tiistai 16. lokakuuta 2018

Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyssä Itä-Ukrainassa


Viikonpäivät sitten aloitin blogisarjan Venäjän sodasta Itä-Ukrainassa kirjoituksella ”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa”, kyseisessä blogissa hahmottelin reittejä kuin myös keinoja, joilla Venäjä huoltaa Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamansa joukot. Käytännössä on oikein ilmaista asia siten, että kyse on Venäjän valtiona suorittamasta joukkojen huollosta, vaikka osassa huollettavista joukoista kyse on Venäjän proxy-joukoista ja osassa taasen Venäjän asevoimien sekä muiden turvallisuuselinten yksiköistä, mutta kaikissa tapauksissa joukot ovat alisteiset venäläiselle sotilasjohdolle. Suppeasti tarkasteltuna Novotšerkasskiin, Rostovin oblastiin, sijoitetulle 12. reservin esikunnalle, mikä taasen on alisteinen Venäjän eteläisen sotilaspiirin esikunnalle sekä Venäjän yleisesikunnalle – ja viime kädessä Venäjän johdolle (Vladimir Putin esikuntineen).

Tässä kirjoituksessa tarkastelen merkittävimpiä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille perustettuja tukikohtia, tukikohtia ja kohteita, joiden rooli Venäjän johtamien, varustamien ja valtaosin miehittämien joukkojen toiminnassa on ensiarvoisen tärkeä tai muulla tapaa huomioitava. Jatkossa tämä blogisarja täydentyy siten, että käyn läpi joukkojen kokoonpanoa kuin myös aseistusta ja muuta varustusta. Tässä kohdin on kuitenkin perusteltua lyhyesti tuoda esille miehitettyjen alueiden joukkojen kokoonpano.

Donetskin ”kansantasavallan” alueelta operoivaan 1. armeijakuntaan kuuluu 6 + 1 prikaatia, vastaavasti Luhanskin ”kansantasavallan” alueelta operoivaan 2. armeijakuntaan kuuluu 4 + 1 prikaatia, joten Itä-Ukrainan miehitetyille alueille on sijoitettu yhteensä noin 35 000 sotilasta/militanttia 1. ja 2. armeijakuntaan, nämä joukot ovat Venäjän asevoimien upseereiden komentamat ja valtaosalta venäläisten, sotilaiden ja vapaaehtoisten, miehittämiä. Venäjän maaperällä Eteläisen sotilaspiirin alueella 1. ja 2. armeijakunnalla on noin 15 000 miehen operatiivinen reservi.

1. ja 2. armeijakunnan kaluston vahvuus – vahvuus on suuntaa antava, eikä siihen sisälly esim. Kuzminkan ja Kadomovskiyn harjoitusalueille sekä Kamensk-Šahtinskiin varastoitua kalustoa.

panssarivaunut
478
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot
845
tykistö
756
raketinheittimet
208
erilaiset ilmatorjuntajärjestelmät
621
(Tiedot kesältä 2018).

Seuraavaksi satelliittikuva, johon merkitty eräitä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sijaitsevia merkittävimpiä tukikohtia sekä tukikohta-alueita. On kuitenkin syytä huomioida, että kuva merkintöineen ei millään muotoa ole kattava. Myöhemmin kirjoituksessa avautuu tarkemmin se, miksi tällaisen karttaluonnoksen on mahdotonta olla kattava laadultaan.


























Alla karttakuva Itä-Ukrainasta, johon merkitty tärkeimmät Venäjän valvomat rajanylityspaikat sekä Itä-Ukrainan operaation kannalta merkittävät harjoitus- sekä varikkoalueet. Itä-Ukrainan miehitetyille alueille on myös merkitty kahdella ellipsillä ne alueet, jotka ovat Venäjän alueelle sijoittamien joukkojen rotaatioiden ja huollon kannalta merkittävimpiä, kyseisillä alueille ovat suurimmat alueella toiminnassa olevat venäläistukikohdat. On myös hyvä muistaa, että Venäjä kontrolloi täysin yli 400 km matkalta miehitettyyn osaan Itä-Ukrainaan rajoittuvaa rajaa, joten tarvittaessa raja ylitetään sieltä mistä on tarpeen.



















Merkittäviä tukikohtia Venäjän puolella

Venäjän Ukrainaan sijoittamien joukkojen operoinnin kannalta Venäjän puolella olevien tukikohtien toimintaa ei pidä väheksyä, joten katsauksenomaisesti käyn läpi yllä oleviin kuviin merkityt tukikohdat ja harjoittelualueet sekä huoltotukikohdat.

Kuzminkan harjoittelualue

















Venäjän puolella Ukrainan rajan tuntumassa on lukuisia joukkojen kokoama-alueita, lokakuussa 2015 Kuzminkassa toimi harjoittelualue, jossa ei ollut merkittävää rakennustoimintaa. Samaisen vuoden joulukuussa rakennustyöt ovat jo alkaneet ja elokuussa 2016 muutokset ovat merkittävät. Syksyllä 2017 tukikohtakompleksi levittäytyi jo useamman kilometrin matkalle.

Kuzminkan länsipuolella menee raidelinja Taganrogista Asovanmeren rannikolta sisämaahan ja Avilo-Uspenkan kautta aina Ukrainan puolelle. Taganrogin ja Avilo-Uspenkan välillä on useita rautatieasemia ja/tai tavarajunien lastauspaikkoja, Venäjän asevoimat hyödyntää säännöllisesti ratapihoja Matveev Kurganissa sekä Pokrovskojessa junien purkuun ja lastaukseen.

Kadamovskyin harjoittelualue
















Venäjän Ukrainan sotilasoperaation esikunta (12. reservin esikunta) sijaitsee Novotšerkasskissa Rostovin oblastin alueella, kaupungin pohjoispuolella sijaitsee laaja Kadamovskyin harjoittelualue, jonne on myös sijoitettu huomattavan paljon Itä-Ukrainassa toimivien 1. ja 2. armeijakunnan käyttöön tarkoitettua varustusta. Ennen sotaa (v. 2013) Kadamovskyin alueella oli vain yksittäisiä pysyviä rakennuksia, tuolloin alue oli lähinnä säännöllisessä käytössä oleva harjoittelualue. Merkittävä laajeneminen ja rakentaminen alkoi vuosien 2015 ja 2016 aikana.


Kamensk-Šahtinskin alue



















Kamensk-Šahtinskin kaupunkialueella sijaitsee suuri Venäjän asevoimien varikko- ja varastoalue. Liikenteen solmukohtana kaupunki on merkittävässä roolissa Venäjän Itä-Ukrainaan sijoittamien joukkojen huollon kannalta. Venäjän viime kesäisen Vostok-2018-sotaharjoituksen aikana Kamensk-Šahtinskiin saapui Venäjän Itäisen sotilaspiirin alueelta muun muassa panssarikalustoa (T-62M) rahtijunilla.


Kuvakaappaus @akihheikkinen (30.8.2018).











































Kamensk-Šahtinskin eteläpuolella (kuva yllä) sijaitsee tukikohta, jonne on tietojeni mukaan sijoitettu sotilasyksikkö No. 48670.

Kamensk-Šahtinskin länsipuolella sijaitsevan Gundorovski’in pikkukaupungin kaakkoispuolella sijaitsevaa varastoaluetta on myös laajennettu merkittävästi käynnissä olevan sodan aikana (heinäkuun 1. 2014 alueella oli kolme varastohallia, nyt niitä on kymmenkunta).  Elokuussa 2014 Gundorovski’in kaakkoispuolella, varastojen tuntumassa, seisoi useamman päivän ajan Venäjän Ukrainaan lähettämä ensimmäinen ”humanitaarinen kolonna” (kolonnan ajoneuvoja on nähtävissä alueelta elokuussa 2014 otetuissa satelliittikuvissa).

Russkoyen huoltotukikohta

















Perustettu 16. elokuuta 2014 jälkeen eli Russkoyen huoltotukikohta on perustettu samoihin aikoihin Venäjän elokuussa 2014 alkaneen offensiivin kanssa. Huoltotukikohta on ollut toiminnassa yhtäjaksoisesti elokuusta 2014 asti, alueelle on rakennettu pysyviä rakennuksia.


Miehitetty Itä-Ukraina

Seuraavaksi lyhyet maininnat Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden merkittävistä tukikohdista ja varikkoalueista, jotka ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa joukkojen rotaatiossa sekä huollossa, osan tuntumassa on myös harjoittelualueita, joilla 1. ja 2. armeijakuntiin kuuluvat joukot harjoittelevat. Käydessäni läpi tiedossani olevia tukikohta-alueita, turvauduin Google Earthiin, joten kaikkien alueiden kohdalla käytössäni ei välttämättä ollut tämän vuoden satelliittikuvia, joten on mahdollista, että osassa tukikohtia toiminta on hiipunut, mutta vastaavasti osassa aktiivisuus on lisääntynyt – näin on todennäköisesti käynyt juuri Mospynen alueen kohdalla Ilovaiskin lounaispuolella, jossa syksyllä 2017 julkaistuissa satelliittikuvissa oli jäljellä vain merkkejä aktiivisesta toiminnasta, kuitenkin tämän vuoden puolella – viimeksi syyskesästä – ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on kertonut alueella havaitun varastoituna kalustoa.

Ja koskapa blogin alkupuolen satelliittikuvaan on merkitty niin suuri joukko erilaisia kohteita, en liitä kirjoitukseen kaikista kohteista yksityiskohtaista satelliittikuvaa, merkittävät huomioin sellaisilla.

