Neuvottelukierros käyty – Venäjä valmistautuu sotatoimien eskalointiin Ukrainassa

 

Viime viikolla Kazakstanin polttoainemielenosoituksista eskaloitunut kriisi täytti hetkeksi uutisavaruuden, maan esitettyä avunpyynnön Kollektiiviselle turvallisuusjärjestölle eli CSTO:lle, joka pääasiassa venäläisin joukoin vakautti tilanteen maassa; tällä viikolla Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenväliset neuvottelut veivät hetkeksi huomion, joita seurasi sarja muitakin neuvotteluita, joissa läntiseen yhteisöön kuuluvat valtiot, eri koostumuksissa, istuivat samaan pöytään Venäjän kanssa yrittäen neuvotteluiden avulla löytää ratkaisun Venäjän itsensä aiheuttamaan ongelmaan. Kaiken aikaa Venäjä on taustalla jatkanut joukkojen siirtoja Ukrainan rajoille ja eräissä tapauksissa Ukrainalta miehitetyille alueille – samalla, neuvotteluista huolimatta, Venäjän Ukrainaan ja läntisiin naapureihinsa kohdistama retoriikka on koventunut muuttuen entistä hyökkäävämmäksi – paikoin jopa vainoharhaiseksi.

Venäjä on jo viikkojen ajan siirtänyt joukkojaan idästä kohti länttä ja lounasta – Ukrainan rajaseutuja. Viime vuoden puolella, Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisten sotaharjoitusten jälkeen alkaneen, mittavan, kalustonsiirto-operaation kuluessa, Venäjä siirsi esim. Jelnjaan, Smolenskin alueella, merkittäviä osia Keskisen sotilaspiirin 41. yhdistettyyn armeijaan kuuluvien joukko-osastojen kalustosta, mukaan lukien kyseisen armeijan 55. mekanisoidun kivääriprikaatin. (1) Jelnjaan on siirretty myös Keskisen sotilaspiirin kaartin 90. panssaridivisioonan kalustoa sekä osia 119. ohjusprikaatista, joka on varustettu Iskander-M taktisilla ballistisilla ohjuksilla. (2) Jelnjasta on linnuntietä Ukrainan rajalle n. 250 km.

Käyn tuonnempana läpi tarkemmin Venäjän Ukrainan tuntumaan siirtämiä joukkoja, mutta ennen tätä lyhyt yhteenveto Venäjän suorittamista mittavista joukkojen siirroista vuodenvaihteen molemmin puolin maan länsi- ja lounaisosiin Ukrainan rajan tuntumaan ja eräiltä osin Ukrainalta miehitetyille alueille. Käytännössä keskityn tämän vuoden puolella tehtyihin havaintoihin joukoista ja niiden koostumuksista.

Jonkin kuvan Venäjällä tällä hetkellä käynnissä olevien joukkojensiirtojen mittavuudesta saa siitä, että muutama päivä sitten (11. tammikuuta) Krasnojarskin kautta kulki kohti länttä jopa toistakymmentä tavarajunaa sotilaskalustoa ja muita varusteita, muilla varusteilla tarkoitan tässä logistiikan tarvitsemia maastokuorma-autoja, maansiirtokoneita, huolto- ja korjausajoneuvoja jne. Ajoittain liikkeellä on näkynyt raketinheitinkaluston ohella varsin paljon latausajoneuvoja, mikä viittaa myös siihen, että Venäjän on tarve saada ammushuolto toimimaan muuallakin kuin harjoitusalueilla, joille valtaosa yksiköistä on tällä hetkellä vielä sijoitettu. On kuitenkin arvioitu, että toistaiseksi liikkeellä oleva ajoneuvokalusto ei ole riittävä, mikäli Venäjän suunnitelmissa on rajoitettua sotilasoperaatiota mittavampi sodan eskalaatio Ukrainassa.

Syystalvella Venäjä alkoi siirtää kalustoa kohti länttä Keskisen sotilaspiirin alueelta, joulukuun loppupuolella mutta etenkin tämän vuoden puolella liikkeellä on ollut entistä enemmän kalustoa vielä kauempaa idästä – Itäisen sotilaspiirin alueelta, ja aina Japaninmeren ääreltä Primorjen aluepiiristä. (3) Tämänhetkisen arvion mukaan Itäisen sotilaspiirin alueelta on juniin lastattu kalustoa viiden prikaatin verran, (4) näyttää myös siltä, että Venäjä on siirtämässä idästä etenkin logistiikan osia kohti länttä. Toisaalta Itäisen sotilaspiirin alueen joukkojensiirtoihin sisältyy harhauttamisen (maskirovka) mahdollisuus.

