Chernov. Alla kuvia Tšervonoselskoesta.

Ukrainalaisten Tšervonoselskoessa tuhoama T-72B3.

Yllä olevassa kuvassa ukrainalaisten Tšervonoselskoessa haltuun ottama T-72B3, 3-4 päivää myöhemmin samainen vaunu päätyi jälleen Venäjän proxyjen haltuun. Huomioikaa valkoiset ympyrämerkinnät, venäläiskalustossa ei ollut joukko-osastotunnuksia tai muita valtiollisia merkintöjä, sen sijaan Ukrainan alueella, Ilovaiskin kattilan aikaan, operoinut kalusto oli lähes poikkeuksetta merkitty valkoisilla ympyrämerkinnöillä (omien tunnistamisen helpottamiseksi). (5)

Starobeševen alueella Venäjän maavoimat menetti vähintään kaksi T-72BA taistelupanssarivaunua ja rynnäkkövaunun sekä kolme Kamaz maastokuorma-autoa yhteenotossa vetäytyvien ukrainalaisten kanssa. Tuhoutunut panssarikalusto kuului Venäjän maavoimien 21. mekanisoidulle prikaatille.

T-72BA taistelupanssarivaunu on modernisoitu versio T-72B taistelupanssarivaunusta, T-72BA toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat vuosituhannen vaihteessa (1999-2000). Itä-Ukrainassa, Ilovaiskin kattilassa kyseisillä taistelupanssarivaunuilla operoi vain Venäjän maavoimien 21. mekanisoitu prikaati.

Venäjän maavoimien 21. mekanisoidun prikaatin tuhoutunut T-72BA.

Ilovaiskin taistelussa Venäjän asevoimat menetti kaluston ohella myös sotilaita kaatuneina ja haavoittuneina sekä sotavankeina. The New York Times julkaisi 21. syyskuuta 2014 artikkelin Donbasissa kuolleiden venäläissotilaiden salaisista hautajaisista – ”Soldiers’ Graves Bear Witness to Russia’s Role in Ukraine”. Toimittajat vierailivat Selizovossa Venäjällä, tavaten taistelussa menehtyneen 6. panssariprikaatin kersantin omaisia, ja käyden tämän haudalla.

Ukraina asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoiset vangitsivat tuolloin kahden 6. panssariprikaatin sotilaan lisäksi kymmenen sotilasta 331. kaartin maahanlaskurykmentistä, yhden sotilaan 8. kaartin mekanisoidusta vuoristopataljoonasta ja neljä sotilasta 31. kaartin ilmarynnäkköprikaatista.

Venäläiskaluston merkinnöistä

Itä-Ukrainaan lähettämästään kalustosta Venäjä on pyrkinyt poistamaan erilaiset taktiset tunnukset ja joukko-osastojen tunnukset – sama pätee myös sotilaisiin, joista monilla on epämääräisiä ”kansantasavaltojen” ”dokumentteja”. Näin Venäjä valtiona peittelee jälkiään – miksi hyväksymme sen hymistellen?

Ilovaiskin kattilaan osallistuneisiin Venäjän asevoimien ajoneuvoihin ja muuhun kalustoon oli maalattu (todennäköisesti) tunnistamisen helpottamiseksi selkeät, suurikokoiset, valkoiset ympyrät. Elokuun 28. 2014 Reutersin toimittaja(t) kuvasivat Krasnodarovskyin kylän pohjoispuolella, noin kaksi kilometriä Ukrainan ja Venäjän rajalta Venäjän puolella, Ukrainan suunnasta saapuvan kolonnan maastokuorma-autoja, joihin oli maalattu suuret valkoiset ympyrät. (6) Toimittajat kuvasivat kolonnaa aikana, jolloin Ukrainan puolella (noin 30 km luoteeseen) oli käynnissä Ilovaiskin taistelu.

Alue, jolla Reutersin toimittajat kuvasivat kolonnan, geolokaatio Bellingcat.

Venäjän Ukrainan offensiiviin Ilovaiskissa osallistuneessa kalustossa oli samanlaiset merkinnät, kuten ukrainalaisten haltuun päätyneessä 6. panssariprikaatin T-72B3 taistelupanssarivaunussa (ks. kuva aiemmin). Alla muutama esimerkkikuva lisää, kaksi ensimmäistä kuvaa otettu tuhotusta venäläiskalustosta Ukrainan maaperällä, kolmas on Reutersin kuva Venäjän maaperältä.

