Näytetään tekstit, joissa on tunniste Belarus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Belarus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. lokakuuta 2026

Valko-Venäjä: vasallivaltio vaiko aktiivinen toimija

 

Havaintoja –

Toissailtana ja yönä Lukašenkan hallinnolle lojaalit turvallisuusjoukot häiritsivät puolalaisten rajavartioiden sekä sotilaiden työskentelyä puolalaiseen Czeremchan pikkukaupunkiin rajoittuvalla rajavyöhykkeellä voimakkailla stroboskoopeilla sekä vihreällä laserilla samalla kun nämä valkovenäläisyksiköt yrittivät tuhota raja-aitaa. - - -

Valkovenäläisten turvallisuusjoukkojen taktiikat ovat eräiltä osin samoja, joilla venäläisjoukot häiritsivät Ukrainan asevoimia ja vapaaehtoisia kuin myös Ukrainan rajavartioston joukkoja Itä-Ukrainan sotatoimialueella sekä miehitettyyn Krimin niemimaahan rajoittuvilla alueilla [ennen suurhyökkäyksen alkua]. Ukrainan viranomaiset raportoivat laserin käytöstä vakavaan häirintään ensimmäisen kerran kesäkuussa 2016, jolloin kolme Ukrainan rajavartioston sotilasta joutui sairaanhoitoon saatuaan silmävammoja laserhäirinnän seurauksena. Mutta jo niinkin varhain kuin kesällä 2014 eurooppalaiset tarkkailijat raportoivat heihin kohdistuvasta laserhäirinnästä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Ukrainasta erottavalla vyöhykkeellä.

Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisen ”- - -”-sotaharjoituksen edellä Venäjältä on saapunut tasaisena virtana lisää kalustoa ja joukkoja Valko-Venäjälle. Rautatiekuljetusten ohella kolonnia saapuu maahan maanteitse M-10-pikatietä myöten sekä pohjoisempaa reittiä M-1-pikatietä myöten.

Yllä olevat kursiivilla kirjoitetut lainaukset voisivat olla tältä syksyltä, niin ajankohtaisia se ovat. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole, ne ovat otteita muistiinpanoistani ja havainnoistani viiden vuoden takaa marraskuulta 2021 ja tammikuulta 2022, jolloin jännite Valko-Venäjällä alkoi nousta ennakoiden samalla tulevaa.

Maailman seuratessa marraskuussa 2021 jännittyneenä kiristyvää tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, ensin mainitun lisätessä Venäjän hiljaisella hyväksynnällä painetta entisestään, presidentti Sauli Niinistö totesi Helsingin Sanomille haastattelussaan:

”Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”. (1)

Vierineistä vuosista ja Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta huolimatta Niinistön pohdinta on relevanttia edelleen – olemmeko menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan? On totta, että länsi kohdistaa Venäjään pakotteita ja on monella tapaa pyrkinyt eristämään sitä, mutta kaikesta huolimatta toimiamme vaivaa eskalaatiopelko, varomme vastaamasta voimaan voimalla, mikä lisää olennaisella tapaa Venäjän liikkumatilaa.

 

Olemmeko menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan?

Kirjoituksen alustuksesta on syytä siirtyä tämän päivän Valko-Venäjälle. Luoda silmäys Venäjän vasallivaltioon pohdiskellen onko Valko-Venäjällä mikään sittenkään muuttunut syystalven 2021 ja orastavan syystalven 2026 välillä. Alkuun haluan painottaen todeta, ettei Valko-Venäjää voi pitää minään "ajopuuna", joka on ajautunut nykyiseen tilanteeseen tahtomattaan. Samalla tapaa, kuin Venäjällä kansa ei ole syytön hallintonsa tekoihin, ei Valko-Venäjäkään ole täysin alisteinen osapuoli suhteessa Venäjään. Osapuoli, joka on tahdottomasti ajautunut alisteiseen asemaan. Valko-Venäjällä Aljaksandr Lukašenkan regiimi on valintojensa ja tekojensa myötä ajautunut asemaan, jossa sen itsenäinen liikkumavara on rajallinen. Oma lukunsa on sitten se, että olisiko länsimaiden pitänyt olla toimissaan ja tuessaan suoraviimaisempi Valko-Venäjän oppositiolle Lukašenkan varastettua vuoden 2020 presidentinvaalit. Kansa vastasi Lukašenkan häikäilemättömyyteen lähtemällä kadulle, maassa nähtiin tämän jälkeen kuukausia kestänyt mielenosoitusten ja erilaisten protestien aalto, joka hiipui olemattomiin vasta pitkällä vuoden 2021 puolella.

Valko-Venäjän roolia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan osapuolena on systemaattisesti vähätelty. Ei tarvitse muistuttaa maassa helmikuussa 2022 järjestetystä Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisestä 'Union Resolve-2022'-sotaharjoituksesta. Harjoitukset järjestettiin pääasiassa maan länsi- ja lounaisosissa mutta myös Ukrainaan rajoittuvilla alueilla. Ja kuinka tämän sotaharjoituksen varjolla maahan siirrettiin Venäjältä huomattavia määriä joukkoja ja kalustoa tammikuusta 2022 alkaen. Osa näistä joukoista sijoitettiin Tšernihivin ja Kiovan alueisiin rajoittuviin osiin Homelin aluetta Valko-Venäjällä – joitakin viikkoja myöhemmin kyseiset joukot osallistuivat Venäjän laajamittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa koettaen edetä tavoitteisiinsa Ukrainassa. Valko-Venäjä luovutti myös lentotukikohtiaan Venäjän käyttöön, joista venäläiset rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit lähtivät taistelulennoille Ukrainaan.

Minsk-Matšulištšyn lentotukikohdasta operoi ainakin kahteen eri otteeseen hypersoonisella H-47M2 Kinžal-ohjuksella varustettuja Venäjän ilmavoimien MiG-31K torjuntahävittäjiä. Valkovenäläisen Belaruski Hajun-tarkkailuryhmän mukaan koneiden viimeisin rotaatio  Minsk-Matšulištšynin lentotukikohdassa päättyi pari vuotta sitten, lokakuussa 2024. (2) Venäjän sotilaallinen läsnäolo Valko-Venäjällä ei kuitenkaan päättynyt tuolloin, se hyödyntää edelleen Valko-Venäjän maaperää kuin myös ilmatilaa hyökkäyssodassaan Ukrainaan.

Vladimir Putin ilmoitti kesäkuussa 2023 Venäjän siirtäneen ensimmäiset taktiset ydinaseet Valko-Venäjän maaperälle. (3) Valko-Venäjällä ydinaseet on sijoitettu Asipovitšyn lähistöllä sijainneeseen tukikohtaan; tämän vuoden toukokuussa Valko-Venäjä ja Venäjä järjestivät yhteisen sotaharjoituksen, johon liittyvässä ydinaseharjoituksessa Venäjä siirsi taktisia ydinaseita maahan sijoitetun ohjusprikaatin kenttävarastoihin. (4)

Iskander-M-järjestelmän kvasiballistista 9M723-ohjusta siirretään laukaisuajoneuvoon sotaharjoituksessa Valko-Venäjällä. Kuva: kuvakaappaus Venäjän puolustusministeriön 21. toukokuuta 2026 julkaisemalta videolta.











Satelliittikuvien ja tiedusteluanalyysien perusteella on arvioitu Venäjän valmistelevan Valko-Venäjällä sijaitsevaa Krytšev-6-lentotukikohtaa hypersoonisia 9M729 Orešnik-keskimatkojen ohjuksia varten. Rakennustyöt tukikohdan alueella alkoivat jo vuosi sitten elokuussa (v. 2025). Tämän vuoden helmikuun satelliittikuvissa havaittiin kilometrien säteelle tukikohdan ympärille sijoitetun ilmatorjuntakalustoa, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä sekä tutkajärjestelmiä. Hypersooninen 9M729 Orešnik-keskimatkojen ohjus voidaan varustaa 1–6 taistelukärjellä (kyseeseen tulee kilotonni-luokkaa oleva ydinlataus). Venäjä on käyttänyt kyseistä ohjusjärjestelmää vähintään kolme kertaa Ukrainaa vastaan. Ensimmäisen kerran 21. marraskuuta 2024, jolloin ohjus laukaistiin Dniproon Kapustin Jarin koealueelta. (5) Ukrainaan kohdistetuissa iskuissa ohjusta ei ole varustettu taistelukärjillä, sen sijaan kohteisiin on vaikutettu ns. paluuosalla (johon taistelukärki kiinnitetään), jolloin vaikutus kohteeseen syntyy kineettisen energian vapautumisen myötä.

