Viikonpäivät sitten aloitin
blogisarjan Venäjän sodasta Itä-Ukrainassa kirjoituksella ”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa”, kyseisessä
blogissa hahmottelin reittejä kuin myös keinoja, joilla Venäjä huoltaa Itä-Ukrainan
miehitetyille alueille sijoittamansa joukot. Käytännössä on oikein ilmaista
asia siten, että kyse on Venäjän valtiona suorittamasta joukkojen huollosta,
vaikka osassa huollettavista joukoista kyse on Venäjän proxy-joukoista ja
osassa taasen Venäjän asevoimien sekä muiden turvallisuuselinten yksiköistä,
mutta kaikissa tapauksissa joukot ovat alisteiset venäläiselle sotilasjohdolle.
Suppeasti tarkasteltuna Novotšerkasskiin, Rostovin oblastiin, sijoitetulle 12.
reservin esikunnalle, mikä taasen on alisteinen Venäjän eteläisen sotilaspiirin
esikunnalle sekä Venäjän yleisesikunnalle – ja viime kädessä Venäjän johdolle (Vladimir Putin esikuntineen).
Tässä kirjoituksessa tarkastelen
merkittävimpiä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille perustettuja tukikohtia,
tukikohtia ja kohteita, joiden rooli Venäjän johtamien, varustamien ja
valtaosin miehittämien joukkojen toiminnassa on ensiarvoisen tärkeä tai muulla
tapaa huomioitava. Jatkossa tämä blogisarja täydentyy siten, että käyn läpi
joukkojen kokoonpanoa kuin myös aseistusta ja muuta varustusta. Tässä kohdin on
kuitenkin perusteltua lyhyesti tuoda esille miehitettyjen alueiden joukkojen
kokoonpano.
Donetskin ”kansantasavallan”
alueelta operoivaan 1. armeijakuntaan kuuluu 6 + 1 prikaatia, vastaavasti
Luhanskin ”kansantasavallan” alueelta operoivaan 2. armeijakuntaan kuuluu 4 + 1
prikaatia, joten Itä-Ukrainan miehitetyille alueille on sijoitettu yhteensä
noin 35 000 sotilasta/militanttia 1. ja 2. armeijakuntaan, nämä joukot ovat
Venäjän asevoimien upseereiden komentamat ja valtaosalta venäläisten, sotilaiden ja vapaaehtoisten, miehittämiä. Venäjän maaperällä Eteläisen sotilaspiirin alueella 1. ja 2.
armeijakunnalla on noin 15 000 miehen operatiivinen reservi.
1. ja 2. armeijakunnan kaluston
vahvuus – vahvuus on suuntaa antava, eikä siihen sisälly esim. Kuzminkan ja
Kadomovskiyn harjoitusalueille sekä Kamensk-Šahtinskiin varastoitua kalustoa.
panssarivaunut
|
478
|
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot
|
845
|
tykistö
|
756
|
raketinheittimet
|
208
|
erilaiset ilmatorjuntajärjestelmät
|
621
|
(Tiedot kesältä 2018).
Seuraavaksi satelliittikuva,
johon merkitty eräitä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sijaitsevia
merkittävimpiä tukikohtia sekä tukikohta-alueita. On kuitenkin syytä huomioida,
että kuva merkintöineen ei millään muotoa ole kattava. Myöhemmin kirjoituksessa
avautuu tarkemmin se, miksi tällaisen karttaluonnoksen on mahdotonta olla
kattava laadultaan.
Alla karttakuva Itä-Ukrainasta, johon
merkitty tärkeimmät Venäjän valvomat rajanylityspaikat sekä Itä-Ukrainan
operaation kannalta merkittävät harjoitus- sekä varikkoalueet. Itä-Ukrainan
miehitetyille alueille on myös merkitty kahdella ellipsillä ne alueet, jotka
ovat Venäjän alueelle sijoittamien joukkojen rotaatioiden ja huollon kannalta
merkittävimpiä, kyseisillä alueille ovat suurimmat alueella toiminnassa olevat
venäläistukikohdat. On myös hyvä muistaa, että Venäjä kontrolloi täysin yli 400 km
matkalta miehitettyyn osaan Itä-Ukrainaan rajoittuvaa rajaa, joten tarvittaessa raja
ylitetään sieltä mistä on tarpeen.
