Hiljeneekö propagandasoturi Putkonen?

Suomalaissyntyinen propagandisti Janus Putkonen muutti pysyvämmin Donetskiin vuoden 2015 puolella. Itä-Ukrainan miehitetyllä alueella hän toimitti venäläisrahoitteista DONi Newsiä, jota voidaan pitää propagandakanavana, jonka ”uutistarjonnassa” faktaa oli korkeintaan höysteeksi ja jonka tarjonta oli sillä tasolla, että jokaiseen näennäiseen uutiseen oli syytä suhtautua suurella varauksella.

Putkonen asui vuosia pysyvämmin Donetskissa, aina tämän vuoden (2018) kevääseen saakka, jolloin hän alkoi jakaa sosiaaliseen mediaan päivityksiä, joissa sijaintipaikkana olikin Donetskin sijaan Luhansk. Näihin samoihin aikoihin Putkosen toimitteleman DONi Newsin ”uutistarjonta” päättyi – kevään viimeiset uutispäivitykset tulivat huhtikuun alkupuolella. Huhut alkoivat elää – päättyikö DONi Newsin tarina. Mikäli päättyi, vihdoinkin moni ajattelee.

Mitä Putkonen itse kertoo, lainaus 17. heinäkuuta 2018 Facebook-päivityksestä:

xx: Onko doninews lopetettu? Huhtikuinen sivu tulee auki kun katsoo sinne...

Putkonen: Ei ole lopetettu, ainakaan vielä. Koko Donbassin mediakenttä meni uusiksi keväällä ja uutistoimisto siirrettiin uuden ministeriön alaisuuteen ja laadittiin täysi virallistaminen. Sitten menikin jotain poliittisesti pieleen ja käsky on sen jälkeen ollut "odota". Ja onhan tässä jouduttu odottelemaan jo melkoinen tovi... mutta ei työt vähentyneet ole, kokolailla päinvastoin.

xx: Ok

Kuvakaappaus Janus Putkosen Facebook-sivu.

Näihin epämääräisiin muihin töihin en nyt ota kantaa, innokkaat voivat käydä lukemassa Putkosen Facebook tai VKontakte-profiilista mitä hän nykyään puuhastelee – jos Putkosen omilta sivuilta ei riittävästi löydy informaatiota, hänen kakkostili Facebookissa Ivan Putkov voi vastata moniin avoimiin kysymyksiin. Toki kaikkeen Putkosen välittämään julkiseen ”informaatioon” on syytä suhtautua suurella varauksella. Loviisan Sanomien haastattelussa (24.2.2015) ”Putkonen myöntää käyvänsä kiivasta informaatiosotaa, jonka kuumin rintama on tällä hetkellä lännen ja Venäjän välillä Ukrainassa” (1) – tätä sotaa Putkonen käy edelleen, nyt vaan Venäjän miehittämiltä Itä-Ukrainan alueilta käsin.

Tämän informaatiosodan, jota kutsuisin ennemminkin propagandasodaksi, kohteena ovat muutkin kuin Ukraina. Se kohdistuu yhtä lailla Suomeen ja koko liberaaliin läntiseen yhteisöön, näiltä osin Putkonen seisoo tukevasti samassa rivissä eräiden ”kansallismielisinä” itseään pitävien ryhmien, kuten Pohjoismainen Vastarintaliike ja Suomen Kansa Ensin kanssa.

DONi-Newsin viimeiset päivitykset uutisten osalta ovat huhtikuun 6. 2018 – ilmeisesti tämän jälkeen alkoi ”Donbassin mediakentän uudistaminen”, jota seurasi kaiken meneminen pieleen. Mitä tämä ”pieleen meneminen” sitten tarkalleen ottaen tarkoittaa? Siihen tuskin saamme keneltäkään asianosaiselta eksaktia vastausta, vahvistamattomien tietojen mukaan Putkosen muutto Donetskista Luhanskiin on seurausta erimielisyyksistä Donetskissa. Onko kyse poliittisista erimielisyyksistä vai erimielisyyksistä, joihin liittyy Putkosta uhkaava konkreettinen vaara? Edelleen vahvistamattomien – mutta luotettavana pidettävien – tietojen mukaan tämän ”poliittisen konfliktin” osapuolina on ollut militanttikomentajia.

On mahdollista, että alueen talouden kehno, suorastaan surkea, tilanne on omalta osaltaan ollut synnyttämässä tätä, todennäköistä, ”poliittista konfliktia”. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on esitetty, että Luhanskin ja Donetskin kehnoa taloutta pitäisi saada Venäjä-vetoisesti kuntoon. Saamieni tietojen mukaan tähän tehtävään Putkonen toivoi mm. "talousasiantuntija” Mikhail Delyaginia. Delyagin kuuluu Rodinaan/Izborskiin.