Orešnikin käyttöä nähdyllä tapaa siviilikohteeseen voi pitää poliittisluonteisena demonstraationa, jolla Venäjä pyrkii vaikuttamaan länsimaisiinpäättäjiin. Rikollisen hyökkäyssotansa aikana Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Ukrainan läntisiin tukijoihin ydinaseilla uhkailun ja vastaavien toimien avulla. Mielestäni Orešnikin käyttöä on peilattava tätä näkökulmaa vasten, koska sotilaallisessa mielessä aseen käytölle ei ole järkeä. Tai kuten Jeffrey Lewis (EANP:n johtaja, Middlebury Institute of International Studies) ilmaisi asian tuolloin: "I would say this is an incredibly expensive way to deliver what is probably not that much destruction". (6)

Ukrainan on myös huomioitava kaiken aikaa pohjoinen sivusta Valko-Venäjän suunnalla. Valko-Venäjä on sijoittanut pysyvästi Ukrainan vastaiselle rajalle neljä pataljoonaa (yhteensä max. 2 000 sotilasta). (7) Tämä kertoo jonkin tason valmiudesta tukea Venäjän mahdollista offensiivia pohjoisesta Kiovan ja Tšernihivin suuntaan.

Valko-Venäjän ilmavoimien ja ilmapuolustusjoukkojen syyskuussa järjestetty valmiustarkastus toteutettiin "liittovaltion ulkorajan" puolustamisen varjolla. Tämän voi päätellä tarkoittavan Valko-Venäjän ilmapuolustusjärjestelmän integroimista Venäjän ilmapuolustusjärjestelmään. Venäjän tekojen ja puheiden perusteella voidaan päätellä toimenpiteen tarkoittavan valmistautumista joko Ukrainan tai lännen toimia vastaan. Miksi länsi ryhtyisi toimiin Venäjä-Valko-Venäjä-akselia vastaan? Nähdäkseni vasta sellaisessa vaiheessa, jossa Venäjä-Valko-Venäjä-akseli on tehnyt ratkaisevan liikkeen ensin.

Valko-Venäjän ilmavoimien ja ilmapuolustusjoukkojen valmiustarkastuksen rinnalla on hyvä muistaa Valko-Venäjän 29. syyskuuta – 2. lokakuuta 2026 järjestämän vuotuisen liikekannallepanoharjoituksen sisältäneen "siirtymisen erityisajan tilaan", mikä viittaa ennemminkin valmistautumiseen pitkittyneeseen vastakkainasetteluun kuin pelkkään puolustautumiseen.

Venäjä on pitkästä aikaa tänä syksynä käyttänyt hyväkseen Valko-Venäjän ilmatilaa lennokki-iskuissaan Ukrainaan. Hostomelissa Valko-Venäjällä toimivan uutisportaali Flagshtok'in mukaan vastaavaa aktiivisuutta havaittiin viimeksi vuosi sitten, syksyllä 2025. (8) Venäjä on myös jälleen alkanut käyttää joitakin Valko-Venäjän alueella sijaitsevia välitysasemia, mikä helpottaa lennokkien reitittämistä iskuissa Ukrainan länsiosiin mutta auttaa myös ylläpitämään yhteyttä lennokkeihin. Mutta Venäjä ei hyödynnä Valko-Venäjää ainoastaan lennokki-iskuissa Ukrainaan, vaan myös lennokkioperaatioissaan Baltian suuntaan, mitä nähtiin esim. syyskuun puolivälissä. (9)

OWA-lennokkeja Ukrainan ilmatilassa 12. syyskuuta 2026, klo. 17:04. Huomioikaa pohjoista rajaseutua idästä länteen lentävät OWA-lennokit. Läntiseen Ukrainaan tekemissään iskuissa Venäjä hyödynsi välitysasemia Valko-Venäjällä, ja eräinä päivinä myös maan ilmatilaa.  













Valko-Venäjä on osallinen (hybridi)sodankäynnissä länttä vastaan

Edellä kuvasin lyhyelti Valko-Venäjän tämän hetken asemaa Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Havaintojeni perusteella maan roolia vähätellään aivan turhaan. Kirjoitukseni loppuun joitakin havaintoja maan osallisuudesta Venäjän (hybridi)sodankäyntiin länttä vastaan. 'Hybridi' sanassa 'hybridisodankäynti' on tarkoituksellisesti suluissa, koska on kyseenalaista kutsua Venäjän kaikkea länteen kohdistamaa aggressiota 'hybridisodankäynniksi', johtuen sen käyttämän voiman aiheuttamista uhreista – kuolleita ja vammautuneita useissa kohteissa Eurooppaa. Venäjän voimankäyttöön liittyy myös elementtejä, jotka mahdollistavat merkittävästi mittavampaan uhrien lukumäärään, esim. elokuisesta drooni-iskun yrityksestä Leipzigin lentokentällä olisi onnistuessaan voinut seurata merkittävä määrä siviiliuhreja. (10)

Valko-Venäjä on aktiivinen toimija Venäjän Baltiaan ja Puolaan kohdistaman, välineellistetyn maahanmuuton, toteuttajana. Valkovenäläinen Tšornyje rusy-ryhmä otti vastuun lokakuun alkupuolen rajavälikohtauksista Valko-Venäjän ja Latvian vastaisella rajalla, joissa aseistautuneet ja naamioituneet henkilöt yrittivät tuoda siirtolaisia laittomasti rajan yli Valko-Venäjältä. Ryhmän jäsenet vahingoittivat myös Latvian puolella rajainfrastruktuuria. (11) On hyvin epätodennäköistä, että tällainen aggressiivinen ryhmä olisi itsenäinen toimija. Kyse on todennäköisesti Venäjän ja Valko-Venäjän turvallisuuspalveluien luomasta "rakenteesta" hybridisodankäyntiä ja sabotaasioperaatioita varten. (12) Eikä tällaista "rakennetta" tarvitse polkaista tyhjästä. Tarvittaessa Venäjä voi hyödyntää jotakin lukuisista valtion laskuun työskentelevistä "palkkasotilaspalveluita" tarjoavista yrityksistä, jotka ovat jo aiemmin toimineet sen proxyjoukkoina, ja jollaiset ovat osallistuneet Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiin sotaharjoituksiin Valko-Venäjän alueella.

Verrattuna Baltian tilanteeseen Valko-Venäjän ja Puolan rajaseutu on tällä hetkellä huomattavasti rauhallisempi, kuin vuosi sitten. (13) Mutta koska alueen välineellistetyssä maahanmuutossa on kyse valtiojohtoisesta toiminnasta, vaikuttamisen painopistettä alueella on mahdollista muuttaa hyvinkin nopeassa tahdissa.

Muutamaa kappaletta aiemmin viittasin Venäjän tapaan hyödyntää Valko-Venäjää lennokkioperaatioissaan Baltian suuntaan, joka toimintana on laskettavissa Venäjän (hybridi)sodankäyntiin. Esim. 15. syyskuuta 2026 Liettuan ilmatilaan Valko-Venäjältä saapunut venäläinen Gerbera-2-lennokki pudotettiin Baltian ilmavalvontaan osallistuneiden Italian ilmavoimien Eurofighter Typhoonien toimesta. (14) Liettuassa ongelmia siviili-ilmailulle tuottavat myös Valko-Venäjältä ns. salakuljettajien lähettämät, tupakan salakuljetukseen tarkoitetut ilmapallot, vuositasolla kyse on sadoista ilmapalloista. (15) Olen pohtinut, että missä määrin salakuljetuksen voidaan katsoa hyödyttävän myös Venäjä-Valko-Venäjä-akselin toimintaa synnyttäessään häiriöitä Liettuassa – miksei laajemmallakin alueella – mikä antaisi Valko-Venäjän hallinnolle syyn olla puuttumatta toimintaan. Siviili-ilmailuun kohdistuva, muutamien tuntien häiriö Vilnan alueella, koskettaa tuhansia matkustajia. Sopivan tuulen vallitessa Vilnan lentokenttä on tarjottimella (rajalta lentokentälle on alle 30 km).

Verrattuna Baltiaan Venäjän Puolaan kohdistama häirintä erilaisilla lennokeilla on huomattavasti aktiivisempaa. Venäjä kohdistaa iskunsa Ukrainan ja Puolan rajaseudulla ukrainalaisten raja-asemien tuntumaan. (16) Nämä iskut toteutetaan käytännössä aina Valko-Venäjän ilmatilaa tai rajaseutua hyödyntäen. Ukrainaan kohdistuessaan kyse on sotatoimesta, mutta samalla nämä iskut vaikuttavat myös Puolaan. Venäjän toiminta on tarkoituksellista ja ehdottoman pahantahtoista sekä ihmishengistä piittaamatonta. Toiminnallaan se pyrkii kaventamaan NATO:n omaa toimintatilaa, ja kaventaa liittouman kykyä sekä halua reagointiin. Tähän Venäjä pyrkii myös viestinnällisin keinoin hallinnon taholta tai sen hyödyntämien propagandistien avulla.

