Julma Meri

 

Lainaan kirjoitukseni otsikon Nicholas Monsarratin bestselleriltä Julma meri. Kirjoitustani ja Montsarratin toisen maailmansodan saattuesodankäynnin kuvausta yhdistää meri – Montsarratin teoksessa pohjoinen Atlantti saattuesodankäynnin näyttämönä on äärimmäisen epäinhimillinen ja hyytävä taistelutanner, jossa sotaa käytiin ilmassa, meren pinnalla kuin myös pinnan alla. Kirjoitukseni ”julma meri” on julma aivan toisella tapaa. Mustameri Venäjän hyökkäyssodan näyttämönä on osoittanut julmuutensa omalla tapaa, se on myös paljastanut mihin ennalta-arvattavuus, puutteellinen koulutus ja toisaalta yllätyksellisyys, uusien asejärjestelmien ennakkoluuloton käyttö voi johtaa. Olemme tilanteessa, jossa maa – Ukraina, jonka laivaston ydinosat Venäjän on onnistunut tuhota tai tehdä toimintakyvyttömiksi tavalla tai toisella, on onnistunut kiistämään meriherruuden Venäjän Mustanmeren laivastolta ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella operoinnilla, jossa erilaiset miehittämättömät alukset ovat keskeisessä roolissa.

Voimme pohtia, että mikä rooli Käärmesaaren taistelulla Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina oli sille, että se on menettänyt absoluuttisen meriherruuden Mustanmeren alueella? Venäjän  koko Ukrainaan kohdistunut offensiivi alkoi 24. helmikuuta 2022, ilmahyökkäyksen alkaessa lähes välittömästi Vladimir Putinin kello 04:00 pitämän puheen jälkeen, vastaavasti taistelu Käärmesaaresta  (ukr. Острів Зміїний) alkoi samaisen päivän illansuussa. (1) Helmikuun 24. 2022, kello 18:00 aikaan Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti Käärmesaaren joutuneen hyökkäyksen kohteeksi Venäjän Mustanmeren laivaston ohjusristeilijä Moskvan ja partioalus Vasily Bykovin tulitettua saarta ultimaatumin seurauksena. Myöhemmin samaisena iltana Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti kaikkien yhteyksien saaren puolustajiin katkenneen, ja myöhemmin yöllä venäläisen maihinnousuosaston nousseen maihin saarella Venäjän Mustanmeren laivaston ja ilmavoimien (tai laivaston ilmavoimien) pommitettua saarta ennen maihinnousua.

Venäjä maksoi kovan hinnan Käärmesaaren hallinnan menettämiseen päättyneestä saaren miehittämisestä. Luonnollisesti merkittävin menetys oli Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä Moskvan menetys 14. huhtikuuta 2022. (2) Ukraina laukaisi ohjusristeilijä Mosvkaa kohti kahdesta kolmeen R-360 ”Neptun” pintamaalisohjusta. Moskvaan osui kaksi pintamaaliohjusta upottaen aluksen, samalla ukrainalaisen rajavartija Roman Hrybovin legendaarinen lausahdus – Русский военный корабль, иди на хуй! – sai aivan uuden merkityksen. Ohjusristeilijä Moskvan uppoamisen myötä Venäjän Mustanmeren laivasto menetti muutakin kuin lippulaivansa, huomattavan määrän kapasiteettia.

En kuitenkaan tällä kertaa ryhdy kertaamaan Käärmesaaren taistelua tämän tarkemmin. Viime vuonna kirjoittamassani blogissa kävin läpi Käärmesaaren taistelun, joka päättyi 30. kesäkuuta 2022 Venäjän vetäydyttyä saarelta Ukrainan pitkään jatkuneen kampanjan päätteeksi. (3) Kampanjan, jonka kuluessa saarelle sijoitettuja joukkoja tulitettiin maalta ja ilmasta käsin, ja jonka kuluessa Ukrainan onnistui pääasiassa lennokkiaseellaan romahduttaa Venäjän merihuolto miehitetyltä Krimin niemimaalta Käärmesaarelle. Taistelussa Käärmesaaresta Venäjä menetti Moskvan ohella muitakin aluksia, kuten Spasatel Vasily Bekh-nimisen erikoishinaajan, joka upposi 17. kesäkuuta 2022 kahden Harpoon-meritorjuntaohjuksen osuttua alukseen; useita  Project 03160 eli Raptor-luokan partioveneitä sekä yhden Project 11770 eli Serna-luokan maihinnousuveneen, joka tuhottiin (upotettiin) Käärmesaaren laituriin toukokuun 6. 2022 Ukrainan Bayraktar TB2 lennokilla toteuttamassa ilmaoperaatiossa.

Taistelu Käärmesaaresta paljasti Venäjän Mustanmeren laivaston operointikyvyn rajallisuuden. Jo Moskvan upottaminen huhtikuussa 2022 heikensi merkittävästi Venäjän kykyä suojella Käärmesaaren huoltoreittiä, saaren menettämisen myötä Venäjältä riistettiin operointikyky läntisellä Mustallamerellä. Eikä Venäjä ole kyennyt ottamaan menettämäänsä merialuetta uudestaan haltuunsa. Ukrainan suoritettua viime vuonna ensimmäiset operaationsa miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV) Venäjän miehittämän Krimin niemimaan läntisellä rannikolla, kohdistaen operaationsa Sevastopolin satamaan, (4) näytti siltä, että Venäjä menettää herruuden miehittämäänsä Krimin niemimaata ympäröivällä merialueella. Ukraina ei ole kyennyt estämään Venäjän operointia merellä täysin, mutta miehittämättömien pinta-alusten sekä lennokkien toistuvilla Sevastopoliin kohdistuvilla operaatioilla se on saanut aikaan sen, että Venäjä ei enää hallitse merta, josta seuraa myös se, ettei Venäjä kykene enää täysin vapaasti operoimaan etenkään Krimin niemimaasta länteen sijaitsevilla merialueilla.