Merkittäviä tukikohtia Venäjän puolella
Venäjän Ukrainaan sijoittamien joukkojen
operoinnin kannalta Venäjän puolella olevien tukikohtien toimintaa ei pidä
väheksyä, joten katsauksenomaisesti käyn läpi yllä oleviin kuviin merkityt
tukikohdat ja harjoittelualueet sekä huoltotukikohdat.
Kuzminkan harjoittelualue
Venäjän puolella Ukrainan rajan
tuntumassa on lukuisia joukkojen kokoama-alueita, lokakuussa 2015 Kuzminkassa
toimi harjoittelualue, jossa ei ollut merkittävää rakennustoimintaa. Samaisen
vuoden joulukuussa rakennustyöt ovat jo alkaneet ja elokuussa 2016 muutokset
ovat merkittävät. Syksyllä 2017 tukikohtakompleksi levittäytyi jo useamman
kilometrin matkalle.
Kuzminkan länsipuolella menee raidelinja
Taganrogista Asovanmeren rannikolta sisämaahan ja Avilo-Uspenkan kautta aina
Ukrainan puolelle. Taganrogin ja Avilo-Uspenkan välillä on useita
rautatieasemia ja/tai tavarajunien lastauspaikkoja, Venäjän asevoimat hyödyntää
säännöllisesti ratapihoja Matveev Kurganissa sekä Pokrovskojessa junien purkuun
ja lastaukseen.
Kadamovskyin harjoittelualue
Venäjän Ukrainan
sotilasoperaation esikunta (12. reservin esikunta) sijaitsee Novotšerkasskissa
Rostovin oblastin alueella, kaupungin pohjoispuolella sijaitsee laaja
Kadamovskyin harjoittelualue, jonne on myös sijoitettu huomattavan paljon
Itä-Ukrainassa toimivien 1. ja 2. armeijakunnan käyttöön tarkoitettua
varustusta. Ennen sotaa (v. 2013) Kadamovskyin alueella oli vain yksittäisiä
pysyviä rakennuksia, tuolloin alue oli lähinnä säännöllisessä käytössä oleva
harjoittelualue. Merkittävä laajeneminen ja rakentaminen alkoi vuosien 2015 ja
2016 aikana.
Kamensk-Šahtinskin alue
Kamensk-Šahtinskin
kaupunkialueella sijaitsee suuri Venäjän asevoimien varikko- ja varastoalue. Liikenteen solmukohtana kaupunki on merkittävässä roolissa Venäjän
Itä-Ukrainaan sijoittamien joukkojen huollon kannalta. Venäjän viime kesäisen
Vostok-2018-sotaharjoituksen aikana Kamensk-Šahtinskiin saapui Venäjän Itäisen
sotilaspiirin alueelta muun muassa panssarikalustoa (T-62M) rahtijunilla.
Kuvakaappaus @akihheikkinen (30.8.2018). |
Kamensk-Šahtinskin eteläpuolella (kuva yllä) sijaitsee tukikohta, jonne on tietojeni mukaan sijoitettu sotilasyksikkö No. 48670.
Kamensk-Šahtinskin länsipuolella sijaitsevan Gundorovski’in pikkukaupungin kaakkoispuolella sijaitsevaa varastoaluetta on
myös laajennettu merkittävästi käynnissä olevan sodan aikana (heinäkuun 1. 2014
alueella oli kolme varastohallia, nyt niitä on kymmenkunta). Elokuussa 2014 Gundorovski’in kaakkoispuolella,
varastojen tuntumassa, seisoi useamman päivän ajan Venäjän Ukrainaan lähettämä
ensimmäinen ”humanitaarinen kolonna”
(kolonnan ajoneuvoja on nähtävissä alueelta elokuussa 2014 otetuissa
satelliittikuvissa).