Niinistö harmitteli vuosia sitten sitä, että olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan. Eikä tilanteemme ole vieläkään sellainen, että meillä olisi rohkeutta vastata voimaan riittävällä voimalla. Olemme mukavuudenhaluisia toivoen ukrainalaisten taistelevan sodan puolestamme. Tilannetta ei luonnollisesti paranna se, että Yhdysvaltojen johdossa on Donald Trumpin kaltainen liero, mutta ei sekään loputtomiin käy syyksi olla tekemättä mitään. Ja toisin kuin Niinistö – väitän, että meillä on jo kyvykkyyksiä mutta meillä ei ole tahtoa olla riittävän kovia.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008392736.html

2. https://kyivindependent.com/russian-mig-31s-in-belarus-defense-tactic-or-precursor-to-renewed-aggression/

3. https://www.rferl.org/a/putin-belarus-nuclear-warheads-delivered/32463399.html

4. https://www.cbsnews.com/news/ukraine-russia-war-nuclear-weapons-belarus-exercises/

5. https://carnegieendowment.org/russia-eurasia/politika/2024/11/russia-oreshnik-nuclear-blackmail

6. https://www.reuters.com/world/europe/new-russian-missile-fired-ukraine-carried-warheads-without-explosives-sources-2024-11-26/

7. https://www.eurasiareview.com/08062026-russia-and-belarus-preparing-for-potential-escalation-with-ukraine-and-nato-analysis/

8. https://en.belsat.eu/95541287/flagshstok-russian-drone-incursions-into-belarus-increase-again

9. https://www.euronews.com/2026/09/15/how-belarus-helps-russia-and-its-drone-arsenal-target-ukraine-and-threaten-nato

10. https://www.verkkouutiset.fi/a/rajahdedrooni-paasi-antonovin-siivelle-bussinkuljettaja-pysaytti/#077e92a7

11. https://www.hs.fi/maailma/art-2000012339300.html

12. https://storage.googleapis.com/istories/news/2026/10/13/neizvestnie-vooruzhennie-lyudi-pronikli-na-granitsu-latvii-i-ugrozhali-voennim/index.html?utm_source=twitter&utm_medium=mainpage

13. "For now, the situation is under control. According to Polish Interior Ministry statistics, attempted illegal crossings dropped from over 15,500 in the first half of 2025 to fewer than 250 during the same period in 2026".

https://inirnet.org/article-written-for-inir/the_poland_belarus_border_crisis_an_update_september_2026 

14. https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/3054232/nauseda-drone-shot-down-over-lithuania-was-russian-gerbera-headed-for-ukraine

15. https://yle.fi/a/74-20186715

16. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-309428 


keskiviikko 18. tammikuuta 2023

Tammikuussa 2022 Venäjä valmistautui sotatoimien eskalointiin Ukrainassa

 

Vuosi sitten tammikuun 15. päivänä julkaisin enteilevän blogin ”Neuvottelukierros käyty – Venäjä valmistautuu sotatoimien eskalointiin Ukrainassa”, päättäen kyseisen kirjoitukseni aprikoivaan toteamukseen –

Viime viikkojen tapahtumien perusteella, tulen entistä useammin miettineeksi sitä, että onko arpa nyt heitetty ja Venäjällä Vladimir Putinin hallinto siirtynyt tilaan, josta ei ole enää mahdollista vetäytyä ilman, että menettää kasvonsa, että jonkin asteinen voitto on saavutettava – ja koska neuvottelupöydässä länsi ei Putinin uhkavaatimusten edessä taipunut, jäljelle ei juurikaan jää vaihtoehtoja –

henkisesti olin valmistautunut Venäjän taholta tapahtuvaan sotatoimien eskalointiin jo pidemmän aikaa. Viime vuoden tammikuun alku osoitti konkreettisella tapaa sen, että tie oli kuljettu loppuun, että väistämätön tulisi tapahtumaan jossain vaiheessa lähitulevaisuutta, vaikka etenkin länsieurooppalaiset (erityisesti saksalaiset) tahot koettivat vielä pitää yllä illuusiota jatkuvasta rauhantilasta, esittäen Ukrainalle vaatimuksia neuvotteluiden jatkamisesta.














Tulemme todennäköisesti tulevaisuudessa näkemään sen, millainen vaikutus saksalaisten välittämillä tiedoilla oli Ukrainan puutteelliseen valmistautumiseen etenkin Kiovan alueella. Siinä missä Yhdysvallat oli varoittanut selväsanaisesti Ukrainaa tulevasta hyökkäyksestä viikkojen (kuukausien) ajan, etenkin Saksassa ajettiin käärmettä piippuun ja puhuttiin neuvotteluiden jatkamisen puolesta. Näin jälkeenpäin on paljastunut Saksan tiedustelussa olleen Venäjän vaikutuksille alttiita operaattoreita – mikä vaikutus heillä oli kokonaiskuvan luontiin Saksassa ja Ukrainassa? (1) Lisäksi on huomioitava poliittisen- ja liike-elämän eliitin taholta saksalaiseen päätöksentekoon kohdistuva vaikutus, ja sen ”leviäminen” Saksan kautta kolmansiin maihin. Ukrainan ohella muitakin maita nousee mieleen… (Hienotunteisuuttani jätän mainitsematta erään Venäjän naapurivaltion, jossa on lustraatio edelleen suorittamatta).

Sodan eskalaatiosta Ukrainassa on kulunut jo lähes vuosi, Venäjän usean rintaman hyökkäys alkoi aamuvarhaisella 24. helmikuuta 2022, mutta edelleen liian usein huomiomme keskittyy kyseiseen päivään ja sen jälkeiseen aikaan, aivan kuin kuukaudet ja vuodet tätä ennen olivat merkityksettömiä. Venäjän sota Ukrainassa ei alkanut 24. helmikuuta 2022 vaan kevättalvella 2014 Krimin niemimaan miehityksellä ja viikkoa paria myöhemmin alkaneella operaatiolla Ukrainan etelä- ja itäosissa, jotka toimivat lähtölaukauksena Itä-Ukrainassa huhtikuussa 2014 alkaneelle sodalle. Tämän taustan ja Venäjän muiden Ukrainaan kohdistamien tavoitteiden unohtaminen yksinkertaistaa nykyisen sodan tarkastelua aivan liikaa. Tällöin jää huomiotta se, että Vladimir Putinin hallinnolla oli hyvin pitkän ajan suunnitelmia (ja tavoitteita) Ukrainan suhteen, jotka ulottuvat näkyvämpinä vuosituhannen alkupuolelle Oranssiin vallankumoukseen, (2) mutta joita on valmisteltu (pidetty yllä) Venäjän turvallisuusorganisaatioiden rakenteissa todennäköisesti tätäkin ennen.

En ryhdy tässä kirjoituksessa kertaamaan koko historiaa, sen sijaan suuntaan katseeni kevättalveen 2021, jolloin Itä-Ukrainassa – rintamalla – alkoi näkyä selkeitä merkkejä siitä, että kuherruskuukausi Volodymyr Zelenskyin hallinnon kanssa oli lopullisesti ohi, että Venäjällä oli toteutumattomia sotilaallisia tavoitteita Ukrainan suhteen. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa koronapandemiasta, joka on omalta osaltaan saattanut vaikuttaa Venäjän hallinnon pyrkimyksiin Ukrainassa viivästyttäen niitä.

Kuherruskuukauden päättymistä ennakoi RT:n päätoimittajan Margarita Simonjanin vierailu miehitetyssä Donetskissa tammikuussa 2021, jolloin hän piti puolentunnin puheen ”integraatiofoorumissa”. (3) Simonjanin puheen ajatus, idea ja keskeisin aihe oli Donbas on Venäjää. Puheessa toistui voimakkaasti sama narratiivi kuin Krimin niemimaan anneksoinnin yhteydessä, jolloin propagandassa toistui – Krim on Venäjää. Nyt vuorostaan Donbas on Venäjää! 

Simonjan puhuu miehitetyssä Donetskissa, tammikuu 2021.











Panin merkille lisääntyneen eskalaation myöhemmin kevättalven ja kevään kuluessa, kirjoittaenkin havainnoistani useamman blogin. Merkittävinä eskalaatioina Donetskin alueella voidaan pitää venäläisten huhtikuun alussa Piskyn tulittamista kranaatinheittimien ohella 122 mm kenttätykeillä, todennäköisimmin D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla.