Tuhoutunut T-72B3, 6. panssariprikaati – Venäjä (huom. vaunun rungon tummanvihreä väritys).

BMD-2 rynnäkkövaunu, käytössä Venäjällä maahanlaskujoukoilla.

Reutersin kuva venäläisistä maastokuorma-autoista, Krasnodarovskyin pohjoispuolella Venäjällä.

Videokuvien, valokuvien ja muiden havaintojen perusteella voidaan sanoa Venäjän systemaattisesti käyttäneen Ilovaiskin taistelun aikana, alueella operoivillaan joukko-osastoillaan, ajoneuvoihin ja kalustoon merkittynä tunnuksena (käyttäkäämme tätä sanaa) valkoista ympyrää. Sellainen löytyy maastokuorma-autoista, miehistönkuljetusajoneuvoista ja rynnäkkövaunuista sekä taistelupanssarivaunuista – taistelupanssarivaunuihin ja vastaaviin taistelutoimiin osallistuneisiin vaunuihin ja ajoneuvoihin oli ympyrämerkintöjä tehty useita, jonka perusteella päättelen kyseessä olleen yksinkertainen ja helposti havaittava omatunniste.

Päätän tämän kirjoituksen kysymykseen – miksi hyväksymme Venäjän vetäytymisen valtiollisesta vastuusta Ukrainan sodassa? Miksi emme aseta Venäjää todelliseen vastuuseen Ukrainan alueiden miehittämisestä (Krim ja osia Donbasista), sodankäynnistä, valtiollisesta terrorismista, ihmisoikeusrikoksista ynnä sotarikoksista?

Marko

1. https://forensic-architecture.org/investigation/the-battle-of-ilovaisk 

2. Havaintoja Ukrainan sodasta – Ilovaiskin kattila:

https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/4047542/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf/a0c74a16-90de-44d8-8a38-f33c903a8def/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf.pdf 

3. Upotuskuva via DestroyedTanks, reddit.com.

4. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/09/29/russias-6th-tank-brigade-pt-2/ 

5. Kuvakaappaus videolta: https://www.youtube.com/watch?v=i1-U72O751U 

6. https://forensic-architecture.org/investigation/the-battle-of-ilovaisk (videolta alkaen 01:40). 

Lähteenä hyödynnetty myös Prometheus kustannuksen ”Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone” -teoksen sivuja 66 ja 74 sekä Reutersin artikkelia ”Exclusive: Charred tanks in Ukraine point to Russian involvement”.

Havaintoja Ukrainan sodasta tammikuulta 2019

Vuoden ensimmäinen kuukausi on päättynyt, joten tässä vaiheessa on viisasta tehdä summaus tammikuun tapahtumiin Ukrainan sotatoimialueella. Tammikuuta käsittelevän katsauksen ohella lyhyt summaus ETYJ:n  Ukrainan monitorointimission 4. helmikuuta julkaisemiin numeraalisiin tietoihin viime vuoden puolelta ja loppuun muutama havainto Venäjän joukkojen siirroista Ukrainan rajalle, sillä on mahdollista, että osa kalustosta päätyy lopulta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, kuten esim. viime viikolla Volgan rantamilla Saratovissa (Venäjällä) siirtokuljetuksella junalla kohti länttä olleet T-72B taistelupanssarivaunut, jotka näyttävät ulkoisesti siltä, että ovat ”varastopakasta” vedetty, kunnostettu ynnä maalattu ja nyt ne siirretään länteen.

Junallinen T-72B taistelupanssarivaunuja Saratovissa, Venäjällä. (1) 

Ukrainan asevoimien menetykset tammikuussa Itä-Ukrainan sotatoimialueella olivat 7 kuollutta ja 23 haavoittunutta. Heidän lisäksi yksi sotatoimialueella palveleva, asevoimiin 2016 värväytynyt, sotilas teki itsemurhan. Edelliset ovat siis virallisia tappiolukemia, viralliset lukemat pitävät sisällään ne sotatoimissa kuolleet, jotka kuuluvat Ukrainan asevoimiin, rajavartiolaitokseen ja muihin valtiollisiin turvallisuuselimiin, jotka operoivat Itä-Ukrainan sotatoimialueella, sekä niihin vapaaehtoisjoukkoihin, jotka ovat osa Ukrainan asevoimien komentoketjua.