Tästä ei välttämättä koituisi Venäjälle ongelmia, jollei se olisi vetäytynyt tänä kesänä Mustanmeren viljanvientisopimuksesta ja uhannut laittaa Ukrainan satamia Mustanmeren rannikolla sekä Tonavan varrella saartoon. Kyetäkseen luomaan ja ylläpitämään pitävää merisaartoa tarvitaan pinta-aluksia operoimaan merellä, mikä taasen antaa Ukrainalle mahdollisuuden operoida niitä vastaan miehittämättömillä pinta-aluksilla jopa satojen kilometrien päässä ulkomerellä. Venäjän uhkauksista huolimatta saartoa on jo rikottu useamman kerran, toisaalta viime viikolla venäläisjoukot nousivat Sukru Okan-nimiseen rahtilaivaan Mustanmeren lounaisosassa. (5) Olemmeko ajautumassa tilanteeseen, jossa Venäjän on siirryttävä operoimaan Mustanmeren etelä- ja lounaisosiin Ukrainan USV-laivaston ulottumattomiin? Mikä voi tuottaa ongelmia myös Venäjälle, sen operoidessa kansainvälisillä merialueilla kansainvälisten sopimusten vastaisesti ja vieläpä lähellä Mustanmeren rannikon puolustusliitto Naton jäsenvaltioita.

Ukrainalainen ’Sea Baby’ USV, kuvakaappaus Оперативний ЗСУ jakamalta videolta.

Venäjän asemaa heikentää Ukrainan kyky operoida miehittämättömillä pinta-aluksilla huomattavan kaukana ”kotivesiltä”. Tästä Ukraina on antanut Venäjälle jo lukuisia oppitunteja tämän kesän kuluessa, kuten suorittamalla 17. heinäkuuta (2023) miehittämättömällä pinta-aluksella operaation Kertšinsalmen siltaa vastaan. (6) Iskussa silta vaurioitui pahoin. Elokuun 4. ja 5. päivä nähtiin Ukrainan seuraavat merkittävät USV-laivastolla suorittamat operaatiot. 

Ukrainan ja Venäjän operaatioita ja vaikuttamista Mustanmeren alueella, kesä 2023.

Elokuun 4. päivänä kohteena oli Novorossijskin satama. (7) Operaatio toteutettiin useammalla miehittämättömällä pinta-aluksella, yhden aluksista osuessa Project 775 eli Ropucha-luokan maihinnousualus Olenegorsky Gornyak’iin. Ennen suurhyökkäystään 24. helmikuuta 2022, Venäjä siirsi Itämeren ja Pohjoisen laivaston Ropucha-luokan maihinnousualuksia Mustanmeren alueelle. Iskussa pahoin vaurioitunut Olenegorsky Gornyak kuului Mustallemerelle siirrettyjen alusten joukkoon. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka kauan iskussa vaurioitunut alus on korjattavana. Riippuen vaurioista, on hyvinkin mahdollista, että alus on poissa vahvuudesta vuosia (vrt. Jamalin korjaus vaurion jälkeen).

Heti seuraavana yönä, 5. elokuuta 2023, Ukraina toteutti yhdellä – mahdollisesti useammalla – miehittämättömällä pinta-aluksella operaation Kertšinsalmen eteläpuolisella merialueella, noin 20 kilometriä salmen suulta etelään. (8) Kyseisessä onnistuneessa operaatiossa kohteena oli Venäjän lipun alla purjehtinut säiliölaiva SIG. (9) Alus vaurioitui iskussa. Kohteena ollut säiliölaiva SIG kuljetti pääasiassa polttonesteitä Venäjän ja Syyrian väliä, alus on rekisteröity siviilialukseksi. Se on kuitenkin ollut vuosien ajan osa Venäjän asevoimien ja muiden Syyriaan sijoitettujen joukkojen logistista ketjua. Alus on myös sanktioitu Yhdysvaltojen toimesta vuodesta 2019.

Huomio näissä operaatioissa kohdistuu siihen, että Ukrainan onnistui toteuttaa operaatio venäläiseen kohteeseen yli 700 kilometrin päässä Odesan alueelta. Operaatioissa Ukraina pystyi ohittamaan Kertšinsalmessa tai salmen alueella kuin myös Novorossijskin satamassa Venäjän puolustusjärjestelmät ja vaurioittaa kohdetta. Operaatio Novorossijskin satamassa ei ollut ensimmäinen laatuaan, poikkeuksena aiempiin, venäläisille aiheutetut tappiot olivat tällä kertaa olennaisesti merkittävämmät. Operaatiot paljastivat venäläisten puolustusjärjestelmien puutteita, Kertšinsalmessa sillan suojana toimivat järjestelmät kyettiin ohittamaan – Ukraina on osoittanut siltaa kyettävän vaurioittaa myös ilmasta tai mereltä käsin maanteitse toteutetun operaation lisäksi. On todennäköistä, ettei Ukrainan tarkoituksena edes ole sillan tuhoaminen – ainakaan vielä. Toistaiseksi säännöllinen siltaan kohdistuva vaikuttaminen voi palvella Ukrainaa eniten, sellaisten operaatioiden sitoessa Venäjän voimaa alueelle puolustustoimiin. Voimaa ja resursseja, joita maa mahdollisesti tarvitsisi muuallakin.

Se, miksi Ukrainan on onnistunut läpäistä venäläisten puolustusjärjestelmät lukuisia kertoja kaukaisemmissakin kohteissa tuskin on seurausta vain yhdestä syystä. Käytössä olevien järjestelmien puutteiden rinnalla taustasyinä lienee järjestelmiä käyttävän henkilöstön koulutuksen puutteellisuus yhdistettynä välinpitämättömyyteen annetun tehtävän suorittamista kohtaan, unohtamatta myöskään kaikkialle levinnyttä korruptiota, joka vaikuttaa myös edellisiin syihin. Novorossijskiin kohdistuneen iskun jälkeen Ukraina on viestinyt sen suuntaisesti, etteivät muutkaan Mustanmeren itärannikon venäläiset satamakaupungit ole turvassa. Venäläisten puolustusjärjestelmät joutunevat vastaisuudessa koetukselle!