Kyseisenä keväänä Venäjä siirsi merkittäviä joukkoja Krimin niemimaan harjoitusalueille sekä harjoitusalueille Venäjän länsiosiin, esim. Voronežin eteläpuolella sijaitsevalle Pogonovon harjoitusalueelle. Myöhemmin Pogonovoon siirretyistä joukoista, ainakin 41. armeijaan kuuluneet joukot vedettiin takaisin Venäjän keskisen sotilaspiirin alueelle, kuitenkin siten, että joukot jättivät merkittävän osan kalustostaan Pogonovon alueelle.

Samoihin aikoihin Venäjä järjesti myös miehittämällään Krimin niemimaalla näyttävän – propaganda tilaisuuden – jolla haluttiin todistaa joukkojen vetämisestä pois niemimaalta. Satelliittikuvien perusteella kuitenkin havaittiin epätavanomaisen runsaan aktiivisuuden jatkuvan Opukin harjoitusalueella – niemimaan itäosissa sekä Novoozernen alueella – niemimaan länsiosissa, jonne on Venäjän toimesta rakennettu huomattavan suuri varikko- ja varastoalue kalustolle. (4)

Tällöin keväällä 2021 Venäjä ei merkittävissä määrin siirtänyt lisää joukkoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, sen sijaan samoihin aikoihin Venäjän provokatiiviset hyökkäykset Ukrainan kontrolloimille alueille lisääntyivät entisestään. Tuli-iskuissa ja rajoitetuissa hyökkäyksissä käytettiin epätavanomaisen paljon raskasta, Minsk II-sopimuksessa kiellettyä, kalustoa. Toukokuun 13. 2021 Venäjä käytti ensimmäistä kertaa pitkästä aikaan taistelupanssarivaunuja tulittaessaan Donetskin luoteispuolella sijainnutta Piskyn taajamaa. Tuli-iskujen joukossa on myös ilmeisiä sotarikoksia, kuten Krasnohorivkan keskussairaalan tulittaminen kranaatinheittimillä 4. toukokuuta –

”Illalla 4. toukokuuta (klo. 21:25-) miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorivkan kaupunkia tulitettiin 120 mm kranaatinheittimillä sekä muilla aseilla. Kaupungin keskussairaalan alueelle osui useita 120 mm kranaatinheittimen kranaattia, sairaalassa oli kyseisenä hetkenä hoidossa 45 koronaviruspotilasta. Sairaala kärsi mittavia vaurioita iskussa, samoin sairaala-alueella ollut ambulanssi. Onneksi yksikään potilas tai henkilökuntaan kuulunut ei vammautunut iskussa.” (5)

Krasnohorivkan keskussairaala venäläisten kranaatti-iskun jäljiltä, 4. toukokuuta 2021.














Kyseisenä keväänä venäläisjoukot alkoivat levittämään entistä enemmän henkilömiinoja Ukrainan kontrolloimille alueille. Levitettävien miinojen joukossa oli myös siviileille erittäin vaarallisia, ansalankalaukaisimella toimivia POM-2-henkilömiinoja, joita Venäjä ja sen proxy-joukot levittivät myös asutetuille alueille. POM-2-henkilömiinojen levittämiseen venäläiset käyttivät tuolloin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimiä ja RPG-7 kevyttä sinkoa sekä miinan levittämiseen suunniteltua laukaisuputkea. (6)

Kevään, kesän ja seuranneen syksyn ajan Venäjän toiminta Itä-Ukrainan sotatoimialueella oli tarkoituksellista ja tarkoitushakuista. Raskaita Minsk II-sopimuksessa kiellettyjä asejärjestelmiä käytettiin toistuvasti, tulitusta raskailla aseilla kohdistettiin sotilaiden ohella siviileihin, siviilikohteisiin – kuten kouluihin ja sairaaloihin, siviileitä avustaviin ukrainalaispioneereihin sekä HALO Trustin miinanraivaajiin. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoita häirittiin ja uhkailtiin, erityistä huomiota kiinnitin Piskyn tapahtumiin alkukesästä 2021 blogissani – Paluu Donetskin alueelle, Piskin kylä kranaattikeskitysten kohteena. Vuoden loppupuolella tarkkailijoiden liikkumista alettiin rajoittaa entistä enemmän, aseenkäyttö ETYJ:n Ukrainan monitorointimission lennokkeja vastaan oli hyvin säännöllistä.

Provokaatioiden lisääntyminen ja sotatoimien hidas kiihtyminen johti Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sekä muiden turvallisuusorganisaatioiden lisääntyviin tappioihin. Ukrainan asevoimien tappiot nousivat 1.1.2021-31.12.2021 ainakin 82 kaatuneeseen ja vielä suurempaan joukkoon sotatoimissa haavoittuneita sotilaita. Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin ohella Donbasissa menehtyi myös ukrainalaisia poliiseja sodankäynnistä johtuvista syistä.

Syksyn lähestyessä alkoivat junat Venäjällä jälleen kuljettaa miehiä ja kalustoa idästä länteen, valmistautuminen 10. syyskuuta alkavaan Zapad-2021 sotaharjoitukseen oli alkanut. Zapad-2021-sotaharjoituksen edellä, alkaen 6. syyskuuta 2021, Venäjän maavoimat piti neljäntuhannen miehen sotaharjoituksen Rostovin alueella, aivan Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden tuntumassa. Kyseistä harjoitusta käytiin ainakin Kuzminkan ja Kadamovskiyn harjoitusalueilla, jotka toimivat myös Venäjän Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamien joukkojen, 1. ja 2. armeijakunnan, materiaalivarastoina. Alueella järjestettäviin harjoituksiin osallistui miehiä mekanisoiduista ja panssarijoukoista, joukossa oli myös yksiköitä Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta.

Näimme syksyisen Zapad-2021 sotaharjoituksen jälkeen toistuvan saman kuvion kuin aiemmin miehitetyllä Krimin niemimaalla sekä Voronežin alueella, Pogonovossa, vain osan joukoista palatessa takaisin tukikohtiinsa. Sen sijaan Venäjä jätti kohtalaisen määrän kalustoa Ukrainan vastaiselle rajaseudulle pohjoisesta Valko-Venäjän rajantuntumasta etelään miehitetylle Krimin niemimaalle saakka. Tuskin jännite oli ehtinyt kunnolla edes laskea, Venäjän ryhtyessä siirtämään joulukuun alkupuolella uudestaan kalustoa ja miehiä maan keskiosista kohti länttä.

Kazakstanin laajoilla mellakoilla vuodenvaihteessa 2022 ei näyttänyt olleen suurta vaikutusta Venäjän valmistautumiseen. Venäjän asevoimiin kuuluvat erikoisjoukot saapuivat Kazakstanin johdon kutsumana maahan 6. tammikuuta, Kazakstanin presidentiksi nimitetyn Kasym Tokajevin pyydettyä apua Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön ODKB:n (engl. CSTO) mailta. (7) Noin viikon kuluttua ensimmäiset venäläisjoukot alkoivat jo vetäytyä maasta. Näin jälkikäteen mietittynä Venäjän osallistuminen Kazakstanin rauhoittamiseen – ilmakuljetteiset erikoisjoukot sisään, tilanne haltuun ja nopea poistuminen – näyttää harjoittelu- ja demonstraatio-operaatiolta, kuin ennakkovaroitukselta Ukrainalle. Ukrainassa juuri mikään ei sitten sujunutkaan samalla tapaa.

Mutta samalla Venäjällä junat jatkoivat kulkuaan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden yrittäessä tehdä työnsä vaikeissa oloissa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla: kalustoa ja materiaalia alkoi liikkua entistä enemmän Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan sekä video- ja satelliittikuvien perusteella myös miehitetylle Krimin niemimaalle. (Huom. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ei suorittanut tarkkailua Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla).

Tammikuun puolenvälin aikoihin liikkeellä kohti länttä oli osia ukrainalaisille talvelta 2015 tutusta joukko-osastosta, Ulan-Udeen sijoitetusta 5. erillisestä panssariprikaatista (sotilasyksikkö 46108):

”Kiinnostava, kohti länttä siirtyvä joukko-osasto kuuluu Ulan-Udeen ( Burjatian tasavalta) sijoitettuun erilliseen 5. panssariprikaatiin (sotilasyksikkö 46108). Osia kyseisestä panssariprikaatista osallistui Debaltseven taisteluun Itä-Ukrainassa helmi-maaliskuussa 2015. Sotatoimialueelle prikaatiin kuuluvat joukot siirtyivät viimeistään helmikuussa 2015 puolella, jolloin prikaatin kalustoa ja sotilaita kuvattiin miehitetyn Donetskin alueella, Makiivkan ja Debaltseven välisellä alueella.” (8)

Viimeiset neuvottelukierrokset oli käyty, viimeinen vaihe Venäjän valmistautumisessa sotatoimien eskalointiin Ukrainassa oli alkanut. Todellisuus, joka läntisen logiikan mukaan ei olisi pitänyt toteutua, oli käsillä.

