Sotatoimet Itä-Ukrainassa toukokuussa 2019

Toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi, joten tässä vaiheessa on hyvä luoda katsaus toukokuun sotatoimiin Itä-Ukrainassa. Rintamatapahtumien ohella huomionarvoinen tapahtuma oli Ukrainan vastavalitun presidentin Volodymyr Zelenskyin virkaanastuminen 20. toukokuuta 2019. Niin ikää toukokuussa, 27. päivä Zelenskyi teki presidenttinä ollessaan ensimmäisen tutustumismatkan Joint Forces Operation (myöhemmin blogissa lyhennettynä JFO) alueelle Itä-Ukrainaan vieraillen myös rintamalla Stanytsia Luhanskan lohkolla.

Ukrainan vastavalittu presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaamassa rintamajoukkoja. (1)

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi virkaanastujaispuheessaan:

"I have spent my career trying to make Ukrainians laugh. For the next five years, my aim is to make sure they don't cry."

Toivottavasti ukrainalaisille on tulevien vuosien aikana tarjota muutakin kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneliä.

Toukokuussa Ukrainan asevoimien menetykset sotatoimialueella nousivat seitsemään kuolleeseen ja 36 sotatoimissa haavoittuneeseen, lukemat eivät sisällä eräiden vapaaehtoisjoukkojen kokemia sotatoimista johtuvia tappioita. Toukokuun 29. vihollisen väijytyksessä kadonneeksi ilmoitetun Ukrainan asevoimien sotilaan ruumis löytyi touko-kesäkuun vaihteessa miehitetyiltä alueilta.

Ukrainan asevoimien kannalta merkittävänä menetyksenä voidaan pitää kahdeksan sotilaan päätymistä sotavangeiksi toukokuun 22. päivä heidän ajaessa kuorma-autolla pysähtymättä läpi demarkaatiolinjalla sijaitsevan Ukrainan rajavartioston tarkkailuaseman ja päädyttyä miehitetyille alueille Novotroitsken itä-kaakkoispuolella, jossa militantit pysäyttivät ja vangitsivat heidät. Novotroitske sijaitsee noin 35 km lounaaseen Donetskista.

Toukokuun alkupuolella ollessaan vielä Ukrainan presidenttinä Petro Poroshenko nimitti JFO:n uudeksi komentajaksi suunnitelmien mukaisesti kenraaliluutnantti Oleksandr Syrskyin. (2) Huhtikuussa 2014 alkanut ATO eli Anti-Terrorist Operation päättyi vuosi sitten huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin se muuttui Joint Forces Operation’iksi ja Ukrainan asevoimien vastuulle. JFO:n ensimmäinen komentaja oli kenraaliluutnantti Serhiy Najev, hänen seuraajaksi nimitetty kenraaliluutnantti Oleksandr Syrskyi kuuluu niiden upseereiden joukkoon, jotka saivat yöllä helmikuun 16. 2015 käskyn ”turvata joukkojen vetäytyminen Debaltsevosta”.

Siviilikohteet venäläisjoukkojen voimankäytön kohteina

Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan tuntumassa Ukrainan hallinnoimilla alueilla useilla paikkakunnilla siviilikohteita on tulitettu toukokuun kuluessa. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisee raporttinsa* parin viikon välein, viimeisin raportti julkaistiin 19. toukokuuta, joten seuraava julkaistaneen tällä viikolla. Tähän mennessä, toukokuun aikana julkaistujen raporttien (22.4 – 5.5 ja 6.5 – 19.5 raportit) ajanjaksona yksi siviili on kuollut sotatoimista johtuvista syistä kolmen vammautuneen.  (3 ja 4)

Ukrainan asevoimien, JCCC:n (Ukrainan ja Venäjän seuranta ja koordinointielin Itä-Ukrainassa) ja ETYJ:n tarkkailijoiden mukaan muun muassa seuraavien Ukrainan hallinnassa olevien paikkakuntien siviilikohteita on tulitettu toukokuun kuluessa:

- 3. toukokuuta Donetskin lounaispuolella Mari’inkan kaupunkia tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin, tulituksessa vaurioitui kolme asuinrakennusta sekä kolme erilaista siviiliajoneuvoa (autot vaurioituivat korjauskelvottomiksi).