Oikean sektorin (ukr. Правий сектор) vapaaehtoispataljoonat, mukaan luettuna lääkintäpataljoona, tekevät yhteistyötä Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin kanssa sotatoimialueella mutta ne eivät toistaiseksi ole osa asevoimia tai kansalliskaartia. Oikean sektorin menetykset eivät välttämättä näy virallisissa tilastoissa.

Muutamia päiviä lukuun ottamatta vuoden ensimmäinen kuukausi muistutti perinteistä asemasotaa. Asemasotamaisesta luoneesta huolimatta tammikuuhun mahtui muutamia paikallisia offensiiveja, joista seuraavaksi eräitä.

Tammikuun 30. ukrainalaisjoukot tuhosivat Krymsken itäpuolella Luhanskin sektorin pohjoisosassa panssarintorjuntaohjuksilla Venäjän proxy-joukkojen hyökkäystä tukeneen MT-LBu:n, jonka katolle oli asennettu 23 millin ZU-23-2 ilmatorjuntatykki. Varusmiespalveluksen Suomessa suorittaneille tästä neuvostovalmisteisesta tykkimallista käytetty lempinimi ”Sergei” liene tuttu.

Tammikuun 29. venäläisjoukkojen KaMAZ maastokuorma-auto tuhottiin ukrainalaisjoukkojen toimesta panssarintorjunta-aseilla, 25. tammikuuta venäläisten tulitukea antanut rynnäkkövaunu tuhottiin panssarintorjuntaohjuksilla sotatoimialueella.

Tammikuun raskaimmat taistelut käytiin Donetskin lentokentän ympäristössä 16. tammikuuta iltapäivästä pitkälle 17. tammikuuta puolelle. Tuolloin  venäläisjoukot hyökkäsivät Donetskin lentoaseman eteläpuolelta Veselen sekä Zhabunkan esikaupunkialueiden kautta kohti länttä ja sodan raunioittamaa Piskyn kylää. Ukrainan hallinnassa olevaa kylää tulitettiin pienikaliiperisin asein ja kranaattikonekiväärein sekä rynnäkkövaunujen pääaseilla. Saman aikaisesti Abakumovin kaivosalueen suunnalta tulitettiin Pisky – Nevelske -lohkoa erilaisin asejärjestelmin, myös kranaatinheittimin.

Tämä paikallinen venäläisjoukkojen offensiiviyritys – provokaatio – ulottui Donetskin lounaisosista  Trudovskin alueelta Avdiivkan kaakkoisosiin saakka, joita tulitettiin 82 mm kranaatinheittimin Kashtanovesta käsin. Vastaavasti Trudovskista tulitettiin pienikaliiperisin asein sekä kranaattikonekiväärein Mar’inkaa lännessä sekä Krasnohorivkan ympäristöä luoteessa.

Ukrainan asevoimien onnistui torjua Veselen ja Zhabunkan suunnalta Piskyn kylään kohdistunut huomattavan raju hyökkäys. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukkojen tappiot nousivat kyseisen illan ja yön taisteluissa 10 kuolleeseen ja 19 haavoittuneeseen.  Samaisena iltana hyökkääjän ammuslastissa ollut KaMAZ maastokuorma-auto tuhoutui/ tuhottiin Zhabunkan alueella. Tuhoa alueella on kuvattu mittavaksi, mahdollisesti ryhmä (noin 10 taistelijaa) kuoli tai haavoittui ammuslastissa olleen maastokuorma-auton räjähdettyä.

Venäläisjoukot tulittivat Ukrainan asevoimien asemien ohella siviilikohteita tammikuun kuluessa lukuisia kertoja, myös siviilikohteita tulitettiin Minsk-II-sopimuksessa kielletyillä 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Tammikuun kuluessa venäläisjoukot tulittivat kranaatinheittimillä kohteita Krymsken ja Popasnan alueella Luhanskin sektorilla sekä Svitlodarskin pullistuman, Horlivkan ja Donetskin alueilla ynnä Mariupolin koillispuolella Donetskin sektorilla.

