perjantai 24. elokuuta 2018

Havaintoja Itä-Ukrainan sotatoimialueelta

Kirjoitan tätä summausta Tsernivtsissä, Karpaattien kupeessa - olen Ukrainassa mutta kaukana sotatoimialueelta.

Tsernivtsi tänään. 

























Näinä päivinä sota, Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys, näkyy väistämättä katukuvassa. Eilen (23. elokuuta) Ukrainassa vietettiin loppupäivää ja tänään Ukrainassa vietetään 27. itsenäisyyspäivää. Tsernivtsissä Ukrainan sinikeltaiset värit ovat näkyvästi esillä.

Tämä kirjoitus, lomailun ynnä kiinnostavien tapaamisten ohessa laadittuna, on valitettava summaus, joten se on hyvä ymmärtää sellaisena, ja sen myötä lähdeviittaukset loistavat poissaolollaan, mahdollisuuksien mukaan täydennän kirjoitusta näiltä osin palattuani koto-Suomeen.

Havaintoja Donbassista ja Asovanmereltä

Ukrainan lipun päivänä Venäjän johtamat ja tukemat joukot suorittivat laajan tykistön ja kranaatinheittimistön tukeman hyökkäyksen Ukrainan asevoimien asemiin Luhanskin sektorilla (Krymske - Novotoshkivske - lohkolla). Hyökkäyksen seurauksena viisi ukrainalaissotilasta kuoli seitsemän haavoittuessa, Venäjä-johtoisten joukkojen tappiot olivat merkittävästi suuremman. Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjän ja sen proxyjoukkojen tappiot nousevat 8 kuolleeseen ja 13 haavoittuneeseen.

Eilisiä tappioita voi verrata Ukrainan asevoimien ilmoitukseen tappioista elokuun 13. - 19. välillä, jolloin sotatoimissa kuoli 4 ukrainalaissotilasta 11 haavoittuessa.

Elokuun 23. Venäjä ja sen tukemat joukot tulittivat kohteita Donetskin ympäristössä - Piskyä ja Krasnohorivkaa sekä Mariupolin itäpuolella muun muassa Vodiane - Lebedinske aluetta. Kohteita tulitettiin myös Minsk II-sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä.

Eilen illalla/ yöllä Venäjältä saapui 80. "humanitaarinen kolonna" Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Tälläkään kertaa kolonnaa ei päästy tarkastamaan ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden toimesta, eikä kolonnalla ollut Ukrainan viranomaisten lupaa Venäjän miehittämille alueille saapumiseen. Tähän "humanitaariseen kolonnaan" kuului kymmeniä rekkoja.

Venäjä on erilähteiden mukaan siirtänyt Ukrainan rajan tuntumaan 2500 eri Spetsnatz-yksiköihin kuuluvaa sotilasta. Myös maan asevoimien lääkintäyksiköitä on siirretty Ukrainan tuntumaan.

Maa on myös siirtänyt vain 60 km Ukrainan rajasta sijaitsevalle harjoitusalueelle noin 1500 elso-spesialistia. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on ETYJ:nkin toimesta tehty havaintoja modernista venäläisestä elso-kalustosta.

Venäjä on sulkeutunut Kertsinsalmen kaikilta aluksilta, jotka ovat matkalla Asovanmeren ukrainalaisiin satamakaupunkeihin - käytännössä siis Mariupoliin ja Berdjanskiin. Sulku tapahtui elokuun 14. päivä, jonka jälkeen kyseisiin satamakaupunkeihin ei ole saapunut ainoatakaan alusta salmen kautta. Nämä Venäjän meriliikennesääntöjen vastaiset toimet ovat saaneet marginaalisesti huomiota kansainvälisessä mediassa. Käytännössä ne ovat jatkoa Venäjän kuukausia jatkuneelle aktiiviselle laivaliikenteenhäirinnälle, jonkin asteisena häirintää on jatkunut reilun vuoden ajan.

Kirjoitin aiemmin kesäkuussa blogin Venäjän toimista Asovanmerellä ja Kertsin salmessa. (1)

* * *

Tänään miehitetystä Donetskista lähetettiin tervehdysviesti vapaaseen Ukrainaan.

He toivottivat hyvää itsenäisyyspäivää toivoen voivansa pian itsekin vapaasti juhlia elokuun 24. Ukrainan itsenäisyyttä.

Slava Ukraini!

Marko


1. http://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/06/ukrainan-sota-jannite-kasvaa.html?m=0

Lähteinä käytetty muun muassa Liveuamap.com, 112.UA International, @pmakela1.

ATO-näyttely Uzhorodissa, kuva M. Enqvist. 


















sunnuntai 12. elokuuta 2018

Merkittäviä havaintoja Ukrainan sodasta

Muutaman viime päivän kuluessa Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa on tehty merkittäviksi luonnehdittavia havaintoja, tahi paljastuksia. Seuraavaksi lyhyt luotaus näihin paljastuksiin, ja tämän blogin lopussa uutisia miehitetystä Donetskista.


ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi elokuun 7. illalla kello 22:15 Manychin alueella Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla, alueella, joka on Venäjän hallinnassa, rajan ylittävän Venäjältä Ukrainaan kolonnan, johon kuului kuusi maastokuorma-autoa sekä UAZ-tyyppinen maastoauto. Samaan aikaan Ukrainalta miehitetyltä alueelta ajoi kolonna maastokuorma-autoja Venäjän alueelle. Kyseessä on ensimmäinen kerta jo yli neljä vuotta kestäneen sodan aikana, jolloin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission onnistuu kuvata tällaisen rajanylityksen, jossa Venäjältä saapuu kolonna sotilasajoneuvoja Ukrainaan alueella, jolla ei ole virallista rajan ylitys paikkaa. Kyseessä on jälleen yksi suora todiste lisää Venäjän osallisuudesta Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan.

Kuvakaappaus ETYJ:n Ukrainan monitorointimission videolta.


















Yllä olevan kuvakaappauksen kolonnien sijainti Manychin itäpuolella.
















Viisi maastokuorma-autoista oli Venäjän asevoimilla yleisesti käytössä olevaa KamAZ-4310-tyyppiä, loput ovat määrittelemättömiä KamAZ-maastokuorma-autoja.

* * *

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio pysäytettiin 3. elokuuta sen yrittäessä päästä Novoazovskin kaupunkiin. Novoazovsk sijaitsee reilun 10 kilometrin päässä Ukrainan ja Venäjän vastaiselta rajalta, alueella, joka ei ole Ukrainan hallituksen kontrollissa ts. kyse on Venäjän ja sen proxy-joukkojen miehittämästä alueesta. 


Novoazovs'k.


















ETYJ:n partiota pidettiin tarkastuspisteellä kolmen tunnin ajan, sinä aikana tarkkailijat näkivät siviileiden pääsevän kaupunkiin kontrolloimattomasti.


Viimeisen kuukauden aikana ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partioiden liikkumista on rajoitettu noin 40 kertaa niissä osissa Donetskin alueen (oblastin) eteläosia, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen valvonnassa. Jokainen näistä kerroista on rikkoo samalla Minskin sopimusta, ja vaikeuttaa ETYJ:n tarkkailijoita suorittamasta tehtäväänsä alueella.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission liikkumista on rajoitettu/ vaikeutettu myös muualla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, mutta ei niin merkittävässä määrin kuin Donetskin alueen (oblast) eteläosissa.