- 6. toukokuuta Troitsken kylän aluetta tulitettiin kahdesti, ensimmäisen kerran aamupäivällä, jolloin koulu jouduttiin evakuoimaan kokonaisuudessaan. Uudemman kerran Troitsken aluetta tulitettiin jo samaisen vuorokauden puolella – iltapäivällä.

- 7. toukokuuta Zolote-4-kylää tulitettiin, tulituksessa vaurioitui yksi siviilirakennus. Zolote-4-kylän koulua on tulitettu yhdeksän kertaa joulukuun 2018 jälkeen.

- 10. toukokuuta Travneven kylää kohti ammuttiin useita RPG-singon ammuksia, ammukset osuivat maastoon – siviilejä tai asuinrakennuksia ei vaurioitunut.

- 19. toukokuuta Štšastjaa ja Štšastjan koillispuolella sijaitsevaa voimalaa tulitettiin BMP-tyyppisillä rynnäkkövaunuilla idästä Oboznen suunnalta. Tulituksessa vaurioitui rakennuksia, siviiliuhreilta vältyttiin.

- 24. toukokuuta rintamalinjan tuntumassa sijainnutta Verhnyotoretsken kylää tulitettiin panssarihaupitsilla, jollainen paikallistettiin miehitetyllä alueella sijaitsevan Pantelemoinivkan alueelle. Verhnyotoretsken kylässä kolme siviilirakennusta tuhoutui tai vaurioitui pahoin.

Verhnyotoretsken tulittaminen 24.5.2019. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kiinnitti toukokuussa julkaisemissa raporteissaan huomiota Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan tuntumaan sijoitettuihin miinoitteisiin, esim. miehitetyillä alueilla sijaitsevan Zholobokin lähellä sijaitsevalle pellolle, rintamalinjan tuntumaan, ETYJ:n tarkkailijat havaitsivat tehdyn miinakentän panssarimiinoista (miinojen kokonaismääräksi ETYJ:n tarkkailijat arvioivat yli 60 kpl). Vastaavasti Ukrainan hallinnassa sijaitsevan Pyshchevykin alueella, parin kilometrin päässä rintamalinjasta, oli panssarimiinoista tehty uusi miinakenttä, mikä teknisesti ottaen on vastoin sopimuksia, mutta käytännössä Ukraina on pakotettu näihin toimiin Venäjän toistuvien sopimusrikkomusten tähden. (5)

Ukrainan asevoimien yksiköt havaitsivat toukokuun ensimmäisellä puoliskolla suoritetussa ilmatiedustelussa runsaasti maanpinnalle sijoitettuja telamiinoja miehitetyllä alueella sijaitsevan Olenivkan ratapiha-alueelta etelän ja lounaan suuntaan lähtevillä raidelinjoilla, lounaaseen suuntaavan junaradan ollessa kevyemmin miinoitettu. Sen sijaan etelään Jasneen menevä rataosuus on miinoitettu vahvasti koko ratapiha-alueen leveydeltä, siten, että lennokkikuvissa on havaittavissa maanpinnalle asetetun vähintäänkin 16 telamiinaa.

Ratapiha-alueen molemmin puolin on Venäjän proxy-joukkojen asemia, samoin etelään sekä lounaaseen menevän radan varsilla on juoksuhautoja ja asemia. Olenivkaan on sijoitettu miehitetyillä alueilla operoivan 1. armeijakunnan 100 erillisen mekanisoidun prikaatin joukkoja.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat olivat jo aiemmin kevättalvella ja keväällä raportoineet varoituskylteistä ja mahdollisista laittomista miinoitteista Olenivkan asutusaluetta halkovan H20 pikatien pientareilla reilut 20 km lounaaseen Donetskista. Varoituskylttejä ja mahdollisia miinoitteita havaittiin miehitetyillä alueilla sijaitsevan tarkastusaseman ja rintamalinjan välillä.