Torez

Havainnollistaakseni kuinka merkittävä muutos voi olla laitan alle kaksi kuvakaappausta Google Earthista Torezin alueesta päiviltä 28.4.2015 ja 20.8.2017, reilussa parissa vuodessa muutaman teltan alue kasvoi tukikohdaksi, jossa on useita pysyviä rakennuksia ja joka on merkittävä huolto- ja rotaatiotukikohta.














































Buhaivka


Venäläisjoukot ryhtyivät käyttämään Buhaivkan aluetta pysyvämmin heinäkuussa 2015, mutta jo tätä ennen joukot hyödynsivät aluetta satunnaisesti. Nykyään Buhaivkassa on myös pysyväluonteisia rakennuksia.


Myrne
















Alueella sijainneita rakennuksia on ryhdytty käyttämään tukikohtana syksyn 2015 ja kevään 2016 välillä. Huhtikuussa 2016 otetuissa satelliittikuvissa alueella näkyy jo merkittävää toimintaa verrattuna syksyyn 2015. Reilut kolme kilometriä Myrnen tukikohdasta kaakkoon Azarivkan alueella – metsikössä – on havaittu sotilaallista toimintaa, todennäköinen harjoittelualue, jonne on mahdollisesti raivattu laskeutumisalue helikoptereille.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on ulottanut tiedustelulennokeilla tiedustelulentonsa säännöllisesti Myrnen ylle, joten alueen käytöstä on varsin tarkka kuva.

Kuva @OSCE_SMM.




















Miusynsk

Alueen rakentaminen alkoi keväällä 2015, kyseisen vuoden huhtikuussa alueelle oli pystytetty ensimmäiset teltat ja tuotu ensimmäisiä varustekontteja. Loppukesästä 2016 tukikohta oli saavuttanut nykyisen laajuutensa, jonka jälkeen tukikohta on ollut jatkuvassa käytössä, tämän sitä ei ole enää merkittävästi laajennettu.

Petrivske
















Petrivsken alueen tukikohta/varikko toimii kahden vanhan kolhoosin (?) alueella. Alueen rakennukset on todennäköisesti otettu venäläisjoukkojen haltuun maalis-huhtikuussa 2016, jolloin rakennusten tuntumassa näkyy ensimmäisiä kertoja yksittäisiä sotilasajoneuvoja – viikkoa eteenpäin alueella on kymmeniä sotilasajoneuvoja. Alueelle ei ole rakennettu käynnissä olevan sodan aikana lisää rakennuksia.


Svobodne
















Satelliittikuvien perusteella voi päätellä, että Svobodnen alueella ensimmäiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2015. Aluetta on laajennettu merkittävästi loppuvuoden 2016 ja 2017 aikana. Tällä hetkellä aluetta käytetään etenkin ammunnan harjoitteluun erilaisilla asejärjestelmillä.

Markyne
















Lokakuun 2015 lopun ja maaliskuun 2016 välillä Markynen kylästä vajaat kolme kilometriä länteen tien varteen puurivistön suojiin on rakennettu pari hallia erilaisten linnoitteiden ja tuliasemien lisäksi. Vuoden 2017 kuluessa alueelle on kasattu suojavalleja aiempien rakenteiden lisäksi. Tätäkin aluetta käytetään lähinnä ammunnan harjoitteluun.

Hrustalnyi (Krasnyi Lutš)
















Hrustalnyin, entisen Krasnyi Lutšin, alueella on lukuisia tukikohtia sekä varastoja. Oheisessa kuvassa näkyy  suorakaiteen muotoinen alue metsikön keskellä, joka on ollut varastoalueena ainakin kesästä 2016 lähtien, itse alue on ollut metsään raivattuna jo ennen sotaa, mutta sillä ei tuolloin ollut juuri mitään toimintaa. Alueen lähistöllä olevia varastoja (esim. punainen nuoli) ympäristöineen on hyödynnetty sodassa.


* * *

Seuraavaksi kolme laajempaa kuvaa Kruhlykin, Shymshynivkan ja Novoselivkan alueista, jokaista niistä hyödynnetään tällä hetkellä – osassa toiminta on ollut aktiivista useamman vuoden ajan samalla alueita laajentaen, kuten Novoselivkan alue, jonne on rakennettu erilaisia linnoitteita sekä parkkialueita kalustolle (esim. punainen nuoli, metsän suojaan katseilta piiloon raivattu parkkialue kesän 2017 aikana) sotavuosien aikana.

Kruhlyk
















Shymshynivka

Jossa laajalla alueella varastoja, suojia tms. rakenteita.
















Novoselivka
















* * *

Rotaatio- ja huoltokeskuksissa on kuitenkin vain osa alueen kalustosta. Venäjä proxy-joukkoineen on sijoittanut merkittävän osan kalustosta demarkaatiolinjan tuntumaan vastoin Minsk II-sopimusta, osan tiiviisti asutetuille alueille, kuten alla olevan ETYJ:n monitorointimission helmikuussa 2018 julkaiseman tallenteen perusteella voi havaita. Tallenne kuvattu tiedustelulennolla Makiivkan yllä.


ETYJ:n julkaisemassa kuvassa seitsemän 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmää asutuksen keskellä.




















Miehitettyjen alueiden kaupunkialueiden varasto- sekä tehdastiloja hyödynnetään myös kaluston ja materiaalin varastoinnissa, seuraavaksi esimerkit Luhanskista ja Makiivkasta Donetskin kupeesta.
















Transpelen aluetta Luhanskin – tuhotun – lentokentän länsipuolella on hyödynnetty sodan ajan välivarastona. Upotuskuva Google Earth -kuvassa videolta ”Окраина Луганска. Военная техника рашистов. Снято БПЛА Армия SOS”. (1)

















Makiivkan alueella pikateiden H20 ja H21 liittymän kaakkoispuolella sijaitsevia varastoja on hyödynnetty samalla tapaa kuin Luhanskissa Transpelen aluetta on hyödynnetty välivarastona sekä varikkona. Alueelta on noin 15 km demarkaatiolinjalle, joten raskaan kaluston varastointi alueella on samalla vastoin Minsk II-sopimusta. Upotuskuva Google Earth -kuvassa Informnapalmin artikkelista ”Потемкин раскрыл расположение базы российских оккупантов в Макеевке”. (2)

Edellisen blogin ”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa” ja tässä blogissa esille tuodun aineiston perusteella voidaan saada varsin selkeä kuva siitä, kuinka ja missä Venäjä huoltaa joukkojaan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Itse asiassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission loppukesästä ja syksystä julkaiseman aineiston perusteella voimme luoda kuvan yhdestä reitistä Venäjän miehittämältä rajaosuudelta aina Hrustalnyin eli entisen Krasnyi Lutšin alueelle.

Huom. alla olevaan satelliittikuvaan liitetyt upotuskuvat kahdelta eri ETYJ:n havaintokerralta, (3 ja 4) kolonnien reitti kyseisellä alueella kummallakin kerralla sama. Kaikkiaan vastaavaa reittiä ETYJ on havainnut käytettävän neljästi parin kuukauden sisään.






















1. Elokuun 7. 2018 ETYJ:n tiedustelulennokki kuvasi Venäjältä Ukrainaan saapuvan kolonnan. Kolonna saapui Ukrainan maaperälle rajaseudulta, joka on Venäjän hallinnassa ylittäen rajan kohdasta, jossa ei ole raja-asemaa.

2. Manychin lounaispuolella kolonna kääntyi pohjoiseen, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin kuvaaman aineiston perusteella kolonna eteni kohti Hrustalnyin eli entisen Krasnyi Lutšin aluetta.

3. Kolonna saapui Hrustalnyin eteläpuolelle 8. elokuuta klo. 01:16. Hrustalnyin eteläpuolella sijaitseva Miusynsk on merkittävin alueellinen tukikohta, todennäköisesti sen kautta ETYJ:n havaitseman kolonnan rahti on kulkenut.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokkien ei ole mahdollista suorittaa valvontalentoja Venäjän ilmatilassa, joten ei ole tiedossa mistä kolonnat ovat lähteneet liikkeelle tai mihin suuntaan Venäjälle edenneet kolonnat päätyivät. On kuitenkin hyvä huomioida, että Russkoyen alue Venäjällä sijaitsee Manychin rajanylitysalueelta linnuntietä alle 14 km päässä rajasta itään.

Kirjoitukseni lopussa on kuitenkin syytä painottaa sitä, että satelliittikuvaan on merkitty vain osa miehitettyjen alueiden tukikohdista, varastoista ja varikoista. Kaupunkialueilla on suuria määriä erilaisia varastoja ja varikkoja, joita Venäjän johtamat joukot hyödyntävät ja joihin on varastoitu merkittäviä määriä kalustoa sekä muuta materiaalia. Tällainen on esim. Bud’onivs’kyin alueella Donetskissa sijaitseva ul. Baumana varastoineen ja varikkoineen. (5)

Tämän blogin kirjoittamisessa olen hyödyntänyt alla lueteltujen lähteiden ohella aiempia blogejani sekä aineistoa, jota useat eri tahot ovat tuottaneet Venäjältä sekä Itä-Ukrainan sotatoimialueelta, kyseiseen joukkoon kuuluvat muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio, @GlasnostGone@akihheikkinen, Informnapalm ja American Association for the Advancement of Science. Toki aikaa on kulunut tunteja käyden kohteita läpi Google Earthia hyödyntäen.


Marko 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.