Venäjä on kontrolloinut täysin kesästä 2014 lähtien yli 400 km osuutta Ukrainan ja Venäjän vastaisesta rajasta. Sen kontrolloimalla rajaosuudella on useita ylityspaikkoja, myös toimivia rautatielinjoja, joiden kautta Venäjä on toimittanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille miehiä, aseita, varusteita, polttoainetta ja muuta materiaalia. Venäjän hallinnoimalla osuudella rajaa myöskään ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat eivät voi muuta kuin pintapuolisesti tarkastella rajaseudun ylittäviä ajoneuvoja. Junaliikenteen osalta esim. Gukovossa, josta menee ratalinja Venäjältä Ukrainaan ETYJ:n tarkkailijat voivat tehdä vain ääneen perustuvia havaintoja junaliikenteestä.


Venäläinen PMC Wagner Ukrainassa talvella 2015

Youtubessa on julkaistu ”Integralin” toimesta talvella (todennäköisesti helmikuussa 2015) kuvattu video venäläisen PMC Wagner palkkasotilasyhtiön joukkojen moottorimarssista miehitetyssä Itä-Ukrainassa, vajaat seitsemän minuuttia pitkä video päättyy lumiseen maisemaan, jossa on tunnistettavissa muun muassa neljä BMP-97 eli KAMAZ-43269 "Vystrel" MRAP-ajoneuvoa. Videon loppu kerrotaan kuvatun Debaltsevon alueella. Debaltsevossa käytiin eräs sodan raskaimmista taisteluista helmikuussa 2015, Debaltsevon taisteluun otti osaa myös Venäjän asevoimien mekanisoituja sekä panssarijoukkoja, joista osa tuotiin alueelle Venäjän Itäisen sotilaspiirin alueelta, kuten 5. panssariprikaati (sotilasyksikkö nro. 46108), joka on sijoitettu Burjatian alueelle Baikalin rantamille. (1)


2x BMP-97 eli KAMAZ-43269 "Vystrel".
















PMC Wagner”-kolonnan saapuu Krasnodoniin (Luhanskin alue) etelästä.





























Moottorimarssilla osasto saapuu etelästä T1322-tietä myöten Krasnodoniin, josta kolonna on jatkanut matkaa. Eri tietojen perusteella joukko-osasto on tuolloin ollut matkalla Debaltsevoon, jossa käytiin – kuten kirjoitin – raskaita taisteluita tammi-helmikuussa 2015, joten Krasnodonista kolonna on todennäköisimmin jatkanut T1310-tietä myöten länteen Luhanskin kaupungin eteläpuolitse kohti Debaltsevoa, jonka alueelle se todennäköisimmin saapui tietä E40/M04 pitkin koillisesta Altševskin suunnalta.


Vaikka edellä kirjoitin useita kertoja ”todennäköisesti”, tälle ”todennäköisyydellekin” on vahvat perustelunsa. PMC Wagnerin kolonna saapui Krasnodoniin etelästä, mikäli se ei palannut samaa tietä takaisin, loogisinta Debaltsevoon päästäkseen on kääntyä Krasnodonin taajamassa tielle T1310, josta Lutuhynen kautta edetä Altševskiin ja sieltä E40/M04 tietä pitkin Debaltsevon alueelle. Edellä kuvattu reitti on myös tiestöltään sellainen, jolla myös raskaampi kalusto pystyy liikkumaan suuremmitta ongelmitta.

Miksi sitten tämä suunta?

Venäjän johtamat joukot hyökkäsivät Debaltsevoon pääasiallisesti kahdesta ilmansuunnasta, koillisesta Luhanskin suunnasta ja sitten lounaasta Horlivka – Jenakijeven suunnasta, joten Krasnodonin alueelta (Luhanskin ”kansantasavalta”) joukkoja on todennäköisimmin keskitetty Debaltsevon koillinen-itä-kaakko-sektorille. Debaltsevosta koilliseen Depreradivkassa Perevalskin siipikarjatehtaan alueella sijaitsi Luhanskin suunnalta kaupunkiin hyökkäävien venäläisjoukkojen esikunta. (2) Koska hyökkäyksen pääilmansuuntia oli kaksi, on varsin epätodennäköistä, että PMC Wagnerin osasto olisi siirtynyt Lutuhynessä vaihtoehtoiselle reitille H21-tie, josta M03-tielle ja saapuminen Debaltsevoon kaakosta – tätä reittiä ei kuitenkaan pidä täysin poissulkea.


Uutisia Donetskista

Saamieni tietojen mukaan Donetskin ”kansantasavallan” hallinto on majoittanut ”Донецький інститут післядипломної освіти інженерно-педагогічних працівників” (Donetskin teknillisen korkeakoulun ja pedagogisten työntekijöiden jatkokoulutusinstituutti) rakennuksen läheisyydessä sijaitseviin Общежитие’hin eli opiskelija-asuntoloihin Itä-Ukrainaan Venäjältä muuttaneita asukkaita, joukossa on perheitä, sinkkuja – pääasiassa miehiä, sekä taistelijoita tai palkkasotilaita Venäjältä. Lähistöllä, ul. Kuibysheva 29:ssä, sijainnee edelleen Oplot prikaatin esikuntarakennus, mikä voi selittää taistelijoiden ja palkkasotilaiden majoittumisen alueella.

Lähteideni mukaan osaa muuttaneista on painostettu muuttamaan Itä-Ukrainaan, joukossa on henkilöitä, joilla ei Venäjällä ollut mitään – muuttajille luvattiin asunto vastineeksi muutosta. Useimmat muuttajista kuuluvat yhteiskunnan alimpiin sosiaaliluokkiin, heillä ei ole ammattia eikä mitään erityisosaamista. Osa venäläisistä on sijoitettu alueen ”hallinnon” toimesta takavarikoituihin, miehitetystä Donetskista poismuuttaneiden ukrainalaisten, asuntoihin. Tiedossani on kolme tällaista yksityisasunnon laitonta takavarikkoa kyseisessä osassa Donetskia – koko Donetskissa niitä on todennäköisesti huomattavasti enemmän.


Marko


Linkit videoihin:












perjantai 10. elokuuta 2018

Suomi on hiljaa – hiljaisuuskin on kannanotto


Luen otsikoita:

Sweden to Russia: Release hunger-striking Ukraine filmmaker”. (1)

France's Macron to raise hunger striker Oleg Sentsov in call with Putin: Elysee”. (2)

Urgence pour le cinéaste ukrainien Oleg Sentsov”. (3)


Oleg Sentsov Venäjän vankileiriensaaristossa.*


























Siteeraan seuraavaksi joulukuun 14. 2016 SSS-Radion blogiin kirjoittamaani tekstiä ”Ihmisoikeuksien mallimaa Suomi on hiljaa, vol. 2”:

Suomi markkinoi itseään ihmisoikeuksien mallimaana, yleisesti ottaen väitettä voidaan pitää totena – Suomessa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on korkeassa kurssissa, voidaan sanoa, että niiden kunnioittamista pidetään itsestään selvänä asiana. Minun on vaikea kuvitella, että marginaalissa olevia ryhmiä lukuun ottamatta, kukaan olisi sitä mieltä, että ihmisoikeuksia ei pitäisi kunnioittaa, että niillä ei ole kokonaiskuvan kannalta merkitystä. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta voidaan pitää merkityksellisenä Amnestyn Suomen sivuilta löytyvää tietoiskua:

”53% suomalaisista haluaa, että valtionjohto nostaa ihmisoikeuskysymykset esiin senkin uhalla, että se vaarantaa maiden väliset suhteet’.”