Ukrainalaisasemia tulitettiin kranaatinheittimien ohella myös panssarintorjuntaohjuksilla sekä rynnäkköpanssarivaunujen ja miehistönkuljetusajoneuvojen pääaseilla ynnä 23 mm ilmatorjuntatykeillä. Luonnollisesti ukrainalaisasemia tulitettiin pienikaliiperisin asein sekä singoin ja kranaattikonekiväärein. Ukrainan hallinnoimilla alueilla sijaitsevia siviilikohteita tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin lukuisia kertoja pienikaliiperisin asein ja kranaattikonekiväärein, eräitä kertoja myös kranaatinheittimin. Tammikuun 22. ja 23. päivän aikoihin Krasnohorivkan ja Mar’inkan välillä kulkevan kaasuputken korjausmiehistöä tulitettiin konekiväärein ja muin asein miehitetyn Donetskin länsiosista käsin siitä huolimatta, että alueelle oli sovittu paikallinen tulitauko. Tulituksessa vammautui yksi huoltoupseeri. Ukrainan asevoimat suoritti alueella tämän jälkeen operaation, jossa uhkatekijä ”neutralisoitiin”.

Tammikuun kuluessa Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoiset pudottivat useamman miehitysjoukkojen eli Venäjän asevoimien ja heidän proxy-joukkojen tiedustelulennokin tai nelikopterin (quadcopter).

Venäjän proxy-joukoilla on käytössään joitain siviilimalleista kustomoituja lennokkeja tai nelikoptereita, joita he hyödyntävät runsaasti tiedustelussa. Nykyään todennäköisesti myös hyökkäyksissä ukrainalaisasemiin tai kohteisiin Ukrainan hallinnoimilla alueilla. Osa näistä nelikoptereista toiminee eräänlaisina ”kamikazelennokkeina”, jollainen todennäköisesti oli ukrainalaisjoukkojen taannoin pudottama kiinalaisvalmisteinen DGI Phantom 4 quadcopter, johon oli kiinnitetty 30 mm VOG-17 kranaatit, jollaisia ammutaan muun muassa AGS-17 Plamya kranaattikonekivääreillä.

Ukrainalaisten pudottama kustomoitu DGI Phantom 4 nelikopteri.

Tammikuun 24/25. ukrainalaiset pudottivat Asovanmeren rannikon tuntumassa  elektronisella häirinnällä tiedustelulennolla olleen Venäjän asevoimien Granat-2 taktisen tiedustelulennokin, kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin lennokkia havaitaan sotatoimialueella ja jolloin sellainen päätyy ukrainalaisjoukkojen käsiin. Granat-2 tiedustelulennokkia on käytössä vain Venäjän asevoimilla.

ETYJ:n tilastoja vuodelta 2018

Seuraavaksi katsaus ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemaan statistiikkaan vuodelta 2018, statistiikassa numeraalista tietoa viime vuoden tulitaukorikkomuksista ja muista Minsk II-sopimuksen rikkomuksista, kuten kaluston sijainnista liian lähellä demarkaatiolinjaa, sekä tilanteista, joissa tarkkailijoita kohtaan on käyttäydytty uhkaavasti tai heidän toimintaa estetty/ rajoitettu.

Vuoteen 2017 verrattuna tulitaukorikkomusten määrä väheni 401336 kappaleesta 312554 kappaleeseen vuonna 2018, on hyvä muistaa ETYJ:n rekisteröivät tulitaukorikkomukseksi jokaisen havaitsemansa laukauksen ja räjähdyksen vrt. Ukrainan JFO:n tapaan laskea rikkomukset, joka tällä hetkellä on hyvin tulkinnanvarainen, ukrainalaisten huomioidessa käytännössä vain merkittävimmät vihollisen ts. venäläisten johtamien joukkojen suorittamat hyökkäykset ja tulenkeskittämiset.

Viime vuonna tulitaukorikkomuksista ETYJ:n mukaan merkittävin osa, 90 %, kohdistui viidelle alueelle (ks. kuva alla):

1. Svitlodarskin ”pullistuman” alueelle Horlivkan koillispuolella.

2. Donetskin alueella etenkin Jasunuvata – Avdiivka – Donetskin lentokenttä – Pisky -lohkolle.

3. Mariupolin itä ja koillispuolelle.

4. Horlivkan läntisiin ja pohjoisiin esikaupunkialueisiin.

5. Luhanskin sektorin läntiseen osaan Popasna – Kalynove – Pervomaisk – Zolote -lohkolle.

Kuva: Liveuamap.com, merkinnät M. Enqvist.

