Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta

perjantai 21. tammikuuta 2022

Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta

Aiemmassa kirjoituksessani – Neuvottelukierros käyty –Venäjä valmistautuu sotatoimien eskalointiin Ukrainassa – jätin tarkoituksellisesti huomioimatta Venäjän miehittämän itäisen Ukrainan tilanteen, viittaisin kuitenkin sellaisiin tekijöihin, jotka indikoivat sen puolesta, että alueella valmistaudutaan tavanomaisesta poikkeaviin toimiin. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa:

alueen väestöön kohdistetut rekrytointikampanjat, joissa ns. aluepuolustusjoukkoihin värvätään uutta henkilöstöä taistelujoukkoja tukeviin osastoihin tai organisaation osiin, kuten logistiikkaan, hallintoon ja erilaisten kohteiden vartiointiin ja turvaamiseen; ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden toiminnan vaikeuttaminen miehitetyillä alueilla sekä ETYJ:n kalustoon kohdistuva vaikuttaminen; (1) viime vuoden puolella Venäjän päätöksellä tapahtunut ETYJ:n tarkkailuoperaation lopettaminen Rostovin alueen ja miehitettyjen alueiden välisen rajan kahdella raja-asemalla (kyseessä olivat ainoat raja-asemat, joilla ETYJ:n oli mahdollista suorittaa visuaalista- ja kuulohavainnointia); (2) edellisten ohella yöaikaan tapahtuvat, tavanomaisesta poikkeavat, kalustosiirrot miehitetyssä Donetskista saattavat liittyä operaation valmisteluun, kalustoa on siirretty kaupungin luoteisosiin. Tämänhetkisten tietojeni perusteella en kuitenkaan ryhdy spekuloimaan, millaisesta operaatiosta mahdollisesti on kyse – vai onko kyse loppujen lopuksi vain tavallisesta rotaatiosta epätavanomaiseen (vuorokauden)aikaan suoritettuna.

Edellisiä täydentää lisääntynyt disinformaatio ja propaganda, jota kohdistetaan Venäjän ja sen operaattoreiden taholta Ukrainaan ja sitä tukeviin länsimaihin. Tällaisesta propagandasta saatiin häivähdys aiemmin tällä viikolla, disinformatiivisen Totuuden etsijöiden, järjestämässä Suuressa Nato-keskustelussa, jota johti Johan Bäckman. (3)

Seuraavaksi taustoitetummin näistä indikoivista havainnoista.

Paikallislähteiden mukaan miehitetyn Donetskin alueella 1. armeijakunnan aluepuolustusprikaateihin kuuluva Oplot prikaati eli 5. mekanisoitu kivääriprikaati rekrytoi henkilökuntaa. Prikaati etsii autonkuljettajia (vaatimuksena vähintään BC-kortti), viestimiehiä sekä erilaisia tietotekniikanoperaattoreita, leirien ja tukikohtien vartijoita – rekrytointi ulottuu myös naisiin. Palkka tehtävästä on yli 24 000 ruplaa kuukaudessa, mikä sikäläinen palkkataso huomioiden on huomattavan korkea.

Laajempaa näkyvyyttä rekrytointikampanjanmuodossa on saanut ”Армия ДНР”-rekrytointikampanja, jonka ilmoituksessa on käytetty hyväksi Norjan puolustusvoimien kuva-arkistosta kopioitua kuvaa pienin muokkauksin. (4 ja 5)

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission viime joulukuussa julkaiseman raportin mukaan 29. marraskuuta – 12. joulukuuta 2021 välillä:

“During the reporting period, the Mission’s freedom of movement was restricted 57 times, including 55 instances in non-government-controlled areas. SMM unmanned aerial vehicles (UAVs) were assessed as targeted by small-arms fire four times in government-controlled areas and seven times in non-government-controlled areas . The Mission’s UAVs experienced signal interference, assessed as caused by probable jamming, on 92 occasions while flying on both sides of the contact line.” (6)

ETYJ ei ole vielä julkaissut uudempaa, vastaavaa katsausta, mutta päivittäistenkin raporttien perusteella on pääteltävissä, että ETYJ:n partioihin sekä ETYJ:n kalustoon kohdistuu merkittävästi enemmän häirintää ja haitantekoa (vahingoittamista) Venäjän ja sen varustamien joukkojen miehittämillä alueilla kuin Ukrainan kontrolloimilla alueilla. (7) Eräissä tapauksissa ETYJ:n asentamia valvontakameroita ja muita kiinteitä valvontalaitteita on tuhottu Venäjän johtamien ja varustamien joukkojen toimesta.

Sen ohella, että ETYJ:n työskentely on viime aikoina vaikeutunut kohtuuttomasti Venäjän ja sen operaattoreiden toimesta Ukrainalta miehitetyillä alueilla, on se kohdannut ongelmia myös Rostovin oblastin alueella Venäjällä, jossa sen toimien seurauksena ETYJ:n tarkkailuoperaatio päättyi jo viime vuoden syyskuussa kahdella Venäjän alueella olevalla raja-asemalla, Gukovossa ja Donetskissa (pieni kaupunki Venäjällä). (8) On kuitenkin syytä huomioida, että ETYJ:n tarkkailuoperaatio kyseisellä Venäjän miehittämällä reilun 400 kilometrin pituisella rajaosuudella oli lopulta nimellistä, koska ETYJ:n tarkkailijat saivat tehdä vain ja ainoastaan aistivaraisia havainnointeja hyvin rajatulla alueella. (9)

Viime vuoden lopulta lukien erilaisen propagandan määrä on lisääntynyt merkittävästi, myös Suomessa. Toiminnan järjestelmällisyydestä tulee mieleen Ukrainan sodan ensimmäiset vuodet, jolloin Venäjän operaattorit, propagandistit yhdessä organisoidun trollaamisen kera levittivät disinformatiivista tarinaa venäläisiä uhkaavasta kansanmurhasta jne. erilaisilla sosiaalisen median alustoilla sekä keskusteluryhmissä.

Bäckmanin orkestroima, Totuuden etsijöiden Suuri Nato-keskustelu teemoineen on vain yksi esimerkki tällaisen keskustelun lisääntymisestä. Nato-keskustelun ohella siinä toistuivat Venäjän taajaan viljelemät teemat, jolloin esim. miehitetyssä Luhanskissa asusteleva propagandisti Janus Putkonen sekä keskusteluun osallistunut suomalaismilitantti Petri Viljakainen toistivat Venäjän narratiivia ukrainalaisista hyökkääjinä, vaikka ETYJ:n raporttien ja sotatoimialueella vierailleiden toimittajien havaintojen perusteella väitteet Ukrainasta hyökkääjänä on helppo kumota; Leena Hietasen muistuttaessa Venäjän (asevoimien) ylivertaisuudesta, jossa puheessa on aistittavissa tyypillinen ”Putin is Strong, Russia is Strong” -narratiivin toisto, jota Putkonenkin toistaa.

Mutta kaikesta huolimatta tämä on vain yksi puoli nousevasta disinformatiivisesta verkkokeskustelusta Venäjän eskalaatiouhan alla, moniulotteisempana se näyttäytyy Facebookin ryhmissä tai verkon keskustelupalstoilla, joilla on nähtävissä pienimuotoinen invaasio hyödyllisiä idiootteja ynnä astetta taitavampiakin trollaajia, keskustelun toistaessa kuitenkin perinteistä kaavaa, jossa se myrkytetään ja tehdään mahdottomaksi (esim. toistamalla perinteisiä virheellisiä väittämiä Ukrainasta, Krimin niemimaasta ja nyt Donbasista osana venäläistä maailmaa) ynnä kohdistamalla länteen perusteettomia syytöksiä. Suomalaisessa keskustelussa viestit toistavat selkeää kaavaa, jopa niin pitkälle, että luulisi taustalla olevan organisoidumpaa toimintaa – tai sitten jossain verkon syövereissä, erilaisissa ryhmissä, asiaan vihkiytyneet ovat ryhtyneet yhteistyöhön, johon muut kaltaisensa liittyvät. Toisinaan keskusteluun ”eksyy” englannin kielisiä sanailijoita toistamaan tarinaa Venäjästä uhrina ja lännestä petollisena vihollisena, jollaista seurasin viikonpäivät sitten Yleisradion toimittaja Mika Mäkeläisen julkisessa FB-profiilissa.

Lisääntynyt propaganda ja keskusteluiden verkkohäirintä ovat aiheina sellaisia, joihin on syytä palata tarkemmin erillisessä kirjoituksessa, jossa olisi mahdollista ruotia tarkemmin suomalaisten kremliinien aikaansaannoksia.

Venäläiset saapuvat Valko-Venäjälle Union Resolve-2022 -sotaharjoituksen alla

Lukijoiden on hyvä muistaa, että Valko-Venäjälle on ollut sijoitettuna pysyvämmin Venäjän joukkoja jo pidemmän aikaa. Vileikaan on sijoitettu 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta, Hantsavitšyn alueelle sijoitettu venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522 hoitaa ennakkovaroitustutkaa. Maan luoteisosaan, Hrodnan harjoitusalueelle on sijoitettu venäläisten operoima S-400 ilmatorjuntajärjestelmä, (10) ja Baranovitšin lentotukikohdasta operoi Venäjän ilmavoimien Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjiä. Hävittäjät kuuluvat Venäjän ilmavoimien 6. ilma-armeijaan, (jonka esikunta on Pietarissa). On myös hyvin todennäköistä, että Valko-Venäjälle on siirretty Venäjän valtiollisiin turvallisuusorganisaatioihin kuuluvia sotilaita ja erikoistoimintamiehiä turvaamaan maan diktatorisen johtajan Aleksandr Lukašenkan hallintoa.

Lukašenka antoi taannoin hyväksyntänsä maassa järjestettävälle Valko-Venäjän ja Venäjän yhteiselle Union Resolve-2022-sotaharjoitukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 10.-22. helmikuuta, pääasiassa maan länsi- ja lounaisosissa, myös Ukrainaan rajoittuvilla alueilla. Hyvin pian virallisen hyväksynnän, (joka oli todennäköisesti luonteeltaan muodollinen), jälkeen Venäjä siirsi harjoitusten varjolla joukkojaan Valko-Venäjän maaperälle. Tammikuun 17. päivä Kalodzištšyssä kuvattiin, venäläiskalustoa ja joukkoja kuljettanut tavarajuna, jota seuraavina päivinä lisää joukkoja ja kalustoa on virrannut läntisen Venäjän alueelta Valko-Venäjälle. Osa harjoitusten varjolla maahan saapuvista joukoista, saapuu Valko-Venäjälle niinkin kaukaa kuin Itäisestä sotilaspiiristä. (11) Joukkojen saapumista maahan Venäjältä viikkoja ennen harjoitusta pidetään tavanomaista varhaisempana.

Venäjältä on saapunut Valko-Venäjälle jo useampia kalustolla ja materiaalilla varustettuja tavarajunia, junakuljetusten ohella kalustoa saapuu myös maanteitse Venäjän läntisestä kolkasta. ”Rautatietyöntekijöiden yhteisön” mukaan Venäjältä on saapunut viimeisen viikon kuluessa 33 tavarajunaa sotilaskalustoa ja -varusteita sekä miehistöä Valko-Venäjälle. Heidän mukaan Valko-Venäjälle pitäisi saapua yhteensä 200 tavarajunaa sotilaskalustoa ja -varusteita sekä miehistöä. (12)

Venäjän Valko-Venäjälle siirtämään varustukseen kuuluu myös 16. CBRN prikaatin kalustoa, mukaan lukien RHM-6 panssaroituja-ajoneuvoja. Mikäli Venäjän suunnitelmissa on operointia Tšernobylin suojavyöhykkeellä, kyseisen prikaatin kalusto on luonnollinen lisä varustukseen. On kuitenkin huomioitava, että CBRN prikaatien tehtävänkuvaan kuuluitakin toimia kuin operointi kemiallisten, biologisten ja säteilykohteiden sekä ydinlaskeuma-alueella, jo offensiivi teollisuusalueiden poikki tuo mukaan tekijöitä, jotka lisäävät CBRN prikaatien tarvetta. Venäjän asevoimissa kyseiset joukot ovat olennainen osa offensiivin valmistelua (ja toteutusta).

Yhden, viime viikolla Siperian keskiosissa havaitun junan lastina ollutta kalustoa kuvattiin 18. tammikuuta Retšytsan eteläpuolella. Joukkojen leiriytymisalue kaupungin eteläpuolella on sikäli poikkeuksellinen, että alue sijaitsee varsin kaukana (n. 220-240 km) lähimmistäkin ”Union Resolve-2022” -sotaharjoituksen käyttöön varatuista harjoitusalueista. Toinen, yhtä oudoksuttava, kalustohavainto tehtiin Retšytsasta sata kilometriä lounaaseen Jelskissä, alle 20 kilometriä Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalta.

”Union Resolve-2022” sotaharjoituksen alkuun on vielä parisen viikkoa, joten mitä tahansa ehtii tapahtua, tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että Retšytsan eteläpuolelle leiriytynyt yksikkö näyttää asettuvan alueelle pysyvämmin. Kyseisen yksikön varustukseen kuuluu muun muassa 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimien 9T452-latausajoneuvoja, joten todennäköistä onkin, että jossain vaiheessa alueelle saapuu 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimiäkin (jollei ole jo saapunut). Retšytsaan on saapunut ensimmäisen havainnon jälkeen lisää kalustoa Venäjältä, ainakin osan saapuneesta kalustosta päätyessä leiriin kaupungin eteläpuolelle M10-pikatien varteen.

Mielenkiintoisen Retšytsasta tekee sen, että se sijaitsee n. 45 kilometriä Ukrainan rajalta ja linnuntietä reilut 210 kilometriä Kiovasta. Liikenneyhteydet Retšytsan alueelta Ukrainaan eivät kuitenkaan ole hyvät, pohjois-etelä-suuntaisia teitä on joitain, mutta osan niistä ollessa varsin huonokuntoisia. Alueella liikkuneiden mukaan myös siltojen kunto Valko-Venäjän puolella on heikko – kantavatko ne raskasta kalustoa? Suorin reitti Retšytsan alueelta Ukrainaan, Kiovan pohjoispuolelle, menee Tšernobylin suojavyöhykkeen läpi. Satelliittikuvien perusteella vyöhykkeen läpi menee yksittäisiä, käytöstä poistettuja, teitä, jotka tiepohjaltaan todennäköisesti pikkupakkasella kantavat kaluston. Sen sijaan harvalukuisten teiden ulkopuolella maasto on vaikeakulkuista, soiden kirjavoimaa ja Pripjat joen halkomaa ryteikköä, josta voi muodostua helpohkosti modernin ajan Raatteen tie eteneville kärjille. Toivoa sopii, että Ukrainalla on valmiit suunnitelmat tehdä etenemiskelvottomiksi ne harvat pikkutiet Tšernobylin suojavyöhykkeen läpi, ja laajemmin tiet metsäisellä, jokien ja vesistöjen pilkkomalla, Ukrainan ja Valko-Venäjän välisellä rajaseudulla Dneprin ja siihen yhtyvien jokien molemmin puolin.

Retšytsasta Homelin alueen kautta Ukrainan rajalle kertyy matkaa noin 80 kilometriä, riippuen siitä, onko Homelin ohitustien Sožin ylittävä silta ajokuntoinen vaiko ei.

Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaseutu Kiovan pohjoispuolella.

Toivottavasti tämän sekä aiemman kirjoitukseni myötä lukijan on hiukan helpompi hahmottaa sitä millaista ”kudelmaa” Venäjä on rakentamassa Ukrainan ympärille, ja millaisin voimin Venäjä (yhdessä Valko-Venäjän kanssa) valmistautuu eskaloimaan Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa. Konkreettisen sotavoiman rinnalla Venäjä näyttää myös valmistelevan eräänlaisen ”Terijoen hallituksen” kokoamista ukrainalaisista viidennen kolonnan miehistä – toivon heille pikaista matkaa Kremlin muuriin, sinne Otto Wille Kuusisen seuraksi.

Marko

Lähteet:

1. https://www.osce.org/files/f/documents/a/6/508319.pdf

2. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/499387

3. Totuuden Etsijät: Suuri Nato-keskustelu.

4. https://t.me/donetch/7362?single

5. https://www.tv2.no/a/14482382/

6. https://www.osce.org/files/f/documents/a/6/508319.pdf

7. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/509705

8. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/499387

9. https://jamestown.org/program/the-curtain-falls-on-a-russian-osce-charade-in-ukraine/

10. https://www.gfsis.org/russian-monitor/view/3104