Tammikuun ja helmikuun kuluessa junat entistäkin kauempaa idästä lähtivät taipaleelle kohti Venäjän läntisiä osia. Tapahtumat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla ennakoivat myös jotain muuta kuin eskalaation uhan purkua. Venäjälle työskenteleviä propagandisteja alkoi saapua miehitettyyn Donbasiin. (9) Samalla propagandakone alkoi käydä entistä kovemmilla kierroksilla, näytösluonteisia demonstraatiota nähtiin Donetskin ohella lukuisilla muilla paikkakunnilla. Venäjältä saapui aivan avoimesti lisää raskaampaa kalustoa miehitetyille alueille, venäläisten tykistö iski entistä rajummin Ukrainan kontrolloimille alueille kouluista päiväkoteihin. Lännessä tuntui vallitsevan epäusko, haluttomuus tunnustaa todellisuutta, sitä, että Venäjä on laajentamassa vuonna 2014 Ukrainassa aloittamaansa sotaa. 

Kiova 26. helmikuuta 2022, Venäjän aamuisen ohjushyökkäyksen jälkeen.*












Helmikuun 24. päivä, aamuneljän jälkeen epäusko vaihtui tyrmistykseksi – oli aika herätä todellisuuteen, jonka toteutumiseen ei haluttu ennakkomerkeistä huolimatta uskoa.

Nyt, tammikuussa 2023, Venäjä siirtää jälleen miehiä ja kalustoa Valko-Venäjän alueelle. Mutta toisin kuin vuosi sitten, nyt kumpikaan – kalusto kuten ei miehistökään – ole laadultaan eikä määrältään verrattavissa vuodentakaiseen. Koska sotatoimet eivät ole Venäjän kannalta toteutuneet suunnitellulla tapaa, on mahdollista, että maan sodanjohto valmistelee operaatiota, joka ei läntisen mittapuun mukaan ole millään tavalla loogisesti perusteltavissa.** Jopa niinkin epärealistista operaatiota, kuin avata uusi rintama pohjoisesta.

Jälkisanat

Melkeinpä väittäisin, että määrätietoisempi toimiminen keväästä 2021 eteenpäin olisi vähintäänkin hidastanut Venäjän sodanlaajentamishaluja, kenties jopa niin paljon, että Ukraina olisi ehditty varustamaan aseistuksella, jolla vaikuttaa venäläisiin tarvittaessa niin paljon, että sen tappiot olisivat nykyistä merkittävästi korkeammat. Parhaassa tapauksessa Venäjä olisi – hetkellisesti – lyöty ilman taistelua.

Tämä kaikki olisi tietenkin edellyttänyt myös sitä, että olisi tunnustettu Euroopan (lännen) Venäjä-politiikan perustuneen merkittävään, kokonaisvaltaiseen, virhearvioon. Että sitä olisi tullut reivata täysin toiseen suuntaan viimeistään vuonna 2014 Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan, mieluummin jo aiemmin. Merkittävänä virheenä voitaneen pitää Barack Obaman hallinnon ”Reset’iä” Venäjä-suhteisiin maaliskuussa 2009, mikä näyttäytyi Kremlin silmin heikkoutena johtamisen sijaan. Samaa heikkoutta nähtiin Syyriassa, Obaman hallinnon antaessa Bašar al-Assadin hallinnon yhdessä venäläisten kanssa käyttää toistuvasti kemiallisia-aseita ilman seuraamuksia. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/dec/22/germany-arrests-intelligence-agent-accused-of-sharing-secrets-with-russia 

2. Mihail Zygar kuvaa teoksessaan Putinin sisäpiiri – Nyky-Venäjän lyhyt historia Putinin hallinnon sekaantumista Ukrainan presidentinvaaleihin v. 2004 tukiessaan Viktor Janukovytšin vaalikampanjaa, s. 123 eteenpäin. Kansa lähti kaduille protestoimaan vilpillisinä pidettyjä vaaleja vastaan, seurauksena Oranssi vallankumous ja presidentinvaalien toisen kierroksen uusinta, jonka voitti Viktor Juštšenko.

3. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/kremlin-tv-chief-russia-must-annex-east-ukraine/

4. Aiheesta enemmän blogissani: Venäjä siirsi keväällä joukkojaan Ukrainalta miehitetyille alueille – osa joukkojen siirroista todennettavissa siviilikäyttöön tarkoitetuista satelliittikuvista.

5. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/05/venalaisjoukkojen-provokatiiviset-tuli.html 

6. https://cat-uxo.com/explosive-hazards/landmines/pom-2-landmine 

7. https://yle.fi/a/3-12261105 

8. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/01/neuvottelukierros-kayty-venaja.html 

9. Muun muassa WarGonzon perustaja Semyon Pegov saapui helmikuussa 2022 miehitettyyn Donetskiin. Pegovin saapuessaan kuvaama video ja sittemmin koko WarGonzon tili on poistettu Youtubesta.

WarGonzon perustaja Semyon Pegov saapui (jälleen kerran) miehitetyille alueille, helmikuu 2022.









Kremlin propagandaoperaattoreista laajemmin blogeissa Kremlin propagandaoperaattoreista miehitetyssä Itä-Ukrainassa sekä Kremlin propagandistit Ukrainan sodassa.

*: Kuvan ottaja ei ole tiedossa.

**: Logistisestikin tällainen suunnitelma on hyvin haastava, johtuen Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaseudun maasto-olosuhteista (laajoja suoalueita) sekä harvasta tiestöstä ja Ukrainan valmistautumisesta (esim. teitä ja siltoja miinoitettu ja tuhottu).


#StandWithUkraine 

perjantai 11. helmikuuta 2022

Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta kahlittuun Valko-Venäjään

 

Venäjän yhä jatkaessa mittavia joukkojen siirtoja Valko-Venäjälle, Ukrainaan rajoittuville alueille omalla maaperällään sekä Ukrainalta miehittämillään alueilla on syytä havainnoida tapahtumia muutaman viimepäivän ajalta – aloittakaamme tapahtumien kertaaminen Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta ja Mustameren alueelta.

Venäläisjoukkoja Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisessä ”Union Resolve 2022” sotaharjoituksessa.











Varhain 8. tammikuuta Bosporinsalmen kautta saapui Mustallemerelle kolme Venäjän laivaston Ropucha-luokan maihinnousualusta, myöhemmin samana päivänä Bosporin salmen suulle saapui toinen kolmen maihinnousualuksen laivasto-osasto – kyseinen laivasto-osasto purjehti salmeen illan hämärryttyä. (1 ja 2) Perjantaina 11. helmikuuta Mustallemerelle palaa Välimerellä partioimassa ollut Improved KILO-luokan dieselsukellusvene Rostov-na-Donu. (2)

Mustallemerelle saapuneet Venäjän laivaston Ropucha-luokan maihinnousualukset voivat kukin kuljettaa esim. 10 taistelupanssarivaunua ja 340 merijalkaväensotilasta. Yhteensä Mustallemerelle on saapunut viisi kyseisen alusluokan maihinnousualusta, kuudes merialueelle purjehtinut maihinnousualus on Ivan Gren-luokan maihinnousualus Pjotr Morgunov, joka voi kuljettaa 13 taistelupanssarivaunua tai 40 miehistönkuljetusajoneuvoa sekä 300 merijalkaväensotilasta. Kahden valmistuneen Ivan Gren-luokan alusten varustukseen kuuluu myös kaksi Kamov Ka-27 ASW helikopteria tai Ka-29 kuljetushelikopteria.

Venäjän merivoimien Mustallemerelle saapuneet maihinnousualukset.

alusluokka

laivasto

Ivan Gren eli Project 11711-luokan maihinnousualus Pjotr Morgunov (017)

Pohjoinen laivasto

Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Kaliningrad (102)

Itämeren laivasto

Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Minsk (127)

Itämeren laivasto

Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Korolev (130)

Itämeren laivasto

Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Olenegorskiy Gornyak (012)

Pohjoinen laivasto

Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Georgiy Pobedonosets (016)

Pohjoinen laivasto











Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on havaittu aktiivisuuden lisääntymistä Opukin harjoitusalueella kuin myös Novoozernen alueella, niemimaan länsiosissa. Venäläistä panssarikalustoa on havaittu harjoittelemassa Jevpatorijan alueella, panssarikalustoa on varustettu lisäsuojilla (ns. häkkisuojat) ylhäältä kohdistuvaa uhkaa vastaan sekä miinanraivaimilla.