Aiemmin tällä viikolla Venäjä käynnisti alueella valmiustarkastuksen, (5) jonka myötä liikkeelle lähti huomattavia määriä joukkoja ja kalustoa rautateiden ohella myös maanteitse. Joukkojen suuri määrä ja se, että osassa liikuteltavaa kalustoa, joukko-osasto ja kalustotunnuksia on peitetty*, vaikeuttaa joukkojen liikkeiden havainnointia ja voi mahdollistaa sen, että seurannasta huolimatta, yksittäisiä joukko-osastoja siirtyy jonnekin muualle kuin on ennakoitu, mutta koska Venäjän toiminta on jo tiedossa, se tuskin enää aiheuttaa yhtä mittavaa hämmennystä kuin sodan alussa. 

Kiinnostava, kohti länttä siirtyvä joukko-osasto kuuluu Ulan-Udeen ( Burjatian tasavalta) sijoitettuun erilliseen 5. panssariprikaatiin (sotilasyksikkö 46108). Osia kyseisestä panssariprikaatista osallistui Debaltseven taisteluun Itä-Ukrainassa helmi-maaliskuussa 2015. Sotatoimialueelle prikaatiin kuuluvat joukot siirtyivät viimeistään helmikuussa 2015 puolella, jolloin prikaatin kalustoa ja sotilaita kuvattiin miehitetyn Donetskin alueella, Makiivkan ja Debaltseven välisellä alueella. (6) Debaltseven taistelussa, helmikuussa 2015, erillinen 5. panssariprikaati menetti ainakin kaksi T-72B model 1989 taistelupanssarivaunua. Kalustomenetykset on vahvistanut venäläismedioille prikaatin miehistöön kuulunut, Debaltseven taistelussa vakavasti haavoittunut, sopimussotilas. Ukrainalaisjoukot tuhosivat kyseiset vaunut yhteenotossa Lohlynoven kylän lähellä.

Havainnekuva Venäjän joukkojensiirrosta rautateitse idästä kohti länttä, 8.-13.tammikuuta 2022 välillä. Kuvassa vain pieni osa havaituista, liikkeellä olevista, joukko-osastoista.

Omalla maaperällään Venäjä keskittää joukkojaan muutamalle keskeiselle alueelle kymmenistä kilometreistä muutaman sadan kilometrin päähän Ukrainan rajasta.

Brjanskin ja Smolenskin alueet

Brjanskin ja Smolenskin alueilla joukkoja on siirretty seuraavien paikkakuntien lähistöillä oleviin tukikohtiin, kenttätukikohtiin tai harjoitusalueille: Jelnja ja Klintsy sekä Klimovo, josta on rajalle matkaa linnuntietä noin 12 kilometriä.

Alueelle pysyvästi sijoitetut joukot:

Jelnjassa sijaitsee 144. mekanisoidun divisioonan esikunnan (sotilasyksikkö 61423) ohella divisioonaan kuuluvia joukko-osastoja 59. panssarirykmentti, 1281. panssarintorjuntapataljoona; Klintsyyn on sijoitettu 488. mekanisoitu (kivääri)rykmentti (sotilasyksikkö 12721)  ja 254. mekanisoitu rykmentti. Potšepissa sijaitsee panssarihaupitseilla varustetun 856. tykistörykmentin (sotilasyksikkö 23857) tukikohta.

Brjanskin ja Smolenskin alueille siirretyt joukot:

Jelnjaan on siirretty osia 35., 55. ja 74. mekanisoiduista kivääriprikaateista sekä 1. taktinen ryhmä kaartin 90. panssaridivisioonasta ja 119. ohjusprikaatista. Edellisten lisäksi Jelnjaan on siirretty 1. komppania 10. NBC rykmentistä sekä 1. tykistöpataljoona 120. tykistöprikaatista.

Klimovoon on siirretty 2. pataljoonan taktista ryhmää 90. panssaridivisioonasta ja Rožniin Klintsyn länsipuolelle 1. pataljoonan taktinen ryhmä 90. panssaridivisioonasta.

Kurskin ja Belgorodin alueet

Kurskin ja Belgorodin alueilla joukkoja on koottu Kurskin itäpuolelle Marshala Zhukovan tuntumaan sekä Solotiin Valuikin lähelle ja itse Valuikiin, josta on linnuntietä noin 15 kilometriä Ukrainan vastaiselle rajalle.