Josta tulee mieleen se, mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi taannoin, Suomessakin laajalti lainatussa, Financial Timesin haastattelussa: Suomalaiset eivät tue (Nato-jäsenyyttä) ja minä olen suomalainen.

Niin, että miten se nyt on tasavallan presidentti, oletteko te suomalainen ja nostatte tulevalla Venäjän vierailulla esille ihmisoikeuskysymykset, vai poimitteko vain rusinoita pullasta?

Oleg Sentsovin serkun Natalia Kaplanin mukaan 89 vuorokautta nälkälakossa olleen Sentsovin kunnon olevan katastrofaalisen huonon – hänen loppu on lähellä. Kaplanin mukaan Sentsov elää tällä hetkellä “informational vacuum” eikä hän tiedä, mitä maailmalla tapahtuu. Hän ei myöskään saa luettavaksi hänelle lähetettyjä kirjeitä.

Sentsovin lakimiehen Dmitri Dinzen mukaan Sentsovin terveydentila on huono, tämän kärsiessä sydänongelmista sekä anemiasta.

Ukrainalainen Krimillä asunut Oleg Sentsov on yksi kymmenistä Venäjän vangitsemista ja näytösoikeudenkäynneissä tuomitsemista poliittisista vangeista – elokuvaohjaaja Sentsov istuu 20-vuoden tuomiota Venäjän Arktisella alueella Jamalin Nenetsiassa sijaitsevassa vankisiirtolassa. Nyky-Venäjällä on ukrainalaisten ohella suuri joukko muitakin poliittisia vankeja – yhteensä 158 poliittisten syiden vangittua, venäläinen Memorial Human Rights Center on julkaissut tiedoston heistä. (3)

Läntinen naapurimme Ruotsi, jolle usein naureskelemme ivallisesti, vaatii Venäjää vapauttamaan Oleg Sentsovin. Eteläisen naapurimme Viron presidentti Kersti Kaljulaid vaatii Venäjää vapauttamaan Sentsovin. Ja mitä tekee Suomi? Tasavallan presidentti on hipi-hiljaa, poliittinen johtomme on yhtä lailla hiljaa, arvojohtajana esiintynyt Tarja Halonen on niin ikää hiljaa. Onneksi Suomestakin löytyy ihmisiä, jotka avaavat suunsa vaatien Sentsovia – ja muitakin poliittisia vankeja – vapautettavaksi. Trumpin ja Putinin tapaamisen yhteydessä järjestettiin myös PENin tilaisuus Espalla, jossa Sofi Oksanen luki Sentsovia. Aki Kaurismäki, yhdessä muiden Euroopan elokuva-akatemian jäsenten kanssa, on lähettänyt kirjeen Vladimir Putinille.

Sofi Oksanen lukee Sentsovia Espalla.

























Sen sijaan, että maamme johto sanoisi ääneen #FreeSentsov – Niinistö matkustaa seurueineen Sotšiin tapaamaan Venäjän johtajaa. Tätä näytelmää täydentänee – irvokas – kiekko-ottelu, (5) jolla on kiekon kanssa tekemistä tasan yhtä paljon, kuin oli Kim Jong-ilin golfin peluulla tekemistä golfin kanssa. Jatkakaatten vaan rusinoiden poimimista pullasta, teidän (tarkoitan koko konkkaronkkaa) toimintanne on johdonmukaista ja linjakasta vain yhdessä asiassa, ja se on Moskovan tahdon myötäilyssä.

Oma sukupolveni kritisoi isovanhempiaan siitä, että he eivät tehneet mitään 30-luvulla pysäyttääkseen Hitlerin Saksan, toivottavasti lastemme lapsien ei tarvitse kysyä meiltä ”Miksi ette tehneet mitään?


Marko



*: Kuva via Ljudmila Denisova (Ukrainan ihmisoikeusasiamies). Kuvaan Sentsov käskettiin seisomaan vankilanjohdon taholta.

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Onko Hese joutumassa Venäjällä ruokakohun keskelle, entäpä mikä on Bäckmanin rooli?


Onko Hesburger joutumassa Venäjällä ruokakohun keskelle, ja jos on, mikä mahtaa olla ”soppaa hämmentävänJohan Bäckmanin rooli tämän ”sopan” keitossa?

Hesburger on avannut Kaliningradin eksklaavin alueelle tämän vuoden puolella pikaruokaravintolan, pikaruokaravintolan asiakkaille tarkoitetussa mainosmateriaalissa Venäjän karttaan ei ole merkitty Venäjälle kuuluvaksi maan miehittämää ja itseensä liittämää Krimin niemimaata, toimiessaan näin Hesburger on toiminut linjakkaasti ja vastuullisesti, vaikka dosentti Johan Bäckman muuta Facebook-päivityksessään väittääkin. Kuten tiedettyä, Krimin niemimaa on edelleen de jure osa Ukrainaa – sen miehitys ja laiton anneksio ei muuta asiaa kansainvälisoikeudellisesti.

Tästä ”poliittisgastronomisesta” skandaalista luin ensimmäisen kerran eilen vieraillessani Johan Bäckmanin Facebook-sivulla. Bäckman oli kirjoittanut päivityksen aiheesta elokuun 6. 2018 – päivityksessä oli linkki EADaily.com-sivuston aihetta käsitelleeseen uutiseen. (1) EurAsia Dailyn päätoimittaja on Aleksei Demin, verkkosivujen yhteistietojen mukaan toimitus sijaitsee Moskovassa.


Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Facebook-sivulta, päivitystä jaettu 4 kertaa (8.8.2018 iltaan mennessä).

























EADailyn uutisen kohdalla on hyvä huomioida se, että sen julkaisuhetkellä EADaily ei ollut saanut lausuntoa Hesburgerin edustajilta, sen sijaan EADaily oli saanut lausunnon Johan Bäckmanilta, joka uutisessa esiteltiin ”Donetskin ’kansantasavallan’” virallisena edustajana.


На момент написания новости EADaily не располагал комментарием со стороны администрации финской ресторанной сети. В свою очередь финский общественник и официальный представитель ДНР в Финляндии Йохан Бекман в беседе с корреспондентом EADaily”. (1)

Miten tämä ”poliittisgastronominen” kohu sitten on Venäjällä levinnyt? Seuraavaksi poimintoja venäläisiltä verkkosivuilta.

СМИ2 (smi2.ru) verkkosivulta löytyy ohjaus eadaily.comin julkaisemaan uutiseen. (2) СМИ2 näyttää olevan jonkin lainen uutisportaali tai vastaava, joka jakaa eri venäläismedioiden (tai venäjän kielisten medioiden) uutislinkkejä.

Kuvakaappaus smi2.ru.













