Julma Meri

 

Lainaan kirjoitukseni otsikon Nicholas Monsarratin bestselleriltä Julma meri. Kirjoitustani ja Montsarratin toisen maailmansodan saattuesodankäynnin kuvausta yhdistää meri – Montsarratin teoksessa pohjoinen Atlantti saattuesodankäynnin näyttämönä on äärimmäisen epäinhimillinen ja hyytävä taistelutanner, jossa sotaa käytiin ilmassa, meren pinnalla kuin myös pinnan alla. Kirjoitukseni ”julma meri” on julma aivan toisella tapaa. Mustameri Venäjän hyökkäyssodan näyttämönä on osoittanut julmuutensa omalla tapaa, se on myös paljastanut mihin ennalta-arvattavuus, puutteellinen koulutus ja toisaalta yllätyksellisyys, uusien asejärjestelmien ennakkoluuloton käyttö voi johtaa. Olemme tilanteessa, jossa maa – Ukraina, jonka laivaston ydinosat Venäjän on onnistunut tuhota tai tehdä toimintakyvyttömiksi tavalla tai toisella, on onnistunut kiistämään meriherruuden Venäjän Mustanmeren laivastolta ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella operoinnilla, jossa erilaiset miehittämättömät alukset ovat keskeisessä roolissa.

Voimme pohtia, että mikä rooli Käärmesaaren taistelulla Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina oli sille, että se on menettänyt absoluuttisen meriherruuden Mustanmeren alueella? Venäjän  koko Ukrainaan kohdistunut offensiivi alkoi 24. helmikuuta 2022, ilmahyökkäyksen alkaessa lähes välittömästi Vladimir Putinin kello 04:00 pitämän puheen jälkeen, vastaavasti taistelu Käärmesaaresta  (ukr. Острів Зміїний) alkoi samaisen päivän illansuussa. (1) Helmikuun 24. 2022, kello 18:00 aikaan Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti Käärmesaaren joutuneen hyökkäyksen kohteeksi Venäjän Mustanmeren laivaston ohjusristeilijä Moskvan ja partioalus Vasily Bykovin tulitettua saarta ultimaatumin seurauksena. Myöhemmin samaisena iltana Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti kaikkien yhteyksien saaren puolustajiin katkenneen, ja myöhemmin yöllä venäläisen maihinnousuosaston nousseen maihin saarella Venäjän Mustanmeren laivaston ja ilmavoimien (tai laivaston ilmavoimien) pommitettua saarta ennen maihinnousua.

Venäjä maksoi kovan hinnan Käärmesaaren hallinnan menettämiseen päättyneestä saaren miehittämisestä. Luonnollisesti merkittävin menetys oli Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä Moskvan menetys 14. huhtikuuta 2022. (2) Ukraina laukaisi ohjusristeilijä Mosvkaa kohti kahdesta kolmeen R-360 ”Neptun” pintamaalisohjusta. Moskvaan osui kaksi pintamaaliohjusta upottaen aluksen, samalla ukrainalaisen rajavartija Roman Hrybovin legendaarinen lausahdus – Русский военный корабль, иди на хуй! – sai aivan uuden merkityksen. Ohjusristeilijä Moskvan uppoamisen myötä Venäjän Mustanmeren laivasto menetti muutakin kuin lippulaivansa, huomattavan määrän kapasiteettia.

En kuitenkaan tällä kertaa ryhdy kertaamaan Käärmesaaren taistelua tämän tarkemmin. Viime vuonna kirjoittamassani blogissa kävin läpi Käärmesaaren taistelun, joka päättyi 30. kesäkuuta 2022 Venäjän vetäydyttyä saarelta Ukrainan pitkään jatkuneen kampanjan päätteeksi. (3) Kampanjan, jonka kuluessa saarelle sijoitettuja joukkoja tulitettiin maalta ja ilmasta käsin, ja jonka kuluessa Ukrainan onnistui pääasiassa lennokkiaseellaan romahduttaa Venäjän merihuolto miehitetyltä Krimin niemimaalta Käärmesaarelle. Taistelussa Käärmesaaresta Venäjä menetti Moskvan ohella muitakin aluksia, kuten Spasatel Vasily Bekh-nimisen erikoishinaajan, joka upposi 17. kesäkuuta 2022 kahden Harpoon-meritorjuntaohjuksen osuttua alukseen; useita  Project 03160 eli Raptor-luokan partioveneitä sekä yhden Project 11770 eli Serna-luokan maihinnousuveneen, joka tuhottiin (upotettiin) Käärmesaaren laituriin toukokuun 6. 2022 Ukrainan Bayraktar TB2 lennokilla toteuttamassa ilmaoperaatiossa.

