Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, III OSA

 

Täältä tullaan Pietari

Aloitin kuluvan vuoden tammikuun 1. päivä blogisarjan Ukrainan lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilassa, jossa etenin lyhyen taustoituksen ja historiaosuuden kautta Ukrainan ensimmäisiin mittaviin lennokeilla- ja/ tai hiipivillä asejärjestelmillä suoritettuihin operaatioihin Venäjälle ja tammikuun 8. päivä julkaisin blogisarjan toisen osan.  Tähän mennessä olemme nähneet, että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjän, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Ukrainan ensimmäiset Venäjän alueelle ulottamat lennokki-iskut nähtiin jo kesällä 2022, joissa ukrainalaiset käyttivät todennäköisimmin kiinalaisvalmisteisista Mugin-5-perheen siviililennokeista modifioituja itsemurhalennokkeja. (1) Vastaavalla lennokilla ukrainalaiset suorittavat iskun öljyjalostamoon Novošahtinskin luoteispuolella, Rostovin alueella kesäkuussa 2022.

Tässä blogisarjan kolmannessa osassa, tarkastelen muutamia Ukrainan viimeisimmistä lennokkioperaatioista syvälle Venäjän alueelle. Kirjoituksen loppuun sisällytän lyhyen katsauksen Ukrainan pitkän kantaman ilmasta maahan operaatioihin kykenevistä lennokeista ja hiipivistä asejärjestelmistä.

Novatekin kaasuterminaali palaa Laukaansuun satamassa Venäjällä. (2) 

Meidän suomalaisten kannalta merkittävin (huomioitavin) operaatio oli Ukrainan vaikuttaminen yöllä 21. tammikuuta Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamassa sijaitsevaan Novatekin kaasuterminaaliin, Leningradin alueella aiheuttaen mittavan tulipalon. Kyseinen öljy- ja kaasuterminaali sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Laukaansuusta itään, Koskisenkylän pohjoispuolella. Kohteen sijainti reilut sata kilometriä länteen Pietarista Suomenlahden etelärannalla muistuttaa meitä konkreettisella tapaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Kyseessä oli myös Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella, paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.

Suomalaisia koskettavaksi operaation tekee myös se, että Laukaansuun terminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (3) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. (4) Gennadi Timtšenkolla on edelleen Suomen kansalaisuus. Timtšenkon rahoittaman Redut-palkka-armeijan yksiköitä on osallistunut Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Suomen valtionyhtiö Gasum kuuluu edelleen Novatekin asiakkaisiin. Toivokaamme, että Ukrainan vaikuttamisen seurauksena Suomi pääsee irtautumaan sopimuksestaan Novatekin kanssa, koska omaehtoinen irtautuminen näyttää mahdottomalta.

Onnistunut operaatio herätti myös suomalaiset disinformaatikot. He ryhtyivät välittömästi syyttämään Baltian NATO-maita hyökkäyksestä Venäjän alueelle. Tarkoitushakuisten syytösten lisäksi osa kansalaisista ei näytä osaavan sijoittaa valtioita kartalle kovinkaan hyvin heidän kuvitellessa, että iskeäkseen Ukrainasta Pietarin talousalueelle Venäjällä on lennokkien lennettävä jonkin kolmannen valtion ilmatilan kautta. Ei välttämättä tarvitse, ei edes Valko-Venäjän. Alla olevaan karttaan olen hahmotellut reilun 900 kilometrin reitin. Todellisuudessa reitti oli satakunta kilometriä pidempi, kahden lennokin havaittiin ensin lentävän kohti Pietaria, vaihtaen äkillisesti suuntaa kohti länttä ja Laukaansuussa sijaitsevaa terminaalia.

Lentomatka Ukrainasta Sumyn alueen pohjoisosasta Laukaansuuhun on reilut 900 km. 

Suomenlahden pohjukassa on Laukaansuun ja Pietarin kaupunkialueen ja Pietarin sataman ohella muitakin merkittäviä kohteita, kuten Koiviston öljysatama (Primoskin öljysatama). Koiviston öljysatama on Venäjän Itämeren alueen öljysatamista suurin ja sen kautta kulkee merkittävä määrä Venäjän öljyviennistä.

Muutamaa päivää myöhemmin, 25. tammikuuta Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU toteutti lennokeilla operaation Rosfnetin öljynjalostamoon Tuapsessa Mustanmeren itärannalla. (5) Onnistunut operaatio itsemurhalennokeilla Mustanmeren itärannalla on myös osoitus Ukrainan kyvykkyydestä. Operaation toteuttaminen alueella on sikälikin kiinnostavaa, että kyseisellä rannikkoalueella on Vladimir Putinin käytössä olevia palatseja, kuten nk. Putinin palatsi (ven. Дворец Путина). (6) Luonnollisesti palatseilla ei ole vastaavaa strategista merkitystä kuin öljynjalostamoilla tai kaasuterminaaleilla, sen sijaan onnistunut isku Putinin palatsiin olisi psykologinen isku vasten diktaattorin kasvoja. Toinen asia on sitten se, että onko tällainen isku järkevää toteuttaa vai saattaisiko se johtaa loukatun diktaattorin taholta kohtuuttoman raskaaseen kostoon ja sen myötä liian suureksi kasvavaan siviiliuhrien määrään? Todennäköisesti Ukrainassa joudutaan pohtimaan myös tällaisia vaihtoehtoja päätettäessä operaatioista Venäjän valtiojohdon ns. omistuksia vastaan.

Tammikuussa Ukraina on vaikuttanut edellisen lisäksi erilaisilla lennokeilla lukuisiin kohteisiin Venäjällä, osa näistä kohteista on sijainnut satojen kilometrien päässä Ukrainasta osa taasen joidenkin kymmenten kilometrien päässä rajasta.

