Lainaan kirjoitukseni otsikon Nicholas
Monsarratin bestselleriltä Julma meri. Kirjoitustani ja
Montsarratin toisen maailmansodan saattuesodankäynnin kuvausta yhdistää meri –
Montsarratin teoksessa pohjoinen Atlantti saattuesodankäynnin näyttämönä on
äärimmäisen epäinhimillinen ja hyytävä taistelutanner, jossa sotaa käytiin
ilmassa, meren pinnalla kuin myös pinnan alla. Kirjoitukseni ”julma meri”
on julma aivan toisella tapaa. Mustameri Venäjän hyökkäyssodan näyttämönä on
osoittanut julmuutensa omalla tapaa, se on myös paljastanut mihin
ennalta-arvattavuus, puutteellinen koulutus ja toisaalta yllätyksellisyys,
uusien asejärjestelmien ennakkoluuloton käyttö voi johtaa. Olemme tilanteessa, jossa
maa – Ukraina, jonka laivaston ydinosat Venäjän on onnistunut tuhota tai tehdä
toimintakyvyttömiksi tavalla tai toisella, on onnistunut kiistämään
meriherruuden Venäjän Mustanmeren laivastolta ennakkoluulottomalla ja
innovatiivisella operoinnilla, jossa erilaiset miehittämättömät alukset ovat
keskeisessä roolissa.
Voimme pohtia, että mikä rooli
Käärmesaaren taistelulla Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina
oli sille, että se on menettänyt absoluuttisen meriherruuden Mustanmeren
alueella? Venäjän koko Ukrainaan
kohdistunut offensiivi alkoi 24. helmikuuta 2022, ilmahyökkäyksen alkaessa
lähes välittömästi Vladimir Putinin kello 04:00 pitämän puheen jälkeen, vastaavasti
taistelu Käärmesaaresta (ukr. Острів
Зміїний) alkoi samaisen päivän illansuussa. (1) Helmikuun 24. 2022, kello
18:00 aikaan Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti Käärmesaaren joutuneen
hyökkäyksen kohteeksi Venäjän Mustanmeren laivaston ohjusristeilijä Moskvan
ja partioalus Vasily Bykovin tulitettua saarta ultimaatumin seurauksena.
Myöhemmin samaisena iltana Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti kaikkien
yhteyksien saaren puolustajiin katkenneen, ja myöhemmin yöllä venäläisen
maihinnousuosaston nousseen maihin saarella Venäjän Mustanmeren laivaston ja
ilmavoimien (tai laivaston ilmavoimien) pommitettua saarta ennen maihinnousua.
Venäjä maksoi kovan hinnan
Käärmesaaren hallinnan menettämiseen päättyneestä saaren miehittämisestä.
Luonnollisesti merkittävin menetys oli Mustanmeren laivaston lippulaivan,
ohjusristeilijä Moskvan menetys 14. huhtikuuta 2022. (2) Ukraina laukaisi
ohjusristeilijä Mosvkaa kohti kahdesta kolmeen R-360 ”Neptun”
pintamaalisohjusta. Moskvaan osui kaksi pintamaaliohjusta upottaen aluksen,
samalla ukrainalaisen rajavartija Roman Hrybovin legendaarinen lausahdus
– Русский военный корабль, иди на хуй! – sai aivan uuden merkityksen. Ohjusristeilijä
Moskvan uppoamisen myötä Venäjän Mustanmeren laivasto menetti muutakin kuin
lippulaivansa, huomattavan määrän kapasiteettia.
En kuitenkaan tällä kertaa ryhdy
kertaamaan Käärmesaaren taistelua tämän tarkemmin. Viime vuonna
kirjoittamassani blogissa kävin läpi Käärmesaaren taistelun, joka päättyi 30.
kesäkuuta 2022 Venäjän vetäydyttyä saarelta Ukrainan pitkään jatkuneen
kampanjan päätteeksi. (3) Kampanjan, jonka kuluessa saarelle sijoitettuja
joukkoja tulitettiin maalta ja ilmasta käsin, ja jonka kuluessa Ukrainan
onnistui pääasiassa lennokkiaseellaan romahduttaa Venäjän merihuolto
miehitetyltä Krimin niemimaalta Käärmesaarelle. Taistelussa Käärmesaaresta
Venäjä menetti Moskvan ohella muitakin aluksia, kuten Spasatel Vasily Bekh-nimisen
erikoishinaajan, joka upposi 17. kesäkuuta 2022 kahden
Harpoon-meritorjuntaohjuksen osuttua alukseen; useita Project 03160 eli Raptor-luokan
partioveneitä sekä yhden Project 11770 eli Serna-luokan
maihinnousuveneen, joka tuhottiin (upotettiin) Käärmesaaren laituriin toukokuun
6. 2022 Ukrainan Bayraktar TB2 lennokilla toteuttamassa
ilmaoperaatiossa.
Taistelu Käärmesaaresta paljasti
Venäjän Mustanmeren laivaston operointikyvyn rajallisuuden. Jo Moskvan
upottaminen huhtikuussa 2022 heikensi merkittävästi Venäjän kykyä suojella
Käärmesaaren huoltoreittiä, saaren menettämisen myötä Venäjältä riistettiin
operointikyky läntisellä Mustallamerellä. Eikä Venäjä ole kyennyt ottamaan
menettämäänsä merialuetta uudestaan haltuunsa. Ukrainan suoritettua viime vuonna
ensimmäiset operaationsa miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV) Venäjän
miehittämän Krimin niemimaan läntisellä rannikolla, kohdistaen operaationsa
Sevastopolin satamaan, (4) näytti siltä, että Venäjä menettää herruuden
miehittämäänsä Krimin niemimaata ympäröivällä merialueella. Ukraina ei ole
kyennyt estämään Venäjän operointia merellä täysin, mutta miehittämättömien
pinta-alusten sekä lennokkien toistuvilla Sevastopoliin kohdistuvilla
operaatioilla se on saanut aikaan sen, että Venäjä ei enää hallitse merta,
josta seuraa myös se, ettei Venäjä kykene enää täysin vapaasti operoimaan
etenkään Krimin niemimaasta länteen sijaitsevilla merialueilla.
Tästä ei välttämättä koituisi
Venäjälle ongelmia, jollei se olisi vetäytynyt tänä kesänä Mustanmeren
viljanvientisopimuksesta ja uhannut laittaa Ukrainan satamia Mustanmeren
rannikolla sekä Tonavan varrella saartoon. Kyetäkseen luomaan ja ylläpitämään
pitävää merisaartoa tarvitaan pinta-aluksia operoimaan merellä, mikä taasen
antaa Ukrainalle mahdollisuuden operoida niitä vastaan miehittämättömillä
pinta-aluksilla jopa satojen kilometrien päässä ulkomerellä. Venäjän
uhkauksista huolimatta saartoa on jo rikottu useamman kerran, toisaalta viime
viikolla venäläisjoukot nousivat Sukru Okan-nimiseen rahtilaivaan
Mustanmeren lounaisosassa. (5) Olemmeko ajautumassa tilanteeseen, jossa Venäjän
on siirryttävä operoimaan Mustanmeren etelä- ja lounaisosiin Ukrainan
USV-laivaston ulottumattomiin? Mikä voi tuottaa ongelmia myös Venäjälle, sen
operoidessa kansainvälisillä merialueilla kansainvälisten sopimusten
vastaisesti ja vieläpä lähellä Mustanmeren rannikon puolustusliitto Naton
jäsenvaltioita.
Ukrainalainen ’Sea Baby’ USV,
kuvakaappaus Оперативний ЗСУ jakamalta videolta. |
Venäjän asemaa heikentää Ukrainan
kyky operoida miehittämättömillä pinta-aluksilla huomattavan kaukana
”kotivesiltä”. Tästä Ukraina on antanut Venäjälle jo lukuisia oppitunteja tämän
kesän kuluessa, kuten suorittamalla 17. heinäkuuta (2023) miehittämättömällä
pinta-aluksella operaation Kertšinsalmen siltaa vastaan. (6) Iskussa silta
vaurioitui pahoin. Elokuun 4. ja 5. päivä nähtiin Ukrainan seuraavat
merkittävät USV-laivastolla suorittamat operaatiot.
Ukrainan ja Venäjän
operaatioita ja vaikuttamista Mustanmeren alueella, kesä 2023. |
Elokuun 4. päivänä kohteena oli
Novorossijskin satama. (7) Operaatio toteutettiin useammalla miehittämättömällä
pinta-aluksella, yhden aluksista osuessa Project 775 eli Ropucha-luokan
maihinnousualus Olenegorsky Gornyak’iin. Ennen suurhyökkäystään 24.
helmikuuta 2022, Venäjä siirsi Itämeren ja Pohjoisen laivaston Ropucha-luokan
maihinnousualuksia Mustanmeren alueelle. Iskussa pahoin vaurioitunut
Olenegorsky Gornyak kuului Mustallemerelle siirrettyjen alusten joukkoon. Tällä
hetkellä ei ole tiedossa, kuinka kauan iskussa vaurioitunut alus on
korjattavana. Riippuen vaurioista, on hyvinkin mahdollista, että alus on poissa
vahvuudesta vuosia (vrt. Jamalin korjaus vaurion jälkeen).
Heti seuraavana yönä, 5. elokuuta
2023, Ukraina toteutti yhdellä – mahdollisesti useammalla – miehittämättömällä
pinta-aluksella operaation Kertšinsalmen
eteläpuolisella merialueella, noin 20 kilometriä salmen suulta etelään. (8)
Kyseisessä onnistuneessa operaatiossa kohteena oli Venäjän lipun alla
purjehtinut säiliölaiva SIG. (9) Alus vaurioitui iskussa. Kohteena ollut
säiliölaiva SIG kuljetti pääasiassa polttonesteitä Venäjän ja Syyrian väliä,
alus on rekisteröity siviilialukseksi. Se on kuitenkin ollut vuosien ajan osa
Venäjän asevoimien ja muiden Syyriaan sijoitettujen joukkojen logistista
ketjua. Alus on myös sanktioitu Yhdysvaltojen toimesta vuodesta 2019.
Huomio näissä operaatioissa kohdistuu
siihen, että Ukrainan onnistui toteuttaa operaatio venäläiseen kohteeseen yli
700 kilometrin päässä Odesan alueelta. Operaatioissa Ukraina pystyi ohittamaan Kertšinsalmessa
tai salmen alueella kuin myös Novorossijskin satamassa Venäjän
puolustusjärjestelmät ja vaurioittaa kohdetta. Operaatio Novorossijskin satamassa
ei ollut ensimmäinen laatuaan, poikkeuksena aiempiin, venäläisille aiheutetut
tappiot olivat tällä kertaa olennaisesti merkittävämmät. Operaatiot paljastivat
venäläisten puolustusjärjestelmien puutteita, Kertšinsalmessa sillan suojana
toimivat järjestelmät kyettiin ohittamaan – Ukraina on osoittanut siltaa
kyettävän vaurioittaa myös ilmasta tai mereltä käsin maanteitse toteutetun
operaation lisäksi. On todennäköistä, ettei Ukrainan tarkoituksena edes ole
sillan tuhoaminen – ainakaan vielä. Toistaiseksi säännöllinen siltaan
kohdistuva vaikuttaminen voi palvella Ukrainaa eniten, sellaisten operaatioiden
sitoessa Venäjän voimaa alueelle puolustustoimiin. Voimaa ja resursseja, joita
maa mahdollisesti tarvitsisi muuallakin.
Se, miksi Ukrainan on onnistunut
läpäistä venäläisten puolustusjärjestelmät lukuisia kertoja kaukaisemmissakin
kohteissa tuskin on seurausta vain yhdestä syystä. Käytössä olevien
järjestelmien puutteiden rinnalla taustasyinä lienee järjestelmiä käyttävän
henkilöstön koulutuksen puutteellisuus yhdistettynä välinpitämättömyyteen
annetun tehtävän suorittamista kohtaan, unohtamatta myöskään kaikkialle
levinnyttä korruptiota, joka vaikuttaa myös edellisiin syihin. Novorossijskiin
kohdistuneen iskun jälkeen Ukraina on viestinyt sen suuntaisesti, etteivät
muutkaan Mustanmeren itärannikon venäläiset satamakaupungit ole turvassa. Venäläisten
puolustusjärjestelmät joutunevat vastaisuudessa koetukselle!
Merisaarron rinnalla Venäjä pyrkii
myös vaikuttamaan Ukrainan viljanvientikykyyn pommittamalla sen Mustanmeren
rannikon sekä Tonavan varren satamia. Odesan satamaan Venäjä vaikutti
hyökkäyssodan alkuvaiheessa ennen viime vuonna sovittua viljanvientisopimusta,
irtauduttuaan sopimuksesta jokin aika sitten Venäjä on lisännyt Odesan satamaan
ja kaupunkiin kohdistuvaa vaikuttamista. Kaupunkiin ja satamaan on isketty
yksistään tämän kesän kuluessa lukuisia kertoja risteilyohjuksilla sekä
iranilaisvalmisteisilla itsemurhalennokeilla. (10) Odesan sataman ohella
Mustanmeren rannikon satamista aktiivisen vaikuttamisen kohteena on ollut muun
muassa Mykolajivin satama. Mustanmeren satamien ohella Venäjä on toteuttanut
lukuisia iskuja Odesan alueen (oblast) Tonavaan rajoittuviin eteläosiin, joissa
kohteina ovat olleet satamat ja viljavarastot Ismailissa mutta myös Renissä.
(11 ja 12) Iskiessään Tonavan varrella sijaitseviin kohteisiin, Venäjä on
käyttänyt iranilaisvalmisteisia itsemurhalennokkeja.
Vaikuttaessaan Ukrainan
viljanvientikapasiteettiin Venäjä taiteilee myös veitsen terällä. Samalla kun
se vaikeuttaa viljan laivaamista Ukrainasta maailmalle, se myös tuhoaa
pommituksilla viljaa, josta siihen ystävällismielisesti (tai neutraalisti)
suhtautuvat maat ovat riippuvaisia. Merisaartoon ja ohjushyökkäyksiin liittyy
myös riski voimankäytön ulottumisesta Naton jäsenvaltion alueelle,
ukrainalaiset satamakaupungin Tonavan varrella sijaitsevat vain muutaman sadan
metrin päässä Naton jäsenmaa Romaniasta. Jo nyt romanialaissiviilit kertovat
ohjushyökkäysten vaikutusten ulottuvan Romanian alueelle, toistaiseksi
virallinen Romania tai Nato eivät ole ottaneet näiltä osin asiaan kantaa.
Mikäli selkeää (tahatontakin) vaikuttamista ilmenee, eikä Romania tai Nato ota
asiaan kantaa, voidaan tällainen hiljaisuus tulkita Moskovassa aivan väärin. Se
voidaan tulkita pelkuruutena, mikä voi yllyttää Venäjää venyttämään rajoja
entistä enemmän. Kuten on todettu, Venäjä kunnioittaa vain ja ainoastaan
voimaa!
Sillä, että Ukrainan onnistui ensin
pakottaa kampanjallaan Venäjä vetäytymään Käärmesaarelta reilu vuosi sitten ja
tämän jälkeen sen onnistui riistää meriherruus Venäjältä Mustallamerellä
lopullisesti, voi olla kauas kantoisia seurauksia. Käärmesaaren taistelun myötä
toteutui Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin elokuussa 2021
lausuma saaresta –
”This island, like the rest of our
territory, is Ukrainian land, and we will defend it with all our might.” (13)
Mutta historian jää myös Aleksander
Duginin 25. helmikuuta 2022 kirjoittama toteamus: “Who controls the Snake (island), controls
the course of world history”. (14)
Ehkäpä kuvaavaa Venäjän jo yli
vuoden kestäneelle ”erikoisoperaatiolle”, että sen merimahti Mustallamerellä
karahti vähäisen tuulenpieksämän saaren kallioihin. Saaren, jolla on pituutta
enimmillään 662 metriä ja leveyttä 440 metriä, ja jossa on kovin niukasti
kasvillisuutta suojaa antamassa.
Marko
Lähteet:
Kirjoituksessa lähdeaineistona
hyödynnetty myös H. I. Suttonin Covert Shores-verkkosivua sekä
ukrainalaista Militarnyi-portaalia ja lukuisia Novorossijskin satama iskusta
sekä Kertšinsalmen operaatioista julkaistuja kuvia ja videoita (kuten 15; 16; 17).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.