Merisaarron rinnalla Venäjä pyrkii myös vaikuttamaan Ukrainan viljanvientikykyyn pommittamalla sen Mustanmeren rannikon sekä Tonavan varren satamia. Odesan satamaan Venäjä vaikutti hyökkäyssodan alkuvaiheessa ennen viime vuonna sovittua viljanvientisopimusta, irtauduttuaan sopimuksesta jokin aika sitten Venäjä on lisännyt Odesan satamaan ja kaupunkiin kohdistuvaa vaikuttamista. Kaupunkiin ja satamaan on isketty yksistään tämän kesän kuluessa lukuisia kertoja risteilyohjuksilla sekä iranilaisvalmisteisilla itsemurhalennokeilla. (10) Odesan sataman ohella Mustanmeren rannikon satamista aktiivisen vaikuttamisen kohteena on ollut muun muassa Mykolajivin satama. Mustanmeren satamien ohella Venäjä on toteuttanut lukuisia iskuja Odesan alueen (oblast) Tonavaan rajoittuviin eteläosiin, joissa kohteina ovat olleet satamat ja viljavarastot Ismailissa mutta myös Renissä. (11 ja 12) Iskiessään Tonavan varrella sijaitseviin kohteisiin, Venäjä on käyttänyt iranilaisvalmisteisia itsemurhalennokkeja.

Vaikuttaessaan Ukrainan viljanvientikapasiteettiin Venäjä taiteilee myös veitsen terällä. Samalla kun se vaikeuttaa viljan laivaamista Ukrainasta maailmalle, se myös tuhoaa pommituksilla viljaa, josta siihen ystävällismielisesti (tai neutraalisti) suhtautuvat maat ovat riippuvaisia. Merisaartoon ja ohjushyökkäyksiin liittyy myös riski voimankäytön ulottumisesta Naton jäsenvaltion alueelle, ukrainalaiset satamakaupungin Tonavan varrella sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä Naton jäsenmaa Romaniasta. Jo nyt romanialaissiviilit kertovat ohjushyökkäysten vaikutusten ulottuvan Romanian alueelle, toistaiseksi virallinen Romania tai Nato eivät ole ottaneet näiltä osin asiaan kantaa. Mikäli selkeää (tahatontakin) vaikuttamista ilmenee, eikä Romania tai Nato ota asiaan kantaa, voidaan tällainen hiljaisuus tulkita Moskovassa aivan väärin. Se voidaan tulkita pelkuruutena, mikä voi yllyttää Venäjää venyttämään rajoja entistä enemmän. Kuten on todettu, Venäjä kunnioittaa vain ja ainoastaan voimaa!

Sillä, että Ukrainan onnistui ensin pakottaa kampanjallaan Venäjä vetäytymään Käärmesaarelta reilu vuosi sitten ja tämän jälkeen sen onnistui riistää meriherruus Venäjältä Mustallamerellä lopullisesti, voi olla kauas kantoisia seurauksia. Käärmesaaren taistelun myötä toteutui Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin elokuussa 2021 lausuma saaresta –

”This island, like the rest of our territory, is Ukrainian land, and we will defend it with all our might.” (13)

Mutta historian jää myös Aleksander Duginin 25. helmikuuta 2022 kirjoittama toteamus: “Who controls the Snake (island), controls the course of world history”. (14)

Ehkäpä kuvaavaa Venäjän jo yli vuoden kestäneelle ”erikoisoperaatiolle”, että sen merimahti Mustallamerellä karahti vähäisen tuulenpieksämän saaren kallioihin. Saaren, jolla on pituutta enimmillään 662 metriä ja leveyttä 440 metriä, ja jossa on kovin niukasti kasvillisuutta suojaa antamassa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.pravda.com.ua/news/2022/02/25/7325592/

2. Suomen Sotilas 3/2022: Kuinka ohjusristeilijä Moskva upotettiin s. 79.

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/07/taistelu-kaarmesaaresta.html 

4. https://www.navylookout.com/considering-the-implications-of-the-attack-on-the-russian-fleet-in-sevastopol/ 

5. https://twitter.com/Capt_Navy/status/1691411489087963136 

6. https://www.navyrecognition.com/index.php/naval-news/naval-news-archive/2023/july/13366-analysis-ukraine-naval-drone-attack-on-kerch-strait-in-crimea.html 

7. https://www.politico.eu/article/russian-navy-base-attacked-by-ukraine/ 

8. https://www.theguardian.com/world/2023/aug/05/russian-chemical-tanker-reportedly-hit-by-ukraine-drones-in-kerch-strait 

9. https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-photos-show-damage-to-russian-tanker-after-drone-boat-strike

10. https://www.euronews.com/2023/07/23/the-latest-russian-strike-on-ukraines-odessa-leaves-1-dead-many-hurt-and-a-cathedral-badly

11. https://www.seatrade-maritime.com/ports/russian-drone-attack-port-izmail-hits-seafarers-centre 

12. https://twitter.com/clashreport/status/1691703937831715284 

13. https://www.newsweek.com/ukraine-snake-island-soldiers-russia-confronttion-killed-audio-1682562

14. https://twitter.com/arestovych/status/1542457638050488321 

Kirjoituksessa lähdeaineistona hyödynnetty myös H. I. Suttonin Covert Shores-verkkosivua sekä ukrainalaista Militarnyi-portaalia ja lukuisia Novorossijskin satama iskusta sekä Kertšinsalmen operaatioista julkaistuja kuvia ja videoita (kuten 15; 16; 17). 

Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata

Syksyllä kävin läpi Venäjän miehitettyyn Itä-Ukrainaan, näiden ns. kansantasavaltojen alueelle sijoittamia joukkoja sekä merkittävimpiä tukikohtia Venäjän hallinnoiman rajan kummallakin puolella. Tässä kirjoituksessa luon katsauksen Venäjän kevättalvella 2014 miehittämälle Krimin niemimaalle sijoittamiin joukkoihin ja niiden varustukseen, siihen kuinka Venäjä militarisoi niemimaata ja – kuten eräillä tahoilla asiaa on kuvattu – rakentaa niemimaasta ”uppoamatonta tukialusta”.

Aloitan satelliittikuvalla, johon on merkitty eräitä merkittäviä tukikohtia sekä joukko-osastot, joita alueille on sijoitettu. Tiedot joukko-osastoista sekä joukko-osastojen esikuntien sijoitusalueista on koottu tämän vuoden aikana julkaistuista viranomaisten tiedonannoista sekä laadituista raporteista, myös sosiaalisessa mediassa julkaistuilla tiedoilla on merkittävä rooli.