Tammikuun 19. päivän puolella Ukrainan onnistui vaikuttaa lennokeilla hyvin voimakkaasti Klintsyn kaupungissa sijaitsevaan Rosfnetin öljyvarastoon. (7) Operaation seurauksena öljyvarastolla syttyi palamaan useita suuria öljysäiliöitä. Suurpaloa oli parhaimmillaan sammuttamassa 140 palomiestä, viimeiset palavat öljysäiliöt sammutettiin vasta 21. tammikuuta. Klintsy sijaitsee Brjanskin alueella, Venäjän läntisessä osassa, alle 50 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Yöllä 20. tammikuuta Ukrainan lennokkien kohteena oli Tulassa sijaitseva Štšeglovski Val’in tehdas, jossa kokoonpannaan Pantsir-S ja Pantsir-S1 ilmatorjuntajärjestelmiä. (8) Seuraavana yönä (21. tammikuuta) Ukraina hyökkäsi Smolenskissa sijaitsevaan Smolensk Aviation Plantin tehtaaseen, jossa lentokoneiden huollon ohella valmistetaan myös erilaisia risteilyohjuksia (esim. Kh-55 ja Kh-59). (9)

Muutaman yön kuluessa Ukrainan onnistui toteuttaa lukuisia operaatiota tärkeinä pidettäviä kohteita vastaan, joista Leningradin alueelle kohdistuneen iskun seurauksena Venäjä ryhtyi sijoittamaan Pietariin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen suojaksi lisää ilmatorjuntakalustoa. (10) Ilmatorjuntakaluston sijoittelu voi vaikuttaa myös tilanteeseen rintamalla ja sen tuntumassa, mikäli Venäjä joutuu siirtämään sieltä kalustoa merkittävästi enemmän suojelemaan strategisesti tärkeitä kohteita Venäjällä. (11) Toisaalta Ukraina ei ole pelkästään lennokkien varassa vaikuttaessaan syvälle Venäjällä. On näyttöä, että useampiakin Ukrainan asevoimien tai turvallisuuspalvelu SBU:n erikoisjoukkojen ryhmiä on suorittanut operaatioita syvällä vihollisen selustassa. (12) Lennokkien massamainen käyttö yhdistettynä erikoisjoukkojen suorittamiin operaatioihin voi heikentää merkittävälläkin tapaa venäläisten omaa turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta luoda painetta päättäjiin. Se on kuitenkin huomioitava, että tämä ei ole mikään ”pikatie” voittoon, Ukrainan ja Venäjän tulevaisuus ratkaistaan raskaissa taisteluissa Ukrainan maaperällä.  

 

Lennokit ja hiipivät asejärjestelmät

Kirjoitukseni loppuun lyhyt esittely Ukrainalla käytössä oleviin pitkän kantaman lennokkeihin ja hiipiviin asejärjestelmiin. Esittelyyn olen poiminut lähinnä sellaisia lennokkeja sekä hiipiviä asejärjestelmiä, joilla Ukraina on vaikuttanut miehitettyjen alueiden lisäksi Venäjän maaperälle. Ukrainalla käytössä oleva turkkilaisvalmisteinen Bayraktar TB2 lennokki täyttäisi em. ehdot, jätin sen kuitenkin esittelystä pois muun muassa sen tähden, ettei Ukrainan tiedetä operoineen TB2 lennokilla Venäjän laajan hyökkäyssodan aikana syvällä Venäjän maaperällä. On todennäköistä, että Ukraina operoi niillä kesällä 2022 Belgorodin ja Kurskin alueilla Venäjän ilmatilassa tunkeutumatta kuitenkaan syvälle sen ilmatilaan. Ukraina suoritti Bayraktar TB2 lennokeillaan ensimmäisen ilmasta maahan operaation Donbasissa lokakuussa 2021, josta lyhyelti blogissa ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle”.

Edellä esitelty LLC NPP Ukrjet UJ-22 Airborne on myös sikäli mielenkiintoinen lennokki, että se voidaan varustaa UJ-31 Zlyva tai UJ-32 Lastivka hiipivällä asejärjestelmällä. (13) UJ-31 ja UJ-32 voivat kantaa RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksen 20 – 60 kilometrin päähän, kun järjestelmä laukaistaan UJ-22 Airborne lennokista. Toistaiseksi ei ole varmuutta onko Ukrainan asevoimille luovutetuilla UJ-22 Airborne lennokeilla tätä kyvykkyyttä, tai jos on, onko tällaisella kombinaatiolla suoritettu tehtäviä Venäjällä tai sen miehittämillä alueilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/aug/21/ukraine-strikes-psychological-blows-game-of-drones-crimea 

2. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/ 

3. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

4. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

5. https://www.politico.eu/article/ukraine-oil-refinery-russia-kremlin-revenue/ 

6. https://www.rferl.org/a/navalny-putin-palace/31052807.html 

7. https://twitter.com/InformNapalm/status/1748318697947615564 

8. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1748819654447923547 

9. https://twitter.com/Maks_NAFO_FELLA/status/1749005859718402498

10. https://twitter.com/clashreport/status/1749713222980997522 

11. https://www.verkkouutiset.fi/a/virolaisasiantuntijat-lennokki-iskuista-venajalla-ukrainalla-on-hyvaa-tiedustelutietoa/#194c9420

12. https://x.com/Gerashchenko_en/status/1750095287195242633 

13. https://en.defence-ua.com/weapon_and_tech/ukrainian_drones_at_umex_2022_international_exhibition-2132.html