Alueelle pysyvästi sijoitetut joukot:

Valiukin ja Solotin alueelle on rauhan aikana sijoitettu 752. mekanisoiturykmentti (sotilasyksikkö 34670), 84. tiedustelupataljoona (sotilasyksikkö 22263) ja 237. panssarirykmentti (sotilasyksikkö 91726) sekä tunnistamaton v. 2020 perustettu mekanisoitu rykmentti.

Kurskin kaupungin ympäristöön on sijoitettu useita joukko-osastoja, kuten 448. ohjusprikaati (sotilasyksikkö 35535), joka on varustettu Iskander-M taktisilla ballistisilla ohjuksilla; Marshala Zhukovassa sijaitsee 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohta.

Kursk-Vostochniyn lentotukikohtaan on sijoitettu 14. hävittäjärykmentti (sotilasyksikkö 45119).

Kurskin ja Belgorodin alueille siirretyt joukot:

Kurskin itäpuolella sijaitsevan Postojalye Dvorin harjoitusalueelle on siirretty 1. pataljoonan taktinen ryhmä 138. mekanisoidusta prikaatista ja 1. pataljoonan taktinen ryhmä 25. mekanisoidusta prikaatista.

Voronežin alue

Voronežin alueella toistaiseksi merkittävin joukkojen keskitysalue sijaitsee Voronežin kaupungista etelään sijaitsevalla Pogonovon harjoitusalueella, mutta Venäjä on ryhtynyt sijoittamaan kalustoa myös Bogutšariin, jossa sijaitsee ennestään 3. mekanisoidun divisioonan esikunta sekä mekanisoitu rykmentti, panssarihaupitsein varustettu tykistörykmentti ja panssarintorjuntapataljoona.

Alueelle pysyvästi sijoitetut joukot:

Voronežissa sijaitsee 20. armeijan esikunta (sotilasyksikkö 89425), 108. ilmatorjuntaohjusrykmentti (sotilasyksikkö  51025) ja yksi vahvistettu erikoisjoukkojen komppania (huom. komppanian tukikohdan tarkka sijainti ei ole tiedossa). Baltimorin lentotukikohtaan Voronežin etelälaidalla on sijoitettu 47. pommittajarykmentti (sotilasyksikkö  45117).

Bogutšarissa sijaitsee 3. mekanisoidun divisioonan esikunta (sotilasyksikkö 54046) sekä 252. mekanisoitu rykmentti (sotilasyksikkö 91711), panssarihaupitsein varustettu 99. tykistörykmentti (sotilasyksikkö 91727) ja 159. panssarintorjuntapataljoona (sotilasyksikkö 81989).

Voronežin ja Bogutšarin alueelle siirretyt joukot:

Pogonovon harjoitusalueelle Voronežin eteläpuolelle on sijoitettu 2. pataljoonan taktista ryhmää 4. panssaridivisioonasta, 2. pataljoonan taktista ryhmää 2. mekanisoidusta divisioonasta ja TOS-1A:lla varustettu komppania/ pataljoona 20. NBC rykmentistä sekä mahdollisesti BM-27 raketinheittimillä varustettu pataljoona 288. tykistöprikaatista.

Venäjältä, Ukrainan rajantuntumasta tulevien havaintojen mukaan, maa on siirtämässä myös helikopterikalustoa rajaseudulle – tietoon sisältyy pieni varaus, koska kuvauspaikan tarkkaa sijaintia ei ole määritetty.

 

Miehitettyyn Itä-Ukrainaan rajoittuvat alueet ja miehitetty Krimin niemimaa

Venäjä on siirtänyt vähäisemmissä määrin Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvalle alueelle joukkoja, on kuitenkin syytä huomioida, että Rostovin ympäristöön on sijoitettu Ukrainan sodan seurauksena runsaasti Ukrainalta miehitetyillä alueilla operoivien joukko-osastojen kalustoa sekä reservinyksiköitä. Rostovin koillispuolella, Novotšerkasskissa sijaitsee 8. armeijakunnan esikunta, kyseisen armeijakunnan vastuulla on myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot, 1. armeijakunta miehitetyn Donetskin alueella ja 2. armeijakunta miehitetyn Luhanskin alueella.