Syksyllä järjestettävä Luhanskin kansainvälinen talousfoorumi, jota Putkonenkin mainostaa, voi olla eräs etappi, jolla yritetään haalia rahoitusta alueelle. Vastaava talousfoorumi järjestettiin vuosi sitten niin ikään Luhanskissa, tuolloin Putkonen toimi puhujana. Epäilen vaan, ettei merkittävää halukkuutta alueiden rahoittamiseen löydy Venäjän rajojen ulkopuolelta, jos edes Venäjältäkään. Tähän mennessä Venäjä on lähinnäkin kunnostautunut alueen tuotantoinfran varastamisessa, (2) militanttikomentajat vastaavasti kunnostautuneet alueella olleiden yritysten kaappaajina – useampi yritys tai osa ketjuista, on enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti luovutettu oikeiden omistajien toimesta militanttikomentajien haltuun tai kansallistettu ”kansantasavaltojen” toimesta. (3 ja 4) Ainakin osia Amstoresta on siirtynyt tällaisin menettelyin Aleksandr Zahartšenkon haltuun.

Putkonen haluaa – ainakin viestivirran – perusteella pitää yllä kuvaa siitä, että kaikki on aivan hyvin – kuten ennenkin, mitä nyt hän tekee päivityksensä Luhanskin suunnalta. Heinäkuussa Putkosen luona kävi vierailulla neljä hänen kaveriaan Loviisan ajoilta, kyseessä näyttäisi olevan enemmän alkoholihuuruinen ”kaveritapaaminen” kuin mikään propagandistinen turistimatka, jollaisina ”suomalaisturistien” Itä-Ukrainan miehitetyille alueille tai Venäjän miehittämälle Krimille suuntautuvia matkoja voidaan pitää. Yhtä kaikki, nämä kaveritkin ovat omalla toiminnallaan syyllistyneet valtiorajarikokseen saapuessaan alueelle Venäjän hallinnoiman rajaosuuden kautta sen miehittämille alueille.

Se kuva, millaisen Putkonen haluaa näyttää seuraajilleen, voi erota paljonkin todellisuudesta. Tämän näimme viime syksynä Putkosen päivittäessä Luhanskin suunnalta seuraavaa.

Samaan aikaan Luhanskissa oli jo poliittisesti hyvin epävakaa tilanne, silloisen johtajan Igor Plotnitskin asema oli uhattuna, vaikka hän julkisesti muuta yritti viestittääkin. Päivää paria eteenpäin ja valta Luhanskissa oli vaihtunut, josta kirjoitin lyhyehkön blogitekstin ”Luhanskilainen”joulusiivous” eli pieniä vihreitä miehiä Luhanskissa” (22. marraskuuta 2017).

Tietenkin on olemassa myös se mahdollisuus, että raportoidessaan tilanteesta Luhanskissa, Putkonen ei todellakaan tiennyt, mikä tilanne kaupungissa todellisuudessa oli, että käynnissä on valtataistelu, joka päättyisi Plotnitskinin tappioon. Mikäli tilanne oli tämä, se kertoo meille kaikille, sen mikä Putkosen asema todellisuudessa alueella on – hän ei istu niissä pöydissä, joissa päätetään ihmiskohtaloista. Ei vaikka hän kenties itse niin kuvitteleekin. Se myös kertoo jotain halusta havainnoida tapahtumia ”silmät auki” eikä ideologian sumentamin silmin.

* * *

Vielä on ehkäpä liian aikaista sanoa, että DONi-News on täydellä varmuudella kuollut ja kuopattu. Putkosen tarina tämä propagandatoimiston ”puikoissa” sen sijaan sitä saattaa jo olla, ainakin kuvainnollisesti. Mikäli Putkonen siirtyy näiden muiden töiden pariin (mitä ne sitten todellisuudessa ovatkaan), hänen paikkansa täyttäjä löytyy DONi-Newsin väestä – ranskalaistaustainen Christelle Néant, joka on työskennellyt vuosia Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Putkosen alaisuudessa propagandatehtävissä, toimien myös "vaalitarkkailijana" aluevaaleissa. Tätä nykyä hänen ns. raportteja miehitetyiltä alueilta on katsottavissa ja luettavissa ainakin ranskan kielisen pro-Venäjä-viestiä välittävän Agoravox-sivuston kautta. (5)

Marko 

1. http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=7543 

2. https://twitter.com/anders_aslund/status/1012311134861488129 

3. http://euromaidanpress.com/2017/03/04/stolen-ukrainian-assets-in-donbas/ 

4. https://euobserver.com/investigations/131428 

5. https://www.agoravox.tv/auteur/christelle-neant