Myös allpravda.info julkaisi 6. elokuuta 2018 aihetta käsittelevän uutisen, joka on käytännössä suora kopio EurAsia Dailyn vastaavasta uutisesta tarkkoine Bäckman-lainauksineen. (3)


Kuvakaappaus allpravda.info.























Pietarissa verkkosivujen infon mukaan toimiva ”Новости Дня” (”Päivän uutiset”) mainitsi lyhyessä talouskatsauksessa ”Резидентом Калининградской ОЭЗ стал изготовитель игрушек ’Вежливые люди’” (vapaasti suomennettuna Kaliningradin erityistalousvyöhykkeen asukkaista tuli ”kohteliaiden miesten*” valmistajia) viittauksenomaisesti ”suomalaisyrityksen, joka jakoi Kaliningradin alueella materiaalia, jossa Venäjän karttaan ei oltu merkitty Krimiä”.


Kuvakaappaus novosti-dny.ru.














Tällä hetkellä näyttää siltä, että uutinen on aloittanut leviämisensä, kuinka laajalle se sitten leviää - päätyykö se merkittäviin medioihin ja aiheutuuko siitä Hesburgerille merkittävämpää haittaa, nähtäneen tulevina päivinä ja viikkoina. On myös mahdollista, jopa todennäköistä, että tämä jää myrskyksi vesilasissa, jota Bäckman koettaa kuohuttaa ja pitää otsikoissa. 

Suomessa Bäckmanin juoksupojat, kuten avoimesti Putinia ja Venäjän hallintoa tukeva Suomalais-venäläinen yhdistys RUFI on jakanut ”lehdistötiedotteen” tapahtuneesta.**


Kuvakaappaus RUFI Facebook-sivu.


























Bäckmanin toimintaa seuratessa, väistämättä tulee kysyneeksi itseltään, että mikä häntä ajaa moiseen? Mikä on motiivi? Raha se tuskin on. Onko kyse vihasta, inhosta, kompromat'ista (ven. компромат) – jostain muusta?

* * *

Täältä lähtee kiitokset Hesburgerille vastuullisesta yritystoiminnasta, totalitaarisen hallinnon edessä ei pidä taipua – jatkakaa samaan malliin!

#CrimeaIsUkraine!


Marko



*: Venäjällä ”kohteliailla ihmisillä” (ven. «Вежливые люди») tarkoitetaan Krimin niemimaan miehittäneitä ”pieniä vihreitä miehiä” eli Venäjän asevoimien ja turvallisuuselinten sotilaita.

**: Tarkemmin RuFista ja sen toiminnasta blogissa "Mikä se RuFi oikein on" :

http://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/01/mika-se-rufi-oikein-on.html?m=0

maanantai 6. elokuuta 2018

Ukraina sotii monella rintamalla


Ukrainassa on sodittu jo yli neljän vuoden ajan, noin 11 000 ukrainalaista on kuollut sotatoimien seurauksena. Sen ohella, että Ukrainassa käydään perinteistä sotaa, maa puolustautuu Venäjän hyökkäykseltä, Ukraina on pakotettu monen rintaman sotaan. Käyn kirjoituksessani lyhyelti sodankäynnin eri muotoja, joita Venäjä ja sen liittolaisena/ tukijana toimivat voimat Ukrainaan kohdistavat – toisin sanoen tässä kirjoituksessa keskityn Ukrainan taisteluun maan ulkoisten voimien synnyttämiä aggression muotoja vastaan. Tämän sodan ohella Ukrainassa on käynnissä yhteiskunnallinen kamppailu esim. korruptiota vastaan, yhteiskunnassa käynnissä oleva muutosprosessi, jonka eräs osa korruption vastainen sota on, muodostaa osan Ukrainan tämän päivän haasteista.

Venäjä liittolaisineen, jollaisina tässä asiayhteydessä voidaan pitää esim. alueita, jotka eivät ole emämaidensa vaan Venäjän suorassa tai välillisessä valvonnassa – kuten Transnistria, kohdistaa Ukrainaan karkeasti rajaten seuraavia aggression muotoja. Venäjän tukijoita löytyy myös länsimaista erilaisten yhteisöiden, organisaatioiden kuin myös päättävässä asemassa olevien henkilöiden taholta – unohtamatta heitä, jotka toistavat kritiikittä Venäjän välittämää valheellista tarinaa. Ukrainaan kohdistuvia aggression muotoja:

- konventionaalinen sota
- informaatio ja propagandasota
- sisäisen epävakauden synnyttäminen
- miehitys
- hybridisota, kybersota

Edellä lueteltujen laajempien toimien ohella on hyvä huomioida yksilöiden kautta yhteisöihin ja lopulta yhteiskuntaan vaikuttavia toimenpiteitä, kuten ihmisoikeusloukkaukset – joihin lasken kuuluvan myös vangittujen kidutuksen, näytösoikeudenkäynnit tuomioineen, ihmisryhmiin kohdistuvan vainon – jollaista harjoitetaan Krimin niemimaalla vainon kohdistuessa erityisesti Krimin tataareihin, summittaiset pidätykset, ihmisoikeuksien rajoitukset – jollaista esiintyy miehitetyillä alueilla Krimillä ja Donbasissa etc.

Miehitetyillä alueilla erilaisten rajoittavien toimenpiteiden, summittaisten pidätysten, näytösoikeudenkäyntien tarkoituksena on muodostaa pelonilmapiiri, jonka myötä ihmisten halukkuus vastustaa miehitystoimenpiteitä vähenisi tai jopa loppuisi. Erilaisten pidätysten ja usein tekaistujen todisteiden myötä synnytetään kuvaa ”kansanvihollisia” vastaan taistelusta, tämän taistelun varjolla kansalaisoikeuksia rajoitetaan entisestään pelonilmapiirin vähentäessä halukkuutta toimenpiteiden vastustamiselle. Nämä ”kansanviholliset” tai ”terroristit” harvoin ovat muuta kuin ihmisiä, jotka peräävään kansalaisoikeuksiaan kyseenalaistaen Venäjän toimet miehitetyillä alueilla. Eri ihmisoikeusaktivistien ja ryhmien mukaan pidätettyjen kidutus on hyvin yleistä, ihmisoikeustilanne Venäjän miehittämällä Krimillä on huono. (1)

Konventionaalinen sota

Sotatoimien ensitahdit lyötiin huhtikuun 12. 2014, jolloin talvella Venäjän GRU:sta* eronnut Igor ”Strelkov” Girkin miehineen aloitti operaation Slovjansk-Kramatorsk -alueella ottaessaan haltuun kyseiset kaupungit. Tulevina päivinä ja viikkoina vastaavia operaatioita – tai sellaisten yrityksiä – nähtiin muuallakin Ukrainan itä- ja eteläalueilla. Edelleen käynnissä olevasta sodasta on kirjoitettu minun ja muiden toimesta sen verran paljon, että tässä kirjoituksessa ei ole perusteltua antaa konventionaaliselle sodalle huomattavaa huomiota. Lukijoiden on kuitenkin syytä muistaa se, että Itä-Ukrainassa käydään eräänlaista asemasotaa, jossa menehtyy ja haavoittuu sotilaita lähes päivittäin ja jossa siviilit elävät sodan keskellä. Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien osastojen, kuten kansalliskaarti, tappiot ovat määrällisesti rinnastettavissa Suomen käymän jatkosodan asemasotavaiheen tappioihin.