Tulitaukorikkomuksista 63 % ajoittui yöaikaan. Nämä havainnot tehtiin kameravalvonnalla ja tarkkailemalla tilannetta partioiden tukikohdista. Päivällä valtaosa havainnoista tehtiin kenttäpartioiden toimesta.

Viime vuonna ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki 3823 havaintoa Minsk II-sopimuksen aserajoituksia koskevien sopimusosien rikkomista, rikkeistä noin 60 % havaittiin alueilla, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen valvonnassa eli toisin sanoen, alueilla, jotka on miehitetty. Havainnoista 47 % tehtiin ETYJ:n tiedustelulennokeista käsin, loput partioiden toimesta. Tällainen Minsk II-sopimuksen aserajoituksia koskevien sopimusosien rikkomus on esim. raskas asejärjestelmä liian lähellä demarkaatiolinjaa.

Vastaavasti viime vuonna ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partioiden kulkua estettiin tai rajoitettiin 1178 kertaa, joista 83 % tapahtui alueilla, jotka eivät ole Ukrainan kontrollissa. Kasvua vuoteen 2017 on 34 %.

ETYJ:n mukaan tammikuussa 2019 neljä siviiliä vammautui sotatoimien seurauksena itäisessä Ukrainassa, heistä kolme oli Voda Donbassan työntekijöitä. Tammikuun loppupuolella, talven ollessa ankarimmillaan, neljä iäkästä ihmistä kuoli luonnollisista syistä johtuen demarkaatiolinjan tarkastusasemilla, mikä nosti koko talven aikana tällä tavalla kuolleiden siviileiden kokonaismäärän kahteentoista. (2)

Venäjän joukkojensiirtoja

Venäjän tämän hetkisten kuin myös tulevien joukkojen siirtojen yhteydessä on hyvä huomioida alla olevaan satelliittikuvaan merkityt punaiset ympyrät, joiden alueella sijaitseviin tukikohtiin ja varikkoalueille on sijoitettu merkittäviä määriä kalustoa. Ne ovat todennäköisesti myös tulevaisuudessa alueita, joille Venäjä keskittää joukkojaan sekä varastoi kalustoa ja materiaalia.

Ukrainan rajan tuntumaan Rostovin oblastiin Kamensk-Šahtinskin, Kadamovskyin ja Novotšerkasskin sekä Kuzminka alueille varastoidaan myös sellaista kalustoa, joka on Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan alueella sotivien 1. ja 2. armeijakunnan käytössä. Tätä aluetta en kuitenkaan tällä kertaa käy läpi, koska olen aiemmin käsitellyt blogeissani kyseisen alueen tukikohtia kirjoittaessani Venäjän sodankäynnistä Ukrainan maaperällä. (3) Novotšerkasskissa toimii myös Venäjän Itä-Ukrainassa operoivien miehitysjoukkojen (1. ja 2. armeijakunta) esikunta.

Ukrainan Harkovan alueeseen rajoittuvan Belgorodin ja sen itäpuolisen Voronezin alueilla Venäjällä on asevoimien keskittymiä, tukikohta-alueita, joille on varastoitu huomattavia määriä kalustoa ja varusteita. Alueelle on saapunut myös viime aikoina lisää kalustoa, joko pysyvämmin sijoitettavaksi tai tulevia harjoituksia silmällä pitäen. (4)

Alla muutama satelliittikuva Bogucharin ja Valuikin alueista. Ensimmäisenä kuva Bogucharin länsipuolella sijaitsevasta tukikohdasta, jonne on sijoitettu varsin merkittävä määrä kalustoa ja muuta varustusta:

”The documents show the Russian Defense Ministry intends to turn an old military depot in the town of Boguchar, in the Voronezh region, into a major base with dozens of buildings and special facilities for more than 1,300 armored vehicles and ammunition.

The new base, with a dozen barracks with space for 5,210 troops, warehouses for rockets, an infirmary, swimming pool and large training complex, will be 45 kilometers (28 miles) from the Ukrainian border.” (5)

Boguchar, Venäjä.

Seuraavaksi kaksi kuvaa Valuikin alueelta, kaupungin keskustan tuntumassa on vanhan lentokentän alueella tukikohtakompleksi, jonne on ollut sijoitettuna joukkoja muun muassa:

”- - the group deployed in Valuyki comes from the 549th Airbase of the Russian Air Force in Pribylovo (Leningrad Oblast)”. (6)

Valuikin luoteispuolelle Solotin kylän kupeeseen on rakennettu ”sotilaskylä”, useita kerrostaloja sotilaille. Kylän itäpuolella on pienehkö harjoitusalue kaluston käsittelylle tms. Tietojen mukaan Valuikin alueelle on sijoitettu osia Venäjän maavoimien 23. prikaatista. (7)

Valuikista koilliseen Livenkan kylän kaakkoispuolelle on sijoitettu tutkakalustoa, (8) mahdollisesti myös ilmatorjuntakalustoa (isokuva ylinnä merkintä AD).

Valuikin lentokentän alue. (9)

Solotin kylän länsipuoli Valuikista luoteeseen.

Valuikista reilut 110 km luoteeseen Belgorodin alueella on myös huomioitavia joukkojen keskittymiä. Kaupunkialueelle on säännöllisesti sijoitettuna Venäjän maavoimien yksiköitä. Belgorodin itäpuolella sijaitsevan Dalnjaja Igumenkan kylän alueella on ilmapuolustuksen tutkakalustoa. (10)

Harkova oli jo keväällä 2014 eräs Venäjän kohteita Ukrainan itäisissä, Venäjään rajoittuvissa, osissa. Harkovan alueella yritettiin synnyttää samanlaista liikehdintää venäläisoperaattoreiden toimesta mitä nähtiin Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä osissa eteläistä Ukrainaa. Harkovassa venäläisillä ei ollut vastaavaa menestystä kuin osassa Donbasia, alue on kuitenkin edelleen niitä alueita Ukrainassa, joihin kohdistuu paine. Kaupungissa ja Harkovan oblastin alueella venäläisoperaattorit ovat koettaneet tehdä terrori-iskuja käynnissä olevan sodan kuluessa, muutama isku on onnistunut. Ukrainan turvallisuusviranomaiset ovat tehneet lukuisia pidätyksiä tehden samalla toimintakyvyttömiksi terroristisoluja sekä ryhmiä, joiden tehtävänä oli kylvää alueelle konfliktin siemeniä eri kansanosien sekä uskontokuntien välillä.

Edellinen huomioiden, voimakkaat venäläisjoukot rajan tuntumassa muodostavat uhkatekijän, joka Ukrainan on huomioitava ja jota sen on pidettävä silmällä. Joukkojen vahvistamisia tai merkittäviä rotaatioita, kokoonpanojen muutoksia, ei voi jättää huomiotta. Eikä niitä oikeastaan voi jättää huomiotta Suomessakaan, koska sodan eskaloitumisen ohella jännitteen voimakas kasvu ja eskaloitumisen uhka heijastelevat väistämättä Pohjolan turvallisuusympäristöön.

Marko

Huom. kirjoituksessa ei ole käyty ”täikammalla” läpi venäläisjoukkojen kokoonpanoa ja sijoittelua Ukrainan vastaisella Harkovaan rajoittuvalla rajaosuudella. Moskovan alueella päivän junamatkan päässä on Venäjän maavoimien iskukykyisimpiä joukko-osastoja, kuten kaartin 4. panssaridivisioona “Kantemirovskaja”.

1. https://twitter.com/pmakela1/status/1091064349538557952 

2. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1091007741219487744 

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/10/venalaisjoukkojen-tukikohtia.html 

4. https://twitter.com/pmakela1/status/1091073267736166400 

5. https://themoscowtimes.com/news/second-large-russian-military-base-planned-near-ukrainian-border-49776 

6. https://informnapalm.org/en/russia-concentrating-forces-in-valuyki/ 

7. https://informnapalm.org/en/jan18-russian-base/ 

8. https://twitter.com/strannik_1981/status/1080636791730757632 

9. https://informnapalm.org/en/russia-concentrating-forces-in-valuyki/ 

10. https://twitter.com/strannik_1981/status/1080646421823381504 

Lähteistä:

Ukrainan asevoimien tappiot @uacrisis -twittertililtä sekä unian.info -verkkosivulta, tammikuun tapahtumia poimittu unian.info -verkkosivulta sekä Facebookista @pressjfo.news -sivulta.