Helmikuun 20. päivä miehitetyillä alueilla sijaitsevan Novotroitske – Olenivkan tarkastusaseman kontrollialueella pakettiauto ajoi tienvarrella sijainneeseen miinaan tai muuhun räjähteeseen. Räjähdyksessä kaksi pakettiautossa ollutta henkilöä menehtyi kolmannen vammautuessa.

Ilmatiedustelua ja epäsuoraatulta

Sotatoimialueen tapahtumista tämän vuoden toukokuulta on perusteltua huomioida lukuisat julkaistut tiedustelulennokki- tai nelikopterivideot, joissa on kuvattu Ukrainan asevoimien ja eräissä tapauksissa vapaaehtoisjoukkojen kranaattitulta vihollisen asemiin tai rintamaesikuntiin.

Esimerkiksi toukokuun 8. ukrainalaiset julkaisivat tiedustelulennokilla tai nelikopterilla kuvatun videon Svitlodarskin ”pullistuman” eteläosasta, videolla JFO:hon kuuluvat joukot suorittavat 82 mm kranaatinheittimillä vastaiskun Venäjän proxy-joukkojen asemiin.

Kranaatinheitintulessa tuhoutuu kaksi BMP-rynnäkkövaunua, vahvistettujen tietojen mukaan vihollinen menetti tulituksessa kolme taistelijaa kuolleina ja yhden haavoittuneena.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=alh23Sq5iHo&app=desktop 

Toukokuun 24. 2019 Azov media julkaisi tiedustelulennokilla/ nelikopterilla kuvatun lyhyen videon kranaattikeskityksestä Vuhlehirsken tekojärven rannalla sijaitsevaan – Azov-median välittämien tietojen mukaan – Venäjän proxy-armeijan esikuntaan (tukikohtaan).

Esikunta (tukikohta) sijaitsee järven lounaisessa päädyssä (kuvassa punaisen ympyrän alueella) noin 2000 metrin päässä demarkaatiolinjasta Ukrainan hallinnassa olevan Novoluhansken taajaman eteläpuolella.

Kohteena olevan rakennuskompleksin alue on ollut sodan alkupuolella vähäisemmässä käytössä, lähimmät juoksuhaudat ja linnoitteet sijaitsivat reilun 500 m päässä luoteessa. Tammikuussa 2017 ukrainalaisjoukot ottivat haltuunsa läheisen Novoluhansken taajaman kohtaamatta merkittävää vastarintaa, jonka jälkeen alueen merkitys kasvoi.

Kesän 2017 kuluessa tilanne muuttui myös rakennuskompleksin alueella, alueelle kaivettiin ensimmäiset juoksuhaudat. Samaisen vuoden syksynä alueella (Novoluhansken etelä- ja lounaispuolella) taisteltiin raskaammin, ja joulukuussa ukrainalaisten hallitsemaa Novoluhansken kylää tulitettiin raskaasti 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä. Tulituksessa vaurioitui kymmeniä rakennuksia, mukaan lukien koulu ja päiväkoti sekä terveysasema. Kahdeksan siviiliä vammautui tulituksessa.

Video on julkaistu 24. toukokuuta 2019 – kuvausajankohtaa ei mainittu videon esittelyssä. Mikäli kyseessä on uusi video, luonnon vehreyden perusteella se on kuvattu tänä keväänä. Videon perusteella on kuitenkin vaikea arvioida mitä joukkoja alueella on, koska havaittavaa liikettä tai kalustoa videolla ei näkynyt.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=soxrD4UGPFA 

Säännöllisesti tiedustelulennokeilla kuvattuja videoita jakavat esim. Анатолий Штирлиц ja Azov media* sekä @lennutrajektoor** -twittertilillään.

Ukrainalaiset ovat julkaisseet viime aikoina joitain kuvia Venäjän proxy-joukkojen vale- ja harhautusmaaleista Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Harhautusmaalien käytön lisääntymisen arvellaan olevan seurausta ukrainalaisjoukkojen lisääntyneestä vastatulitoiminnasta kranaatinheittimillä, ja etenkin lentotiedustelun ja kranaatinheitinyksiköiden yhteistyön ja tulituksen tarkkuuden parantumisesta.