Upotuskuvana satelliittikuva Dzhankoin lentotukikohdasta

Venäjän ilmavoimat ja Mustanmeren laivasto operoivat seuraavista lentotukikohdista/ lentokentiltä miehittämällään niemimaalla:

Belbek, Saky, Donuzlav, Gvardeyskii ja Khersones sekä Kacha, jossa toimii myös helikopteritukikohta. Helikopteritukikohtana toimii Kachan ohella myös Dzhankoi. Dzhankoista operoi muun muassa Kamov Ka-52 taisteluhelikoptereilla varustettu Venäjän maavoimien 39. helikopterirykmentin 3. laivue. (1)

Tämän vuoden marraskuussa Venäjä käytti Dzhankoin lentotukikohtaa ensimmäistä kertaa merkittävämpään joukkojensiirtoon, kentälle laskeutui muun muassa Iljushin Il-76 kuljetuskoneita. Lentotukikohdan kiitorata on noin 2,5 km pitkä ja päällystetty, tukikohtaa on myös uudistettu viimeisen vuoden kuluessa.

Krimin niemimaalla on myös varalaskupaikkoja ja mahdollisesti käyttöön otettavia tukikohtia, sellaisina voidaan pitää ainakin Oktyabrs’kea, Veseloea, Kirovskojea ja Sovjets’kiita sekä Begerovoa.

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Venäjä on siirtänyt Krimin niemimaalle yli sata ilmaherruushävittää ja monitoimihävittäjää mallia Sukhoi Su-27 ja Su-30 aiemmin siellä olleiden rinnalle ja tilalle. Niemimaalle ollaan sijoittamassa ensi vuoden puolella Venäjän toimesta Sukhoi Su-34 taktisia pommikoneita.

Venäjä on sijoittanut Krimin niemimaalle laivaston ilmavoimilta seuraavia laivueita ja rykmenttejä (osa yksiköistä operoi niemimaalta Ukrainan ja Venäjän väliseen sopimukseen nojautuen jo ennen Venäjän suorittamaa niemimaan miehitystä helmi-maaliskuussa 2014):

- 43. itsenäinen rynnäkkökonelaivue, varustettu Sukhoi Su-24M ja Su-24MR taktisia pommikoneita ja tiedustelukoneita (Su-24MR).

- 917. itsenäinen yhdistetty ilmarykmentti, varustettu muun muassa kuljetuskoneilla ja Beriev Be-12 ASW-lentoveneillä sekä Mil Mi-8 kuljetushelikoptereita.

- 25. ASW-helikopterirykmentti sijoitettuna Kachaan, on varustettu Kamov Ka-27 merivalvonta ja ASW-helikoptereilla sekä Mil Mi-14 ASW-helikoptereilla.

- 318. itsenäinen ilmarykmentti sijoitettuna Kachaan.

Venäjän laivaston ilmavoimien ja maavoimien helikopterirykmenttien kaluston lisäksi maan ilmavoimien hävittäjiä ja rynnäkkökoneita on sijoitettuna pysyvästi miehitetylle Krimin niemimaalle. Niemimaalle sijoitettujen joukkojen lentotoiminta on ollut viime aikoina hyvin aktiivista, ja aggressiivista.

22. armeijakunta Krimillä

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on sijoitettu Simferopoliin. Tällä hetkellä 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7400 miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, vuoden 2020 kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 mieheen.

Krimin niemimaalle sijoitetun 22. armeijakunnan kalusto v. 2018.

	määrä
taistelupanssarivaunut	30+
rynnäkkövaunut	165
tykistöjärjestelmät	90

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Krimin ”aluepuolustusjoukot” ovat miehittäneet uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella v. 2016 alkaen. Järjestelmä on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) risteilyohjus merimaaliin. (2)

Venäjän Mustanmeren laivasto Krimillä

Venäjän Mustanmeren laivaston komentajana toimii tällä hetkellä Kaliningradin alueella Borin kylässä syntynyt vara-amiraali Aleksandr A. Moiseev, hän aloitti tehtävässä 26.6.2018 jälkeen. Häntä ennen laivaston komentajana toimi Vitebskissä syntynyt amiraali Aleksandr Vitko. Vitkon toiminta Krimin miehityksen aikana oli aktiivista, hän toimitti ukrainalaisjoukoille vaatimuksen antautua 4. maaliskuuta kello 05:00 mennessä, mikäli vaatimukseen ei suostuttaisi ukrainalaisjoukkojen asemiin hyökättäisi voimalla.

Vara-amiraali Aleksandr A. Moiseev. (3)

Mustanmeren laivaston esikunta ja merkittävin laivastotukikohta sijaitsee miehitetyllä Krimillä Sevastopolissa, laivasto operoi niemimaalla myös Feodosijan satamasta käsin. Mustanmeren laivasto operoi myös Venäjän alueella olevista satamista käsin, näitä ovat Taganrog, Novorossiysk ja Tuapse sekä Temryuk. Mustanmeren ja Asovanmeren ohella Venäjän Mustanmeren laivaston operointialueeseen kuuluu osia Välimerestä – sillä on tukikohta Syyrian rannikolla Tartusissa. Skismaa ovat aiheuttaneet laivaston pinta-alusten provokatiiviset vierailut Georgialta miehitetyn Abhasian alueella. Mustameren laivaston kokonaisvahvuus on noin 25 000 miestä, sisältäen merijalkaväenyksiköt.

Venäjän Mustanmeren laivaston kalusto v. 2018 (huomattava osa sijoitettu miehitetylle Krimin niemimaalle).

alusluokka	kappalemäärä
risteilijät (Moskva)	1
hävittäjät (Smetlivyy)	1
fregatit	13
ohjuskorvetit	6
ASW-alukset	6
ohjusveneet	6
miinanraivaajat	13
maihinnousualukset (isot)	7
maihinnousualukset (pienet)	9
terrorismin- ja sabotaasitorjunnan erikoisalus	6
ELINT-alukset	4
sukellusveneet	7

Kuten aiemmin kirjoitin, pinta-alusten ja sukellusveneiden lisäksi laivaston lentokoneita ja helikoptereita on sijoitettu Ukrainalta miehitetylle Krimin niemimaalle.