Russkoyen huoltotukikohta
Perustettu 16. elokuuta 2014
jälkeen eli Russkoyen huoltotukikohta on perustettu samoihin aikoihin Venäjän
elokuussa 2014 alkaneen offensiivin kanssa. Huoltotukikohta on ollut
toiminnassa yhtäjaksoisesti elokuusta 2014 asti, alueelle on rakennettu pysyviä
rakennuksia.
Miehitetty Itä-Ukraina
Seuraavaksi lyhyet maininnat
Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden merkittävistä tukikohdista ja varikkoalueista,
jotka ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa joukkojen rotaatiossa sekä
huollossa, osan tuntumassa on myös harjoittelualueita, joilla 1. ja 2.
armeijakuntiin kuuluvat joukot harjoittelevat. Käydessäni läpi tiedossani
olevia tukikohta-alueita, turvauduin Google Earthiin, joten kaikkien alueiden
kohdalla käytössäni ei välttämättä ollut tämän vuoden satelliittikuvia, joten
on mahdollista, että osassa tukikohtia toiminta on hiipunut, mutta vastaavasti
osassa aktiivisuus on lisääntynyt – näin on todennäköisesti käynyt juuri
Mospynen alueen kohdalla Ilovaiskin lounaispuolella, jossa syksyllä 2017 julkaistuissa
satelliittikuvissa oli jäljellä vain merkkejä aktiivisesta toiminnasta,
kuitenkin tämän vuoden puolella – viimeksi syyskesästä – ETYJ:n Ukrainan
monitorointimissio on kertonut alueella havaitun varastoituna kalustoa.
Ja koskapa blogin alkupuolen
satelliittikuvaan on merkitty niin suuri joukko erilaisia kohteita, en liitä
kirjoitukseen kaikista kohteista yksityiskohtaista satelliittikuvaa,
merkittävät huomioin sellaisilla.
Torez
Havainnollistaakseni kuinka
merkittävä muutos voi olla laitan alle kaksi kuvakaappausta Google Earthista
Torezin alueesta päiviltä 28.4.2015 ja 20.8.2017, reilussa parissa vuodessa
muutaman teltan alue kasvoi tukikohdaksi, jossa on useita pysyviä rakennuksia
ja joka on merkittävä huolto- ja rotaatiotukikohta.
Buhaivka
Venäläisjoukot ryhtyivät
käyttämään Buhaivkan aluetta pysyvämmin heinäkuussa 2015, mutta jo tätä ennen
joukot hyödynsivät aluetta satunnaisesti. Nykyään Buhaivkassa on myös pysyväluonteisia
rakennuksia.
Myrne
Alueella sijainneita rakennuksia
on ryhdytty käyttämään tukikohtana syksyn 2015 ja kevään 2016 välillä.
Huhtikuussa 2016 otetuissa satelliittikuvissa alueella näkyy jo merkittävää
toimintaa verrattuna syksyyn 2015. Reilut kolme kilometriä Myrnen tukikohdasta
kaakkoon Azarivkan alueella – metsikössä – on havaittu sotilaallista toimintaa,
todennäköinen harjoittelualue, jonne on mahdollisesti raivattu laskeutumisalue
helikoptereille.
ETYJ:n Ukrainan
monitorointimissio on ulottanut tiedustelulennokeilla tiedustelulentonsa
säännöllisesti Myrnen ylle, joten alueen käytöstä on varsin tarkka kuva.
Kuva @OSCE_SMM.
|
Miusynsk
Alueen rakentaminen alkoi
keväällä 2015, kyseisen vuoden huhtikuussa alueelle oli pystytetty ensimmäiset
teltat ja tuotu ensimmäisiä varustekontteja. Loppukesästä 2016 tukikohta oli
saavuttanut nykyisen laajuutensa, jonka jälkeen tukikohta on ollut jatkuvassa käytössä,
tämän sitä ei ole enää merkittävästi laajennettu.