Ilman Venäjän osuutta sota olisi loppunut todennäköisesti ennen vuoden 2014 päättymistä Ukrainan voittoon – Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden palauduttua sen hallintaan. Venäjä on toimittanut alueelle runsaasti kalustoa, miehiä – joukossa vapaaehtoisten ohella myös asevoimien ja muun turvallisuuskoneiston joukkoja, kuin myös ammuksia ja muuta sodankäynnissä tarvittavaa varustusta, unohtamatta koulutusapua, rahoitusta, tiedustelutietoa etc.























Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden (ns. kansantasavallat) joukot on jaettu kahteen armeijakuntaan, 1. ja 2. armeijakuntaan, joilla on kalustoa seuraavasti. Taulukossa esitetyn kaluston vahvuus on suuntaa antava, eikä siihen sisälly esim. Venäjällä sijaitsevien Kuzminskiyn ja Kadomovskiyn harjoitusalueille varastoitua kalustoa. Kumpikin armeijakunta on Venäjän asevoimien upseerin komennossa, 1. armeijakunnan komentajana toimii kenraalimajuri Aleksei Zavizon, ja 2. armeijakunnan komentaja on kenraalimajuri Jevgeni Nikiforov.

1. ja 2. armeijakunnan kalusto. (2)








Tähän mennessä sodan kokonaistappiot Ukrainan osalta nousevat noin 11 000 kuolleeseen sotilaaseen ja siviiliin, heidän lisäksi Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisessa kuoli 298 kolmansien maiden kansalaista. Venäjän asevoimien ja vapaaehtoisten kokonaistappioista ei ole tietoa, maan hallinto on tehnyt parhaansa salatakseen sodan inhimillisen kärsimyksen laajuuden – jopa kymmeniä tuhansia Venäjän riveissä taistelleita on kuollut tässä sodassa.


Informaatio ja propagandasota

Ukrainaan on ollut käynnissä olevan sodan aikana hyvin voimakkaan informaatio ja propagandasodan kohteena, jos olemme tarkkoja, tämä toiminta alkoi Venäjän taholta jo syystalvella 2013, jolloin ukrainalaiset kokoontuivat Kiovan keskustaan ja alkoi Ukrainan silloisen presidentti Viktor Janukovytšin kauden päättänyt Euromaidan. Venäläispropagandassa maalailtiin Euromaidanille osallistujista kuvaa, jonka mukaan he olisivat fasisteja – todellisuudessa äärioikeistolaisten ryhmien osuus oli marginaalinen, kuten Timo Hellenberg yhdessä Nina Leinosen (nyk. Järvenkylä) kanssa kirjoittamassa kirjassa Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta kertoo. Venäläispropaganda löi tuolloin itsensä läpi myös lännessä, moni arvostettu läntinen media nielaisi tarinan fasisteista Maidanilla, tämän valeuutisen kumoaminen on osoittautunut äärimmäisen hankalaksi, koska yhä edelleen lännestä löytyy heitä, jotka levittävät – tietoisesti – Venäjän välittämää disinformaatiota. Kuten Donetskissa asunut ystäväni L totesi, muutuimme yhdessä yössä ystävistä vihollisiksi. Toki tämä ”ystävyyskin” oli vain näennäistä, se nimittäin oli tavattoman yksipuolista ystävyyttä, sellaista, jossa oli elettävä Venäjän ehdoilla, Moskovaa miellyttäen – kuulostaako tutulta?

Venäläispropagandan levittäjinä on ollut merkittäviä valtio-omisteisiä yhtiöitä, kuten Russia Today, joka monikansallisena ja monella kielellä uutisoivana on levittänyt häikäilemättä venäläispropagandaa globaalisti, aivan kuten on tehnyt Sputnik Newskin. Toisessa ääripäässä ovat sitten selkeät propagandistiset julkaisut, joista osa on toiminut Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin – niidenkin rahoitus on tullut Venäjältä. Tällainen toiseen ääripäähän kuulunut propagandatoimisto on ollut suomalaisen Janus Putkosen vetämä DONi News. Nyt näyttää siltä, että DONi Newsin toiminta on – ainakin tällä erää – päättynyt, sen myötä Putkonen on siirtynyt Luhanskiin. On hyvin todennäköistä, että DONi Newsin jättämän aukon paikkaa jokin toinen – vastaavaan tarkoitukseen luotu – propagandatoimisto, kuten vaikkapa DAN – Donetsk News Agency, (3) jonka sijaintipaikkana näyttää olevan samainen alue Donetskin keskustassa kuin DONi Newsilläkin oli.

Oma lukunsa venäläispropagandan levittäjänä on sosiaalisen median huomattava rooli. Suomalainen tutkiva toimittaja Jessikka Aro kirjoitti laajan ja hyödyllisen katsauksen Venäjän trollitehtaasta, (4) tämän seurauksena hän joutui hyvin voimakkaan häirintä- ja mustamaalauskamppajan kohteeksi, jonka seurauksena käydään tällä hetkellä oikeutta. Kampanjan moottoreina voidaan sanoa olleen – olevan – Venäjälle työskentelevä Johan Bäckman sekä MV-lehden perustaja Ilja Janitskin.

Venäjä hyödyntää edelleen sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Twitteriä propagandan levittäjinä. Propagandaa levittävät palkattujen trollien ja propagandistien ohella hyödylliset idiootit sekä selkeästi ideologian sumentamin silmin maailmaa katsovat henkilöt, joista osa toki on samalla hyödyllisiä idiootteja. Ukrainaan tämä propaganda kohdistuu hyvin voimakkaasti, sen avulla pyritään heikentämään Ukrainan ja sen läntisten tukijoiden liittoa, synnyttämään epäluottamusta Ukrainaan kuin myös muokkaamaan kuvaa rintaman tapahtumista Ukrainalle epäedulliseen suuntaan – viimeisimmän kohdan osalta disinformaation ja valeuutisten korjaaminen vain on toivottoman hidasta, disinformaation runsaudesta johtuen. Faktan tarkastus vie kohtuuttomasti aikaa. Yksinkertaisimmillaan disinformaatio voi olla alla olevan kuvakollaasin kaltaista.

@MauriceSchleepen levittää valeuutisia Ukrainan joukkojen siirroista.













Yllä olevassa kuvakollaasissa vasemmalla ”Maurice Schleepenin” twiitti 3. elokuuta 2018, jossa kuvana kuva neljän vuoden takaa elokuulta 2014. Todellisuudessa mitään joukkojen siirtoja ei ole käynnissä, kaikki on – jos ei – mielikuvituksen tuotetta niin ylhäältä johdettua toimintaa. Schleepen ei suinkaan ole ainoa, joka tällaiseen hyvin yksinkertaiseen harhaanjohtamiseen on syyllistynyt (mainitsematta kertaakaan kyseessä olevan kuvituskuvan). Janus Putkosen DONi News syyllistyi vastaavaan tavattoman usein, räikeimmillään propagandaviestiä vahvistamassa käytettiin kuvia tapahtumista, joihin Venäjän joukot olivat syyllistyneet.




