Sevastopolissa sijaitsee myös 810. merijalkaväkiprikaatin esikunta, valtaosa prikaatista on sijoitettu miehitetylle Krimin niemimaalle mutta osia prikaatista on sijoitettu Temryukiin Krasnodar Kraihin Venäjälle. 810. merijalkaväenprikaatin komentajana toimii eversti Dmitri Uskov. Merijalkaväenprikaatiin kuuluvia joukkoja otti osaa Donetskin kansainvälisellä lentokentällä käytyihin taisteluihin tammikuussa 2015, jolloin venäläisjoukot valtasivat kentän, sekä myöhemmin Mariupolin itäpuolella. (4) En saanut käsiini prikaatin kalustoluetteloa, mutta todennäköisesti se on verrannollinen muihin Venäjän laivaston merijalkaväenprikaateihin, joiden varustukseen kuuluu reilut 250 miehistönkuljetusajoneuvoa, 18 kpl 2S1 ”Gvozdika" 122 mm panssarihaupitsia, 24 kpl 2S9 ”Nona” 120 mm tela-alustalle sijoitettua kranaatinheitinjärjestelmää, 18 kpl BM-21 Grad 122 mm raketinheitinjärjestelmää ja jopa 80 taistelupanssarivaunua.

810. merijalkaväenprikaatin rakenne. (5)

Niemimaalle on myös sijoitettu Mustanmeren laivaston alaisen 11. erillisen rannikkopuolustusprikaatin joukkoja, prikaatin esikunta sijaitsee Anapassa Krasnodar Kraissa Venäjällä. Prikaati on varustettu muun muassa Bal- ja K-300P Bastion-P pintamaalien torjuntaan tarkoitetuilla ohjusjärjestelmillä. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Venäjä on sijoittanut Krimin niemimaalle yhteensä 16 kpl Bal ja K-300P Bastion-P -ohjusjärjestelmien laukaisualustoja.

Bal-ohjusjärjestelmän laukaisualustoja matkalla Sevastopolista Kertšin suuntaan 27.11.2018. (6)

Venäjän Krimille sijoittamien joukkojen vahvuus

Venäjän asevoimien miehitetylle Krimin niemimaalle sijoittamien joukkojen vahvuus lokakuussa 2018 oli 31 500 sotilasta, viimeisimpien tietojen mukaan kokonaisvahvuus on yli 33 000 sotilasta. Näillä Venäjän merivoimista, maavoimista ja ilmavoimista koostuvilla joukoilla oli muun muassa seuraavaa kalustoa käytössään:

- taistelupanssarivaunut 40 + reservi ja varastot.

- rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot 583.

- tykistö ja raketinheittimet 162, joista raketinheittimiä 52.

- S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 16 laukaisualustaa. Satelliittikuvien perusteella voidaan päätellä, että Dzhankoihin sijoitettu S-400-patteri ei ollut Venäjän väitteiden mukainen vastaus Ukrainan provokaatioon. Dzhankoissa valmistelu- ja rakennustyöt alkoivat jo aiemmin tänä syksynä.

- Bal ja Bastion-P pintamaalien torjuntaan käytetyt ohjukset 16+ laukaisualustaa.

Niemimaalle on sijoitettu ainakin 122 erilaista lentokonetta ja 62 helikopteria, joukossa Kamov Ka-52 taisteluhelikoptereita.

Niemimaalle pysyvästi sijoitettujen joukkojen lisäksi alueella käy säännöllisesti harjoittelemassa Venäjän asevoimien yksiköitä. Joulukuun alkupuolella Kertšinsalmen ylittävän sillan kautta niemimaalle toimitettiin Venäjän maahanlaskujoukkojen kalustoa, miehistö siirrettiin niemimaalle kuljetuskoneilla. Tätä kirjoittaessa kyseinen yksikkö on edelleen niemimaalla.

FSB:n alaisen rannikkovartioston rooli alueella

Loppuun vielä lyhyelti Venäjän FSB:n alaisen rannikkovartioston roolista miehitetyllä niemimaalla. Venäjän rannikkovartiosto operoi Krimin niemimaalla Kertšin satamasta käsin, sen lisäksi rannikkovartiostolla on Venäjän alueella Asovanmeren alueella useampi laivastoasema käytössään.

Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja vuoden 2014 kuluessa laajenneen, Venäjän organisoiman, Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä se ryhtyi vahvistamaan etenkin Asovanmeren alueella operoivia rannikkovartioston voimiaan. Tämän vuoden huhtikuussa Venäjän rannikkovartiostolla oli käytössä 84 erilaista pinta-alusta ja partiovenettä Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa. Viime keväänä Kertšinsalmen ylittävän sillan käyttöönoton jälkeen Venäjä ryhtyi toimittamaan alueelle entistä enemmän erilaisia partioveneitä ja aluksia, myös Mustanmeren laivastoon ja Kaspian laivueeseen kuuluvia pinta-aluksia toimitettiin pienelle merialueelle. Joukossa myös pelastusalus, joka voidaan varustaa välineistöllä, jolla on mahdollista kartoittaa tarkasti merenpohjaa.

Jännityksen kasvu Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä purkautui marraskuussa Venäjän rannikkovartioston hyökättyä maan merivoimien tukemana ukrainalaisen laivasto-osaston kimppuun Kertšinsalmessa ja Mustalla merellä kansainvälisillä merialueilla. (7)

Venäjän rannikkovartiosto ja laivasto Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa.

organisaatio	aluksia 4/2018	aluksia 9/2018
rannikkovartiosto (FSB)	84	115
Mustanmeren laivasto	-	3
Kaspian laivue	-	4

Rannikkovartioston ohella miehitetylle niemimaalle on sijoitettu FSB:n erikoisjoukkoja ja rajavartijoita sekä muita sisäisen turvallisuuden joukkoja.

Marko

1. https://twitter.com/TheAirWar/status/1073702279944044544 

2. http://navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2017/april-2017-navy-naval-forces-defense-industry-technology-maritime-security-global-news/5157-russia-black-sea-fleet-4k44-utyos-coastal-missile-crew-fires-live-weapon-on-practice-target.html 

3. https://ruspekh.ru/people/item/moiseev-aleksandr-alekseevich 

4. https://informnapalm.org/en/marine-of-the-russian-810th-brigade/ 

5. http://military.wikia.com/wiki/Naval_Infantry_(Russia) 

6.  https://www.youtube.com/watch?v=q44Io8H8Owk 

7. https://www.theguardian.com/world/2018/nov/27/kerch-strait-confrontation-what-happened-ukrainian-russia-crimea 

Syksyn kirjoitukseni venäläisjoukoista Itä-Ukrainassa sekä niiden merkittävimmistä tukikohdista:

Venäläisjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla

Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyssä Itä-Ukrainassa 

Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa  

Venäjä käytti sotilaallista voimaa Kertšinsalmessa estäessään ukrainalaislaivueen liikkeen

Jännitettä pitkään kerännyt tilanne eskaloitui sunnuntaina (25.11.2018) avoimeksi voimankäytöksi (sotatoimeksi) Kertšinsalmessa Venäjän rannikkovartioston partioalusten häirittyä Ukrainan laivaston aluksia ja törmättyä Don-luokan partioaluksellaan Ukrainan laivaston hinaajaan (Yany Kapu). Myöhemmin samana päivänä Ukrainan laivaston Gurza-M-luokan tykkiveneet Berdyansk ja Nikopol vaurioituivat yhteenotossa ja tulituksessa. 