Lähteinä olen myös hyödyntänyt seuraavia tahoja tai heidän ylläpitämiä verkkosivuja, H I Sutton, the Warzone, the Military Review, Укрспецекспорт, UKRJET, Militarnyi, GlobalSecurity.org, War Is Boring ja the Aviationist sekä Hush-Kit.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa OSA I ja OSA II.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, I OSA

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokkien ja hiipivien asejärjestelmiä sekä yksinkertaisten nelikoptereiden rooli on ensiarvoisen tärkeä. Esimerkkinä voimme poimia Dneprin vasemmanrannan ja siellä sijaitsevat Ukrainan sillanpääasemat, sen ohella, että lennokit toimivat puolustajien silminä ne ovat tehokas ja tarvittaessa ulottuvakin panssarivaunujen ja muiden asejärjestelmien torjuntaan käytetty ase. Alueella lennokeilla on muutakin käyttöä kuin toimia Ukrainan asevoimien silminä (tiedustelu ja tulenosoitus) sekä aselavetteina. Drooneja on käytetty myös huoltoon, venäläisten räjäyttäessä kesällä Nova Kah’ovkan padon, ukrainalaiset toimittivat erilaisilla nelikoptereilla apua tulvan alle jääneille siviileille. (1)

Ukrainan asevoimat valmistelee Tupolev Tu-141 Striž-lennokin laukaisua. Modifioidulla Tu-141-lennokilla Ukraina suoritti ensimmäiset iskut syvälle Venäjälle.

Kirjoitukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda katsausta lennokkien ja nelikoptereiden käyttöön rintamalla vaan kirjoitus saa toimia ennemminkin yleisluontoisena katsauksena Ukrainan lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä suorittamiin operaatioihin Venäjän alueella. Ennen tätä, suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan alettua Ukrainassa keväällä 2014, maan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja, joten  sodan Itä-Ukrainassa alettua maan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, aika oli jo tuolloin ajanut kummankin tiedustelulennokin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Tälle vuosituhannelle Ukraina astui lopulta ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa, yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (4) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja. Tällä hetkellä niitä arvioidaan olevan operatiivisessa käytössä Ukrainalla yli 30 kappaletta.

Keväällä 2014 alkaneen sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa, Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 kuluessa. Tätä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Ukrainalla vastaavat olivat olleet ennen TB2 lennokkia joko piirustuspöydällä tai testivaiheessa. Lennokkien käytölle Donbasissa asetettiin rajoituksia myös sopimuksissa, Venäjä sen proxy-joukkoineen ei tosin näistä(kään) sopimuksista piitannut.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (5) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6)

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän maaperälle

Ukraina on saanut Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana länsimailta kaukovaikutteisia asejärjestelmiä, kuten Storm Shadow/ SCALP-risteilyohjuksia Iso-Britanniasta ja Raskasta sekä vähäisen määrän MGM-140 ATACMS taktisia tykistöohjuksia Yhdysvalloista. Aseita toimittaneet länsimaat ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia luovuttamiensa asejärjestelmien käytölle, Ukraina ei esimerkiksi saa vaikuttaa niillä kohteisiin, jotka sijaitsevat Venäjän maaperällä. Ei edes sellaisiin, joista Venäjä suorittaa iskuja Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin, jotka lähes aina ovat siviilikohteita. Nämä rajoitteet ovat pakottaneet Ukrainaa kehittämään Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen omaa kaukovaikutuskykyään, joka koostui suurhyökkäyksen alkaessa lyhyen kantaman ballistisista OTR-21 Totška-U eli 9K79-ohjuksista, joilla Ukraina on myös tehnyt yksittäisiä iskuja Venäjän maaperälle. (7) Ukrainan ilmavoimilla ei ollut Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheessa sellaista ilmasta maahan aseistusta, joilla vaikuttaa syvälle Venäjän alueelle; tuolloin ilmatila ei myöskään ollut Ukrainan hallinnassa, jotta se edes olisi voinut operoida syvällä vihollisen alueilla.

Venäjän hyökkäyssodan kesto on paljastanut sen ilmapuolustuksen puutteita, joita hyödyntäen Ukrainan ilmavoimat on myös kyennyt yksittäisiin lentokoneilla suoritettuihin operaatioihin vihollisen hallitsemassa/ kontrolloimassa ilmatilassa, esim. Käärmesaaren taistelussa nähtiin tällaisia ilmaoperaatioita. Sen sijaan Venäjän alueille kohdistuneissa Ukrainan ilmaoperaatioissa erilaiset lennokit ja hiipivät asejärjestelmät ovat kantaneet 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän suurhyökkäyksen alkukuukausista lähtien päävastuun, joten niinpä tässä kirjoituksessa huomioni kohdistuu niihin.

Erilaisilla kehityspajoilla ja asevoimien yhteistyökumppaneilla oli käynnissä jo ennen 24. helmikuuta 2022 erilaisia kehitysohjelmia lennokkien valmistamiseksi, osalla näiden projektien lennokeista oli myös rajallinen ilmasta maahan operoinnin kyky, joten Ukrainassa oli jo luotu perustaa, jolta ponnistaa eteenpäin. Eräs tällaisista lennokeista on UA Dynamicsin kehittämä Punisher-lennokki (ukr. Каратель), jonka kehitystyö alkoi vuonna 2016 ja joka oli otettu palveluskäyttöön Ukrainan asevoimille ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Kyseisen lennokin lentoaika on 90 minuuttia ja kantama maa-asemasta 45 kilometriä, se voidaan varustaa max. 2 kilon pudotettavalla UB-75 räjähteellä. Kyseisten lennokkien kantama riitti operointiin rintaman tuntumassa Itä-Ukrainassa, niillä ei kuitenkaan ollut (ainakaan tuolloin) riittävää kantamaa operointiin syvällä Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Hromadsken haastattelussa (syksyllä 2022) Punisher-lennokin kehittäjä Maksim Subotin mainitsi tarpeen lennokin jatkokehittämiseen ja sen ominaisuuksien parantamiselle. (8)

Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna Ukraina turvautuikin iskuissa syvälle Venäjän maaperällä Tupolev Tu-141 Striž ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokeista kehitettyihin itsemurhalennokkeihin. Joulukuun 5. 2022 Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (9) Ukrainan iskut kyseisiin lentotukikohtiin olivat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Ne nimittäin osoittivat sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ollut edes strategisten kohteiden ympärillä niin tehokas ja kattava mitä oli odotettu ja uskottu. Se oli läpäistävissä ikääntyneestä tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokilla. Todellisuus erosi siis merkittävästi venäläisten kauppamiesten myyntipuheista. Djagilevon ja Engels-2 lentotukikohtaan kohdistuneissa iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Vuosi sitten joulukuussa Tupolev Tu-141 Striž oli kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen kiinalaisvalmisteisten lennokkien ohella ainoa lennokki/ itsemurhalennokki, jolla Ukraina pystyi vaikuttamaan kohteisiin syvällä Venäjällä. Tämän vuoden puolella Ukrainassa on otettu käyttöön lukuisia lennokkeja/ hiipiviä asejärjestelmiä, joiden kantama on sadoista jopa yli tuhanteen kilometriin, ja joilla se myös on vaikuttanut kohteisiin Venäjän länsiosissa. Esim. 30. toukokuuta 2023 iskussa Moskovaan, Ukraina käytti samana vuonna palveluskäyttöön otettua Ukrjet UJ-22 -lennokkia, jota voidaan käyttää valvonta- ja tiedustelutehtävien ohella pelastustehtäviin ja ilmasta maahan operaatioihin. (10) Ukraina testasi kyseistä lennokkia jo helmikuussa 2023 operaatiossa, joka ulottui Moskovan alueelle. Tuolloin se kuitenkin menetti lennokin n. sadan kilometrin päässä Moskovasta teknisen vian tai vastaavan syyn tähden, (lennokkia ei pudotettu). (11) UJ-22 voidaan varustaa neljällä 82 mm kranaatinheittimen kranaatilla tai kuudella RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksella.

Ukraina on käyttänyt Moskovaan kohdistuneissa operaatioissaan myös Beaver-lennokkeja (ukr. Бобер), jonka suunnittelu ja valmistus lähti liikkeelle vuosi sitten, joulukuussa 2022 joukkorahoituksella. (12) Tämän vuoden toukokuussa Beaver oli jo otettu operatiiviseen käyttöön Ukrainan asevoimilla sekä Ukrainan puolustusministeriön alaisella sotilastiedusteluelimellä (HUR). UJ-22 rinnalla Beaver-lennokit osallistuivat Ukrainan lennokkioperaatioon Moskovan alueella 30. toukokuuta 2023. (13) Myöhemmin kesällä, heinäkuussa ja elokuussa Ukraina toteutti lukuisia lennokkioperaatioita Moskovan alueella ja aivan kaupungin ytimessä, osan iskuista kohdistuessa Moskovan kansainväliseen liikekeskukseen. (14)

Huomioitavaa on se, että näissäkin operaatioissa Ukrainan onnistui läpäistä ainakin osalla operaatioihin osallistuneista lennokeista Moskovan alueen monikerroksinen ilmapuolustus, saavuttaen kohteet Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen ja Moskovan messukeskuksen (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР) alueilla. Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City sijaitsee noin 4½ kilometriä Kremlistä länteen. Kiinnostavaa Ukrainan iskuissa on se, että se on onnistunut toistamaan ne senkin jälkeen, kun Venäjä ryhtyi vahvistamaan Moskovan alueen ilmapuolustusta viime vuonna. Sosiaalisessa mediassa Venäjän ilmatorjunnan epäonnistumisista onkin tullut toistuva pilailun kohde, ”What air defence is doing” (15) tavataan kysyä, kun Ukrainan laukaisemat lennokit tai ohjukset onnistuvat läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen. 

Ukraina on osoittanut kuluneiden sotavuosien aikana kykenevänsä vaikuttamaan syvälle Venäjälle. Toistaiseksi kyse on ollut yksittäisistä iskuista (tai lennokkioperaatioista) mutta Ukrainan johdon lausuntoja tulkitsemalla päättelen Ukrainan tällä hetkellä voimistavan kyvykkyyttään vaikuttaa lennokeilla ja erilaisilla hiipivillä asejärjestelmillä syvälle vihollisen maaperälle. Arvioisin, että alkaneen vuoden kuluessa tulemme näkemään enemmän ja entistä mittavampia operaatioita, joilla Ukraina iskee strategisiin kohteisiin Venäjällä. Tällaisten iskujen yksi tavoite voi olla saada Venäjä tekemään valintoja sen suhteen mihin sijoittaa voimakasta ilmatorjuntaa, mikä voi heikentää Venäjän ilmapuolustuskykyä toisaalla. Onko Moskovaa suojeltava mihin hintaan tahansa? Entäpä Vladimir Putinin palatseja Mustanmeren rannikolla? Sotšin lähistöllä sijaitsevan palatsin suojaksi on sijoitettu myös ilmatorjuntakalustoa, esim. Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän yksiköitä. (16)