Taistelu Käärmesaaresta paljasti Venäjän Mustanmeren laivaston operointikyvyn rajallisuuden. Jo Moskvan upottaminen huhtikuussa 2022 heikensi merkittävästi Venäjän kykyä suojella Käärmesaaren huoltoreittiä, saaren menettämisen myötä Venäjältä riistettiin operointikyky läntisellä Mustallamerellä. Eikä Venäjä ole kyennyt ottamaan menettämäänsä merialuetta uudestaan haltuunsa. Ukrainan suoritettua viime vuonna ensimmäiset operaationsa miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV) Venäjän miehittämän Krimin niemimaan läntisellä rannikolla, kohdistaen operaationsa Sevastopolin satamaan, (4) näytti siltä, että Venäjä menettää herruuden miehittämäänsä Krimin niemimaata ympäröivällä merialueella. Ukraina ei ole kyennyt estämään Venäjän operointia merellä täysin, mutta miehittämättömien pinta-alusten sekä lennokkien toistuvilla Sevastopoliin kohdistuvilla operaatioilla se on saanut aikaan sen, että Venäjä ei enää hallitse merta, josta seuraa myös se, ettei Venäjä kykene enää täysin vapaasti operoimaan etenkään Krimin niemimaasta länteen sijaitsevilla merialueilla.

Tästä ei välttämättä koituisi Venäjälle ongelmia, jollei se olisi vetäytynyt tänä kesänä Mustanmeren viljanvientisopimuksesta ja uhannut laittaa Ukrainan satamia Mustanmeren rannikolla sekä Tonavan varrella saartoon. Kyetäkseen luomaan ja ylläpitämään pitävää merisaartoa tarvitaan pinta-aluksia operoimaan merellä, mikä taasen antaa Ukrainalle mahdollisuuden operoida niitä vastaan miehittämättömillä pinta-aluksilla jopa satojen kilometrien päässä ulkomerellä. Venäjän uhkauksista huolimatta saartoa on jo rikottu useamman kerran, toisaalta viime viikolla venäläisjoukot nousivat Sukru Okan-nimiseen rahtilaivaan Mustanmeren lounaisosassa. (5) Olemmeko ajautumassa tilanteeseen, jossa Venäjän on siirryttävä operoimaan Mustanmeren etelä- ja lounaisosiin Ukrainan USV-laivaston ulottumattomiin? Mikä voi tuottaa ongelmia myös Venäjälle, sen operoidessa kansainvälisillä merialueilla kansainvälisten sopimusten vastaisesti ja vieläpä lähellä Mustanmeren rannikon puolustusliitto Naton jäsenvaltioita.

Ukrainalainen ’Sea Baby’ USV, kuvakaappaus Оперативний ЗСУ jakamalta videolta.

Venäjän asemaa heikentää Ukrainan kyky operoida miehittämättömillä pinta-aluksilla huomattavan kaukana ”kotivesiltä”. Tästä Ukraina on antanut Venäjälle jo lukuisia oppitunteja tämän kesän kuluessa, kuten suorittamalla 17. heinäkuuta (2023) miehittämättömällä pinta-aluksella operaation Kertšinsalmen siltaa vastaan. (6) Iskussa silta vaurioitui pahoin. Elokuun 4. ja 5. päivä nähtiin Ukrainan seuraavat merkittävät USV-laivastolla suorittamat operaatiot. 

Ukrainan ja Venäjän operaatioita ja vaikuttamista Mustanmeren alueella, kesä 2023.

Elokuun 4. päivänä kohteena oli Novorossijskin satama. (7) Operaatio toteutettiin useammalla miehittämättömällä pinta-aluksella, yhden aluksista osuessa Project 775 eli Ropucha-luokan maihinnousualus Olenegorsky Gornyak’iin. Ennen suurhyökkäystään 24. helmikuuta 2022, Venäjä siirsi Itämeren ja Pohjoisen laivaston Ropucha-luokan maihinnousualuksia Mustanmeren alueelle. Iskussa pahoin vaurioitunut Olenegorsky Gornyak kuului Mustallemerelle siirrettyjen alusten joukkoon. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka kauan iskussa vaurioitunut alus on korjattavana. Riippuen vaurioista, on hyvinkin mahdollista, että alus on poissa vahvuudesta vuosia (vrt. Jamalin korjaus vaurion jälkeen).

Heti seuraavana yönä, 5. elokuuta 2023, Ukraina toteutti yhdellä – mahdollisesti useammalla – miehittämättömällä pinta-aluksella operaation Kertšinsalmen eteläpuolisella merialueella, noin 20 kilometriä salmen suulta etelään. (8) Kyseisessä onnistuneessa operaatiossa kohteena oli Venäjän lipun alla purjehtinut säiliölaiva SIG. (9) Alus vaurioitui iskussa. Kohteena ollut säiliölaiva SIG kuljetti pääasiassa polttonesteitä Venäjän ja Syyrian väliä, alus on rekisteröity siviilialukseksi. Se on kuitenkin ollut vuosien ajan osa Venäjän asevoimien ja muiden Syyriaan sijoitettujen joukkojen logistista ketjua. Alus on myös sanktioitu Yhdysvaltojen toimesta vuodesta 2019.

Huomio näissä operaatioissa kohdistuu siihen, että Ukrainan onnistui toteuttaa operaatio venäläiseen kohteeseen yli 700 kilometrin päässä Odesan alueelta. Operaatioissa Ukraina pystyi ohittamaan Kertšinsalmessa tai salmen alueella kuin myös Novorossijskin satamassa Venäjän puolustusjärjestelmät ja vaurioittaa kohdetta. Operaatio Novorossijskin satamassa ei ollut ensimmäinen laatuaan, poikkeuksena aiempiin, venäläisille aiheutetut tappiot olivat tällä kertaa olennaisesti merkittävämmät. Operaatiot paljastivat venäläisten puolustusjärjestelmien puutteita, Kertšinsalmessa sillan suojana toimivat järjestelmät kyettiin ohittamaan – Ukraina on osoittanut siltaa kyettävän vaurioittaa myös ilmasta tai mereltä käsin maanteitse toteutetun operaation lisäksi. On todennäköistä, ettei Ukrainan tarkoituksena edes ole sillan tuhoaminen – ainakaan vielä. Toistaiseksi säännöllinen siltaan kohdistuva vaikuttaminen voi palvella Ukrainaa eniten, sellaisten operaatioiden sitoessa Venäjän voimaa alueelle puolustustoimiin. Voimaa ja resursseja, joita maa mahdollisesti tarvitsisi muuallakin.

Se, miksi Ukrainan on onnistunut läpäistä venäläisten puolustusjärjestelmät lukuisia kertoja kaukaisemmissakin kohteissa tuskin on seurausta vain yhdestä syystä. Käytössä olevien järjestelmien puutteiden rinnalla taustasyinä lienee järjestelmiä käyttävän henkilöstön koulutuksen puutteellisuus yhdistettynä välinpitämättömyyteen annetun tehtävän suorittamista kohtaan, unohtamatta myöskään kaikkialle levinnyttä korruptiota, joka vaikuttaa myös edellisiin syihin. Novorossijskiin kohdistuneen iskun jälkeen Ukraina on viestinyt sen suuntaisesti, etteivät muutkaan Mustanmeren itärannikon venäläiset satamakaupungit ole turvassa. Venäläisten puolustusjärjestelmät joutunevat vastaisuudessa koetukselle!

Merisaarron rinnalla Venäjä pyrkii myös vaikuttamaan Ukrainan viljanvientikykyyn pommittamalla sen Mustanmeren rannikon sekä Tonavan varren satamia. Odesan satamaan Venäjä vaikutti hyökkäyssodan alkuvaiheessa ennen viime vuonna sovittua viljanvientisopimusta, irtauduttuaan sopimuksesta jokin aika sitten Venäjä on lisännyt Odesan satamaan ja kaupunkiin kohdistuvaa vaikuttamista. Kaupunkiin ja satamaan on isketty yksistään tämän kesän kuluessa lukuisia kertoja risteilyohjuksilla sekä iranilaisvalmisteisilla itsemurhalennokeilla. (10) Odesan sataman ohella Mustanmeren rannikon satamista aktiivisen vaikuttamisen kohteena on ollut muun muassa Mykolajivin satama. Mustanmeren satamien ohella Venäjä on toteuttanut lukuisia iskuja Odesan alueen (oblast) Tonavaan rajoittuviin eteläosiin, joissa kohteina ovat olleet satamat ja viljavarastot Ismailissa mutta myös Renissä. (11 ja 12) Iskiessään Tonavan varrella sijaitseviin kohteisiin, Venäjä on käyttänyt iranilaisvalmisteisia itsemurhalennokkeja.

Vaikuttaessaan Ukrainan viljanvientikapasiteettiin Venäjä taiteilee myös veitsen terällä. Samalla kun se vaikeuttaa viljan laivaamista Ukrainasta maailmalle, se myös tuhoaa pommituksilla viljaa, josta siihen ystävällismielisesti (tai neutraalisti) suhtautuvat maat ovat riippuvaisia. Merisaartoon ja ohjushyökkäyksiin liittyy myös riski voimankäytön ulottumisesta Naton jäsenvaltion alueelle, ukrainalaiset satamakaupungin Tonavan varrella sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä Naton jäsenmaa Romaniasta. Jo nyt romanialaissiviilit kertovat ohjushyökkäysten vaikutusten ulottuvan Romanian alueelle, toistaiseksi virallinen Romania tai Nato eivät ole ottaneet näiltä osin asiaan kantaa. Mikäli selkeää (tahatontakin) vaikuttamista ilmenee, eikä Romania tai Nato ota asiaan kantaa, voidaan tällainen hiljaisuus tulkita Moskovassa aivan väärin. Se voidaan tulkita pelkuruutena, mikä voi yllyttää Venäjää venyttämään rajoja entistä enemmän. Kuten on todettu, Venäjä kunnioittaa vain ja ainoastaan voimaa!

Sillä, että Ukrainan onnistui ensin pakottaa kampanjallaan Venäjä vetäytymään Käärmesaarelta reilu vuosi sitten ja tämän jälkeen sen onnistui riistää meriherruus Venäjältä Mustallamerellä lopullisesti, voi olla kauas kantoisia seurauksia. Käärmesaaren taistelun myötä toteutui Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin elokuussa 2021 lausuma saaresta –

”This island, like the rest of our territory, is Ukrainian land, and we will defend it with all our might.” (13)

Mutta historian jää myös Aleksander Duginin 25. helmikuuta 2022 kirjoittama toteamus: “Who controls the Snake (island), controls the course of world history”. (14)

Ehkäpä kuvaavaa Venäjän jo yli vuoden kestäneelle ”erikoisoperaatiolle”, että sen merimahti Mustallamerellä karahti vähäisen tuulenpieksämän saaren kallioihin. Saaren, jolla on pituutta enimmillään 662 metriä ja leveyttä 440 metriä, ja jossa on kovin niukasti kasvillisuutta suojaa antamassa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.pravda.com.ua/news/2022/02/25/7325592/

2. Suomen Sotilas 3/2022: Kuinka ohjusristeilijä Moskva upotettiin s. 79.

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/07/taistelu-kaarmesaaresta.html 

4. https://www.navylookout.com/considering-the-implications-of-the-attack-on-the-russian-fleet-in-sevastopol/ 

5. https://twitter.com/Capt_Navy/status/1691411489087963136 

6. https://www.navyrecognition.com/index.php/naval-news/naval-news-archive/2023/july/13366-analysis-ukraine-naval-drone-attack-on-kerch-strait-in-crimea.html 

7. https://www.politico.eu/article/russian-navy-base-attacked-by-ukraine/ 

8. https://www.theguardian.com/world/2023/aug/05/russian-chemical-tanker-reportedly-hit-by-ukraine-drones-in-kerch-strait 

9. https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-photos-show-damage-to-russian-tanker-after-drone-boat-strike

10. https://www.euronews.com/2023/07/23/the-latest-russian-strike-on-ukraines-odessa-leaves-1-dead-many-hurt-and-a-cathedral-badly

11. https://www.seatrade-maritime.com/ports/russian-drone-attack-port-izmail-hits-seafarers-centre 

12. https://twitter.com/clashreport/status/1691703937831715284 

13. https://www.newsweek.com/ukraine-snake-island-soldiers-russia-confronttion-killed-audio-1682562

14. https://twitter.com/arestovych/status/1542457638050488321 

Kirjoituksessa lähdeaineistona hyödynnetty myös H. I. Suttonin Covert Shores-verkkosivua sekä ukrainalaista Militarnyi-portaalia ja lukuisia Novorossijskin satama iskusta sekä Kertšinsalmen operaatioista julkaistuja kuvia ja videoita (kuten 15; 16; 17).