Venäjän rannikkovartioston Don-luokan partioalus törmää hinaaja Yany Kapuun. (1)

Sunnuntai-iltana FSB:n erikoisjoukot valtasivat kaikki kolme Ukrainan laivaston alusta. Yhteenotossa haavoittui ukrainalaislähteiden mukaan kuusi laivaston merisotilasta, heistä kaksi vakavasti. Alusten valtausten yhteydessä Venäjä vangitsi 23 ukrainalaista merisotilasta. Kolmen vallatun aluksen on paikannettu olevan Kertšin satamassa Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Käyn seuraavaksi läpi tapahtumien aikajänteen, tiedot kerätty ukrainalaislähteistä:

23.11.2018: laivasto-osasto lähti Odesasta Mariupoliin. 

24.11.2018: ukrainalaiset saivat ilmoituksen Venäjän viranomaisilta tiedon siitä, että Kertšinsalmessa navigointirajoituksia. Kansainvälinen navigointipalvelukeskus Espanjassa ei vahvistanut ilmoitusta. 

25.11.2018: 

Ukrainan laivasto-osasto sai Kertšin sataman merenkulunvalvontaupseerilta ohjeen siirtyä ns. odotusalueelle ennen salmen läpi purjehtimista. 

klo. 8:30 - 9:00 hinaaja Yany Kapuun törmättiin. 

klo. 13:00 - 14:00 venäläisten taholta voimakasta provosointia. 

klo. 13:40 Kertšinsalmen ylittävän sillan alta kulkeva väylä suljettiin venäläisten toimesta tankkerilla. 

klo. 19:00 Ukrainan laivasto-osasto aloitti poistumisen Kertšinsalmesta, koska läpikulkulupaa ei saatu. 

klo. 20:25 Ukrainan laivaston aluksia kohti avattiin tuli. Voimankäyttöön vastattu. 

klo 20:35 alkaen FSB:n erikoisjoukot suorittivat alusten valtauksen. 

Venäjän Mustanmeren laivasto tuki operaatiota, minulla ei ole varmuutta sen konkreettisesta osallistumisesta operaatioon. 

26.11.2018: Venäjän kaappaamat alukset havaittu Kertšin satamassa. (2)

Asovanmeri, satelliittikuvaan merkitty Venäjän rannikkovartioston tukikohdat/ laivastoasemat. Yksi sijaitsee miehitetyllä Krimin niemimaalla Kertšissä. 

Läntinen media, mukaan lukien suomalainen, on jälleen reagoinut tapahtumiin, uutisointi on näennäisen asiallista mutta näyttää siltä, että median on vaikea löytää oikeita termejä kuvaamaan Venäjän toimia Ukrainassa. Edelleen käytetään termejä kapinallinen, Venäjä-mielinen tms., jotka ovat hyvin harhaanjohtavia. (3) Onko kyse haluttomuudesta kertoa tilanne sellaisena millainen se on? Käytännössä Venäjä on käyttänyt suoraa voimaa Ukrainan laivaston aluksia ja niiden miehistöä vastaan. Kyse on sotilaallista toiminnasta - sotatoimesta, joka on seurausta pitkään jatkuneesta jännitteen luonnista ja kasvusta Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä, jännitteen kasvu johtuu Venäjän toimista. 

Venäjä on lisännyt voimaa Asovanmerellä, FSB partioalusten lisäksi merialueelle on siirretty pinta-aluksia Mustanmeren laivastosta sekä Kaspian laivueesta. 

Näyttää siltä, että media koettaa paikata aiempaa puutteellista uutisointia koosteiden ja yhteenvetojen avulla, joissa on usein se puute, että ne jättävät paljon kertomatta. Useissa nolla-piste on viime kevät ja Kertšinsalmen sillan valmistumisen, tätä aiempaan aikaan saatetaan viitata, vaikka ennen sillan rakentamista ja valmistumista tapahtui paljon. Se mitä sunnuntaina tapahtui on seurausta Venäjän suorittamasta Krimin niemimaan miehityksestä helmi-maaliskuussa 2014, ja Venäjän masinoimasta sodasta Itä-Ukrainassa, jonka alkutahdit lyötiin huhtikuussa 2014. Sodasta, jossa Venäjä on yksi osapuoli. Itse asiassa ilman Venäjän toimia ei käynnissä olisi sotaakaan, koska Venäjä rahoittaa, varustaa ja miehittää sekä hallinnoi/ kontrolloi Ukrainan asevoimia vastaan taistelevia joukkoja Donbas issa, ja nämä ns. kansantasavallat ovat Moskovan kontrolloimia sekä ylläpitämiä. (4 ja 5)

Mikäli edellä mainitut toimet unohdetaan, todellisuus vääristyy. Ilman Venäjän toimia ei olisi siltaa, tarvetta sulkea Asovanmeri ukrainalaisilta, halua tehdä Asovanmerestä Venäjän “sisämeri” ja näin testata kv. yhteisöä ja sen kykyä/ halua reagoida tapahtuneeseen. Sekä näivettää Ukrainalle kuuluvat Mariupolin ja Berdjanskin satamat Asovanmeren pohjoisrannikolla ja vaikuttaa näin Ukrainan talouteen (vienti) sekä maan yhteiskunnallisiin oloihin. Tilanteen eskaloitumista voi siis syyttää vain Venäjää. Toimiessaan nähdyllä tapaa Venäjä on myös rikkonut maiden välistä voimassa olevaa sopimusta vuodelta 2003 alusten vapaasta pääsystä Asovanmerelle ja Kertšinsalmelle. (3) Myös venäläisten merenkulunasiantuntijoiden mukaan Venäjä rikkoi maiden välisiä sopimuksia sekä kansainvälisiä merenkulkusopimuksia sunnuntaina.

Venäjän sotatoimien seuraus

Venäjän Kertšinsalmessa Ukrainan laivaston aluksiin ja niiden miehistöön kohdistamalla sotatoimella on myös välittömiä seurauksia. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko esitti sotatilalain (martial law) käyttöönottoa Ukrainaan. Maanantaina (26.11.2018) Ukrainan parlamentti Verkhovna Rada äänesti presidentin esityksestä käytyään siitä ensin keskustelua. Verkhovna Radan äänesti sotatilalain puolesta, sotatilalaki astui tänään (28.11.2018) voimaan kymmenellä alueella Ukrainassa (ks.kuva). Alueet rajoittuvat Venäjään, Venäjän miehittämään Krimin niemimaahan, rannikkoseudulle Ukrainassa sekä lännessä Transnistriaan. Sotatilalaki on voimassa 30 vuorokautta.

Sotatilalain voimassaolo Ukrainassa, kuva Volunteer Info.


Marko

1. https://m.youtube.com/watch?time_continue=65&v=gcTSDaCg5xA 

2. https://www.unian.info/m/politics/10351938-ukrainian-navy-vessels-captured-by-russia-tugged-to-occupied-crimea-s-kerch-photo-video.html 

3. https://yle.fi/uutiset/3-10527112 

4. https://www.unian.info/m/politics/10342539-russia-spends-about-us-2-bln-per-year-on-lpr-dpr-putin-s-ex-advisor.html 

5. https://www.integrityinitiative.net/articles/Russian-military-analysts-acknowledge-Ukraine-separatists-are-controlled-Moscow 

Ukrainan sota – jännite kasvaa Asovanmerellä

Kertšinsalmen ylittävä, Venäjän ja miehitetyn Krimin niemimaan yhdistävä, silta avattiin toukokuun puolella, tämän jälkeen tilanne itse salmessa kuin myös Asovanmerellä on muuttunut aiempaa olennaisesti jännittyneemmäksi, koto-Suomen medioissa tähän ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota. (1)

Asovanmeri.

Ukrainalaisen Hromadske Radion (Громадському радіо) välittämän uutisen mukaan 31. toukokuuta 2018 kello 04:30 – 05:30 FSB:n alainen Venäjän rannikkovartiosto pysäytti Kertšinsalmessa tarkastusta varten viisi rahtialusta, jotka olivat matkalla Asovanmeren rannikolla sijaitseviin ukrainalaisiin Mariupolin ja Berdjanskin satamiin. Ukrainan rajavartiolaitoksen edustajan mukaan Venäjän rannikkovartiosto suoritti tarkastuksen, alusten miehistöä ei pidätetty. Rahtialukset pysäytettiin Ukrainalle kuuluvalla merialueella salmessa. Näiden laittomina pidettyjen pysäytysten aikana aluksiin nousseet venäläiset rannikkovartijat/rajavartijat tutkivat alusten rahdin, kopioivat rahtidokumentteja ja muita asiakirjoja sekä kuulustelivat alusten kapteeneja.

Ukrainan viranomaislähteiden mukaan kesäkuun 1. 2018 Kertšinsalmessa tarkastettiin Panaman lipun alla purjehtinut ukrainalaiseen Berdjanskin satamaan matkalla ollut EREN C rahtialus.

Nämä entistä säännöllisemmiksi muuttuneet, laittomina pidetyt, alusten purjehtimista ukrainalaissatamiin olennaisesti vaikeuttavat, pysäytykset ja alusten miehistöjen kuulustelut sekä erilaisten dokumenttien perusteettomat kopioinnit ovat nostaneet jännitystä alueella entisestään. Toisinaan aluksia on pysäytetty ja tarkastettu Asovanmerellä Venäjän toimesta alle kymmenen merimailin päässä satamasta. Eräissä ukrainalaismedioissa Asovanmeren kiristynyttä tilannetta on verrattu ”kolmenteen rintamaan” Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sotatoimialueen jälkeen.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä on myös vahvistanut voimiaan Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa, kyseisille merialueille on siirretty kuusi pinta-alusta, joiden avulla Venäjän on mahdollista nykyistä aktiivisemmin suorittaa rahtialusten valvontaa ja tarkastuksia. Osa Asovanmerelle siirretyistä aluksista kuuluu Kaspian laivueeseen (Каспийская флотилия).

luokka	tyyppi	lukumäärä
Project 1204 Shmel	tykkivene	2
Project 1400M Grif-M	partiovene	1
Project 1496M1 Lamantin	partiovene	1
Project 23040	SAR	1
Project 705M	hinaaja	1

Kesäkuun 4. Novostjam Donbassa (Новостям Донбасса) uutisoi, lainaten Ukrainan laivaston lehdistötiedottaja Oleg Chalykia, Ukrainan sulkevan osia Asovanmeren rannikosta 1. kesäkuuta – 1. syyskuuta 2018 väliseksi ajaksi ”jatkuvien harjoitusten” vuoksi. Suljetut alueet sijaitsevat rannikolla Mariupolista itään, sekä Melekinon ja Belosarayaskayan niemien alueella, kuin myös Berdjanskin itäpuolella. Toimea pidetään yleisesti vastauksena Venäjän laivaston ja FSB:n alaisen rannikkovartioston lisääntyneeseen aktiivisuuteen, tämän ohella Ukrainassa on spekuloitu mahdollisuudella Venäjän suorittamasta maihinnoususta Ukrainan hallinnassa olevalle osalle Asovanmeren rannikkoa. (2) Tämän kaltaista maihinnousua on harjoiteltu myös venäläisjoukkojen toimesta Ukrainalta miehitetyllä rannikko-osuudella (esim. elokuussa 2016).

Venäjä on myös lisännyt lentotiedustelua merialueen yllä sillan avaamisen jälkeen esim. touko-kesäkuun vaihteessa Venäjän ilmavoimat sekä merivoimien ilmavoimat suoritti useita tiedustelulentoja Asovanmeren yllä Ukrainan ilmatilan tuntumassa. Lentokoneiden ja helikoptereiden ohella lentotiedustelua toteutetaan myös tiedustelulennokeilla.

Suljetut merialueet, kuva päätoimittaja Andrii Klymenko, BlackSea News.

Maihinnousuharjoitus, elokuu 2016 - mukana myös Venäjän asevoimien joukkoja. Kuva Oleg Nikitin.

Maiorskin ”checkpoint”

Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan voi ylittää Hnutoven, Novotroitsken, Marinkan, Maiorsken ja Stanytsia Luhanskan tarkastusasemien kautta. Tällä hetkellä suljettuina ovat Zoloten sekä Fenolnan, Artemivsk 2, Svitlanoven ja Horodniin tarkastusasemat, joista neljä viimeisintä on rautatieyhteyksiä. Kuukausittain tarkastusasemien kautta demarkaatiolinjan ylittää 900 000 – 1200 000 siviiliä, kesällä aktiivisuus on talvea suurempi. Tarkastusasemista suurimmat ovat Marinka Donetskin lounaispuolella, Maiorske Horlivkan pohjoispuolella sekä Stanytsia Luhanska Luhanskin koillispuolella.

Maiorsken eli Maiorskin tarkastusasema.

Toukokuussa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat raportoivat Maiorskin tarkastusaseman aluetta tulitetun ja tulituksen vaarantaneen siviilien hengen. Tarkastusasemat ovat luonteeltaan sellaisia, että ”rajavyöhykkeellä” olevat siviilit ovat usein haluttomia kertomaan sen tarkemmin tapahtumista, useimmille tärkeintä on päästä alueelta niin nopeasti pois kuin mahdollista – ylimääräisiä tunteja niillä ei mielellään vietetä, kun demarkaatiolinjan ylittäminen muutenkin vie usein tunteja. Haluttomuus antaa lausuntoja korostuu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Alueella asuva tuttumme ylitti demarkaatiolinjan toukokuussa kumpaankin suuntaan Maiorskin kautta. Demarkaatiolinjan ylittämisen osalta hänen kertomansa oli yksiselitteistä, ongelmallisin on paluumatka, ja ongelmallisin alue on Donetskin ”kansantasavallan” militanttien valvoma puoli. Ukrainan puolella ongelmia ei ole ollut aikoihin, vaaditut dokumentit esittämällä matkaa pääsee jatkamaan tilanne huomioiden jouhevasti, sen sijaan saapuminen militanttien valvomalle vyöhykkeelle tarkoittaa sitä, että jokaisessa pisteessä ja jokaiselle militantille pitäisi maksaa ylimääräistä, jotta matkanteko olisi joutuisaa. Yhä edelleen ostoksia saatetaan takavarikoida ilman syytä – tai johonkin epämääräiseen ”viranomaismääräys”-syyhyn vedoten. Ne joilla on varaa maksaa, useimmiten maksavat ja selviävät nopeammin tarkastuspisteistä – joista osa on tosiasiassa epävirallisia ja perustettu vain rahastustarkoituksessa.

Kerron seuraavaksi yhden esimerkin vallitsevasta tilanteesta, esimerkki tosin on lopputalvelta 2016. Myös tuolloin tuttumme saapui miehitetylle alueelle Maiorskin kautta, hän kertoi kuinka ihmisiä käskettiin autoista talvipakkaseen kävelemään, ja kuinka militantit takavarikoivat säilykkeitä ”viranomaismääräykseen” vedoten. Tuttumme kuitenkin näki, kuinka näitä samoja säilykkeitä kannettiin säkkikaupalla militanttien nuotiotulille, jossa lepäämässä olleet taistelijat joko söivät säilykkeitä tai jakoivat rosvoamiaan tölkkejä keskenään. He eivät edes yrittäneet salata toimintaansa sivullisilta, ei heidän tarvinnut, koska alueella valta on heillä joilla on ase, eikä miehitetyillä alueilla ole toimivaa oikeuslaitosta – on vain sellaisen irvikuva.

Horlivkan alueella on taisteltu rajusti toukokuun puolivälistä lähtien, pienikaliiperisten aseiden ohella käytetään päivittäin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimiä sekä erilaista tykistöä, ajoittain taisteluihin on ottanut osaa panssarihaupitsien ohella taistelupanssarivaunuja.

Maiorsken tarkastusaseman itä ja eteläpuolella on Venäjän proxy-joukkojen sekä venäläisjoukkojen asemia, kauempana etelässä ja osin lounaassa sijaitsee kaivosalueita, joille venäläisjoukot ovat sijoittaneet ja varastoineet kranaatinheitinkaluston ohella tykistöä sekä panssarikalustoa.

Tiedustellessamme hienovaraisesti mistä ilmansuunnasta ja kuka Maiorskin aluetta toukokuussa tulitti, vastaus oli hyvin yksiselitteinen, aluetta ammuttiin etelästä kaivosten ja varastojen suunnalta. Samaa sanoivat käytännössä kaikki toukokuun päivinä Maiorskin kautta kulkeneet. Venäläisjoukot ampuvat Maiorskin yli Zaitseven lohkolle, jossa on myös käyty raskaita taisteluita kevään ja alkukesän aikana, mutta myös itse Maiorskea mahdollisista siviiliuhreista piittaamatta.

Tämä on tietty vain yksittäinen maininta, mutta samalla on hyvä muistaa se, että käynnissä olevan sodan ajalta löytyy lukuisia mainintoja ja silminnäkijähavaintoja, kuinka Horlivkan teollisuusalueita käytetään ase- ja ammusvarastoina ja kuinka hiilikaivosalueiden halleihin on kätketty raskasta kalustoa ja kuinka näitä alueita hyödynnetään sodankäynnissä venäläisjoukkojen toimesta. Nämä alueet ovat hyvin usein ETYJ:n tarkkailijoiden ulottumattomissa. Silminnäkijähavaintoja on myös siitä, kuinka Venäjän proxy-joukot tulittavat Horlivkaa. (3 ja 4)

Marko

1. https://jamestown.org/program/russias-boa-constrictor-strategy-in-the-sea-of-azov-a-prelude-to-amphibious-landings/ 

2. http://euromaidanpress.com/2018/05/26/russia-positioning-to-attack-ukraine-from-sea-of-azov-ukrainian-general-says/ 

3. https://www.unian.info/war/1103829-russian-proxies-shelling-horlivka.html 

4. http://www.interpretermag.com/a-resident-of-horlivka-says-separatists-have-brought-hunger-suffering-and-destruction/