Venäjä aloitti vuoden 2019 alkupuolella vanhojen rakennusten ja hallien purkutyöt Donuzlav järven etelärannalla sijaitsevan Novoozernen koillispuolella. Purkutöitä alueella seurasivat mittavat perustus- ja rakennustyöt, sittemmin alueelle on pystytetty varasto- ja huoltohalleja kalustolle. Materiaalivarasto ja varikkoalue on otettu osittaiseen käyttöön toissavuonna (v. 2020) rakennus- ja laajennustöiden jatkuessa alueella.

Venäjän viime syystalvena suorittamien kalustosiirtojen seurauksena Novoozernen alueella oli jo runsaasti kalustoa (kuva: joulukuu 2021). Tämän vuoden puolella Venäjä on toimittanut alueelle jonkin verran lisää kalustoa, merkittävin muutos on kuitenkin havaittavissa siinä, että kalustoparkin lounaispuolelle on pystytetty runsaasti telttoja joulukuun 2021 alkupuolen jälkeen.

Novoozernen lounaispuolelle on todennäköisesti jo pystytetty kenttäsairaala (helmikuun alun satelliittikuvissa alueella on havaittavissa keskeneräinen kenttäsairaala). (3) Venäjä on koronapandemian aikana pystyttänyt miehitetylle Krimin niemimaalle, pandemian varjolla, yksittäisiä kenttäsairaaloita – Simferopolin kaupunkialueelle sellainen pystytettiin joulukuussa 2020. (4)










Tämän vuoden helmikuussa otetussa SAR-kuvassa on havaittavia merkittäviä muutoksia kaluston lukumäärässä ja sijoittelussa Filativkan alueella, mikäli aineistoa verrataan Google Earthin kuvaan alueesta (7/2020), muutokset ovat huomattavia, koska tuolloin alue oli lähes tyhjä kalustosta.

Filativkan kylästä on matkaa Ukrainan ja Venäjän miehittämän Krimin niemimaan väliselle vyöhykkeelle 13 km.

Venäjä on ilmeisesti ottamassa käyttöön Oktyabrs’ken varalentokentää miehitetyllä Krimin niemimaalla, ainakin toiminta lentokentän alueella on viimepäivinä lisääntynyt. Aktiivisuuden lisääntyminen voi liittyä Venäjän lisääntyneeseen lentotoimintaan miehitetyn niemimaan ilmatilassa kuin myös helikoptereiden siirtoon Venäjältä miehitetylle niemimaalle – siirrot voivat liittyä myös Venäjän sotaharjoitukseen niemimaalla ja sitä ympäröivillä merialueilla. Toisaalta sotaharjoituksen luonne huomioiden, ei ole poissuljettua sekään, etteikö se toimisi ”ponnahduslautana” johonkin laajempaan operaatioon, jonka kohteena voi olla osia Ukrainan eteläosista.

Opukin harjoitusalueen sekä niemimaan länsiosissa havaitun aktiivisuuden lisääntymisen ohella Venäjä jatkaa joukkojen siirtoja muualla niemimaan alueella. Venäjältä miehitetylle niemimaalle saapui ainakin neljä Bastion-P TEL-alustaa. Bastion-P risteilyohjus on tarkoitettu pintamaaleja vastaan, mutta sitä voidaan käyttää myös maalla sijaitsevia maaleja vastaan. Maalla sijaitsevia maaleja vastaan ohjuksen kantama on ainakin 450 km.

Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvilla Rostovin alueen (oblast) osilla on havaittu merkittäviä joukkojen siirtoja. Kaluston joukossa on panssarikaluston rinnalla myös panssarihaupitseja, etenkin 152 mm 2S19 Msta-S sekä 152 mm 2S3 Akatsija panssarihaupitseja, sekä raketinheittimiä (esim. 122 mm BM-21 Grad).

Tämän viikon kuluessa joukkoja on ryhdytty siirtämään myös lähemmäs Venäjän ja Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden välistä, Venäjän kontrolloimaa, rajaa. Merkittäviä kolonnia on havaittu Millerovon alueella, Rostov-na-Donun länsipuolella Tšaltyrissa, Pokrovskoessa – miehitettyyn Itä-Ukrainaan vievän radan varrella jne.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission on tehnyt tuoreita havaintoja kymmenistä panssarihaupitseista sekä taistelupanssarivaunuista Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. (5 ja 6) Tätä kalustoa on todennäköisesti siirretty Venäjältä miehitetyille alueille muutaman viimepäivän kuluessa. Miehitetyiltä alueilta saamieni tietojen mukaan tammikuun kuluessa Venäjältä on saapunut miehitetyn Donetskin alueelle, Ilovaiskiin, tavarajunallinen panssarikalustoa sekä miehistönkuljetusajoneuvoja. Kyseessä on ensimmäinen varmistettu havainto raskaan kaluston kuljetuksesta rautateitse Venäjältä alueelle vuosiin. Venäjä on myös lisännyt tammikuussa rautateitse tapahtuvia polttoainekuljetuksia miehitetyille alueille. (7)

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden osalta on myös syytä huomioida Venäjän hätätilaministeriön alueelle koronapandemian aikana rakentamat kenttäsairaalat, jollaisia on ainakin Donetskin ja Luhanskin kaupunkialueilla. Kuvien perusteella nämä kenttäsairaalat näyttävät hyvin paljon samanlaisilta millaisia Venäjän asevoimat käyttää.

Huolestuttavaa Venäjän toimissa on se, että se on ryhtynyt keskittämään joukkojaan hyökkäyksen lähtöalueille Ukrainan vastaisen rajan tuntumaan, esim. Belgorodin alueella Venäjä on siirtänyt alle 15 kilometrin päähän Ukrainan vastaisesta rajasta  raskasta telatykistöä, 203 mm 2S7 Pion telakanuunoita ja 2S4 Tjulpan tela-alustalle sijoitettuja 240 mm kranaatinheittimiä sekä S-300V ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Kalustosiirtojen lisäksi Venäjän ns. putkijoukot ovat mitä ilmeisimmin varmistaneet joukkojen polttoainehuoltoa rajaseudulla. Samaa tapahtuu myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, jossa kalustoa siirretään rintaman tuntumaan.


203 mm 2S7 Pion telakanuunoita Vesela Lopanissa, Belgorodin alueella.














Aiemmin tällä viikolla Yle aamun Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiä sotaharjoituksia käsittelevässä osuudessa julkaistiin kartta alueista, joilla ”Union Resolve 2022” -sotaharjoitus järjestetään, jättää huomiotta merkittäviä Venäjän joukkojen sijoitusalueita Valko-Venäjällä. (8) Merkittävin niistä sijaitsee Homelin länsi- ja lounaispuolella, Retšytsan ja Mazur – Jelsk -välisellä alueella aivan Valko-Venäjän ja Ukrainan välisen rajan tuntumassa. 







Karttaan oikealla merkitty   Venäjän asevoimien leirejä Retšytsan ja Mazur – Jelskin -alueella sekä Venäjän lipuilla Vileikaan sijoitettu 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta ja Hantsavitšyn alueelle sijoitettu venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522, joka operoi alueella sijaitsevalla ennakkovaroitustutkalla. Kumpikin joukko-osastoista on sijoitettu Valko-Venäjälle pysyvästi.

Kuvassa oikean puoleiseen karttaan on merkitty myös ”Union Resolve 2022” -sotaharjoituksen harjoitusalueita sekä lentotukikohtia, joilta Venäjän ilmavoimien koneet harjoituksessa operoivat. Siihen on merkitty myös eräitä Venäjällä sijaitsevia joukkojen kokoama-alueita ja maavoimien tukikohtia sekä lentotukikohtia (L). Karttaan olen merkinnyt myös Kaliningradin alueella sijaitsevat Venäjän Itämeren laivaston tukikohdat (M) ja helikopteritukikohdan (H) sekä lentotukikohdat ja eräitä muita joukko-osastojen tukikohtia. 











Homelin kaakkoispuolella sijaitsevan Zyabrovkan lentotukikohdan alueelle on myös siirretty Venäjältä kalustoa ja materiaalia, rakennustöiden ohella lentotukikohdan alueelle on pystytetty kenttäsairaala.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/YorukIsik/status/1491167497063899138 

2. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/02/6-russian-warships-and-submarine-now-entering-black-sea-towards-ukraine/ 

3. https://twitter.com/Andy_Scollick/status/1491898142173847557 

4. https://crimea24.tv/content/kak-voennie-razvorachivayut-polevoy-ko/ 

5. https://www.osce.org/files/2022-02-05 Daily Report.pdf?itok=77149 

6.  https://www.osce.org/files/2022-02-08 Daily Report_ENG.pdf?itok=23316 

7. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/3398001-russia-delivers-fuel-weapons-military-equipment-to-occupied-areas-of-eastern-ukraine.html 

8. Ylen aamu 10.2.2022. 


Muita lähteitä ovat muun muassa Rondeli Foundation: Russian Military Forces: Interactive Map, liveuamap.com, militaryland.net, Yörük Işık, Petri Mäkelä ja Andy Scollick sekä sosiaalisen median videoiden osalta @GirkinGirkin ja @marQs_.