Vasemmalla kaksi DONi Newsin ”uutista”, oikealla alkuperäinen kuva Mariupolista tammikuulta 2015, jolloin venäläisjoukot tulittivat kaupunkia 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä – iskussa kuoli noin 30 siviiliä yli sadan vammautuessa.

Venäjä painostaa Ukrainaan ja pyrkii vaikuttamaan maan suhteisiin ulkovaltoihin myös seuraavan kaltaisilla uutisilla ”На Украине готовят боевиков для Майдана в Белоруссии” (Ukrainassa valmistellaan militantteja Maidaniin Valko-Venäjällä). (4)

Venäjän äänen toistajia löytyy länsimaista runsaasti, on lukematon joukko erilaisia verkkosivustoja, tai näennäisiä ”uutistoimistoja” levittämässä propagandaa. Osa näistä on MV-lehden kaltaisia alt-right-ryhmiä tukevia sivustoja. Erästä tällaista propagandauutista tarkasteli @DFRLab artikkelissa ”Three thousand fake tanks” – valeuutisen kolmesta tuhannesta tankista oli laskenut liikkeelle Janus Putkonen. (6)

Osa näistä vale- ja propagandauutisia välittävistä henkilöistä on toimissaan hyvin häikäilemättömiä, voidaan sanoa, että hyvän maun ohella he rikkovat lakia heittäen samalla varjon rehellisesti työtään tekevien toimittajien niskaan. Britti Graham W. Phillips työskentelee FSB:lle, Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla työskennellessään hän on ”toimittajana” esiintyen välittänyt informaatiota venäläisten johtamille proxy-joukoille, osassa tapauksia videokuvaa on välitetty venäläisjoukoille livenä. Yhdysvalloista kotoisin oleva, Phillipsin entinen kuvaaja, Patrick Lancaster on muun muassa välittänyt maailmalle ”uutisia”, joiden mukaan hän on löytänyt kymmenittäin MH17 uhrien jäänteitä sekä laatikoittain koneenosia putoamisalueelta, @GlasnostGone eli Alex King on tehnyt runsaasti työtä paljastaessaan Lancasterin toiminnan. (7) King on toimittanut käyttämänsä aineiston MH17 pudottamista tutkiville alankomaalaisviranomaisille.


Sisäisen epävakauden synnyttäminen

Nämä toimet voidaan osin laskea kuuluvaksi Ukrainaan kohdistettujen hybridisodan toimien kanssa samaan kategoriaan. Sen lisäksi, että Venäjä on yrittänyt lähettää Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta sabotaasiryhmiä demarkaatiolinjan yli Ukrainan hallinnoimille, Venäjä pyrkii soluttamaan Ukrainaan pakolaisten ja paluumuuttajien joukossa provokaattoreita sekä kollaboraattoreita, joiden tehtävänä on horjuttaa yhteiskunnallisia rakenteita sekä synnyttää paikallisesti jännitteitä erilaisten ryhmien välille. Eräissä tapauksissa jännitteitä pyritään synnyttämään eri kansallisuuksien välille, tai eri valtioiden, kuten puolalaisten ja ukrainalaisten ja sen myötä Puolan ja Ukrainan välille.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on hajottanut tämän vuoden kevään ja kesän kuluessa useita ryhmiä, joiden tarkoituksena oli provosoida ja synnyttää yhteenottoja eri ryhmien välille. Eräiden ryhmien tarkoituksena on ollut pienimuotoisten terrori-iskujen tekeminen, kuten ”Harkovan vastarintaliike” (”Харьковское движение сопротивления”) tapauksessa. Ryhmän tarkoituksena oli tehdä terrori-iskuja Harkovan alueella, ensimmäiseksi kohteeksi oli valikoitunut UPA:n taistelijoille pystytetty muistomerkki. Vastaavasti Tšernihivissä SBU on hajottanut ryhmän, joka vandalisoi synagogia ja suoritti hyökkäyksiä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia vastaan. Viranomaiset pidättivät myös ryhmän organisaattorina toimineen Ukrainan kansalaisen, joka oli kotoisin maan eteläosista. Pidätyksen yhteydessä löytynyt kirjallinen materiaali oli toimitettu ryhmälle Venäjältä.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjän valtio etsii järjestelmällisesti henkilöitä operaattoreikseen. Heidän kautta Venäjää pyrkii synnyttämään Ukrainaan konflikteja sekä ruokkimaan vihamielisyyttä eri väestö- ja uskonnollisten ryhmien välille.

Sisäistä epävakautta yritetään lisätä myös erilaisten attentaattien ja palkkamurhien, tai niiden yritysten myötä. Osa näistä toimista on selkeästi osa Venäjän Ukrainaan kohdistamaa sodankäyntiä/ hybridisotaa. Ukrainan kohdalla, koska maa on de facto sodassa Venäjän kanssa, ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista erotella hybridisotaa, vastaavasti Suomen kohdalla on tarkoituksenmukaista puhua hybridisodasta silloin kun sellaista meihin kohdistetaan.


Miehitys

Venäjä miehittää Ukrainalle kuuluvaa Krimin niemimaata kuin myös osia Itä-Ukrainan Donbasin alueesta. Miehitys sinänsä on Ukrainaan kohdistuva aggressio, samalla miehitettyjen alueiden kautta on mahdollista vaikuttaa Ukrainaan – niiden kautta Venäjä pyrkii lähettämään kollaboraattoreita ja terroristeja Ukrainaan. Itsessään miehitys vaikuttaa alueen asukkaisiin, sen myötä yli miljoona Itä-Ukrainassa asunutta on joutunut jättämään kotiseutunsa – Krimin niemimaalta kymmeniä tuhansia on paennut jatkuvaa ja organisoitua vainoa, joka kohdistuu Venäjän miehitysvallan vastustajiin sekä – erityisesti – Krimin tataareihin.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla terveydenhuolto on paikoin romahtamaisillaan, tai romahtanut. Alueella kytee HIV-epidemia, lääkäreitä ja lääkkeitä on aivan liian vähän.

Harvemmin läntisissä medioissa on kuitenkaan kiinnitetty huomiota siihen, että sodan ja miehityksen aikana Venäjä on siirtänyt miehittämilleen alueille kenties jopa tuhansia etnisesti venäläisiä. Donetskista saamieni tietojen mukaan alueelle on muuttanut lukemattomia henkilöitä ja perheitä pakotettuna tahi painostettuna, muuttaneet ovat Venäjällä kuuluneet yhteiskunnan pohjasakkaan osan ollessa kodittomia. Miehitettyyn Donetskiin muuttamista on motivoinut lupaukset asunnosta, (joka on usein takavarikoitu todellisilta omistajilta). Mitä tapahtuu miehityksen päätyttyä? Ymmärtääkö länsi sitä, että nämä alueelle muuttaneet eivät välttämättä voi sinne jäädä alueiden siirryttyä takaisin Ukrainan haltuun, että asuntojen omistajat haluavat kotinsa takaisin? Ei ole Ukrainan velvollisuus kantaa tätä taakkaa, ryhtyä joku päivä elättämään heitä.


Hybridisota (& kybersota)

Osa edellä mainituista toimenpiteistä on sellaisia toimia, jotka esim. Suomeen kohdistettuna ovat hybridisotaa – Suomessa tosin puhuttaisi hybridivaikuttamisesta, koska kynnys sanan sota käytölle on niin korkea.