Petrivske
Petrivsken alueen
tukikohta/varikko toimii kahden vanhan kolhoosin (?) alueella. Alueen
rakennukset on todennäköisesti otettu venäläisjoukkojen haltuun
maalis-huhtikuussa 2016, jolloin rakennusten tuntumassa näkyy ensimmäisiä
kertoja yksittäisiä sotilasajoneuvoja – viikkoa eteenpäin alueella on kymmeniä
sotilasajoneuvoja. Alueelle ei ole rakennettu käynnissä olevan sodan aikana
lisää rakennuksia.
Svobodne
Satelliittikuvien perusteella voi
päätellä, että Svobodnen alueella ensimmäiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa
2015. Aluetta on laajennettu merkittävästi loppuvuoden 2016 ja 2017 aikana.
Tällä hetkellä aluetta käytetään etenkin ammunnan harjoitteluun erilaisilla
asejärjestelmillä.
Markyne
Lokakuun 2015 lopun ja maaliskuun
2016 välillä Markynen kylästä vajaat kolme kilometriä länteen tien varteen
puurivistön suojiin on rakennettu pari hallia erilaisten linnoitteiden ja
tuliasemien lisäksi. Vuoden 2017 kuluessa alueelle on kasattu suojavalleja
aiempien rakenteiden lisäksi. Tätäkin aluetta käytetään lähinnä ammunnan
harjoitteluun.
Hrustalnyi (Krasnyi Lutš)
Hrustalnyin, entisen Krasnyi Lutšin,
alueella on lukuisia tukikohtia sekä varastoja. Oheisessa kuvassa näkyy suorakaiteen muotoinen alue metsikön keskellä,
joka on ollut varastoalueena ainakin kesästä 2016 lähtien, itse alue on ollut
metsään raivattuna jo ennen sotaa, mutta sillä ei tuolloin ollut juuri mitään
toimintaa. Alueen lähistöllä olevia varastoja (esim. punainen nuoli)
ympäristöineen on hyödynnetty sodassa.
* * *
Seuraavaksi kolme laajempaa kuvaa
Kruhlykin, Shymshynivkan ja Novoselivkan alueista, jokaista niistä hyödynnetään
tällä hetkellä – osassa toiminta on ollut aktiivista useamman vuoden ajan
samalla alueita laajentaen, kuten Novoselivkan alue, jonne on rakennettu
erilaisia linnoitteita sekä parkkialueita kalustolle (esim. punainen nuoli,
metsän suojaan katseilta piiloon raivattu parkkialue kesän 2017 aikana)
sotavuosien aikana.
Kruhlyk
Shymshynivka
Jossa laajalla alueella
varastoja, suojia tms. rakenteita.
Novoselivka
* * *
Rotaatio- ja huoltokeskuksissa on
kuitenkin vain osa alueen kalustosta. Venäjä proxy-joukkoineen on sijoittanut merkittävän
osan kalustosta demarkaatiolinjan tuntumaan vastoin Minsk II-sopimusta, osan
tiiviisti asutetuille alueille, kuten alla olevan ETYJ:n monitorointimission
helmikuussa 2018 julkaiseman tallenteen perusteella voi havaita. Tallenne
kuvattu tiedustelulennolla Makiivkan yllä.
ETYJ:n julkaisemassa kuvassa seitsemän 9K35 Strela-10
lähi-ilmatorjuntajärjestelmää asutuksen keskellä.
|
Miehitettyjen alueiden
kaupunkialueiden varasto- sekä tehdastiloja hyödynnetään myös kaluston ja
materiaalin varastoinnissa, seuraavaksi esimerkit Luhanskista ja Makiivkasta
Donetskin kupeesta.