#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine #CrimeaIsUkraine 


maanantai 7. helmikuuta 2022

Informaatiosotaa, valeuutisia ja mahdollisia false-flag-operaatioita

 

Venäjän jatkaessa mittavia joukkojen siirtoja Valko-Venäjälle, Ukrainaan rajoittuville alueille omalla maaperällään sekä Ukrainalta miehittämillään alueilla, on sen Ukrainaan kohdistama propaganda yhdistettynä laaja-alaiseen vaikuttamiseen myös lisääntynyt merkittävästi viime vuoden lopulta lukien. Tähän propagandamateriaalin levittämiseen myös suomalaiset operaattorit mittavan hyödyllisten idioottien armeijan tuella ovat osallistuneet, jota aihetta sivusin taannoisessa blogissani.












Helmikuun 3:nnen päivän keskustelusessio meni Bäckmanilla hetkittäin kirjamarkkinoinniksi, Venäjän narratiivia tukevaa propagandaa ja disinformaatiota milloin kenenkin kirjoittamana, kuvassa edesmenneen Matti Rossin kirjoittamaa soopaa. Rossin menneisyyteen kuului, vastenmielisenä tekona, unkarilaisen kirjailija Dénes Kissin ilmiantaminen neuvostovastaisen mielipiteen esittämisestä.

Venäjä on kohdistanut Ukrainaan jo vuosien ajan, hetkittäin hyvinkin laaja-alaisia, disinformaatio-operaatioita. Kampanjoiden lukumäärästä antaa osviittaa Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisen disinformaatiota vastustavan EUvsDisinfo-hankeen kokoama aineisto, jonka mukaan hankkeen vuodesta 2015 lähtien havaitsemista 13 500 Venäjän toteuttamasta disinformaatio-operaatiosta Ukraina mainitaan yli 5 200 tapauksessa, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista tapauksista hankkeen tietokannassa. (1) Meidän on kuitenkin muistettava se, että sota Ukrainassa alkoi huhtikuussa 2014 mutta Venäjän Ukrainaan (ja ukrainalaisiin) kohdistamat disinformaatio-operaatiot ja -kampanjat, jotka ovat yhdistettävissä edelleen jatkuvaan kokonaisuuteen, alkoivat laajamittaisemmin Viktor Janukovitšin kukistaneen Euromaidanin kuluessa, (Euromaidan alkoi 21. marraskuuta 2013).

Krimin niemimaan miehitystä Venäjä perusteli alueen venäläisväestöön kohdistuvalla uhalla, venäläismedioiden uutisoidessa toistuvasti etnisen vainon mahdollisuudella – jollaista niemimaan venäläisväestöön ei kohdistunut tuolloin, eikä ole kohdistunut miehitysvuosinakaan. Sen sijaan niemimaalla harjoitetaan laajamittaista vainoa miehittäjän toimesta Krimin tataareja kohtaan (tätä vainoa voi perustellusti myös kutsua etniseksi ja uskonnolliseksi vainoksi) sekä kaikkia niitä henkilöitä ja ryhmiä kohtaan, jotka tavalla tai toisella vastustavat Venäjän miehityshallinnon toimia.

Venäjä toisti samaa narratiivia ajaessaan Ukrainan etelä- ja itäosat kaaokseen Krimin niemimaan miehityksen jälkeen kevättalvella ja keväällä 2014. Venäläismedioissa kuvailtiin Ukrainan tuoreen hallinnon perustavan keskitysleirejä Ukrainan itäosien venäläisväestölle – tarinaa tässä muodossaan ei kuitenkaan ollut tuore, jo Oranssin vallankumouksen aikaan venäläismediat ryhtyivät täyttämään informaatioavaruutta tarinoilla keskitysleireistä, jonne venäläiset kerätään. Venäjän laajoista disinformaatio-operaatioista eräät yksittäistapaukset nousivat hetkellisesti globaaliin tietoisuuteen – ikävä kyllä porautuen myös joidenkin mieliin tosina vaikka valetta olivatkin. Tällaisesta voimme nostaa esille ”ristiinnaulitun pikkulapsen” -tapauksen, jolloin, myöhemmin Galina Pysnyakiksi tunnistettu militantin vaimo esiintyi venäläiselle Pervyi Kanalille (ven. Первый Канал) hyvin pian Itä-Ukrainan sotatoimien alettua keväällä 2014, kertoen miljoonille katsojille, kuinka ukrainalaisjoukot ristiinnaulitsivat Slovjanskissa kolmivuotiaan lapsen äitinsä silmien edessä. (2) Tarina paljastui hyvin pian valheeksi, härskiksi propagandaksi, mutta se ehti jo lyödä leimansa maataan puolustaviin ukrainalaisiin. Pysnyakilla itsellään oli muitakin propagandistisia rooleja venäläismedioille kyseisenä keväänä ja kesänä.

Heinäkuun 17. 2014 ja Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen venäläispropagandan ja disinformaation vuo kasvoi ennennäkemättömiin mittoihin. Tämän tapauksen myötä Venäjä valjasti käyttöönsä käytännössä kaikki vähänkään merkittävämmät venäläiset mediat, joihin maan hallinto kykeni vaikuttamaan. Merkittävään rooliin nousi myös IRA eli Pietarin trollitehdas ulkomaille ulottuvine verkostoineen. Tukea kampanjalleen Venäjä sai myös suurelta joukolta ulkomaisia vasta- ja valemedioita sekä näiden rönsyilevältä verkostolta, joka ulottui myös Suomeen asti. Venäjän disinformaatiokuoroon yhtyivät myös lukuisat hyödylliset idiootit. Kaistale tästä propagandavuosta blogissani ”MH17: propagandaa tuutin täydeltä”.

Venäjän nykyisistä toimista tulee eittämättä mieleen kevät 2014, jolloin se halusi maailman kohdistavan katseensa Ukrainaan – maan uuteen hallintoon ja kansalaisiin, joita venäläismediat resonaattoreineen nimittelivät ja mustamaalasivat parhaimman taitonsa mukaan onnistuen tehtävässään ainakin eräiltä osin. Toiston myötä läpi löivät etninen puhdistus-narratiivi sekä separatismi- ja sisällissota-narratiivit eräiden halpahintaisten nimitysten, kuten ”Kiovan juntta” ja ”ukrainalaisnatsit” rinnalla. Hävettävintä tässä on se, että näitä narratiiveja ryhtyivät toistamaan lukuisat poliitikot myös täällä lännessä – Suomessakin poliitikot entisestä ulkoministeristä Paavo Väyrysestä alkaen. (3)

Tällä hetkellä Venäjä hyödyntää disinformaatio- ja propagandaverkostojaan rummuttaessaan Ukrainan muodostamasta uhasta ja tulevasta hyökkäyksestä milloin Itä-Ukrainan miehitetyille alueille tai vaihtoehtoisesti Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Tämä tarina sai tilaa myös taannoisessa, Johan Bäckmanin juontamassa, disinformaatikkojen ja vastamedioiden edustajien Suuressa Nato-keskustelussa, jolloin miehitetyssä Luhanskissa asusteleva UMV-lehden päätoimittelija Janus Putkonen spekuloi Ukrainan suorittamalla sotilasoperaatiolla. Putkosen spekulaatio käy yksiin venäläismedioiden tarinoiden kuin myös miehitettyjen alueiden ”viranomaistahojen” lausuntojen kanssa, (4) mutta totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainnot eivät tue tätä tarinaa, sen sijaan ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen perusteella on aiheellista pohtia sitä, että suunnitteleeko Venäjä jonkin sortin operaatiota miehitetyillä alueilla tai miehitetyiltä alueilta käsin? Kalustohavaintojen ohella ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoita on häiritty miehitetyillä alueilla heidän suorittaessa tehtäväänsä. (5 ja 6)

Venäjän rinnalle, Ukrainaan kohdistetun propagandan ja syytösten tuottaja on astunut aiempaa voimakkaammin diktaattori Lukašenkan johtama Valko-Venäjä. Maan ulkoministeriö syytti aiemmin tällä viikolla Ukrainaa tiedustelulennokilla suoritetusta ilmatilanrikkomisesta. Valko-Venäjän ulkoministeriön edustajan mukaan ukrainalainen tiedustelulennokki tunkeutui Valko-Venäjän ilmatilaan 24. tammikuuta 2022, ulkoministeriön edustajan mukaan tiedustelulennokki ammuttiin alas Brestin kaupungin eteläpuolella sijaitsevan, maan asevoimien, harjoitusalueen yllä. Ukrainan ulkoministeriö kiisti välittömästi tapahtuneen.

