Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

 

modernin ajan nälkään tappamista

Meidän ei pidä olla vaiti venäläisten murhatessa miehitetyn Oleškyn viimeisiä elossa olevia asukkaita hitaasti nälkään. Venäjän asevoimat eteni Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevan Oleškyn pikkukaupungin tuntumaan suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Kyseisestä päivästä lähtien vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva kaupunki on ollut ensin miehitysjoukkojen piirittämä ja tämän jälkeen miehitysjoukkojen hallinnassa, kunnes nyt kaupunki ympäristöineen – tai se mitä siitä on jäljellä – on miehitysjoukkojen muusta maailmasta eristämä.

Venäläisten miehittämä Olešky, tuhansien ihmisten koti. Kuva via Dmytro Lubinets.

Taustaa: Venäjän suurhyökkäys alkaa

Venäjän hyökkäyskärjet etenivät varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 miehitetyltä Krimin niemimaalta Perekopin kannasta myöten luoteeseen kohti Dnepriä ja Hersonia, jo aamun varhaisina tunteina Tšaplynkan asukkaat raportoivat venäläiskolonnan etenevän kohti Nova Kah’ovkaa pohjoisessa. Aamupäivän kuluessa venäläisten hyökkäyskärki eteni Nova Kah’ovkaan, samoihin aikoihin venäläiset tekivät maahanlaskun Dneprin etelärannalle Antonivkan maantiesillan ja rautatiesillan tuntumaan. Ukrainan maavoimien 59. prikaatin sotilaita jäi erityksiin Oleškyn ja Dneprin välille – myöhemmin suurin osa prikaatista vetäytyi alueelta Dneprin pohjoiselle rannalle, joka oli vielä tuolloin Ukrainan kontrollissa.

Krimin niemimaalta etenemään lähteneet Venäjän maavoimien yksiköt saavuttivat Oleškyn suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, 24. helmikuuta 2022. (1) Useissa Venäjän kevättalvella 2022 miehittämissä kylissä ja kaupungeissa asukkaat protestoivat miehitystä vastaan mielenilmauksin. Oleškyssä järjestettiin ”Olešky on Ukrainaa!”-mielenosoitus maaliskuun 8. päivä (urk. «Олешки — це Україна!»). (2)

Venäjän suurhyökkäystä seurannut kevät ja kesä etenivät useimmissa hyökkäysvaiheessa miehitetyissä asutuskeskuksissa samoissa merkeissä. Venäjän asevoimien sekä turvallisuuskoneiston ote miehitetyistä alueista tiukkeni kevään ja kesän myötä joukkojen saatua hallintaansa eristäytyneimmätkin kyläyhteisöt: asukkaiden liikkumista ryhdyttiin rajoittamaan, venäläiset pyrkivät hyödyntämään ilmiantajia ja kollaboraattoreita tiukentaakseen kuristusotetta alueista, erilaisen väkivallan uhka lisääntyi kaiken aikaa – etenkin naiset ryhtyivät välttelemään liikkumista yksin hämärän aikaan.  

 

Humanitaarisen katastrofin ensiaskeleet

Oleškyssä tapahtumat etenivät Venäjän suurhyökkäystä seuranneina viikkoina ja kuukausina samalla tapaa, kuin kymmenissä muissakin saman kohtalon kokeneissa kylissä ja kaupungeissa. Kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema heikkeni merkittävästi tammikuussa 2023, jolloin miehityshallinnon ylläpitämä ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla eli etelärannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi. Määräys koski myös Oleškyn kaupunginsairaalaa. Venäjä ja sen nukkehallinnot turvautuivat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla alueiden venäläistämisprojektissa jo ennen suurhyökkäyksen alkua vastaaviin toimiin yrittäessään taivuttaa asukkaita ottamaan vastaan Venäjän passin. Kyseisillä alueilla sairaaloiden konkreettisen sulkemisen sijaan lääkäriin pääsyä tai lääkkeiden saantia vaikeutettiin kaikilta heiltä, jotka eivät ottaneet Venäjän passia (tai ennen vuotta 2020 ”kansantasavaltojen” passia, jonka jälkeen Venäjä painosti alueen asukkaita aiempaa enemmän ottamaan Venäjän passin).

Kesäkuun 6. 2023 katastrofi iski toden teolla Dneprin alavalle etelärannalle venäläisten räjäytettyä Kah’ovkan vesivoimalan padon. Räjäytystä seuraavina päivinä tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle Dneprin eteläisellä rannalla, myös Oleškyssä. Miehittäjä esti tuolloin alueelta voimakeinoin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin. Tuolloin venäläiset ja heidän kanssaan työskennelleet kollaboraattorit ampuivat tulva-alueelta evakuoituvia siviilejä. Venäläiset eivät myöskään keränneet ruumiita pois, mikä lisäsi tautiriskiä alueella merkittävästi. Dneprin vastarannalta ukrainalaiset koettivat toimittaa nelikoptereilla apua eristyksiin jääneille siviileille. Sen sijaan siviileiden evakuoiminen Dneprin vastarannalle oli käytännössä mahdotonta venäläisten tuli-iskujen takia. Venäläisten tuli-iskut kohdistuivat myös Ukrainan kontrolloimalle Dneprin pohjoisrannalle, kohteena noina kriittisinä päivinä ja viikkoina olivat ukrainalainen palo- ja pelastushenkilöstö sekä siviileiden evakuointiin osallistuneet tahot. (3)

Miehittäjän edustajien mukaan silloisissa tapahtumissa kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjäyttämisen ja sitä seuranneen tulvan sekä miehittäjän harjoittaman väkivallan ja rikollisten toimien seurauksena kuoli satoja siviilejä. (4)

Hitaasti monet Dneprin etelärannan asutuskeskukset muuttuivat ”elävältä kuolleiksi”. Niissä asuu ihmisiä mutta todellista elämää ei juurikaan ollut venäläisten eristäessä kaupunkeja toisistaan ja kutsuessa osaa niistä ”harjoitusalueikseen” – mikä käytännössä tarkoitti sitä, että rakennuksista ja niissä elävistä ihmisistä lemmikkeineen ja kotieläimineen tuli näiden venäläisten eläviä maaleja, joita murhata ja metsästää. Sähkönjakelu keskeytyi Oleškyssä vuoden 2023 lopulla sotatoimien vaurioittaessa kriittistä infrastruktuuria, kaasunjakelu kaupunkiin päättyi puoltatoista vuotta myöhemmin keväällä 2025 kaasuinfran hajottua. (5)

 

”Ihmissafarista” nälällä tappamiseen

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”ihmissafarista” (engl. Human Safari) alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin lukuisiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. Venäläiset harjoittavat ”ihmissafaria” Dneprin molemmin puolin, joen eteläisellä rannalla muun muassa Oleškystä ympäristöineen muodostui venäläisten ”harjoitusalue”. Ulkona liikkuvat ihmiset lapsista vanhuksiin muuttuivat elävistä olennoista ”maalitauluiksi”, joita metsästää ja murhata rangaistuksetta. Samalla liikkuminen kaupunkiin ja kaupungista pois muuttui vieläkin vaarallisemmaksi, jokainen tiellä tai maastossa liikkuva oli venäläisille droonipiloteille ”maalitaulu” – kohde, jonka sai tappaa. Venäläisten julma taktiikka on myös ”metsästää” ihmisiä, jotka yrittävät pelastaa aiemmissa iskuissa vammautuneita, niinpä drooni-iskun kohteeksi joutuminen päiväsaikaan tietää usein hidasta kuolemaa.

Viime vuoden lopulta lähtien Olešky on ollut ulkomaailmasta eristetty, juuri kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tämän vuoden tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole onnistuttu tuomaan merkittäviä määriä ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja, (6) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (7) Ennen suurhyökkäyksen alkua Oleškyssa oli noin 25 000 asukasta. Tänään venäläisten raunioittamassa kaupungissa asuu korkeintaan pari-kolme tuhatta ihmistä – joukossa satoja lapsia: antaa niiden kuolla siellä, venäläiset sanovat. 

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškyyn tuoneen siviilin.