Venäjän Itä-Ukrainan sotilasoperaatioiden kannalta tärkeässä roolissa ovat myös Rostovin alueella sijaitsevat Kuzminkan harjoitusalue ja Kadamovskyin harjoitusalue, Persianovskin itäpuolella sekä Kamensk-Šahtinski ympäristöineen. Kaupungin lounaispuolella sijaitsee Venäjä maavoimien 91. materiaalivarasto (sotilasyksikkö nro. 48670), jonka kautta on virrannut kalustoa ja materiaalia Venäjän varustamille joukoille Ukrainan itäosien miehitetyille alueille sekä miehitetylle Krimin niemimaalle, unohtamatta muita sotatoimialueita, joilla Venäjä liittolaisineen tai proxy-taistelijoineen on sotinut viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana.

Venäjän alueelle sijoittamista joukoista tarkemmin maaliskuussa 2020 kirjoitetussa blogissa ”Donin operatiivinen ryhmä Ukrainan rajalla”.

Joulukuun kuluessa Venäjä on toimittanut miehitetylle Krimin niemimaalle jonkin verran lisää kalustoa sekä joukkoja. Satelliittikuvien ja muiden havaintojen perusteella joukkoja ja kalustoa on saapunut lisää Novoozernen koillispuolen materiaalivarastoon sekä Džankoihin – niemimaan pohjoisosaan, jonne saapui joulukuun alkupuolella 126. erilliseen rannikkopuolustusprikaatiin kuulunut mekanisoitu osasto. Niemimaan itäosissa sijaitsevalle Opukin harjoitusalueelle on myös saapunut jonkin verran joukkoja, mutta samalla on syytä muistaa, että alueella harjoittelemassa olleita joukkoja on siirtynyt takaisin tukikohtiinsa Venäjälle.

Venäjän, aiemmin viime vuonna miehittämälleen Krimin niemimaalle siirtämien joukkojen lisäksi se on siirtänyt niemimaalle, vuoden loppupuolen joukkojen siirroissa, kaksi pataljoonaa 136. mekanisoidusta prikaatista, jonka lisäksi se oli siirtänyt niemimaalle 3-4 pataljoonan taktista ryhmää.

Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on vahvistanut niemimaalle sijoittamia joukkojaan huomattavasti, onkin todennäköistä, että mahdollisen (todennäköisen) sodan eskalaation koittaessa, Venäjä siirtäisi, tarpeen niin vaatiessa, niemimaalle avainjoukkoja hyvin nopealla tahdilla joko ilmateitse tai pinta-aluksilla Novorossijskista. Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014, se siirsi operaation ensimmäisinä päivinä nopealla tahdilla ilmateitse sekä pinta-aluksilla tarvittavat joukot avainkohteiden haltuun ottamiseen, ja taannoisen Kazakstan-operaation alussa – pääasiassa venäläisin konein – maahan siirrettiin tiiviillä tahdilla tuhansia sotilaita. Ehkäpä Kazakstan oli osaltaan jonkin sortin demonstraatio Ukrainalle ja lännelle siitä, mitä tuleman pitää, mikäli ne eivät taivu Venäjän uhittelun edessä. Onneksi eivät ole taipuneet!

Venäjän miehittämälleen Krimin niemimaalle sijoittamista joukoista laajemmin viime lokakuussa kirjoittamassani (lähteistetyssä) blogissa ”Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata”.

Rochan Consultingin Konrad Muzykan arvion mukaan Venäjä on siirtänyt syksyn ja talven kuluessa Ukrainan rajan tuntumaan sekä Ukrainalta miehitetylle Krimin niemimaalle yhteensä 51-52 pataljoonan taktista ryhmää (BTG), lukemaan eivät sisälly Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitetut joukot. (7)

Edellisten lisäksi Ukrainaan kohdistuvana uhkana huomioisin ehdottomasti myös Moldovasta 90-luvun sodassa Venäjän asevoimien ja vapaaehtoisten tuella irtautuneen, Transnistrian alueen ja sinne sijoitetun Venäjän asevoimien sotilasyksikön nro. 13962, jonka vahvuus on noin 1500 sotilasta sekä niitä tukevat paikalliset joukot kalustoineen. Transnistrian alueelle Venäjän asevoimien osaston varustukseen ei kuulu raskasta kalustoa, sen sijaan alueella operoivilla paikallisilla joukoilla on 90-luvun sodan jäljiltä jonkin verran ikääntyvää panssarikalustoa ja tykistöä.