Todisteeksi pudotuksesta Valko-Venäjän ulkoministeriö esitti kuvan vaurioituneesta tiedustelulennokista väittäen sen olevan ukrainalaisen Spectator M1-tiedustelulennokin. Valko-Venäjän alas ampumaksi väittämä ja ukrainalainen Spectator M1-tiedustelulennokki eroavat kuitenkin merkittävällä tavalla toisistaan. Informnapalm käy tiedustelulennokkien välisiä eroja läpi artikkelissaan “Belarus and Russia use a DIY drone as an excuse for (info)attack on Ukraine”. Sen sijaan kyseinen tiedustelulennokki muistuttaa huomattavan paljon venäläisjoukkojen käyttämään aseistettua lennokkia, joka törmäsi voimalinjan pylvääseen Itä-Ukrainassa Hnutoven kylän lähellä eilen (5. helmikuuta).*

Pohjaa Valko-Venäjän edustajien syytöksiltä vie myös se, että mainitulla Brestin kaupungin eteläpuolella sijaitsevalla harjoitusalueella satoi sosiaalisessa mediassa jaettujen tietojen mukaan lunta vasta 26. – 27. tammikuuta, eli maa ei voinut olla ”valkoinen” 24. tammikuuta, jolloin välikohtaus Valko-Venäjän mukaan tapahtui.

Viime päivinä ja viikkoina huomiota ovat herättäneet Yhdysvaltojen esittämät, nimettömiin lähteisiin pohjautuvat väitteet, suunnitteilla olevista false-flag-operaatioista, joilla Venäjä oikeuttaisi invaasionsa Ukrainaan. (Huom. lukijani toki tietävät, että Venäjä on jo kaulaansa myöten osallisena Ukrainan sodassa, joten mahdolliset operaatiot ovat vain osa peliä, jonka myötä Venäjä voisi avoimesti perustella osallistumisensa Ukrainan sotaan). Viimeisimmässä näistä Yhdysvaltojen valtiohallinto esitti, nimettömiin lähteisiin pohjaten, väitteen, jonka mukaan Venäjällä olisi valmisteilla video, joka esittäisi ukrainalaisten hyökkäystä joko Venäjälle tai Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Venäjä kiistää väitteet tällaisesta suunnitelmasta verraten sitä ”salaliittoteoriaan”.

En nyt ota kantaa suoraan siihen, kuinka uskottava Yhdysvaltojen esittämä väite on, meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että Venäjällä ja sen edeltäjällä Neuvostoliitolla on pitkä historia esilaisten false-flag-operaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa – eikä meidän tarvitse mennä vuoteen 1939 ja Mainilan kylään löytääksemme näistä todisteita. Niitä löytyy käynnissä olevasta sodastakin, ja ainakin osa näistä on sellaisia, jotka merkittävästi laajempina kävisivät oikeanlaisesta lavastuksesta. En edes ryhdy arvioimaan kuinka usein Venäjän johtamat joukot ovat syyllistyneet pienimuotoisiin lavastusoperaatioihin, mutta ainakin yhdestä sellaisesta on saatu France24:n toimittajien nauhoittamana (ja kuvaamana) kouriintuntuvia todisteita. (7) Kyseisenä hetkenä France24:n toimittajat olivat tutustumassa miehitetyillä alueilla rintamaolosuhteisiin. Samaan toimittajadelegaatioon kuului myös Janus Putkosen päätoimitteleman DONi Newsin kaksi toimittajaa, ranskalaistaustainen Christelle Néant sekä taajaan Putkosen ja Bäckmanin kanssa yhteistyötä tehnyt, viime kesänä kuollut, lukuisille propagandamedioille työskennellyt Katya Katerina eli Jekaterina Vasilenko. Videolla militanttijoukkojen edustajana esiintynyt henkilö keskustelee (ymmärtääkseni) juuri Jekaterina Vasilenkon kanssa, alla heidän (videolle käännetty) sananvaihto, alkaen ajassa 02:40-:

Militantti: ”So what do we have to do?”

JV: “You need to show us how the Ukrainians are violating the ceasefire”.

Militantti: “Ok! I’ll dress my guys up in Ukrainian uniforms, no-one will know”.

JV: “Cool. I suggested that to the bosses already, they’re thinking about it”.

Sananvaihto on kaikella tapaa luontevaa ja normaalilta vaikuttavaa, aivan kuin kävisivät keskustelua, jollaisen ovat käyneet kymmeniä kertoja aiemminkin. Toimintaan on myös ennalta varauduttu univormujen muodossa. Vastaavan havainnon ”tulitaukorikkomuksen” järjestämisestä oli tehnyt jo aiemmin samana syksynä VICE-Newsin toimittaja Jake Hanrahan.

Jokainen ymmärtää, että tällainen toiminta ns. toimittajilta (France24 julkaisemalla videolla niin Néantilla kuin Vasilenkollakin oli selvät ”Press”-merkit vaatteissaan) on moraalisesti väärin. Toiminnallaan he välillisesti vaarantavat alueella liikkuvien oikeiden toimittajien hengen ollessaan mukana suunnittelemassa propagandanäytöksiä. Sen ohella, että toiminta on moraalisesti arveluttavaa, ollaan samalla siirtymässä tilanteeseen, jossa ns. toimittaja, ottaessaan aktiivisen roolin, muuttuu joksikin muuksi kuin toimittajaksi – hän on taistelija tai terroristi.

Venäjän johtamien joukkojen ja propagandamedioiden Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla harjoittaman toiminnan perusteella, voidaan päätellä, että tällaisia lavastuksia on järjestetty enemmänkin. Oma lukunsa lavastusten joukossa ovat venäläisjoukkojen tarkoitukselliset, miehitetyillä alueilla siviilikohteisiin kohdistamat tuli-iskut, joissa on käytetty kranaatinheittimiä, tykistöä ja jopa raketinheittimiä. Yksistään Donetskiin on kohdistettu useita tällaisia iskuja, esim. 29. – 30. elokuuta 2016 illan ja yön kuluessa Donetskissa tulitettiin useita kohteita 82 mm kranaatinheittimillä. Paikallisten tekemien havaintojen mukaan Kyivskin aluetta tulitettiin kaakko-etelä-suunnasta eli Donetskin keskustan suunnasta ts. alueelta, joka on ollut koko sodan ajan Venäjän johtamien joukkojen hallussa.

* * *

Niin positiivinen asia kuin se onkin, niin en usko, että Venäjän propagandakoneelle on suurikaan menetys se, että YouTube sulki venäläispropagandaa tuottavia ja jakavia kanavia. Suljetut kanavat toimivat miehitettyjen alueiden (Donetsk ja Luhansk) ”viranomaiskanavina”. YouTuben mukaan kanavien toiminta lakkautettiin YouTuben yhteisösääntöjen rikkomisen vuoksi, (”terminated for violating YouTube’s Community Guidelines”). (8)

Sosiaalisessa mediassa on aivan aiheellisesti ihmetelty sitä, että kyseiset tilit ovat saaneet toimia näinkin monta vuotta vaikka niiden tarkoitus on ollut selvä perustamisestaan lähtien.  Niiden kautta oli levitetty runsaasti propagandaa ja disinformaatiota, ja ne olivat osa Venäjän informaatiosodankäynnin kalustoa. YouTuben päätös sulkea kyseiset kanavat on kuitenkin signaalina tärkeä, vaikkakin liian myöhään tehty.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-12301860 

2. https://www.stopfake.org/en/russian-disinfo-patterns-same-actors-different-sets/ 

3. https://www.paavovayrynen.fi/2021/04/15/suomikin-on-osavastuussa-ukrainan-kriisista/ 

4. https://www.bbc.com/news/world-europe-60140566 

5. https://www.osce.org/files/2022-02-05 Daily Report.pdf?itok=77149 

6. https://www.osce.org/files/f/documents/0/1/510458.pdf 

7. https://www.france24.com/en/20161014-video-reporters-donetsk-dependent-republic-russia-ukraine-weapons 

8. https://meduza.io/en/news/2022/02/04/youtube-blocks-channels-belonging-to-the-donetsk-and-luhansk-people-s-republics 


Lähteenä on käytetty myös toimittaja Tadeusz Giczania.

*:








Valkovenäläisen uutistoimisto ATN:n julkaisema kuva pudotetuksi väitetystä lennokista.