Venäjän hybridisodan toimina voidaan pitää erinäisiä palkkamurhia, Adam Osmaev yritettiin murhata Kiovassa kesäkuussa 2017 – hänen vaimonsa Amina Okueva kuoli attentaatissa lokakuun viimeisenä päivänä 2017. Toimittaja Arkadi Babtšenkon lavastetun murhan eräänä tarkoituksena oli paljastaa venäläisten organisoimia salamurhia, sen avulla saatiin myös haltuun ns. tappolista. SBU:n valmistelemaa operaatiota on kritisoitu runsaasti länsimaissa, samalla ei kuitenkaan ole ymmärretty sitä, että Ukraina on laaja-alaisen hyökkäyksen kohteena – maa taistelee usealla rintamalla hyökkääjää vastaan, jolloin on turvauduttava epämiellyttäviin keinoihin vihollisen torjumiseksi.

SBU:n suorittamien operaatioiden perusteella voidaan myös päätellä, että Venäjä valmistelee operaatioita, joilla pyritään vaikuttamaan Ukrainassa pidettäviin presidentinvaaleihin. Venäjä pyrkii käyttämään hyviksi havaitsemiaan keinoja vaikuttamisoperaatioissa. Sodan ja Krimin miehityksen myötä näkyvä vaikuttaminen tuskin tuottaa vastaavaa tulosta kuin aiemmin. Vuoden 2004 presidentinvaaleissa Venäjä tuki hyvin näkyvästi Viktor Janukovytšia. Janukovytš julistettiin ensin vaalien toisen kierroksen voittajaksi, mutta 3. joulukuuta 2004 Ukrainan korkein oikeus mitätöi tuloksen ilmenneiden väärinkäytösten vuoksi. Toinen kierros uusittiin 26. joulukuuta, 2. kierroksen voitti oppositionehdokas Viktor Juštšhenko.

Osa Venäjän toimista esim. Suomeen kohdistettuna täyttäisi selkeästi hybridisodan tunnusmerkit, Ukrainassa ne ovat osa Venäjän sotatoimia ja vaikuttamista – keinoja synnyttää epävakautta ja horjuttaa alueiden taloutta. Tällaisena toimenpiteenä voidaan pitää Venäjän harjoittamaa laivojen pysäyttelyä ja tarkastamista Asovanmerellä, kansainvälisillä merialueilla ja paikoin Ukrainan aluevesillä tai aivan niiden tuntumassa. Hromadske international kysyykin – “Is Russia Annexing The Azov Sea?” Venäjän ilmeisenä tarkoituksena on pysäytysten avulla vaikeuttaa (tehdä lopulta mahdottomaksi) ukrainalaisten Mariupolin ja Berdjanskin satamien käytön. Kansainvälisen yhteisön hidas reagointi vastaavasti osoittaa sen kuinka hankala tällaisessa tapauksessa on löytää nopeaa ja tehokasta vastatoimenpidettä – näyttää siltä, ettei ole halua kiristää pakotteita niin paljon, että Venäjä lopettaa tällaiset laittomat toimet.

Venäjä on kohdistanut Ukrainaan sodan kuluessa lukuisia kyberoperaatioita, iskuja, viimekesäinen Petya- ja NotPetya-haittaohjelma oli – globaalista leviämisestään huolimatta – suunnattu erityisesti Ukrainaa vastaan. Ukrainan sähköntuotantoa ja siirtoverkkoa vastaan on myös isketty useamman kerran. Kyberhyökkäysten ohella Venäjän valtiolle työskentelevät ryhmät, kuten Fancy Bear ja Cozy Bear, ovat olleet toteuttamassa muunlaisia iskuja sekä olleet hakkerointiyritysten taustalla.

Viime vuoden toukokuussa Ukraina kielsi venäläisen sosiaalisenmedian (Vkontakte ja Odnoklassniki) käytön – pyrkien ainakin rajoittamaan sitä, samalla kiellettiin venäläisen sähköpostiohjelma Mail.ru:n sekä venäläisen kyberturvallisuusyhtiö Kasperskyn ohjelmien käyttö. Tällaista operaatiota voidaan jossain määrin pitää hybridi- että propagandasodan vastaisena toimenpiteenä.

Kiellettyjen venäläisomisteisten palveluiden logot.


















Tämä on lyhyt yhteenveto Venäjän Ukrainaan kohdistamista toimenpiteistä alkaen voimankäytöstä ts. hyökkäyssodasta ja miehityksestä ja päätyen propagandasodan kautta muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Jokaisesta erillisestä aihealueesta olisi syytä laatia seikkaperäisempi – syvällisempi – kirjoitus, jossa olisi mahdollista tarkastella tapahtumia olennaisesti tarkemmin pohtien niiden kokonaisvaikutusta sekä Venäjän että sen tukijoiden roolia niissä. Oma ymmärrykseni etenkin kybersodankäynnin ulottuvuuksista on valitettavan rajallinen, joten jo osin siitä syystä johtuen, tässä kirjoituksessa se sai marginaalisen huomion verrattuna sillä – laajamittaisen hyökkäyksen myötä – synnytettyyn vaurioon/ vahinkoon.


Marko



*: GRU – tiedustelupäähallinto on Venäjän federaation asevoimien sotilastiedustelun keskuselin.

torstai 2. elokuuta 2018

Hiljeneekö propagandasoturi Putkonen?


Suomalaissyntyinen propagandisti Janus Putkonen muutti pysyvämmin Donetskiin vuoden 2015 puolella. Itä-Ukrainan miehitetyllä alueella hän toimitti venäläisrahoitteista DONi Newsiä, jota voidaan pitää propagandakanavana, jonka ”uutistarjonnassa” faktaa oli korkeintaan höysteeksi ja jonka tarjonta oli sillä tasolla, että jokaiseen näennäiseen uutiseen oli syytä suhtautua suurella varauksella.

Putkonen asui vuosia pysyvämmin Donetskissa, aina tämän vuoden (2018) kevääseen saakka, jolloin hän alkoi jakaa sosiaaliseen mediaan päivityksiä, joissa sijaintipaikkana olikin Donetskin sijaan Luhansk. Näihin samoihin aikoihin Putkosen toimitteleman DONi Newsin ”uutistarjonta” päättyi – kevään viimeiset uutispäivitykset tulivat huhtikuun alkupuolella. Huhut alkoivat elää – päättyikö DONi Newsin tarina. Mikäli päättyi, vihdoinkin moni ajattelee.

Mitä Putkonen itse kertoo, lainaus 17. heinäkuuta 2018 Facebook-päivityksestä:

xx: Onko doninews lopetettu? Huhtikuinen sivu tulee auki kun katsoo sinne...

Putkonen: Ei ole lopetettu, ainakaan vielä. Koko Donbassin mediakenttä meni uusiksi keväällä ja uutistoimisto siirrettiin uuden ministeriön alaisuuteen ja laadittiin täysi virallistaminen. Sitten menikin jotain poliittisesti pieleen ja käsky on sen jälkeen ollut "odota". Ja onhan tässä jouduttu odottelemaan jo melkoinen tovi... mutta ei työt vähentyneet ole, kokolailla päinvastoin.

xx: Ok


Kuvakaappaus Janus Putkosen Facebook-sivu.


