Kirjoitussarjan toisessa osassa käyn läpi muutamia Ukrainan viime aikoina tekemiä lennokki- ja itsemurhalennokki-iskuja Venäjälle. Samalla esittelen myös joitain Ukrainan pitkän kantaman lennokkeja ja hiipiviä asejärjestelmiä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://www.janes.com/defence-news/news-detail/ukraine-reportedly-strikes-russian-airbase 

8. https://www.youtube.com/watch?v=3F9EpC5jGYM 

9. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

10. https://www.forbes.com/sites/davidhambling/2023/05/30/ukraine-has-a-growing-arsenal-of-drones-able-to-hit-moscow/?sh=25dbed4d40f6 

11. https://aviation-safety.net/wikibase/308809 

12. https://www.businessinsider.com/ukraine-using-exploding-beaver-drone-target-russia-one-big-weakness-2023-8?r=US&IR=T 

13. https://mil.in.ua/en/news/moscow-attack-new-details-revealed-on-uavs-used-in-incident/ 

14. https://twitter.com/sentdefender/status/1686203819825188864 

15. https://twitter.com/maximus76a/status/1739631397185224854 

16. https://www.thesun.co.uk/news/24716484/putin-assassination-fears-missiles-black-sea-mansion/ 

Taustatyössä hyödynnetty myös marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”.

#StandWithUkraine 

Ukrainan sota – lisää Ukrainan tuli-iskuja ja operaatioita vihollisen selustassa

 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 18. huhtikuuta 2022 taistelun Donbasista alkaneen, Venäjän aloittaessa operaation valmistelut tykistö- ja raketinheitinkeskityksellä useilla lohkoilla entisen Joint Forces Operation-alueella Ukrainan itäosissa. Venäjän oletettiin aloittavan operaationsa mittavalla epäsuoran tulen käytöllä, jota ilmavoimat tukisi ja vasta perinteisen neuvostotyylisen ”tulijyrän” jälkeen seuraisivat mekanisoidut joukot. Samaan aikaan kyseisen tulivalmistelun kanssa venäläiset aloittivat uuden offensiivin Mariupolin valtaamiseksi, offensiivin tarkoituksena oli valloittaa ne osat Mariupolin satamasta, joita alueella olevat ukrainalaisjoukot vielä puolustivat ja tuhota alueen puolustajat. Tähän päivään, 3. toukokuuta 2022, mennessä Venäjän ei ole onnistunut saavuttaa tavoitteitaan Mariupolissa kuten ei mittavammassa taistelussa Donbasin keski- ja pohjoisosissa – jos olemme tarkkoja, parin kolmen viimeisimmän vuorokauden kuluessa Ukrainan on onnistunut vapauttaa venäläismiehityksestä laajempia alueita, mitä Venäjä on oman operaationsa aikana kyennyt samassa ajassa valtaamaan.

Etenkin Harkivan (Harkova) alueella Ukrainan on onnistunut työntää Venäjän asevoimia ensinnä kohti maiden välistä rajaa ja samalla vapauttaa lukuisia taajamia ja kyliä, sekä edetä idässä Harkivan tasalla Siverskyi Donets joelle ja siellä aivan Staryi Saltivin kylän porteille. Harkivan alueella Ukrainan asevoimien eteneminen kohti pohjoista helpottaa jonkin verran alueen asukkaiden elämää Venäjän joutuessa vetämään tykistöään ja raketinheittimiään kauemmas kaupungista, mutta vain jonkin verran, Venäjän kyetessä tulittamaan aluetta myös omalta maaperältään raskaalla tykistöllä sekä raketinheittimillä. Merkittävämpänä näen Ukrainan asevoimien etenemisen kohti itää Siverskyi Donetsille saakka, sen myötä Venäjän huoltolinjat omalta maaperältä etelään Izjumin alueelle alkavat olla Ukrainan tykistön ulottuvilla. Ukrainan saadessa käyttöönsä tehokasta ja pidemmälle kantavaa tykistöä lännestä, Venäjän on entistä vaikeampi huoltaa joukkojaan Belgorodin ja Valiukin alueilta.

Jo ennen Venäjän offensiivin alkua Ukrainan asevoimien erikoisjoukkojen (eli SOF) onnistui iskeä Venäjän huoltolinjoihin, paikoin jopa hyvinkin kaukana rintamasta Venäjän puolella. Näin kävi varhain aamulla 12. huhtikuuta, jolloin Ukrainan SOF räjäytti Nezhegol joen ylittävän rautatiesillan Titovkan kylän kupeessa Belgorodin alueella. (1)

Samaan sarjaan kuului Ukrainan SOF:n suorittama, Borovan kylän pohjoispuolella sijainneen, maantiesillan räjäyttäminen ennen Venäjän odotettua offensiivia. Räjäyttäessään sillan, Ukrainan onnistui saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla, nimittäin samalla tuhoutui siltaa ylittänyt, useita ajoneuvoja sisältänyt, venäläisten huoltokolonna. Sillan tuhoutuminen räjähdyksessä katkaisi samalla yhden venäläisten pohjois-etelä-suuntaisista huoltoreiteistä alueella, jossa sota muutenkin on jo runnellut maanteitä ja rautateitä. Ukrainan onnistuneet iskut huoltoreittejä, siltoja sekä erilaisia varikkoja vastaan epäilemättä omalta osaltaan hidastavat Venäjän offensiivia. Iskut rautatiesiltoja vastaan pakottavat Venäjän siirtymään kumipyörille, mikä hidastaa huoltoa ja vie resursseja, joita tarvittaisi muualla rintamalla.

Ukrainan erikoisjoukkojen kuvaa Borovan pohjoispuolella räjäytetystä sillasta ja tuhotuista ajoneuvoista.

Venäjän huhtikuussa Donbasissa aloittaman laajan offensiivin alun jälkeen ukrainalaisten SOF kuin myös tykistö sekä lennokit ovat suorittaneet lukuisia menestyksekkäitä operaatioita venäläisten huoltolinjoja ja huolto- sekä ammusvarikoita että esikuntia vastaan. Julkaistuiden videoiden perusteella voidaan päätellä lukuisissa iskuissa ukrainalaisten turvautuneen eri yksiköiden yhteistyöhön, lennokkeja on käytetty iskujen ohella tulenosoitukseen ja -korjaamiseen, erikoisjoukot ovat maalanneet kohteita edelliselle jne.

Merkittävänä voidaan myös pitää Ukrainan asevoimien raketinheittimillä, huhtikuun lopulla, tekemää iskua Izjumin alueella sijainnutta Venäjän asevoimien esikuntaa vastaan. (2) Vahvistettujen tietojen mukaan iskussa menehtyi Venäjän maavoimien kenraalimajuri Andrei Simonov, vahvistamattomien tietojen mukaan esikunnassa oli raketinheitinkeskityksen aikana Venäjän asevoimien pääesikunnan komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov, joka olisi haavoittunut lievästi sirpaleesta ja siirretty tämän jälkeen Belgorodiin Venäjälle jatkohoitoon. Ukrainan suorittamassa tuli-iskussa menehtyi jopa kymmeniä upseereita, myös haavoittuneiden lukumäärä nousee suureksi.

Hämmentävällä tavalla Venäjän asevoimista löytyy edelleen yksiköitä, jotka jättävät kalustonsa hajauttamatta tai naamioimatta. Tällaisen piittaamattomuuden seurauksena venäläiset menettivät runsaasti kalustoa ja materiaalia ukrainalaistykistön iskiessä Irminon hiilikaivosalueella sijainneelle ammusvarikolle tykistöllä. Huhtikuun 27. päivä Ukrainan maavoimien 30. mekanisoituprikaati suoritti tuli-iskun tykistöllään kyseiselle ammusvarikolle, jonka alueella oli lennokin ohjaaman iskun hetkenä kolme BM-27 Uragan raketinheitintä (9P140) ja kaksi 9T452 BM-27 Uragan raketinheittimien latausajoneuvoa sekä muita kuorma-autoja. (3) Kyseinen ammusvarikko sijaitsi noin 15 kilometrin päässä Popasnan kaupungista, joka on edelleen osin Ukrainan hallinnassa eli se oli Ukrainan tykistön kantaman sisällä – niinpä naamioinnin tai hajauttamisen puute ei ole muuta kuin piittaamattomuutta tai välinpitämättömyyttä. 

Irminon ammusvarikko hetkeä ennen iskua.

Irminon lisäksi Ukraina on entistä enemmän kohdistanut iskuja Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin (tarkoitan nyt alueita, jotka olivat Venäjän kontrollissa ja ohjailussa vuodesta 2014 lähtien). Aivan jokaisen kohdalla tekijää ei voi yhtä suurella varmuudella todistaa kuten Irminossa saattoi tehdä, esim.  Kirovskyin kaupunginosassa Donetskissa sijaitsevalla polttoaine- ja öljyvarastolla tapahtui voimakas räjähdys, joka on seurausta todennäköisestä Ukrainan asevoimien vaikuttamisesta alueella. Polttoainevarasto sijaitsee lähellä rintamaa, helposti havaittavissa ilmasta, joten hyvin otollinen kohde epäsuoralle tulelle tai lennokilla/ nelikopterilla suoritetulle ilmaiskulle.

On enemmän kuin todennäköistä, että Ukraina on ulottanut lennokki-iskujaan ja mahdollisesti myös tykistöiskujaan syvemmälle Venäjän maaperälle. Belgorodin alueella räjähti 27. huhtikuuta ja 1. toukokuuta ammusvarikko tai -varasto; (4) Belgorodin alueesta luoteeseen, Kurskin alueella venäläinen ilmatorjunta on pudottanut ainakin yhden Bayraktar TB2 lennokin; ja vielä kauempana luoteessa Brjanskissa räjähti kahdella polttoainevarastolla lähes saman aikaisesti yöllä 25. huhtikuuta. Polttoainevarastoista toinen oli Rosneftin omistama, toinen vastaavasti Venäjän asevoimien käyttämä.

Kiinnostavaa Venäjän operaatiossa on se, ettei se ole näiden kahden operaatioviikon kuluessa saanut aikaan selkeää läpimurtoa. Sen on onnistunut edetä joitain kymmeniä kilometrejä Izjumin etelä- ja lounaispuolella, saavuttamatta ainoatakaan merkittävää kohdetta; Lymanin itäpuolella Venäjän on onnistunut edetä Yampilin ohi (alueella venäläisjoukot tavoittelevat Siverskyi Donetsin pohjoisrantaa); kauimpana idässä taisteluita käydään edelleen Popasnan itäosissa. Olettamus monilla oli varmasti toinen, että Venäjä pystyy keskittämään voimaa alueella riittävästi saavuttaakseen läpimurron. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, ettei Venäjä saavuta ratkaisevaa läpimurtoa – se voi hitaasti junnata eteenpäin muutaman kilometrin kaistaleita, mutta saavuttaako se tällä tavalla itselleen edullista ratkaisua? Tuskin, ainakaan kohtuullisessa ajassa.

Mikäli Ukrainan onnistuu iskeä Harkivan itäpuolella luode-kaakko-suuntaisesti, on hyvinkin mahdollista, että asetelma kääntyy päinvastaisesti ja Venäjä on se, jota uhkaa saarrostus ja mahdollinen mottitaistelu alueella. Tämän hetkisestä tilanteesta ja joukkojen toiminnasta tulee mieleen asetelma Kiovan alueella viikkoa paria ennen Venäjän vetäytymistä alueelta. Muistutan kuitenkin, että vielä on liian aikaista juhlia. Venäjällä on alueella runsaasti joukkoja, ja vaikka ne sotivat paljon odotettua kehnommin, niitä on lukumääräisesti sen verran paljon, että ilman joukkojen täydellistä taisteluhalun ja motivaation romahdusta, Ukrainalla on edessä vielä raskaita viikkoja torjuessaan Venäjän junnaavaa offensiivia.

Karttaan merkitty eräitä Ukrainan asevoimien operaatioita alueella, 4. toukokuuta 2022 mennessä.

Ukraina on toteuttanut vastaavia, menestyksekkäitä, operaatioita erikoisjoukoillaan myös etelässä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Alueella on suoritettu sen verran merkittäviä operaatioita ukrainalaisten toimesta, kuten rautatiesillan tuhoaminen Jakymivkan kylän eteläpuolella 27.-28.huhtikuuta, että operaatiot alueella ansaitsevat muutamaa riviä syvällisemmän tarkastelun, joten alueen operaatiot on syytä huomioida – muutamien muiden mainintojen ohella – erillisessä kirjoituksessa.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/DAlperovitch/status/1513790391082008580 

2. https://twitter.com/EuromaidanPress/status/1520356410562953216 

3. https://twitter.com/UAWeapons/status/1520042517382766592 

4. https://t.me/zhest_belgorod/11246 

Lähteinä käytetty myös liveuamap.com verkkosivua sekä @HN_Schlottman’in julkaisemaa karttaa sekä erilaisia tilannepäivityksiä alueelta.

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine 

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle

 

Palaan tämän kirjoituksen myötä droonien ja erilaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttöön Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Vuosi sitten lokakuussa kirjoitin laajahkon blogin ”droonisodasta” Itä-Ukrainassa,* jossa huomioni kohdistui erityisesti Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien yksiköiden, kuten kansalliskaartin ja rajajoukkojen sekä vapaaehtoisjoukkojen pudottamiin venäläisiin tiedustelulennokkeihin. Tarkastelun pääpainon ollessa Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden menettämissä tiedustelulennokeissa (ja muissa miehittämättömissä lentolaitteissa). Kyseistä blogia edeltävässä kirjoituksessani, samaisen vuoden toukokuussa, loin lyhyen katsauksen sodan osapuolten sekä ETYJ:n tapaan käyttää drooneja sekä muita miehittämättömiä lentolaitteita Ukrainan sodassa.**

Kirjoituksessani viittauksen omaisesti nostin esille sen seikan, jonka moni on jättänyt huomiotta (tai unohtanut), nimittäin, vaikka Syyriassa käynnissä oleva sota nostetaan usein esille Venäjän modernien asejärjestelmien testikenttänä, tuolloin jää (tai jätetään) huomiotta Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen ulottuen aina psykologiseen sodankäyntiin ja vaikuttamiseen.

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt 13. lokakuuta 2021 mennessä 139 tiedustelulennokkia ja nelikopteria. Todennäköisesti ensimmäisen tiedustelulennokkinsa Venäjä menetti toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, malli kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimien tiedustelulennokkeihin. (1) Ukrainan haltuun päätynyt, tuhoutunut tiedustelulennokki, kuului ensimmäisiin konkreettisiin todisteisiin siitä, että Venäjä osallistuu suoraan Ukrainan sotaan, ettei kyse ole pelkästä Itä-Ukrainaan toimitetusta ”kivääriavusta”.

Kyseisessä kirjoituksessa Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen käytössä oleva kalusto toimintatapoineen sai olemattoman huomion, jota edes joiltain osin pyrin korjaamaan tämän kirjoituksen myötä. Huomioidessamme kokonaisuuden, raflaavalle otsikolle on sijansa, nimittäin sodan alettua Ukrainan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Strizh (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3)

Sodan kuluessa Yhdysvallat on toimittanut Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei ymmärtääkseni täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa – sittemmin yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio ovat käynnistäneet mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Edellisiäkin merkittävämpänä muutoksena on pidettävä Ukrainan ja Turkin yhteistyötä, johon sisältyi ensimmäisessä vaiheessa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista, joilla voidaan myös operoida ilmasta maahan. (4) Tällä hetkellä Ukrainan ilmavoimilla on operatiivisessa käytössä kuusi Bayraktar TB2 lennokkia, ilmavoimien tilauskannan käsittäessä vielä 48 vastaavaa lennokkia. Viime kesäkuussa Ukrainan merivoimat sai ensimmäisen Bayraktar TB2 yksikön käyttöönsä, vuoden 2022 loppuun mennessä merivoimille pitäisi toimittaa vielä neljä lennokkia lisää.

Sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa. Tänä syksynä Ukrainan asevoimat sai turkkilaisen Bayraktar TB2 lennokin myötä käyttöönsä uuden elementin – kyvyn operoida ilmasta maahan. Aiemmin ilmasta maahan operaatioita ovat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla.

 

Bayraktar TB2 lennokki Donbasissa

Ukrainassa Bayraktar TB2 lennokilla operoivat tällä hetkellä maan ilmavoimat sekä merivoimat. Ilmavoimat on suorittanut lentoja maan lounaisosissa ja Mustanmeren yllä (Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsipuolella) noin puolen vuoden ajan ennen operointia Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Merivoimille ensimmäinen Bayraktar TB2 lennokki luovutettiin aiemmin tänä vuonna.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla aiemmin tänä vuonna. (5) Lokakuun 26. päivä siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6) Hranitnen kylään ja sen ympäristöön kohdistunut tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys vaurioitti ja tuhosi siviilirakennuksia sen ohella, että iskussa kaatui yksi Ukrainan asevoimien sotilas, 93. mekanisoidun jalkaväkiprikaatin vahvuuteen kuulunut, ylikersantti Georgi Halikov sekä haavoittui yksi Ukrainan asevoimien sotilas. (7)

D-30 Ljaguška kanuunahaupitsi hetkeä ennen iskua, kuvakaappaus Roman Donikin julkaisemalta videolta.

Alue, jolle Ukraina teki ensimmäisen ilmaiskun Bayraktar TB2 lennokilla.

Kokonaiskuva rintamalohkosta.

Ilmaiskussa Bayraktar TB2 lennokista ammuttiin 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsiin Roketsanin MAM eli Mini Akıllı Mühimmat (engl. Smart Micro Munition) laserohjatun ammuksen versio MAM-C. Kyseessä on pienikokoinen laserohjattu ammus, jonka kantama on 8 km ja kokonaispaino 6,5 kg. Tietojeni mukaan kyseiseen versioon päädyttiin, jotta minimoitaisi mahdollisten oheistappioiden (=siviiliuhrit) määrä. Mieleeni nousee myös ajatus viestin välittämisestä viholliselle – Bayraktarien myötä sodankäynti saa uuden elementin.

Aiemmin sotavuosina ilmaiskuja lennokeilla ja nelikoptereilla ovat suorittaneet Venäjän johtamiin joukkoihin kuuluvat yksilöt. Merkittävin osa iskuista on suoritettu kustomoiduilla kiinalaisvalmisteisilla DJI Phantom 4 nelikoptereilla, kohteiden vaihdellessa sotilaskohteista siviilikohteisiin. Kohteiden joukossa on myös ollut Ukrainan asevoimien kenttälääkintäyksiköitä. (8) Kyseinen DJI Phantom 4  nelikopteri voidaan varustaa esim. yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla tai vaihtoehtoisesti käsikranaateilla. Havaintojen mukaan yksittäisiä kertoja tällaisiin nelikoptereihin on kiinnitetty räjähdepanos, jolloin nelikopteri toimii eräänlaisena ”vaanivana aseena” (loitering munition).  Aseistetulla nelikopterilla hyökätään tavanomaisesti pehmeitä maaleja tai kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Huomionarvoista on se, että nämä iskut harvemmin ovat ylittäneet uutiskynnystä, toisin kuin Ukrainan itsepuolustuksellinen operaatio, jonka jälkeen saksalaisdiplomaatti esitti Ukrainalle huolestumisensa sodan eskaloimisesta – huolta ei kuitenkaan herättänyt siviilikohteisiinkin kohdistettu venäläisjoukkojen tykistökeskitys. (9)

Edellisten lisäksi on enemmän kuin todennäköistä, että yksittäiset Venäjän varustamat sabotaasiryhmät iskivät Ukrainan asevoimien ammusvarastoja ja -varikkoja vastaan sodan alkupuolella joko kustomoiduilla nelikoptereilla tai jollain muilla (tunnistamattomilla) miehittämättömillä ilma-aluksilla.

”On a number of occasions, starting in October 2015, incendiary drone attacks have been identified as taking place against Ukrainian arms depots as a component of Russian linked antimateriel operations” (tohtori Robert J. Bunker, U.S. Army War College). (10)

Näissä tapauksissa lennokki tai nelikopteri on todennäköisimmin varustettu ZMG-1 termiittikranaatilla/ -kranaateilla, jollaisen ukrainalaissotilaat löysivät joulukuussa 2015 tapahtuneen ammusvarikon räjäytysyrityksen jälkeen. Tuolloin ammusvaraston alueelle pudotettiin yhteensä 14 kranaattia, jotka sytyttivät yksittäisiä paloja mutta eivät saaneet aikaan mittavaa räjähdystä.

* * *

Bayraktar TB2 lennokin käyttö ilmasta maahan operaatioihin muuttaa asetelmaa sotatoimialueella. Ukrainan sotilasoperaation (Joint Forces Operation) komentajan kenraaliluutnantti Sergei Naevin mukaan maa valmistautuu seuraaviin ilmasta maahan operaatioihin vihollista vastaan, samalla Ukraina on ilmaissut halukkuuden ryhtyä valmistamaan paikallisesti Bayraktar TB2 lennokkeja. Tuotantolaitoksia ei tietenkään hetkessä rakenneta, vaikka hyödynnettäisi jo maassa olevaa ilmailutuotantoa, mutta sodan pitkittyessä tällainen järjestely epäilemättä hyödyttäisi Ukrainaa mahdollistaen laajemman lennokkien operatiivisen käytön vihollista vastaan reilut 350 kilometriä pitkällä rintamalla.

Marko

Lähteet:

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/ 

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://novynarnia.com/2021/11/01/zagybli-zhovtnia-2021/ 

8. https://www.pravda.com.ua/news/2020/03/9/7242985/ 

9. http://euromaidanpress.com/2021/10/28/berlin-concerned-by-ukraine-using-bayraktar-drone-but-not-by-russian-separatist-side-using-banned-weapons/ 

10. https://www.rferl.org/a/ukraine-exploding-munitions-security-concerns-russia/28777991.html 

Kirjoituksessa hyödynnetty myös Roman Donikin, Informnapalmin ja Novynarnian toimittamaa aineistoa sekä liveuamap.com ja Google Earth-sivuja.

*: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja.

**: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa.