Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

lauantai 19. syyskuuta 2026

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Meidän ei pidä olla vaiti venäläisten murhatessa miehitetyn Oleškyn viimeisiä elossa olevia asukkaita hitaasti nälkään. Venäjän asevoimat eteni Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevan Oleškyn pikkukaupungin tuntumaan suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Kyseisestä päivästä lähtien vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva kaupunki on ollut ensin miehitysjoukkojen piirittämä ja tämän jälkeen miehitysjoukkojen hallinnassa, kunnes nyt kaupunki ympäristöineen – tai se mitä siitä on jäljellä – on miehitysjoukkojen muusta maailmasta eristämä.

Venäläisten miehittämä Olešky, tuhansien ihmisten koti. Kuva via Dmytro Lubinets.

Taustaa: Venäjän suurhyökkäys alkaa

Venäjän hyökkäyskärjet etenivät varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 miehitetyltä Krimin niemimaalta Perekopin kannasta myöten luoteeseen kohti Dnepriä ja Hersonia, jo aamun varhaisina tunteina Tšaplynkan asukkaat raportoivat venäläiskolonnan etenevän kohti Nova Kah’ovkaa pohjoisessa. Aamupäivän kuluessa venäläisten hyökkäyskärki eteni Nova Kah’ovkaan, samoihin aikoihin venäläiset tekivät maahanlaskun Dneprin etelärannalle Antonivkan maantiesillan ja rautatiesillan tuntumaan. Ukrainan maavoimien 59. prikaatin sotilaita jäi erityksiin Oleškyn ja Dneprin välille – myöhemmin suurin osa prikaatista vetäytyi alueelta Dneprin pohjoiselle rannalle, joka oli vielä tuolloin Ukrainan kontrollissa.

Krimin niemimaalta etenemään lähteneet Venäjän maavoimien yksiköt saavuttivat Oleškyn suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, 24. helmikuuta 2022. (1) Useissa Venäjän kevättalvella 2022 miehittämissä kylissä ja kaupungeissa asukkaat protestoivat miehitystä vastaan mielenilmauksin. Oleškyssä järjestettiin ”Olešky on Ukrainaa!”-mielenosoitus maaliskuun 8. päivä (urk. «Олешки — це Україна!»). (2)

Venäjän suurhyökkäystä seurannut kevät ja kesä etenivät useimmissa hyökkäysvaiheessa miehitetyissä asutuskeskuksissa samoissa merkeissä. Venäjän asevoimien sekä turvallisuuskoneiston ote miehitetyistä alueista tiukkeni kevään ja kesän myötä joukkojen saatua hallintaansa eristäytyneimmätkin kyläyhteisöt: asukkaiden liikkumista ryhdyttiin rajoittamaan, venäläiset pyrkivät hyödyntämään ilmiantajia ja kollaboraattoreita tiukentaakseen kuristusotetta alueista, erilaisen väkivallan uhka lisääntyi kaiken aikaa – etenkin naiset ryhtyivät välttelemään liikkumista yksin hämärän aikaan.

Humanitaarisen katastrofin ensiaskeleet

Oleškyssä tapahtumat etenivät Venäjän suurhyökkäystä seuranneina viikkoina ja kuukausina samalla tapaa, kuin kymmenissä muissakin saman kohtalon kokeneissa kylissä ja kaupungeissa. Kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema heikkeni merkittävästi tammikuussa 2023, jolloin miehityshallinnon ylläpitämä ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla eli etelärannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi. Määräys koski myös Oleškyn kaupunginsairaalaa. Venäjä ja sen nukkehallinnot turvautuivat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla alueiden venäläistämisprojektissa jo ennen suurhyökkäyksen alkua vastaaviin toimiin yrittäessään taivuttaa asukkaita ottamaan vastaan Venäjän passin. Kyseisillä alueilla sairaaloiden konkreettisen sulkemisen sijaan lääkäriin pääsyä tai lääkkeiden saantia vaikeutettiin kaikilta heiltä, jotka eivät ottaneet Venäjän passia (tai ennen vuotta 2020 ”kansantasavaltojen” passia, jonka jälkeen Venäjä painosti alueen asukkaita aiempaa enemmän ottamaan Venäjän passin).

Kesäkuun 6. 2023 katastrofi iski toden teolla Dneprin alavalle etelärannalle venäläisten räjäytettyä Kah’ovkan vesivoimalan padon. Räjäytystä seuraavina päivinä tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle Dneprin eteläisellä rannalla, myös Oleškyssä. Miehittäjä esti tuolloin alueelta voimakeinoin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin. Tuolloin venäläiset ja heidän kanssaan työskennelleet kollaboraattorit ampuivat tulva-alueelta evakuoituvia siviilejä. Venäläiset eivät myöskään keränneet ruumiita pois, mikä lisäsi tautiriskiä alueella merkittävästi. Dneprin vastarannalta ukrainalaiset koettivat toimittaa nelikoptereilla apua eristyksiin jääneille siviileille. Sen sijaan siviileiden evakuoiminen Dneprin vastarannalle oli käytännössä mahdotonta venäläisten tuli-iskujen takia. Venäläisten tuli-iskut kohdistuivat myös Ukrainan kontrolloimalle Dneprin pohjoisrannalle, kohteena noina kriittisinä päivinä ja viikkoina olivat ukrainalainen palo- ja pelastushenkilöstö sekä siviileiden evakuointiin osallistuneet tahot. (3)

Miehittäjän edustajien mukaan silloisissa tapahtumissa kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjäyttämisen ja sitä seuranneen tulvan sekä miehittäjän harjoittaman väkivallan ja rikollisten toimien seurauksena kuoli satoja siviilejä. (4)

Hitaasti monet Dneprin etelärannan asutuskeskukset muuttuivat ”elävältä kuolleiksi”. Niissä asuu ihmisiä mutta todellista elämää ei juurikaan ollut venäläisten eristäessä kaupunkeja toisistaan ja kutsuessa osaa niistä ”harjoitusalueikseen” – mikä käytännössä tarkoitti sitä, että rakennuksista ja niissä elävistä ihmisistä lemmikkeineen ja kotieläimineen tuli näiden venäläisten eläviä maaleja, joita murhata ja metsästää. Sähkönjakelu keskeytyi Oleškyssä vuoden 2023 lopulla sotatoimien vaurioittaessa kriittistä infrastruktuuria, kaasunjakelu kaupunkiin päättyi puoltatoista vuotta myöhemmin keväällä 2025 kaasuinfran hajottua. (5)

”Ihmissafarista” nälällä tappamiseen

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”ihmissafarista” (engl. Human Safari) alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin lukuisiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. Venäläiset harjoittavat ”ihmissafaria” Dneprin molemmin puolin, joen eteläisellä rannalla muun muassa Oleškystä ympäristöineen muodostui venäläisten ”harjoitusalue”. Ulkona liikkuvat ihmiset lapsista vanhuksiin muuttuivat elävistä olennoista ”maalitauluiksi”, joita metsästää ja murhata rangaistuksetta. Samalla liikkuminen kaupunkiin ja kaupungista pois muuttui vieläkin vaarallisemmaksi, jokainen tiellä tai maastossa liikkuva oli venäläisille droonipiloteille ”maalitaulu” – kohde, jonka sai tappaa. Venäläisten julma taktiikka on myös ”metsästää” ihmisiä, jotka yrittävät pelastaa aiemmissa iskuissa vammautuneita, niinpä drooni-iskun kohteeksi joutuminen päiväsaikaan tietää usein hidasta kuolemaa.

Viime vuoden lopulta lähtien Olešky on ollut ulkomaailmasta eristetty, juuri kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tämän vuoden tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole onnistuttu tuomaan merkittäviä määriä ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja, (6) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (7) Ennen suurhyökkäyksen alkua Oleškyssa oli noin 25 000 asukasta. Tänään venäläisten raunioittamassa kaupungissa asuu korkeintaan pari-kolme tuhatta ihmistä – joukossa satoja lapsia: antaa niiden kuolla siellä, venäläiset sanovat.

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškyyn tuoneen siviilin.

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportit välittävät vastaavaa viestiä Oleškyn epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään kunnon mahdollisuutta lähteä kaupungista. (8) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystaniin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki matka on pidempi ja raskaampi. (9) Toisaalta pakeneminen Oleškystä Hola Prystaniin ei välttämättä enää ole vaihtoehto monellekaan, kaupunki on nimittäin kokemassa Oleškyn kohtalon miehittäjän käsissä: terveydenhuolto on romahtanut, sähköä eikä juoksevaa vettä enää ole, ruokaa kaupunkiin saadaan satunnaisesti. Ja aivan kuten Oleškyssä, kukaan ei ole enää hautaamassa kuolleita. (10)

Oleškystä tavoitettujen asukkaiden mukaan paetakseen nyt kaupungista on matkattava kymmeniä kilometrejä kävellen tai pyöräillen Tarasivkaan, josta matkaa voi jatkaa linja-autolla. Mutta tämäkin tie on miinoitettu ja vaarallinen kulkea. (11) Ja jokainen lähtijä, jolla on omaisia alueella, joutuu päätöstä tehdessään käymään oman moraalisen paininsa sen suhteen hylätäkö läheisensä vai yrittää paeta heidän kanssa. Kuten eräs haastateltu totesi: ”jos sinulla on haavoittunut äiti sairaalassa ja hän tarvitsee ruokaa, lähdetkö vai palaatko takaisin tähän helvettiin tuomaan hänelle ruokaa”. (12) Kansainväliset organisaatiot ovat valmiit toimittamaan hätäapua kaupunkiin ja evakuoimaan hoitoa tarvitsevat asukkaat – ongelmana on Venäjä, joka ei lupaa taata organisaatioiden turvallisuutta alueella.

Tämä tapahtuu silmiemme edessä Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla, kokonaisia yhteisöjä tapetaan hitaasti nälkään ja lääkkeiden puutteeseen, meidän ollessa hiljaa.

Marko

Lähteet:

1. https://web.archive.org/web/20220224160223/https:/censor.net/ua/video_news/3318824/prosuvannya_rosiyiskyh_tankiv_po_oleshkah_video

2. https://glavcom.ua/video/oleshki-ce-ukrajina-zhiteli-hersonshchini-viyshli-na-miting-proti-okupaciji-video-827876.html

3. https://www.politico.eu/article/russians-shooting-at-rescuers-in-flooded-areas-zelenskyy-tells-politico/

4. https://nv.ua/ukr/ukraine/events/oleshki-hersonska-oblast-500-lyudey-mogli-zaginuti-pislya-pidrivu-kahovskoji-ges-50332977.html

5. https://www.meidasplus.com/p/besieged-oleshki-humanitarian-collapse

6. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

7. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

8. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

9. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

10. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/