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportit välittävät vastaavaa viestiä  Oleškyn epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään kunnon mahdollisuutta lähteä kaupungista. (8) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystaniin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki matka on pidempi ja raskaampi. (9) Toisaalta pakeneminen Oleškystä Hola Prystaniin ei välttämättä enää ole vaihtoehto monellekaan, kaupunki on nimittäin kokemassa Oleškyn kohtalon miehittäjän käsissä: terveydenhuolto on romahtanut, sähköä eikä juoksevaa vettä enää ole, ruokaa kaupunkiin saadaan satunnaisesti. Ja aivan kuten Oleškyssä, kukaan ei ole enää hautaamassa kuolleita. (10)

Oleškystä tavoitettujen asukkaiden mukaan paetakseen nyt kaupungista on matkattava kymmeniä kilometrejä kävellen tai pyöräillen Tarasivkaan, josta matkaa voi jatkaa linja-autolla. Mutta tämäkin tie on miinoitettu ja vaarallinen kulkea. (11) Ja jokainen lähtijä, jolla on omaisia alueella, joutuu päätöstä tehdessään käymään oman moraalisen paininsa sen suhteen hylätäkö läheisensä vai yrittää paeta heidän kanssa. Kuten eräs haastateltu totesi: ”jos sinulla on haavoittunut äiti sairaalassa ja hän tarvitsee ruokaa, lähdetkö vai palaatko takaisin tähän helvettiin tuomaan hänelle ruokaa”. (12) Kansainväliset organisaatiot ovat valmiit toimittamaan hätäapua kaupunkiin ja evakuoimaan hoitoa tarvitsevat asukkaat – ongelmana on Venäjä, joka ei lupaa taata organisaatioiden turvallisuutta alueella.

Tämä tapahtuu silmiemme edessä Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla, kokonaisia yhteisöjä tapetaan hitaasti nälkään ja lääkkeiden puutteeseen, meidän ollessa hiljaa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://web.archive.org/web/20220224160223/https:/censor.net/ua/video_news/3318824/prosuvannya_rosiyiskyh_tankiv_po_oleshkah_video

2. https://glavcom.ua/video/oleshki-ce-ukrajina-zhiteli-hersonshchini-viyshli-na-miting-proti-okupaciji-video-827876.html

3. https://www.politico.eu/article/russians-shooting-at-rescuers-in-flooded-areas-zelenskyy-tells-politico/

4. https://nv.ua/ukr/ukraine/events/oleshki-hersonska-oblast-500-lyudey-mogli-zaginuti-pislya-pidrivu-kahovskoji-ges-50332977.html

5. https://www.meidasplus.com/p/besieged-oleshki-humanitarian-collapse

6. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

7. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

8. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

9. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

10. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

11. https://gordonua.com/section-war/news-maksymum-korzhyk-iz-vody-ta-boroshna-zhyteli-okupovanykh-oleshak-rozpovily-yak-holoduyut-18-09-2026.html

12. https://gordonua.com/section-war/news-maksymum-korzhyk-iz-vody-ta-boroshna-zhyteli-okupovanykh-oleshak-rozpovily-yak-holoduyut-18-09-2026.html

Ihmissafarista enemmän Kherson: Human Safari -verkkosivulla.

Kuvan keskellä sodan runtelema Oleškyn erityistä tukea tarvitsevien lasten oppilaitos nro. 4. 

#HumanSafari 

Venäjän massiivisin ohjus- ja lennokki-isku Ukrainaan helmikuussa 2022 alkaneen laajamittaisen hyökkäyssodan aikana

 

Viime viikolla Venäjä uhkasi iskeä massiivisesti Ukrainaan, jollei Ukraina salli järjestettävän paraatia Moskovassa voitonpäivänä, 9. toukokuuta. Ukraina suostui Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin junailemaan kolmen päivän tulitaukoon (9.–11. toukokuuta 2026), (1) eikä iskenyt laajamittaisesti Venäjälle tulitauon kuluessa. Ei vaikka sovittu tulitauko rikkoutui 9. toukokuuta vastaisena yönä venäläisten tulittaessa rintamalinjan tuntumassa ja maiden välisellä rajaseudulla sijainneita ukrainalaiskaupunkeja ja kyliä. Toukokuun 9. päättyneen tulitauon jälkeen jännitys Ukrainassa alkoi nousta Venäjän ryhtyessä valmistelemaan Kaukotoimintailmavoimien kalustoa tulevaan pommituslentoon, valmistelun aloittaminen indikoi sitä, että laajamittainen ohjushyökkäys on edessä tulevina päivinä.

Ukrainan viimekesäisen Operaatio Hämähäkinverkon jälkeen Venäjä veti Kaukotoimintailmavoimien kalustoa entistä kauemmas Ukrainasta. Osa kalustosta sijoitettiin yli 6000 kilometrin päähän Ukrainasta, Ukrainkan lentotukikohtaan Amurin alueelle Venäjällä, josta ne siirretään lähemmäs Ukrainaa, esim. Engels-2 lentotukikohtaan Saratovin lähellä tai Olenjan lentotukikohtaan Kuolan niemimaalla vasta operaation valmisteluvaiheessa (tavallisesti 2–3 vuorokautta ennen operaatiota).

 

Venäjän massiivinen lennokki- ja ohjushyökkäys Ukrainaan 13.–14. toukokuuta 2026

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi keskiviikon vastaisen yön ja keskiviikkopäivän (13. toukokuuta 2026) aikana yli 892 erilaista lennokkia kohteisiin Ukrainassa. (2) Venäjän iskut One Way Attack-lennokeilla eli OWA-lennokeilla kohdistuvat käytännössä kaikkialle Ukrainaan. Ukrainan ilmavoimien mukaan hyökkäyksen painopistealue oli Puolaan rajoittuva läntinen Ukraina: Rivnen, Volynin ja Lvivin alueet sekä Karpaattien alue, käsittäen Taka-Karpatian eli Zakarpattian, Ivano-Frankivskin sekä Tšernivtsin alueet.

Venäjän operaation toinen painopiste oli vaikuttaa Ukrainan rataverkkoon ja rautatiekalustoon. Se iski keskiviikkona yli kahteenkymmeneen kohteeseen Ukrainan rautatieverkossa, kohteisiin kuuluivat varikot, rataverkon sähkönsiirtoasemat, sillat ja junakalusto jne. Kovelissa, Volynin alueella (noin 60 kilometriä Ukrainan ja Puolan rajalta) Venäjä iski rautatieaseman ympäristöön yhdellä tai useammalla OWA-lennokilla. Ukrainan kansallisen rautatieyhtiö Ukrzaliznytsian mukaan keskiviikkoisissa iskuissa kuoli kaksi työntekijää ja loukkaantui kaksi työntekijää. (3)

Venäjän Ukrainaan kohdistuneessa ilmaoperaatiossa menehtyi keskiviikkona 13. toukokuuta 2026 ainakin kuusi siviiliä, eriasteisesti loukkaantui yli kaksikymmentä siviiliä. Poikkeuksellista operaatiossa oli käytettyjen OWA-lennokkien lukumäärän ohella se, että Venäjä reititti osan lennokeista lentämään Moldovan ilmatilan kautta, poikki maan etelästä pohjoiseen jopa satojen kilometrien matkan. Havaintoja Venäjän laukaisemista Shahed-tyyppisistä OWA-lennokeista tehtiin useilla paikkakunnilla. Yksi sellainen kuvattiin lentämässä Bălťin kaupungin yllä kohti pohjoista, 55 kilometriä Ukrainan ja Moldovan välisestä rajasta. (4) Moldovan puolustusministeriö on vahvistanut tapahtuneen. Venäjä on aiemminkin reitittänyt OWA-lennokkejaan lentämään Moldovan ilmatilan kautta, keskiviikosta teki poikkeuksellisen lentomatka sekä ajankohta – päiväsaika.

Ukrainan puolustusministeriön neuvonantajana toimiva henkilö arvioi keskiviikkoiltana Venäjän jatkavan yöllä aloittamaansa laajaa lennokkihyökkäystä massiivisilla ohjusiskuilla ja uusilla OWA-lennokki-iskuilla keskiviikon ja torstain välisenä yönä, jatkaen operaatiota torstai päivään saakka. (5) Valitettavasti esitetty arvio osui oikeaan, Venäjä jatkoi rajuja iskujaan Ukrainaan keskiviikon ja torstain vastaisena yönä, jatkaen iskujaan torstaiaamupäivän ajan.

Toisin kuin keskiviikkona, torstain operaation kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa OWA-lennokkien ohella kymmenittäin erilaisia ohjuksia. Venäjän kaukotoimintailmavoimien strategisista pommikoneista laukaistiin Ukrainaan 35 kappaletta H-101 risteilyohjuksia ja MiG-31K torjuntahävittäjistä 3 hypersoonista H-47M2 Kinžal -ohjusta. Lisäksi Venäjä laukaisi 18 ballistista Iskander-M ohjusta ja 675 erilaista OWA-lennokkia, joista valtaosa oli Shahed-tyyppisiä OWA-lennokkeja. (6) Venäjän laukaisemista ohjuksista valtaosa oli kohdistettu Kiovaan ja Kiovan alueelle – risteilyohjuksia oli reititetty saapumaan alueelle kolmelta eri suunnalta. Hypersoonisista ohjuksista kaksi oli kohdistettu Kiovaan ja kolmas Starokostjantyniviin, Hmelnytskyin alueella.

Kerrostalo Kiovassa, johon osui ainakin yksi Venäjän laukaisema H-101 risteilyohjus, kuva © ДСНС Киева. 

Kiovassa ainakin yksi H-101 risteilyohjus osui Harkivskan eli Harkovan metroaseman lähellä sijainneeseen kerrostaloon (sijainti: 50.403209, 30.655081), romahduttaen osan siitä. (7) Raivausten päätyttyä perjantai iltapäivällä raunioista on kaivettu esiin 24 ihmisen ruumiit, kuolleista 3 on lapsia. Ohjusiskussa vammautui 48 ihmistä. (8) Pääkaupunki Kiovaa ympäröivällä Kiovan alueella Venäjän laajamittaisen ohjus- ja lennokkihyökkäyksen seurauksena loukkaantui torstaina yhteensä seitsemän siviiliä, joista yksi on lapsi. Kiovassa ja Kiovan alueella Venäjän kohteina oli ukrainalaisen energia-alan konsernin DTEK’in mukaan myös Ukrainan energiahuollon kohteet, kuten sähkönsiirtoasemat ja korkeajännitelinjat.

Venäjä iski keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja torstaina aamupäivällä OWA-lennokeilla myös muualle Ukrainaan. Torstain vastaisena yönä tehdyssä hyökkäyksessä loukkaantui Odesan alueella kaksi siviiliä; Ševtšenkon piirissä Harkovassa Venäjän iskussa loukkaantui ainakin 28 siviiliä. Edellisten lisäksi Venäjä on tulittanut torstaina alueita Ukrainassa rintamalinjan tuntumassa ja maiden välisellä rajalla Sumyn alueella epäsuoralla tulella. Družkivkassa, Donetskin alueella, Venäjän ilmaiskussa kuoli kaksi siviiliä ja vammautui siviili. (9)

Venäjä on myös iskenyt useilla paikkakunnilla siviilikohteisiin First-Person View- eli FPV-drooneilla. Etelässä Hersonissa venäläiset jatkoivat ”ihmissafaria” FPV-drooneilla tavanomaiseen tapaansa. Varhain aamulla alkaneissa iskuissa on kuollut ainakin yksi siviili ja loukkaantunut eriasteisesti ainakin kaksi siviiliä. (10) Venäläisjoukot iskivät FPV-droonilla myös YK:n humanitaarisen mission ajoneuvoon Hersonissa. (11 ja 12) YK:n eräs ongelma on se, etteivät sen edustajat halua nimetä tekijää edes selkeissä tapauksissa tuomitessaan iskun. (13) Venäjällä tällainen kyvyttömyys tulkitaan pelkuruutena, mikä todennäköisesti jopa lisää vastaavien iskujen toteutumisen mahdollisuutta.

Kuvakollaasi venäläisten fpv-droonin osumisesta YK:n humanitaarisen mission ajoneuvoon Hersonissa. 

Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa 13.–14. toukokuuta 2026, 36 tunnin aikana ainakin 1567 erilaista OWA-lennokkia ja 56 erilaista ohjusta. (14) Lisäksi se suoritti rintamalinjan tuntumassa sijaitseviin kohteisiin pommituslentoja ilmavoimiensa rynnäkkökoneilla sekä taktisilla pommikoneilla. 13. ja 14. toukokuuta Venäjän ilmaiskuissa ja ohjushyökkäyksissä sekä lennokki-iskuissa on kuollut ainakin 33 siviiliä ja vammautunut eriasteisesti vähintään 108 siviiliä. Tässä kohdin meidän on hyvä muistaa se, että Venäjä tulittaa erilaisilla asejärjestelmillä siviilikohteita rintaman tuntumassa ja maiden välisellä rajaseudulla, näihin kohteisiin pelastusviranomaiset pääsevät viiveellä ja osan ensihoidosta ja ihmishenkien pelastamisesta tekevät Ukrainan asevoimien lääkintämiehet ja -naiset sekä vapaaehtoiset ensihoitoryhmät – nämä siviiliuhrit päivittyvät hyvin harvoin päiväkohtaisiin tilastoihin.

Marko

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-299032

2. https://t.me/kpszsu/61764

3. https://x.com/TWMCLtd/status/2054742463290486908

4. https://x.com/JulianRoepcke/status/2054582281180795059

5. https://x.com/front_ukrainian/status/2054601073914999255

6. https://x.com/KpsZSU/status/2054814278922682647

7. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2054995451875602810

8. https://x.com/KaterynaLis/status/2055236179642007976

9. https://x.com/EuromaidanPress/status/2054925363323551799

10. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/2054885834185142329

11. https://x.com/Prokudin__/status/2054839978509717900

12. https://x.com/ShaunPinnerUA/status/2055326848519749888

13. https://x.com/OCHA_Ukraine/status/2054964379372728700

14. https://defence-blog.com/russia-launches-record-drone-and-missile-assault-on-ukraine/

Venäjän terrorisotaa Ukrainassa: mistä ”ihmissafarissa” on kyse?

 

Tämä kirjoitus on päivitetty ja ajantasaistettu kirjoitus joulukuussa julkaisemastani ”Stop Human Safari –mielenosoitus Helsingissä ja mistä ’human safarissa’ on kyse?”-kirjoituksesta. Kirjoituksestani olen myös poistanut mielenosoitustapahtuman kuvauksen epärelevanttina. Kirjoitusta täydentää katsaus tämän hetken katastrofaalisesta tilanteesta venäläisten miehittämässä Oleškyn pikkukaupungissa Dneprin ja Konka-joen eteläpuolella.

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”human safarista” eli ”ihmissafarista” alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. On kuitenkin todennäköistä, että venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” – jota nimeä tästä venäläisten harjoittamasta rikollisesta toiminnasta käytän kirjoituksessani – viikkoja tai kuukausia aiemmin. Tuona ajankohtana ukrainalaiset eivät välttämättä ymmärtäneet toiminnan todellista luonnetta ja tahallisuutta. On kerrottu venäläisten motiivina toiminnalleen olevan droonioperaattoreiden kouluttaminen tehtäväänsä. Mikä voi alkuperäisenä syynä pitää paikkansa venäläisten toiminnalle mutta tällä hetkellä toiminnan laajuus viittaa mielestäni myös siihen, että ihmissafarista on muodostunut osa heidän siviileihin kohdistamaa terrorisodankäyntiä. Ja vaikka ihmissafarin alkuperäinen motiivi olisikin droonioperaattoreiden kouluttaminen, ei se missään nimessä vähennä toiminnan rikollista luonnetta. Ihmissafari alkoi etelässä venäläisten hyökätessä aseistetuilla drooneilla siviilikohteisiin Ukrainan kontrolloiman Hersonin alueen (kaupunki ja oblast) alueella, mutta etenkin viime vuoden ja tämän vuoden aikana ovat venäläisjoukot muillakin rintamalohkoilla ottaneet ihmissafarin osaksi terrorisodankäyntiään. Sumyn alueella venäläiset metsästävät drooneilla erityisesti palo- ja pelastusajoneuvoja sekä ambulansseja. (1)

Venäläiset iskivät pakettiautoon FPV-droonilla Hersonissa, alkuperäinen kuva: ДСНС Херсонщини.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmissafarissa on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (2)

Venäläiset miehittivät Hersonin 2. maaliskuuta 2022 ja reilua kahdeksaa kuukautta myöhemmin 11. marraskuuta kaupunki vapautettiin miehityksestä Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin myös muita taajamia Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkialueelle sekä muille vapautetuille alueille toistuvasti epäsuoraa tulta. He yrittivät myös lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurimman vaikutuksen kohdistuessa kuitenkin Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin, nimittin Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa on alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla. Ihmissafari (engl. human safari) oli jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin saattoi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (3)

Kuten aiemmin viittasin, alkukesästä 2024 ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooneilla tekemistään siviileihin tai selkeisiin siviilikohteisiin kohdistuneista iskuista etelässä Hersonin ympäristössä. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujen rinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, joilla siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu: eilen drooni vain lensi päiden yllä, mutta tänään se törmäkin siviileihin räjähtävällä voimalla. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (4)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla jopa suoraan ihmisten koteihin. He saattoivat lennättää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla vuoden 2025 heinäkuussa tekemänsä isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (5 ja 6) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on selkeä sotarikos!

Human Safari-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ihmissafari-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (7) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ihmissafaria koko vapaan Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. Venäläisjoukot ovat tehneet myös yksittäisiä ihmissafari-iskuja miehittämillään alueilla Hersonin oblastia.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (8) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena vuoden 2025 syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin. Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Ihmissafarin julmiin puoliin kuuluu se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Ukrainassa ukrainalaisten rinnalla taistellut entinen merijalkaväensotilas Eddie Etue kuvasi toiminnan olevan venäläisille ”peliä”. (9) Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ihmissafarissa käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa tuhoa aikaan, ihmisten vammojen kuormittaessa muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yleisradion ihmissafaria käsitelleessä artikkelissa (11. lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (10)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (11) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (12)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (13) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ihmissafari yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ihmissafariin).

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ihmissafari on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (14) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (15) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Viime vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ihmissafarissa, vammautuneiden lukumäärä nousee yli 2000 siviiliin. Lisäksi lähes 3000 kotia on vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän drooni-iskujen seurauksena rintaman tuntumassa etelässä. (16) Venäläisten aloittaessa ihmissafarin kesällä 2024, heidän yleisesti käyttämän VT-40 nelikopterin kantama oli keskimäärin 7–10 kilometriä. (17) Valokuituohjattavien droonien yleistyttyä vuonna 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen myös ihmissafarissa käytettyjen nelikoptereiden kantama on lisääntynyt. Esimerkiksi Kramatorskissa, Donbasin alueella venäläiset iskivät jo viime vuoden lokakuussa valokuituohjattavilla FPV-drooneilla noin 20 kilometrin päässä rintamasta oleviin kohteisiin. (18)

 

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Venäläiset etenivät Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevaan Olešky'in suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Siitä päivästä lähtien tämä vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva pikkukaupunki on ollut miehitysjoukkojen hallinnassa.

Miehitysvuosien kuluessa kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema on heikentynyt heikentymistään. Tammikuussa 2023 miehittäjien organisoima ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla rannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi – määräys koski myös Oleškyn kaupungin sairaalaa. Puolivuotta tästä eteenpäin, 6. kesäkuuta 2023 venäläiset räjäyttivät Kah’ovkan vesivoimalan padon, jonka seurauksena tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle alavalla Dneprin vasemmalla rannalla – myös Oleškyssa. Miehittäjä esti tuolloin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin voimakeinoin – myös ampumalla siviilejä. Miehittäjän edustajien mukaan tuolloin kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan Kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjähdyksen ja sitä seuranneen tulvan (ja väkivallan) seurauksena kuoli satoja siviilejä.

Nyt Oleškyn jäljellä olevia asukkaita kohtaa aivan toisenlainen vaara. Miehittäjä on saartanut koko kaupungin, kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole tuotu juuri lainkaan ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja ruoaksi, (19) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (20)

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškiin tuoneen siviilin. (21) 

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportoi vastaavaa viestiä kaupungin epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään mahdollisuutta lähteä kaupungista. (22) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystan’iin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki pidempi ja raskaampi. (23) Tätä on Venäjän miehittämä Eurooppa vuonna 2026 – nälkää, epätoivoa ja jatkuvaa kuolemanpelkoa: miehitys ei ole rauha!

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn ihmissafari-dokumentointiin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Esimerkit tammikuulta ja helmikuulta 2026.

2. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

3. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

4. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

5. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

6. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

7. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

8. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

9. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

10. https://yle.fi/a/74-20116813

11. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/09/08/7529790/

12. https://united24media.com/latest-news/russia-drops-deadly-butterfly-mines-on-kherson-ambulances-damaged-in-overnight-attack-13397

13. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

14. https://www.politico.eu/article/russia-war-crime-civilian-ukraine-kherson-region-united-nations/

15. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/05/un-commission-concludes-russian-armed-forces-drone-attacks-against-civilians  (raportti, pdf-tiedosto).

16. https://docs.un.org/en/A/80/497  s. 5.

17. https://x.com/sambendett/status/1690037507990204417

18. https://x.com/UkrReview/status/1974927368268689829

19. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

20. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

21. https://t.me/kherson_non_fake/27538

22. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

23. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

#StopHumanSafari #HumanSafari  

Vuosi on vaihtunut – havaintoja Venäjän miehittämiltä alueilta

 

Vuosi 2024 on päättynyt, elämme vuoden 2025 ensimmäisiä päiviä, on siis syytä luoda katse siihen, mitä tapahtui Venäjän miehittämillä alueilla viime vuonna. Muutamaa yleisluontoista mainintaa lukuun ottamatta havainnot miehitetyiltä alueilta ovat henkilöiltä, jotka tunnemme hyvin ja joita voi pitää luotettavina – tästä huolimatta muistutan lukijoita siitä, että yksittäisistä havainnoista ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja yleistyksiä, vaikka eräisen havaintojen kohdalla voidaan todeta, havaintojen olevan yhteneväisiä Venäjän miehittämillä alueilla (ts. sitä mitä tapahtuu miehitetyn Donetskin alueella tapahtuu myös idempänä kuin myös lännempänä, esim. Venäjän miehittämässä osassa Hersonin oblastia).

Meidän on myös hyvä muistaa se, että osa ukrainalaisista on elänyt Venäjän miehitysvallan alla jo yli vuosikymmenen ajan. Venäjä miehitti Krimin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014 ja muutama viikko sen jälkeen aloitti operaattoreidensa sekä proxy-joukkojen avulla sodaksi ja alueiden miehitykseksi edenneen operaation Ukrainan itäisissä osissa, Donetskin ja Luhanskin alueilla, joista kummastakin Venäjän rahoittamat, varustamat ja miehittämät sekä pääosin kouluttamat joukot miehittivät huomattavan suuret alueet. Näille alueille perustettiin Venäjälle alisteiset ”nukketasavallat”. Vastaavasti osa miehitetyistä alueista päätyi Venäjän haltuun vasta 24. helmikuuta 2022 alkaneen suurhyökkäyksen jälkeen. Käänteisesti tämä näkyy myös siinä, ettei etenkään Itä-Ukrainan keväästä 2014 miehitetyillä alueilla nähty juurikaan aseellista vastarintaa tai sabotaaseja, yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta, kuin vasta vuoden 2023 loppupuolesta eteenpäin, kun vastaavasti niillä alueilla, jotka Venäjän onnistui miehittää suurhyökkäyksen alettua helmikuun 2022 jälkeen, aseellinen vastarinta ja sabotaasit alkoivat hyvin pian miehityksen alettua ja eräin paikoin tämä on jatkunut näihin päiviin saakka.

Venäjän miehittämä Krimin niemimaa on monella tapaa omanlaisensa alue, esim. miehityksen alun ja Venäjän suurhyökkäyksen välillä, Venäjä terrorisoi osaa niemimaan väestöstä hyvin mielivaltaisesti – eikä aseellista vastarintaa juurikaan nähty, rauhanomaiset protestit kuitenkin paljastivat sen, että pinnan alla kuohui. Sen sijaan Venäjän suurhyökkäyksen alkua seuranneiden viikkojen ja kuukausien kuluessa vastarintasolut alkoivat aktivoitua, toimien ensin tiedonvälittäjinä ja lopulta osallistuen aktiivisiin vastatoimiin ja vaikuttamiseen. Tätä nykyä Krimin niemimaalta lähtöisin olevat ryhmät ulottavat operaationsa Venäjän maaperälle saakka, verkostoina syvälle äiti-Venäjälle.

Донецьк чекае на ЗСУ – Donetsk odottaa Ukrainan asevoimia. (1)

Parin viime vuoden kuluessa miehitetyssä Donetskissakin on tapahtunut useampia miehitysviranomaisiin tai kollaboraattoreihin kohdistuneita iskuja, viime vuoden aikana näiden tekijöinä on alkanut esiintyä paikallisia vastarintasoluja tai alueelle solutettuja henkilöitä. Viime syksynä (v. 2024) autopommi-iskun kohteena oli Olenivkan suodatusleirin komentaja Sergei Jevšukov, joka menehtyi saamiinsa vammoihin. Autopommi-iskussa loukkaantui pahoin myös hänen vaimonsa. (2) Tämä isku toteutettiin todennäköisesti ammattilaisten toimesta mutta useat tekijät indikoivat sen puolesta, että paikallinen vastarinta alueella lisääntyy – ja, että se on jo muutakin kuin ”keltaisten nauhojen” sitomista puihin ja aitoihin, tai Ukrainan lipun maalaamista rakennusten seiniin. Tämän puolesta myös indikoi se, että venäläiset ovat lisänneet valvontaa ja kontrollia alueella.

Venäjän harjoittaman kontrollin ja valvonnan kohdalla yksi merkittävä ase on kansalaisuus ja passi. Venäjän tavoitteena oli jo ennen suurhyökkäyksen alkua venäläistää Donbas, jossa operaatiossa tärkeää roolia näytteli ensin ”kansantasavaltojen” ”passin” ottaminen käyttöön (ensimmäiset tällaiset ”passit” luovutettiin vuosia ennen suurhyökkäyksen alkua), ja myöhemmin tämä ”kansantasavaltojen” ”passi” tarjosi haltijalleen ”nopeutetun kaistan” Venäjän passin saantiin. Venäläisten toimintametodeihin liittyi olennaisella tapaa pakko, etenkin mitä tulee näiden nukketasavaltojen ”passien” ottamiseen käyttöön. Käytännössä monien ihmisten oli pakko ottaa kyseinen ”passi” saadakseen pitää työnsä (esim. opettajana tai vaikkapa kirjastontyöntekijänä) ja kun Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden asukkaille ryhdyttiin jakamaan Venäjän passia vuosikymmenen vaihteessa, sama pakko kuului venäläisten keinovalikoimaan. Tuolloin pakko vain kohdistui entistä suurempaan joukkoon ihmisiä (esim. kaikkien lasten kanssa työskentelevien oli pakko ottaa Venäjän passi työpaikan menettämisen uhalla).

Jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua entistä suuremmalle joukolle Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden asukkaita ryhdyttiin tarjoamaan Venäjän passia. Käytännössä kyse oli aina asetelmasta, jossa Venäjän passista kieltäytyminen johti jonkin perusoikeuden tai -asian menettämiseen tai sen saamisen vaikeutumiseen (esim. lääkäriin pääsy, reseptilääkkeiden saaminen jne.) Olennaista tässä on myös se, että kansainvälinen yhteisö käytännössä hyväksyi nämä Venäjän rikolliset toimet, mikä varmasti pantiin Kremlissä merkille.

Tällä hetkellä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tilanne on jo se, että ilman Venäjän passia asemasi on hyvin hankala, etenkin jos olet köyhä tai pienituloinen. Venäjän passia saatetaan kysyä mitä yllättävämmissä paikoissa – lääkärit, apteekit, asunnon tai auton rekisteröinti jne. Ilman passia eläkkeen maksu keskeytyy, myös Mir-maksukortin saanti on sidottu Venäjän passin esittämiseen (ilman maksukorttia rahan nosto on lähes mahdotonta). Vaikka Venäjä on laittomasti ja oikeudettomasti liittänyt Itä-Ukrainan miehitetyt alueet itseensä, raja on kuitenkin olemassa. Joten matkustaaksesi Venäjälle ja sieltä esim. jonnekin kolmanteen maahan ja turvaan, tarvitset passin – tai riittävästi rahaa.

Venäjä on ruvennut ottamaan aiempaa aktiivisemmin haltuunsa Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden asuntoja ja kiinteistöjä. Tässä prosessissa pelkkä asunnon tai kiinteistön omitusoikeuden todistaminen dokumentein ei riitä, ilman Venäjän passia asunto tai kiinteistö voidaan takavarikoida. Venäjä on näennäisesti ulkoistanut tämän takavarikoinnin ”kansantasavaltojen” ”paikallishallinnolle”. Tässäkin toiminnassa nähdään Venäjän toimien absurdius. Samalla kun alueet liitetään Venäjään ja asukkaiden on pakko ottaa Venäjän passi, toiminta tapahtuu jonkin muun tahon nimissä – tässä tapauksessa ”kansantasavaltojen” ”paikallishallinnon”. Venäjän takavarikot ulottuvat myös kaikkien niiden ihmisten omaisuuteen, jotka ovat evakuoituneet Venäjän hyökkäyssodan alta Ukrainaan tai lopulta johonkin kolmanteen maahan. Ystäväperheemme huoneistoon Donetskin lounaisosassa muutti uudet ”omistajat” Venäjältä viime vuonna. Venäjä venäläistää miehitettyjä alueita siirtämällä omia kansalaisiaan tyhjiksi jääneisiin asuntoihin. Tätä tapahtuu muuallakin kuin miehitetyn Donetskin alueella, kuten Mariupolissa, Berdjanskissa sekä miehitetyssä osassa Hersonin aluetta.

Mikäli joku pohtii, että maksetaanko takavarikoitujen huoneistojen tai kiinteistöjen omistajille korvauksia, niin vastaus on, että tietääkseni ei. Tietooni on tullut useita takavarikkoja, eikä yhdessäkään tapauksessa oikea omistaja ole saanut mitään korvausta. Mikäli sota lähitulevaisuudessa päättyy ja venäläiset pakotetaan vetäytymään kaikilta Ukrainalta miehittämiltään alueilta, on turha kuvitella, että ukrainalaiset osoittaisivat armeliaisuutta häätäessään miehittäjät kodeistaan. Nimittäin suurin osa venäläisistä tietää keiden asuntoihin he muuttavat, mutta he eivät välitä tippakaan. Moni on sitä mieltä, että se on heidän oikeutensa: Venäjällä ja venäläisillä on oikeus näihin maihin ja kaikkeen omaisuuteen, jota siellä on.

Eräät havainnot miehitetystä Donetskista antavat ymmärtää Venäjän ryhtyneen käyttämään osaa alueen päiväkodeista ja kouluista eräänlaisina ihmiskilpinä sotilailleen ja kalustolleen. Paikallisilta tahoilta saamiemme tietojen mukaan monissa päiväkodeissa (ja kouluissa) työntekijöiden on pakko käydä töissä, vaikka laitokset toimivat samalla venäläisten tukikohtina tai tarkkailuasemina. Usein työntekijöiden lisäksi laitoksissa on ainakin joitakin lapsia. Alueella on lapsia paljon vähemmän kuin vuosikymmenen sitten, mutta monet vanhemmat eivät myöskään halua laittaa lapsiaan etenkään päiväkoteihin niiden luonteen vuoksi. Lapsiin kohdistettu organisoitu propagandavyörytys nimittäin alkaa päiväkodeissa ”patrioottisella kasvatuksella”.

Luotettavan tiedon mukaan esim. Lenins’kyin alueella erääseen venäläisten remontoimaan päiväkotiin toimitetaan säännöllisesti Venäjän maavoimien maastokuorma-autoilla tavaraa (kyseessä on ollut suuria laatikoita, mahdollisesti myös antenneja jne.) Paikalliset epäilevätkin, että kyseisessä päiväkodissa ja muissa vastaavissa päiväkodeissa ja kouluissa sijaitsee venäläisten valvonta- ja tiedusteluyksiköitä, mahdollisesti elektronisen sodankäynnin yksiköitä. Päiväkodit ja koulut toimivat erinomaisina kulisseina tällaisille yksiköille, ja vaikka laitoksissa olisi vain muutamia siviiliopettajia ja lapsia sekä muuta henkilökuntaa paikalla, kynnys iskeä tällaiseen laitokseen on suuri. Maailmalle leviäisivät kuvat kuolleista lapsista ja opettajista, laitosten kaksoisluonteen jäädessä paljastumatta.

Olen aiempina vuosina kuvaillut varsin tarkkaan tavallisen ihmisen arkea miehitetyn Itä-Ukrainan alueella, joten tällä kertaa siihen ei ole tarvetta käyttää montaa riviä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan voidaan todeta teollisuuskaupungiksi varsin puhtaan ja hyvin hoidetun Donetskin muuttuneen miehitysvuosien kuluessa likaiseksi ja harmaaksi – luotaantyöntäväksi kaupungiksi, jossa mikään ei enää toimi kuten ennen. Vettä tulee säännöstellysti parina tuntina vuorokaudessa, jos aina silloinkaan. Vesi ei kuitenkaan ole juomakelpoista, eikä sitä voi käyttää ruoanlaittoon – aina suihkussakaan ei voi käydä. Ruoan hinta on noussut, niinpä neuvostoaikojen tapaan yksityisviljely on noussut arvoon arvaamattomaan. Kala maksoi vuoden vaihteessa basaarissa 700 ruplaa kilo. Kyseessä oli vieläpä halvin mahdollinen kala, jota basaariin oli kyseisenä päivänä saatu myyntiin.

Niiden lääkkeiden, joita apteekeissa enää on, hinta on noussut niin korkeaksi, ettei asukkailla ole varaa ostaa niitä. Osasta lääkkeistä on jatkuva pula. Ja vaikka olisikin niin hyvä tuuri, että tarvittua lääkettä on apteekissa, sen ostaminen voi olla mahdotonta, jollei ole Venäjän passia. Sähkönjakelusta, tietoliikenneyhteyksien toimimisesta en edes viitsi kirjoittaa mitään. Kuten eräs miehitetyssä Donetskissa asuva tuttumme vuosia sitten totesi ”venäläisen kevään” kannattajille ”Neuvostoliittoa te halusitte, Neuvostoliiton te myös saitte” – kelloa miehitetyssä Donetskissa on käännetty vuosikymmeniä tai puolivuosisataa taaksepäin.

* * *

Miehitysvuodet koituivat lopulta Ukrainan itäosien vanhimpiin kuuluvan suuryrityksen Donetskin metallurgisen tehtaan eli DMZ:n (ukr. Донецький металургійний завод) kohtaloksi. Novorossiyskin hiili-, rauta- ja rautatieteollisuuden yrityksen toimesta perustettiin Aleksandrovkan kylän lähelle Juzivskyin metallurginen tehdas v. 1869. Varsinainen harkkoraudan sulatus alkoi tehtaalla muutamaa vuotta myöhemmin, tammikuussa 1872. Tehtaan toimitusjohtajana sen rakentamisen alusta vuoteen 1889 asti oli walesilainen insinööri ja teollisuusmies John Hughes. Tehtaan ympärille kasvoi Juzovka niminen kylä (kylä nimettiin John Hughesin mukaan), kylästä kasvoi kaupunki, joka v. 1961 sai nykyisen nimensä Donetsk (toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen kaupunki tunnettiin nimellä Stalino).

DMZ (ukr. ДМЗ) on olennainen osa kaupunkia, lukuisten donetskilaisten mielestä se on yhtä kuin kaupunki. Paikallisten tuttujemme mukaan viime vuonna (v. 2024) DMZ:n alueella päättyi kaikki (teollinen) siviilitoiminta. Heidän mukaansa jäljellä olleet työkoneet ja -laitteet vietiin Venäjälle. Käytännössä kyse on varastamisesta, koska konsernin oikealle omistajalle ei koneista ja laitteista maksettu korvauksia. Venäjän tiedetään varastaneen systemaattisesti Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta omaisuutta (koneita, laitteita, ajoneuvoja) keväällä 2014 alkaneen sodan ajan, DMZ:n esimerkki osoittaa varastamisen jatkuvan edelleen. (3) Koneiden ja erilaisten laitteiden varastamisen ohella Venäjä on varastanut Ukrainalta miehittämiltään alueilta kymmeniä tuhansia taideteoksia tai museoesineitä. (4)

DMZ:n alueella on toiminut jo neuvostoajoista lähtien suuri raskaan kaluston korjaamo ja huoltovarikko, joka on ollut toiminnassa keväällä 2014 alkaneen sodan ajan. DMZ työskennelleiden ja alueen tunteneiden tuttujemme mukaan alueella on toiminut – ainakin epäsäännöllisesti – huoltovarikon ohella venäläisten materiaalivarasto vuodesta 2014 eteenpäin. Useiden neliökilometrien laajuinen alue mahdollistaa näiden toimintojen jatkamisen DMZ:n alueella. Rautatie Ilovaiskista DMZ:n alueelle Donetskiin on ilmeisesti edelleen toimiva dieselvetureiden vetämien tavarajunien liikennöimiseksi.

Teollisuuskaupunki Donetsk tunnettiin myös nimellä ”miljoonan ruusun kaupunki”. 

Seuraavaksi havaintoja etelästä, Venäjän miehittämiltä Zaporižžjan ja Hersonin alueilta, jossa Venäjä on entisestään lisännyt paikallisten tarkkailua sekä lisännyt kontrollointia ja valvontaa alueella tiesuluista ja valvontaiskuista alkaen.

Venäjä aloitti alueella vuoden 2023 lopulla projektin, jossa paikallisten omistamien henkilöautojen ja pakettiautojen rekisterikilpiä ryhdyttiin vaihtamaan ukrainalaisista rekisterikilvistä venäläisiin. Paikallisten mukaan ukrainalainen rekisterikilpi oli ehdottomasti luovutettava venäläisille samalla kun venäläinen rekisterikilpi kiinnitettiin autoon. Kun edellä kuvailemani venäläisten projekti yhdistetään alueen muuhun venäläistämisprosessiin, päästään siihen, että auton omistaja, jonka autossa ei ole venäläisiä rekisterikilpiä ja jolla ei ole Venäjän passia todennäköisimmin menettää ajoneuvonsa tarkastuspisteellä tai tievalvonnan yhteydessä miehittäjälle.

Aivan kuten Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, myös muilla Venäjän miehittämillä alueilla kuljetaan kohti pistettä, jossa kaikki omistusoikeus nivoutuu Venäjän passiin (ts. kansalaisuuteen). Nämä toimet ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia, mutta kuten on vuodesta 2014 alkaen nähty, Venäjä rikkoo niitä systemaattisesti ja järjestelmällisesti Ukrainalta miehittämillään alueilla joutumatta mihinkään vastuuseen teoistaan. (Tässä kohdin en rinnasta Ukrainan vaikuttamista ”vastuuseen joutumiseksi”).

Muistutan näin loppuun lukijoita siitä, että kirjoituksen havaintojen lähteinä on miehitetyillä asuvia läheisiä ja tuttuja. Sota ja miehittäjän toiminta huomioiden, en kerro heistä mitään tarkempia tietoja. En myöskään asuinpaikkakuntaa tai piiriä asuinpaikkakunnalla. Toivon, että joku päivä – vapauden ja rauhan koitettua, kun miehittäjä on ajettu maasta – tuntemani ihmiset voivat omin kasvoin kertoa kokemastaan ja näkemästään julmuudesta ja häikäilemättömyydestä, johon venäläiset ja kollaboraattorit miehittämillään alueilla ryhtyivät.

 

Marko

 

Muut lähteet:

1. https://x.com/yellowribbonENG/status/1865326434991972543

2. https://mil.in.ua/en/news/chief-of-olenivka-prison-colony-blown-up-in-donetsk/

3. https://euromaidanpress.com/2014/11/19/putins-locusts-at-work-stripping-donbas-of-industrial-assets/

4. https://war.ukraine.ua/articles/how-russia-steals-ukrainian-cultural-property/ 

Venäjän sotarikoksista Ukrainassa: sotavankien joukkoteloituksista sekä ”ihmissafarista” etelässä

 

Elämme vallan merkillistä aikaa, jolloin moraalittomasti toimivat ihmiset, joiden tulisi olla esimerkkejä meille kaikille. Venäjän toimeenpannessa täytäntöön julmia sotarikoksia Ukrainan ohella muillakin taistelutantereilla, tekee Yhdistyneiden kansankuntien pääsihteeri António Guterresin näyttävän vierailun BRICS-maiden huippukokoukseen Venäjälle, tavaten vierailunsa aikana tuhoamissotaa käyvän Venäjän johtajan Vladimir Putinin. Vierailusta tekee entistä käsittämättömämmän se, että Guterres oli aiemmin kieltäytynyt osallistumasta Ukrainan suunnittelemaan rauhankokoukseen Sveitsissä. Yhdistyneiden kansankuntien rapautuvasta maineesta on käyty keskustelua hyvin runsaasti Venäjän hyökkäyssodan alun jälkeen, tämä vierailu ei sitä missään nimessä paranna, vaan on käytännön esimerkki organisaation rappeutuneisuudesta. Vielä vastenmielisemmäksi vierailun tekee se, ettei Guterres sanoillaan tai teoillaan julkisesti kritisoinut isäntämaan edustajia sodankäynnin sääntöjen jatkuvasta rikkomisesta, vaikka aihetta kritiikkiin olisi totisesti ollut. Nimittäin BRICS-maiden huippukokousta edeltävinä päivinä ja viikkoina venäläisjoukot syyllistyivät lukuisiin sotarikoksiin Ukrainassa siviileitä, sotilaita sekä sotavankeja kohtaan. (1)

 

Venäjän järjestelmällistä sotavankien teloittamista

Venäjän sodankäyntitapaa Ukrainassa on alleviivannut tämän vuoden elokuun alunjälkeen havaittavasti lisääntynyt antautuvien ukrainalaisten tai ukrainalaisten sotavankien julkinen teloittaminen. Venäläisjoukot ovat reilun parin kuukauden kuluessa teloittaneet Ukrainassa tai omalla maaperällään (maiden välisellä rajaseudulla) kymmeniä antautuvia tai jo sotavangeiksi otettuja ukrainalaissotilaita. Omien havaintojeni mukaan venäläisten rikollinen toiminta kiihtyi hyvin pian sen jälkeen, kun Ukraina oli aloittanut oman operaationsa Kurskin oblastin alueella Venäjällä elokuun 6. päivä. Ainakin eräissä tapauksissa sotilaat toteuttivat upseeriltaan saamaansa käskyä:

”…, cut the heads of these four people and put them on the sticks. Copy that, it is an order”, nauhoite venäläisupseerin sotilailleen antamasta käskystä katkaista päät neljältä ukrainalaiselta sotavangilta ja iskeä päät seipäännokkaan keskiaikaiseen tapaan. (2) Sotarikoksen tehneet sotilaat kuuluivat Venäjän merivoimien kaartin 155. merijalkaväenprikaatiin ja teko tapahtui Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla Kolotilovkan raja-aseman alueella elokuun toisella viikolla. Ainakin yksi teloitetuista on tunnistettu Ukrainan asevoimien upseeriksi.

Venäläisten toteuttamat, julkiset, antautuneiden ukrainalaissotilaiden tai ukrainalaisten sotavankien teloitukset näyttävät keskittyneen kahdelle rintamanosalle elokuu-syyskuun vaihteen jälkeen. Ukrainan itäosissa, Donbasin alueella venäläiset ovat teloittaneet noin parikymmentä sotavankia Pokrovskin rintamalohkolla, Donetskista luoteeseen.

Syyskuun puolessavälissä venäläiset teloittivat Novohrodivkassa, Ukrainan kontrolloimasta strategisesti tärkeästä Pokrovskista kaakkoon, antautuneen ukrainalaissotilaan miekalla. Miekan terään oli kirjoitettu teksti ”За Курск” (Kurskin puolesta). (3) Pari viikkoa tästä eteenpäin Pokrovskin rintamalohkolla venäläiset laittoivat kuusitoista antautunutta ukrainalaissotilasta riviin ja ampuivat heidät kaikki kylmäverisesti muutaman metrin päästä. Joukkoteloitus kuvattiin lämpökameralla (?) lennokista. Julkaistulla tallenteella näkyi, kuinka teloitukseen osallistuneet venäläissotilaat ampuivat vangitut ukrainalaiset lähietäisyydeltä. (4)

Dronekuvaa kuudentoista ukrainalaissotilaan teloituksesta.

Päivää paria myöhemmin, lokakuun alkupuolella, venäläiset teloittivat takaapäin ampumalla yhden sotavangiksi saaneensa, Ukrainan asevoimien riveissä taistelleen sotilaan – kyseessä oli mitä ilmeisimmin Baltian alueelta kotoisin ollut vapaaehtoinen. (5) Ennen teloitusmurhaa vangittu pakotettiin kaivamaan oma hautansa, julkaistuilla tallenteilla venäläissotilaat pilkkasivat ja kiusasivat vangittua. Näillä tallenteilla vangitun vapaaehtoisen kasvoilla ja kehossa näkyi jälkiä lyönneistä.

Lokakuun 13. päivän aikoihin Ukrainan asevoimat raportoi venäläisten teloittaneen joukon sotavangeiksi ottamiaan ukrainalaissotilaita. Yhdeksän puolialastomaksi riisutun ukrainalaissotilaan teloitus tapahtui Kurskin oblastissa Venäjällä, lähellä Novoivanovkaa. (6) Alueella, jonne Venäjä oli kohdistanut omat vastahyökkäyksensä päiviä aiemmin. Itsessään hyvin traagisesta tapahtumasta teki vielä traagisemman se, että eräs ukrainalaisisä tunnisti taistelussa kadonneen poikansa teloitettujen ukrainalaissotilaiden joukosta.

 

Venäläisten ”ihmissafari” etelässä

Venäläisten käyttämiin sosiaalisen median alustoihin alkoi ilmestyä jo viikkoja sitten heidän kuvaamia videoita Ukrainan eteläosista, Hersonin alueelta, jossa he [venäläiset] metsästävät siviilejä erilaisilla droneilla sekä nelikoptereilla. Kuka tahansa Ukrainan kontrolloimilla alueilla asuva siviili saattoi päätyä venäläisten summittaisen terrorihyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäykset kohdistuivat niin aikuisiin kuin myös lapsiin; jalan liikkuviin tai autoilijoihin; venäläiset iskevät FPV-droneilla pientalojen ohella kerrostalohuoneistoihin ovista tai ikkunoista – parvekkeella vilvoittelemassa olleet siviilit saattoivat joutua venäläisten hyökkäysten kohteeksi. Viimeisimpien havaintojen mukaan venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupunkialueelle pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (7) Ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Venäjällä ja sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan aikana puna-armeija levitti muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1 jalkaväkimiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsuttiin muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot) ja ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja. Samaa miinaa Venäjän proxy-joukot ja myöhemmin asevoimat ja muut maan turvallisuuselinten joukot käyttivät Donbasin alueella vuodesta 2014 lähtien osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa ja Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minsk II-sopimuksen jälkeisenä aikana. Olen kirjoittanut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käytöstä Itä-Ukrainan sodassa, Donbasin alueella esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” sekä lukuisina havaintoina tätä edeltävinä vuosina. (8)

Siviileihin kohdistuvien lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi etelässä, Hersonin alueella, huomattavasti syksyn koitettua. Heinä-elokuussa iskuja oli keskimäärin sata päivässä, syksyn koitettua iskujen lukumäärä lisääntyi merkittävästi, esim. 9. syyskuuta siviilejä kohti iskettiin yli 220 kertaa räjähteitä kuljettaneilla lennokeilla sekä nelikoptereilla. (9) Venäläisten toteuttamien iskujen tarkoituksena on ennen kaikkea terrorisoida alueen väestöä, pyrkiä muuttamaan Herson ”kuolleeksi kaupungiksi” pelottelemalla asukkaat pois. Syyskuussa venäläisten ”ihmissafarissa” menehtyi kuusi siviiliä, eriasteisesti vammautuneiden siviileiden lukumäärä nousee reilusti yli 140:een  – vammautuneiden joukossa on myös lapsia. Pelkästään syyskuussa venäläiset pudottivat 2700 kranaattia hersonilaisten niskaan. (10)   

Lokakuun ensimmäisten viikkojen kuluessa venäläisten vastaavissa iskuissa menehtyi viisi siviiliä, vammautuneiden lukumäärän noustessa kymmeniin. Vammautuneiden joukossa oli neljä pelastus- ja ensiapuhenkilökuntaan kuulunutta henkilöä. (11) Venäjän siviilikohteisiin kohdistamien iskujen ikävä normi on se, että se iskee hyvin usein pienellä viiveellä samaan kohteeseen uudestaan, jotta pelastus- ja ensiapuhenkilökuntaa vammautuisi ja heidän kalustoaan tuhoutuisi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut kaikella tapaa sen, ettei se kunnioita sodankäynnin sääntöjä, eikä arvosta ihmishenkiä – mutta näin näytä myöskään tekevä Ukrainaa tukeva länsi, joka on eskalaatiopelkoansaan astumisensa seurauksena kyvytön tekemään tarvittavia päätöksiä, jotta Ukrainan olisi mahdollista vähentää kansalaisiin venäläisten iskujen taholta kohdistuvaa uhkaa. Lännen kyvyttömyyden takuumiehinä toimivat Yhdysvaltojen ja Saksan hallinnot. En tiedä kuinka paljon se helpottaisi ukrainalaisten asemaa, mikäli läntiset mediat ottaisivat aktiivisemman roolin ja näin loisivat painetta päättäjien suuntaan? Ukrainan eteläosien ”ihmissafari” ehti jatkua viikkoja, ennen kuin merkittävät läntiset mediat heräsivät todellisuuteen. Yleisradion laajaa ja sinänsä ansiokasta raporttia saimme odottaa pitkälle lokakuun puolelle. (12)

 

Venäjän sotarikoksista ja rikollisesta sodankäynnistä

Loppuun lyhyt tilastonomainen kattaus Venäjän siviilikohteisiin tekemistä iskuista sekä sen siviileihin kohdistamista sotarikoksista ja seksuaalirikoksista. Tiedot ovat peräisin Ukrainan hallinnon tämän vuoden lokakuussa julkaisemasta aineistosta. Aineistoon on koottu tiedot siviiliuhreista sekä Venäjän hyökkäysten kohteista, jotka sijaitsevat Ukrainan kontrolloimilla alueilla mutta eivät välittömästi rintamalla/ sotatoimialueella. Siviiliuhrien osalta ne eivät myöskään käsitä mitään sellaisia alueita, jotka ovat Venäjän miehittämiä tilaston luontihetkenä.

Venäjän sotatoimien seurauksena (24. helmikuuta 2022–22. lokakuuta 2024) on menehtynyt 13 403 siviiliä, vammautuneiden lukumäärä nousee yli 25 200 siviiliin. Kyseisellä aikavälillä on menehtynyt 580 lasta ja vammautunut 1649 lasta.

Venäjän hyökkäyssodassa seksuaalinen väkivalta (tai sen uhka) ovat sodankäynnin väline. Lokakuun 22. päivään mennessä Ukrainan viranomaiset ovat rekisteröineet 323 seksuaalisen väkivallan tapahtumaa, joista 207 uhrina on nainen ja 116 uhrina on mies (lukuihin sisältyy 15 tyttöä ja 1 poika). Rekisteröityjen tapahtumien joukkoon ei kuitenkaan kuulu esim. seuraava, jossa sotavangeiksi jääneet venäläissotilaat kertovat haastattelijoille tekemistään raakuuksista:

”Helmikuun 8. 2024 löysimme naisen kahden lapsen kanssa kellarista Avdijivkan esikaupunkialueella. Löysimme 38-vuotiaan naisen ja 11- sekä 13-vuotiaat lapset. Kysyimme heiltä mitä he tekevät täällä, miksi he eivät ole lähteneet. He vastasivat, ettei heillä ole paikkaa mihin mennä. Saimme käskyn laittaa heille suukapulat, jottei heitä kuultaisi. [Käskyn antoi heidän komentajansa.] Teippasimme heidän kaikkien suut, jonka jälkeen kävimme heidän kimppuunsa [konteksti huomioiden, kyse on raiskaamisesta] aloittaen naisesta.” (13) Sotavangin kertoman mukaan raiskaaminen ja muu seksuaalinen väkivalta kesti kaksi tuntia, jonka jälkeen kolmikko vietiin ammuttavaksi. Kyseinen sotavanki kertoi myös muista vastaavista tapauksista Venäjän käsiin päätyneessä Avdijivkassa. Haastattelijoille hän kertoi heidän raiskanneen Avdijivkassa yhteensä kolme poikaa, viisi tyttöä ja kuusi naista.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena lapsiin on raportoitu kohdistuneen 1368 sotarikosta 22. lokakuuta 2024 mennessä. Edellisten lisäksi lapsiin on kohdistunut 16 seksuaalirikosta, joiden kohteena on ollut 15 tyttöä ja 1 poika. Lasten osalta haluan erityisesti painottaa sitä, että onpa kyse sotarikoksista tai seksuaalirikoksista, kyse on rikoksista, jotka on kyetty dokumentoimaan ja ne ovat tapahtuneet alueilla, jotka ovat tällä hetkellä Ukrainan hallinnassa.

Venäjä on myös syyllistynyt lasten pakkosiirtoihin ja vapaudenriistoihin sekä sieppauksiin. Sen toimesta on kotiseuduiltaan pakkosiirretty (24. helmikuuta 2022 jälkeen) vähintään 19 000 lasta.* Todellinen luku on merkittävästi korkeampi, koska Ukrainan viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon lapsia on pakkosiirretty miehitetyiltä alueilta Venäjälle tai johonkin kolmanteen maahan, kuten Valko-Venäjälle. Venäjä ei pääsääntöisesti tiedota lapsikaappauksista tai lasten pakkosiirroista Ukrainalle tai kansainvälisille organisaatioille, se ennemminkin pyrkii peittelemään rikostaan kaikin mahdollisin tavoin. Huomautuksena, Venäjällä toimiva punainen risti ei ole puolueeton organisaatio vaan se toimii osana hallinnon sortokoneistoa, vähäisimmilläänkin mahdollistaen hallinnon sorron ja mielivallan.

Viimeisimpien kuukausien aikana Venäjä on ryhtynyt entistä enemmän pakkovärväämään miehitettyjen alueiden lapsia Junarmijaan sekä pakottamaan aikuisikää lähestyviä nuoria Venäjän asevoimiin. (14 ja 15) Pakkovärväyksessä Venäjä käyttää hyväksi uhkaa-kiristä-pelottele-metodia, lasten kohdalla se turvautuu propagandaan uhkaa-kiristä-pelottele-metodin rinnalla.

Myös Ukrainan siviili-infrastruktuuri on Venäjän tuhoamissodan kohteena. Sen sotatoimet Ukrainassa ovat vaurioittaneet tai tuhonneet (24. helmikuuta 2022–22. lokakuuta 2024 välillä):

- 153 149 asuinrakennusta

- 3624 koulua ja päiväkotia

- 878 sairaalaa ja muuta sairaanhoitolaitosta

- 641 kulttuurikohdetta

- 198 uskonnollista kohdetta

Lisäksi Venäjä on iskenyt Ukrainassa 203 voimalaitokseen 558 kertaa sekä kohdistanut telekommunikaatio ja sähköverkkoihin 7974 iskua. Voimalaitoksiin kohdistuneista iskuista 50,17 prosenttia on tapahtunut huhtikuun 2023 jälkeen.

Venäjän hyökkäyssodan tuhoama Vovtšansk, Harkovan alueella Ukrainassa. 

Vaikka tämä on toistoa, niin muistutan lukijoita tilastoinnin luontitapaan liittyvistä ehdoista. Siviiliuhrien osalta kyse on uhreista, jotka on kyetty varmentamaan tai jotka nyt ovat seurausta Venäjän sellaisista sotatoimista, jotka kohdistuvat Ukrainan kontrolloimille alueille mutta eivät sijaitse välittömällä sotatoimialueella (rintamalla). Lukuihin eivät sisälly Venäjän siviileihin kohdistamat rikokset miehitetyillä alueilla, eivätkä luvut myöskään sisällä siviiliuhreja Venäjän miehittämillä alueilla. On myös syytä muistaa, että sota Ukrainassa alkoi reilu vuosikymmen sitten, Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja saatua osia Itä-Ukrainasta haltuunsa epävakauttamiskampanjan ja sitä seuranneen sodan myötä. Itä-Ukrainan sodassa ehti kuolla 12. huhtikuuta 2014–24. helmikuuta 2024 välillä yli 14 000 ukrainalaista ja kolmansien maiden kansalaista. Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden tai niiden rinnalla taistelleiden puolisotilaallisiin joukkoihin kuuluneiden kuolleiden lukumäärä ei ole tiedossa, arviot vaihtelevat tuhansista yli kymmeneen tuhanteen.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://khpg.org/en/1608814086

2. https://x.com/PStyle0ne1/status/1824551478997959121

3. https://kyivindependent.com/ombudsman-appeals-to-un-red-cross/

4. https://x.com/olex_scherba/status/1841136998729273649

5. https://x.com/LvivJournal/status/1841908008810643900

6. https://x.com/maria_avdv/status/1845517903585501331

7. https://en.defence-ua.com/news/russians_use_remote_methods_to_scatter_pfm_1_lepestok_mines_in_kherson-12114.html

8. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

9. https://kyivindependent.com/human-safari-kherson-civilians-hunted-down-by-russian-drones/

10. https://yle.fi/a/74-20116813

11. https://x.com/MamedovGyunduz/status/1849767928670945787

12. https://yle.fi/a/74-20116813

13. https://x.com/SlavaUk30722777/status/1824821812573962323

14. https://x.com/MamedovGyunduz/status/1840356526633988369

15. https://www.hrw.org/news/2023/12/20/russia-forces-ukrainians-occupied-areas-military

*: ”Venäjän toimeenpanemat lasten- ja väestön pakkosiirrot eivät ole Ukrainassakaan mikään uusi asia. Venäjälle siirrettiin ensimmäisen kerran lapsia Itä-Ukrainan sotatoimialueelta niinkin varhain kuin kesällä 2014. Venäjän valtion rahoittama organisaatio siirsi miehitetyn Donbasin alueelta Venäjälle vähimmilläänkin satoja lapsia vuosien 2014 ja 2016 välillä. Joulukuussa 2016 organisaation perustaja Elizaveta Glinka eli ’Tohtori Liza’ palkittiin Vladimir Putinin toimesta valtiopalkinnolla.”

Lainaus kirjoituksesta: https://vartiopaikalla.blogspot.com/2024/06/pelastakaa-ukrainan-lapset-save.html