Näihin epämääräisiin muihin töihin en nyt ota kantaa, innokkaat voivat käydä lukemassa Putkosen Facebook tai VKontakte-profiilista mitä hän nykyään puuhastelee – jos Putkosen omilta sivuilta ei riittävästi löydy informaatiota, hänen kakkostili Facebookissa Ivan Putkov voi vastata moniin avoimiin kysymyksiin. Toki kaikkeen Putkosen välittämään julkiseen ”informaatioon” on syytä suhtautua suurella varauksella. Loviisan Sanomien haastattelussa (24.2.2015) ”Putkonen myöntää käyvänsä kiivasta informaatiosotaa, jonka kuumin rintama on tällä hetkellä lännen ja Venäjän välillä Ukrainassa” (1) – tätä sotaa Putkonen käy edelleen, nyt vaan Venäjän miehittämiltä Itä-Ukrainan alueilta käsin.

Tämän informaatiosodan, jota kutsuisin ennemminkin propagandasodaksi, kohteena ovat muutkin kuin Ukraina. Se kohdistuu yhtä lailla Suomeen ja koko liberaaliin läntiseen yhteisöön, näiltä osin Putkonen seisoo tukevasti samassa rivissä eräiden ”kansallismielisinä” itseään pitävien ryhmien, kuten Pohjoismainen Vastarintaliike ja Suomen Kansa Ensin kanssa.

DONi-Newsin viimeiset päivitykset uutisten osalta ovat huhtikuun 6. 2018 – ilmeisesti tämän jälkeen alkoi ”Donbassin mediakentän uudistaminen”, jota seurasi kaiken meneminen pieleen. Mitä tämä ”pieleen meneminen” sitten tarkalleen ottaen tarkoittaa? Siihen tuskin saamme keneltäkään asianosaiselta eksaktia vastausta, vahvistamattomien tietojen mukaan Putkosen muutto Donetskista Luhanskiin on seurausta erimielisyyksistä Donetskissa. Onko kyse poliittisista erimielisyyksistä vai erimielisyyksistä, joihin liittyy Putkosta uhkaava konkreettinen vaara? Edelleen vahvistamattomien – mutta luotettavana pidettävien – tietojen mukaan tämän ”poliittisen konfliktin” osapuolina on ollut militanttikomentajia.

On mahdollista, että alueen talouden kehno, suorastaan surkea, tilanne on omalta osaltaan ollut synnyttämässä tätä, todennäköistä, ”poliittista konfliktia”. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on esitetty, että Luhanskin ja Donetskin kehnoa taloutta pitäisi saada Venäjä-vetoisesti kuntoon. Saamieni tietojen mukaan tähän tehtävään Putkonen toivoi mm. "talousasiantuntijaMikhail Delyaginia. Delyagin kuuluu Rodinaan/Izborskiin.

Syksyllä järjestettävä Luhanskin kansainvälinen talousfoorumi, jota Putkonenkin mainostaa, voi olla eräs etappi, jolla yritetään haalia rahoitusta alueelle. Vastaava talousfoorumi järjestettiin vuosi sitten niin ikään Luhanskissa, tuolloin Putkonen toimi puhujana. Epäilen vaan, ettei merkittävää halukkuutta alueiden rahoittamiseen löydy Venäjän rajojen ulkopuolelta, jos edes Venäjältäkään. Tähän mennessä Venäjä on lähinnäkin kunnostautunut alueen tuotantoinfran varastamisessa, (2) militanttikomentajat vastaavasti kunnostautuneet alueella olleiden yritysten kaappaajina – useampi yritys tai osa ketjuista, on enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti luovutettu oikeiden omistajien toimesta militanttikomentajien haltuun tai kansallistettu ”kansantasavaltojen” toimesta. (3 ja 4) Ainakin osia Amstoresta on siirtynyt tällaisin menettelyin Aleksandr Zahartšenkon haltuun.

Putkonen haluaa – ainakin viestivirran – perusteella pitää yllä kuvaa siitä, että kaikki on aivan hyvin – kuten ennenkin, mitä nyt hän tekee päivityksensä Luhanskin suunnalta. Heinäkuussa Putkosen luona kävi vierailulla neljä hänen kaveriaan Loviisan ajoilta, kyseessä näyttäisi olevan enemmän alkoholihuuruinen ”kaveritapaaminen” kuin mikään propagandistinen turistimatka, jollaisina ”suomalaisturistien” Itä-Ukrainan miehitetyille alueille tai Venäjän miehittämälle Krimille suuntautuvia matkoja voidaan pitää. Yhtä kaikki, nämä kaveritkin ovat omalla toiminnallaan syyllistyneet valtiorajarikokseen saapuessaan alueelle Venäjän hallinnoiman rajaosuuden kautta sen miehittämille alueille.

Se kuva, millaisen Putkonen haluaa näyttää seuraajilleen, voi erota paljonkin todellisuudesta. Tämän näimme viime syksynä Putkosen päivittäessä Luhanskin suunnalta seuraavaa.



Samaan aikaan Luhanskissa oli jo poliittisesti hyvin epävakaa tilanne, silloisen johtajan Igor Plotnitskin asema oli uhattuna, vaikka hän julkisesti muuta yritti viestittääkin. Päivää paria eteenpäin ja valta Luhanskissa oli vaihtunut, josta kirjoitin lyhyehkön blogitekstin ”Luhanskilainen”joulusiivous” eli pieniä vihreitä miehiä Luhanskissa” (22. marraskuuta 2017).


Tietenkin on olemassa myös se mahdollisuus, että raportoidessaan tilanteesta Luhanskissa, Putkonen ei todellakaan tiennyt, mikä tilanne kaupungissa todellisuudessa oli, että käynnissä on valtataistelu, joka päättyisi Plotnitskinin tappioon. Mikäli tilanne oli tämä, se kertoo meille kaikille, sen mikä Putkosen asema todellisuudessa alueella on – hän ei istu niissä pöydissä, joissa päätetään ihmiskohtaloista. Ei vaikka hän kenties itse niin kuvitteleekin. Se myös kertoo jotain halusta havainnoida tapahtumia ”silmät auki” eikä ideologian sumentamin silmin.

* * *

Vielä on ehkäpä liian aikaista sanoa, että DONi-News on täydellä varmuudella kuollut ja kuopattu. Putkosen tarina tämä propagandatoimiston ”puikoissa” sen sijaan sitä saattaa jo olla, ainakin kuvainnollisesti. Mikäli Putkonen siirtyy näiden muiden töiden pariin (mitä ne sitten todellisuudessa ovatkaan), hänen paikkansa täyttäjä löytyy DONi-Newsin väestä – ranskalaistaustainen Christelle Néant, joka on työskennellyt vuosia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Putkosen alaisuudessa propagandatehtävissä, toimien myös "vaalitarkkailijana" aluevaaleissa. Tätä nykyä hänen ns. raportteja miehitetyiltä alueilta on katsottavissa ja luettavissa ainakin ranskan kielisen pro-Venäjä-viestiä välittävän Agoravox-sivuston kautta. (5)



Marko