Kuten karttakuvasta voi päätellä, Venäjä on sijoittanut myös Valko-Venäjän alueelle pysyvästi joukkoja. Vileikaan on sijoitettu 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta, Hantsavitšyn alueelle sijoitettu venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522 hoitaa ennakkovaroitustutkaa. On myös enemmän kuin todennäköistä, että Valko-Venäjälle on siirretty muitakin Venäjän asevoimien ja turvallisuusjoukkojen yksiköitä turvaamaan maan diktatorisen johtajan Aleksandr Lukašenkan hallintoa. Lukašenka antoi hyväksyntänsä maassa järjestettäville Valko-Venäjän ja Venäjän yhteiselle operatiiviselle harjoitukselle. Harjoitus on suunniteltu pidettäväksi helmikuussa maan länsi- ja etelärajoilla, myös Ukrainaan rajoittuvilla alueilla.

Venäjä on jo siirtänyt ensimmäiset harjoituksiin osallistuvat joukot Valko-Venäjän maaperälle, eilen Kalodzištšyssä kuvattiin, venäläiskalustoa ja joukkoja kuljettanut tavarajuna. Tänään Valko-Venäjälle on saapunut lisää kalustoa ja joukkoja Venäjältä. Joukkojen saapumista Venäjältä viikkoja ennen harjoitusta pidetään tavanomaista varhaisempana.

Kirjoituksessani en nyt tarkastele miehitetyn Itä-Ukrainan tilannetta, tietyt tekijät kuitenkin indikoivat sen puolesta, että alueella valmistaudutaan tavanomaisesta poikkeaviin toimiin. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa alueen väestölle suunnatut rekrytointikampanjat, joissa ns. aluepuolustusjoukot värväävät uutta miehistöä taisteluosastoja tukeviin joukkoihin, kuten logistiikkaan, hallintoon ja erilaisten kohteiden vartiointiin ja turvaamiseen; ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden toiminnan vaikeuttaminen miehitetyillä alueilla sekä ETYJ:n kalustoon kohdistuva vaikuttaminen; (8) ETYJ:n tarkkailuoperaation lopettaminen Rostovin alueen ja miehitettyjen alueiden välisen rajan kahdella raja-asemalla (kyseessä olivat ainoat raja-asemat, joilla ETYJ:n oli mahdollista suorittaa visuaalista- ja kuulohavainnointia). (9) Myös yöaikaan tapahtuneet, tavanomaisesta poikkeavat, kalustosiirrot miehitetyssä Donetskista saattavat liittyä jonkin asteisen operaation valmisteluun. Tämänhetkisen tiedon perusteella en kuitenkaan ryhdy spekuloimaan, millaisesta operaatiosta mahdollisesti on kyse – vai onko kyse loppujen lopuksi vain tavallisesta rotaatiosta epätavanomaiseen (vuorokauden)aikaan suoritettuna.

Viime viikkojen tapahtumien perusteella, tulen entistä useammin miettineeksi sitä, että onko arpa nyt heitetty ja Venäjällä Vladimir Putinin hallinto siirtynyt tilaan, josta ei ole enää mahdollista vetäytyä ilman, että menettää kasvonsa, että jonkin asteinen voitto on saavutettava – ja koska neuvottelupöydässä länsi ei Putinin uhkavaatimusten edessä taipunut, jäljelle ei juurikaan jää vaihtoehtoja.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://rochan-consulting.com/tracking-russian-deployments-near-ukraine-autumn-winter-2021-22/ 

2. https://www.janes.com/defence-news/news-detail/russian-ground-troop-units-and-iskander-ballistic-missiles-identified-at-ukrainian-border-by-janes 

3. https://twitter.com/GirkinGirkin/status/1481688273500180483 

4. https://twitter.com/konrad_muzyka/status/1481361708543324161 

5. https://tass.com/defense/1388035 

6. https://informnapalm.org/en/5th-tank-brigade-russian-army-battle-debaltseve/ 

7. https://rochan-consulting.com/tracking-russian-deployments-near-ukraine-autumn-winter-2021-22/ 

8. https://www.osce.org/files/f/documents/a/6/508319.pdf

9. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/499387 

Lähteinä käytetty myös Konrad Muzykan ja Rob Leen twitter-tilejä sekä Rondeli Foundationin Russian Military Forces: Interactive Map-verkkosivua. Kartan upotuskuvat @GirkinGirkin ja @4emberlen -twitter-tileiltä.

*: Havainnekuva:

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist