Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, I OSA

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokkien ja hiipivien asejärjestelmiä sekä yksinkertaisten nelikoptereiden rooli on ensiarvoisen tärkeä. Esimerkkinä voimme poimia Dneprin vasemmanrannan ja siellä sijaitsevat Ukrainan sillanpääasemat, sen ohella, että lennokit toimivat puolustajien silminä ne ovat tehokas ja tarvittaessa ulottuvakin panssarivaunujen ja muiden asejärjestelmien torjuntaan käytetty ase. Alueella lennokeilla on muutakin käyttöä kuin toimia Ukrainan asevoimien silminä (tiedustelu ja tulenosoitus) sekä aselavetteina. Drooneja on käytetty myös huoltoon, venäläisten räjäyttäessä kesällä Nova Kah’ovkan padon, ukrainalaiset toimittivat erilaisilla nelikoptereilla apua tulvan alle jääneille siviileille. (1)

Ukrainan asevoimat valmistelee Tupolev Tu-141 Striž-lennokin laukaisua. Modifioidulla Tu-141-lennokilla Ukraina suoritti ensimmäiset iskut syvälle Venäjälle.

Kirjoitukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda katsausta lennokkien ja nelikoptereiden käyttöön rintamalla vaan kirjoitus saa toimia ennemminkin yleisluontoisena katsauksena Ukrainan lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä suorittamiin operaatioihin Venäjän alueella. Ennen tätä, suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan alettua Ukrainassa keväällä 2014, maan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja, joten  sodan Itä-Ukrainassa alettua maan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, aika oli jo tuolloin ajanut kummankin tiedustelulennokin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Tälle vuosituhannelle Ukraina astui lopulta ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa, yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (4) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja. Tällä hetkellä niitä arvioidaan olevan operatiivisessa käytössä Ukrainalla yli 30 kappaletta.

Keväällä 2014 alkaneen sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa, Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 kuluessa. Tätä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Ukrainalla vastaavat olivat olleet ennen TB2 lennokkia joko piirustuspöydällä tai testivaiheessa. Lennokkien käytölle Donbasissa asetettiin rajoituksia myös sopimuksissa, Venäjä sen proxy-joukkoineen ei tosin näistä(kään) sopimuksista piitannut.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (5) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6)

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän maaperälle

Ukraina on saanut Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana länsimailta kaukovaikutteisia asejärjestelmiä, kuten Storm Shadow/ SCALP-risteilyohjuksia Iso-Britanniasta ja Raskasta sekä vähäisen määrän MGM-140 ATACMS taktisia tykistöohjuksia Yhdysvalloista. Aseita toimittaneet länsimaat ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia luovuttamiensa asejärjestelmien käytölle, Ukraina ei esimerkiksi saa vaikuttaa niillä kohteisiin, jotka sijaitsevat Venäjän maaperällä. Ei edes sellaisiin, joista Venäjä suorittaa iskuja Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin, jotka lähes aina ovat siviilikohteita. Nämä rajoitteet ovat pakottaneet Ukrainaa kehittämään Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen omaa kaukovaikutuskykyään, joka koostui suurhyökkäyksen alkaessa lyhyen kantaman ballistisista OTR-21 Totška-U eli 9K79-ohjuksista, joilla Ukraina on myös tehnyt yksittäisiä iskuja Venäjän maaperälle. (7) Ukrainan ilmavoimilla ei ollut Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheessa sellaista ilmasta maahan aseistusta, joilla vaikuttaa syvälle Venäjän alueelle; tuolloin ilmatila ei myöskään ollut Ukrainan hallinnassa, jotta se edes olisi voinut operoida syvällä vihollisen alueilla.

Venäjän hyökkäyssodan kesto on paljastanut sen ilmapuolustuksen puutteita, joita hyödyntäen Ukrainan ilmavoimat on myös kyennyt yksittäisiin lentokoneilla suoritettuihin operaatioihin vihollisen hallitsemassa/ kontrolloimassa ilmatilassa, esim. Käärmesaaren taistelussa nähtiin tällaisia ilmaoperaatioita. Sen sijaan Venäjän alueille kohdistuneissa Ukrainan ilmaoperaatioissa erilaiset lennokit ja hiipivät asejärjestelmät ovat kantaneet 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän suurhyökkäyksen alkukuukausista lähtien päävastuun, joten niinpä tässä kirjoituksessa huomioni kohdistuu niihin.