Transpelen aluetta Luhanskin –
tuhotun – lentokentän länsipuolella on hyödynnetty sodan ajan välivarastona. Upotuskuva
Google Earth -kuvassa videolta ”Окраина
Луганска. Военная техника рашистов. Снято БПЛА Армия SOS”. (1)
Makiivkan alueella pikateiden H20
ja H21 liittymän kaakkoispuolella sijaitsevia varastoja on hyödynnetty samalla
tapaa kuin Luhanskissa Transpelen aluetta on hyödynnetty välivarastona sekä
varikkona. Alueelta on noin 15 km demarkaatiolinjalle, joten raskaan kaluston
varastointi alueella on samalla vastoin Minsk II-sopimusta. Upotuskuva Google
Earth -kuvassa Informnapalmin artikkelista ”Потемкин
раскрыл расположение базы российских оккупантов в Макеевке”. (2)
Edellisen blogin ”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan
Itä-Ukrainassa” ja tässä blogissa esille tuodun aineiston perusteella
voidaan saada varsin selkeä kuva siitä, kuinka ja missä Venäjä huoltaa
joukkojaan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Itse asiassa ETYJ:n Ukrainan
monitorointimission loppukesästä ja syksystä julkaiseman aineiston perusteella
voimme luoda kuvan yhdestä reitistä Venäjän miehittämältä rajaosuudelta aina Hrustalnyin
eli entisen Krasnyi Lutšin alueelle.
Huom. alla olevaan
satelliittikuvaan liitetyt upotuskuvat kahdelta eri ETYJ:n havaintokerralta, (3
ja 4) kolonnien reitti kyseisellä alueella kummallakin kerralla sama. Kaikkiaan
vastaavaa reittiä ETYJ on havainnut käytettävän neljästi parin kuukauden
sisään.
1. Elokuun 7. 2018 ETYJ:n
tiedustelulennokki kuvasi Venäjältä Ukrainaan saapuvan kolonnan. Kolonna saapui
Ukrainan maaperälle rajaseudulta, joka on Venäjän hallinnassa ylittäen rajan
kohdasta, jossa ei ole raja-asemaa.
2. Manychin lounaispuolella
kolonna kääntyi pohjoiseen, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin
kuvaaman aineiston perusteella kolonna eteni kohti Hrustalnyin eli entisen
Krasnyi Lutšin aluetta.
3. Kolonna saapui Hrustalnyin
eteläpuolelle 8. elokuuta klo. 01:16. Hrustalnyin eteläpuolella sijaitseva Miusynsk
on merkittävin alueellinen tukikohta, todennäköisesti sen kautta ETYJ:n
havaitseman kolonnan rahti on kulkenut.
ETYJ:n Ukrainan
monitorointimission tiedustelulennokkien ei ole mahdollista suorittaa
valvontalentoja Venäjän ilmatilassa, joten ei ole tiedossa mistä kolonnat ovat
lähteneet liikkeelle tai mihin suuntaan Venäjälle edenneet kolonnat päätyivät.
On kuitenkin hyvä huomioida, että Russkoyen alue Venäjällä sijaitsee Manychin
rajanylitysalueelta linnuntietä alle 14 km päässä rajasta itään.
Kirjoitukseni lopussa on
kuitenkin syytä painottaa sitä, että satelliittikuvaan on merkitty vain osa
miehitettyjen alueiden tukikohdista, varastoista ja varikoista.
Kaupunkialueilla on suuria määriä erilaisia varastoja ja varikkoja, joita
Venäjän johtamat joukot hyödyntävät ja joihin on varastoitu merkittäviä määriä
kalustoa sekä muuta materiaalia. Tällainen on esim. Bud’onivs’kyin alueella
Donetskissa sijaitseva ul. Baumana varastoineen ja varikkoineen. (5)
Tämän blogin kirjoittamisessa
olen hyödyntänyt alla lueteltujen lähteiden ohella aiempia blogejani sekä
aineistoa, jota useat eri tahot ovat tuottaneet Venäjältä sekä Itä-Ukrainan
sotatoimialueelta, kyseiseen joukkoon kuuluvat muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio, @GlasnostGone, @akihheikkinen, Informnapalm ja American Association for the Advancement of
Science. Toki aikaa on kulunut tunteja käyden kohteita läpi Google Earthia hyödyntäen.
Marko
5. https://informnapalm.org/en/dangerous-objects-base-army-engineering-unit-russian-invaders-donetsk/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.