Erilaisilla kehityspajoilla ja asevoimien yhteistyökumppaneilla oli käynnissä jo ennen 24. helmikuuta 2022 erilaisia kehitysohjelmia lennokkien valmistamiseksi, osalla näiden projektien lennokeista oli myös rajallinen ilmasta maahan operoinnin kyky, joten Ukrainassa oli jo luotu perustaa, jolta ponnistaa eteenpäin. Eräs tällaisista lennokeista on UA Dynamicsin kehittämä Punisher-lennokki (ukr. Каратель), jonka kehitystyö alkoi vuonna 2016 ja joka oli otettu palveluskäyttöön Ukrainan asevoimille ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Kyseisen lennokin lentoaika on 90 minuuttia ja kantama maa-asemasta 45 kilometriä, se voidaan varustaa max. 2 kilon pudotettavalla UB-75 räjähteellä. Kyseisten lennokkien kantama riitti operointiin rintaman tuntumassa Itä-Ukrainassa, niillä ei kuitenkaan ollut (ainakaan tuolloin) riittävää kantamaa operointiin syvällä Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Hromadsken haastattelussa (syksyllä 2022) Punisher-lennokin kehittäjä Maksim Subotin mainitsi tarpeen lennokin jatkokehittämiseen ja sen ominaisuuksien parantamiselle. (8)

Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna Ukraina turvautuikin iskuissa syvälle Venäjän maaperällä Tupolev Tu-141 Striž ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokeista kehitettyihin itsemurhalennokkeihin. Joulukuun 5. 2022 Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (9) Ukrainan iskut kyseisiin lentotukikohtiin olivat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Ne nimittäin osoittivat sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ollut edes strategisten kohteiden ympärillä niin tehokas ja kattava mitä oli odotettu ja uskottu. Se oli läpäistävissä ikääntyneestä tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokilla. Todellisuus erosi siis merkittävästi venäläisten kauppamiesten myyntipuheista. Djagilevon ja Engels-2 lentotukikohtaan kohdistuneissa iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Vuosi sitten joulukuussa Tupolev Tu-141 Striž oli kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen kiinalaisvalmisteisten lennokkien ohella ainoa lennokki/ itsemurhalennokki, jolla Ukraina pystyi vaikuttamaan kohteisiin syvällä Venäjällä. Tämän vuoden puolella Ukrainassa on otettu käyttöön lukuisia lennokkeja/ hiipiviä asejärjestelmiä, joiden kantama on sadoista jopa yli tuhanteen kilometriin, ja joilla se myös on vaikuttanut kohteisiin Venäjän länsiosissa. Esim. 30. toukokuuta 2023 iskussa Moskovaan, Ukraina käytti samana vuonna palveluskäyttöön otettua Ukrjet UJ-22 -lennokkia, jota voidaan käyttää valvonta- ja tiedustelutehtävien ohella pelastustehtäviin ja ilmasta maahan operaatioihin. (10) Ukraina testasi kyseistä lennokkia jo helmikuussa 2023 operaatiossa, joka ulottui Moskovan alueelle. Tuolloin se kuitenkin menetti lennokin n. sadan kilometrin päässä Moskovasta teknisen vian tai vastaavan syyn tähden, (lennokkia ei pudotettu). (11) UJ-22 voidaan varustaa neljällä 82 mm kranaatinheittimen kranaatilla tai kuudella RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksella.

Ukraina on käyttänyt Moskovaan kohdistuneissa operaatioissaan myös Beaver-lennokkeja (ukr. Бобер), jonka suunnittelu ja valmistus lähti liikkeelle vuosi sitten, joulukuussa 2022 joukkorahoituksella. (12) Tämän vuoden toukokuussa Beaver oli jo otettu operatiiviseen käyttöön Ukrainan asevoimilla sekä Ukrainan puolustusministeriön alaisella sotilastiedusteluelimellä (HUR). UJ-22 rinnalla Beaver-lennokit osallistuivat Ukrainan lennokkioperaatioon Moskovan alueella 30. toukokuuta 2023. (13) Myöhemmin kesällä, heinäkuussa ja elokuussa Ukraina toteutti lukuisia lennokkioperaatioita Moskovan alueella ja aivan kaupungin ytimessä, osan iskuista kohdistuessa Moskovan kansainväliseen liikekeskukseen. (14)

Huomioitavaa on se, että näissäkin operaatioissa Ukrainan onnistui läpäistä ainakin osalla operaatioihin osallistuneista lennokeista Moskovan alueen monikerroksinen ilmapuolustus, saavuttaen kohteet Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen ja Moskovan messukeskuksen (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР) alueilla. Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City sijaitsee noin 4½ kilometriä Kremlistä länteen. Kiinnostavaa Ukrainan iskuissa on se, että se on onnistunut toistamaan ne senkin jälkeen, kun Venäjä ryhtyi vahvistamaan Moskovan alueen ilmapuolustusta viime vuonna. Sosiaalisessa mediassa Venäjän ilmatorjunnan epäonnistumisista onkin tullut toistuva pilailun kohde, ”What air defence is doing” (15) tavataan kysyä, kun Ukrainan laukaisemat lennokit tai ohjukset onnistuvat läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen. 

Ukraina on osoittanut kuluneiden sotavuosien aikana kykenevänsä vaikuttamaan syvälle Venäjälle. Toistaiseksi kyse on ollut yksittäisistä iskuista (tai lennokkioperaatioista) mutta Ukrainan johdon lausuntoja tulkitsemalla päättelen Ukrainan tällä hetkellä voimistavan kyvykkyyttään vaikuttaa lennokeilla ja erilaisilla hiipivillä asejärjestelmillä syvälle vihollisen maaperälle. Arvioisin, että alkaneen vuoden kuluessa tulemme näkemään enemmän ja entistä mittavampia operaatioita, joilla Ukraina iskee strategisiin kohteisiin Venäjällä. Tällaisten iskujen yksi tavoite voi olla saada Venäjä tekemään valintoja sen suhteen mihin sijoittaa voimakasta ilmatorjuntaa, mikä voi heikentää Venäjän ilmapuolustuskykyä toisaalla. Onko Moskovaa suojeltava mihin hintaan tahansa? Entäpä Vladimir Putinin palatseja Mustanmeren rannikolla? Sotšin lähistöllä sijaitsevan palatsin suojaksi on sijoitettu myös ilmatorjuntakalustoa, esim. Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän yksiköitä. (16)

Kirjoitussarjan toisessa osassa käyn läpi muutamia Ukrainan viime aikoina tekemiä lennokki- ja itsemurhalennokki-iskuja Venäjälle. Samalla esittelen myös joitain Ukrainan pitkän kantaman lennokkeja ja hiipiviä asejärjestelmiä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://www.janes.com/defence-news/news-detail/ukraine-reportedly-strikes-russian-airbase 

8. https://www.youtube.com/watch?v=3F9EpC5jGYM 

9. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

10. https://www.forbes.com/sites/davidhambling/2023/05/30/ukraine-has-a-growing-arsenal-of-drones-able-to-hit-moscow/?sh=25dbed4d40f6 

11. https://aviation-safety.net/wikibase/308809 

12. https://www.businessinsider.com/ukraine-using-exploding-beaver-drone-target-russia-one-big-weakness-2023-8?r=US&IR=T 

13. https://mil.in.ua/en/news/moscow-attack-new-details-revealed-on-uavs-used-in-incident/ 

14. https://twitter.com/sentdefender/status/1686203819825188864 

15. https://twitter.com/maximus76a/status/1739631397185224854 

16. https://www.thesun.co.uk/news/24716484/putin-assassination-fears-missiles-black-sea-mansion/ 

Taustatyössä hyödynnetty myös marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”.

#StandWithUkraine