Kuvat Анатолий Штирлиц’in jakamasta twiitistä. (6)

Yksinkertaisista materiaaleista on rakennettu harhautus/ valemaaleja, jotka muistuttavat esim. BMP-rynnäkkövaunuja sekä asemissa olevia sotilaita. Julkaistuissa kuvissa valemaalit ovat helpohkosti tunnistettavissa – etenkin BMP-rynnäkkövaunun osalta, mutta oma asiansa on sitten se, kuinka paljon tilanne muuttuu, jos alueella on mittavampi yhteenotto (ja häirintää, savua, maasto on epäsuotuisa tai muita vastaavia tekijöitä).

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla vietettiin ”Donbasin kevättä”

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla vietettiin toukokuun alkupuolella voitonpäivän ohella ”Donbasin kevättä”, jolloin näyttävien propagandamarssien myötä juhlistettiin näiden Venäjän pystyttämien (rahoitus ja aseistus) ns. kansantasavaltojen olemassa oloa. Näille alueella järjestetyille näyttäville propagandamarsseille alueen ”hallinnon” ja muiden virallisten laitosten (koulut, päiväkodit, sairaalat etc) työntekijöiden oli suotavaa osallistua. 

Johan Bäckman Donetskissa toukokuussa 2019 ”juhlistamassa” miehitystä. (7)

Suomalaisen, miehitetyssä Itä-Ukrainassa asuvan uuden MV-lehden ”päätoimittajan” propagandistina ja salaliittoteoreetikkona tunnetun Janus Putkosen Ivan Putkov-tilille tekemän Facebook-päivityksen mukaan Donbasin miehitetyille alueille saapui suomalaisdelegaatio 8. toukokuuta 2019 osallistuakseen ”Donbasin kevään” juhlintaan Donetskissa ja Luhanskissa.

Suomalaisdelegaatio Luhanskissa, vasemmalla oleva nainen tod.näk. paikallinen.

Suomalaisdelegaation jäsenistä neljä, kun laskemme Janus Putkosen mukaan delegaatioon, toimii ja työskentelee aktiivisesti Venäjän eduksi. Johan Bäckman on toiminut Pohjois-Euroopan edustajana Venäjän presidentinhallinnon alaisessa RISI:ssä (RISS). Kaksi muuta tiedettyä delegaation aktiivista jäsentä ovat, kevään eduskuntavaaleissakin ehdokkaana ollut Jarmo Ekman – joka on aiemmin työskennellyt Donetskissa venäläisrahoitteisessa propagandistisessa ja disinformatiivisessa DONi-Newsissä Janus Putkosen alaisuudessa. Ekman myös toiminut alueella järjestetyissä laittomissa ”vaaleissa” ”vaalitarkkailijan” roolissa useammankin kerran, viimeksi marraskuussa 2018. Ekmanin kanssa Suomesta alueelle matkusti Noora Salmio, suomalaisiin Donetskin ”kansantasavallan” ystäviin kuuluva aktivisti. Delegaation viidennen jäsenen henkilöllisyyttä ei ole toistaiseksi julkaistu.

Suomalaisista Johan Bäckmanille ja Jarmo Ekmanille sekä miehitetyllä alueella asuvalle Janus Putkoselle on langetettu sanktiot Ukrainan toimesta tämän vuoden puolella, samalla kertaa Ukraina langetti sanktiot suurelle joukolle venäläisiä, miehitetyillä alueilla asuvia ukrainalaisia ja kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat työskennelleet aktiivisesti Venäjän toimien hyväksi Krimin niemimaan miehityksen ja laittoman anneksaation sekä Itä-Ukrainan sodan alun jälkeen. Sanktioidut suomalaiset ovat toimineet laittomien vaalien ”vaalitarkkailijoina” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Krimillä (Bäckman) ynnä työskennelleet näkyvästi Venäjän hyväksi.

Ukrainan presidentinvaalien ja Volodymyr Zelenskyin virkaanastumisen jälkeen Ukrainassa käynnissä oleva sota näyttää jälleen painuvan taka-alalle, ihmiset unohtavat sen, että par’ aikaa Euroopassa on sota, jossa on kuollut noin 13000 ihmistä, joista yli 3300 on siviilejä – samalla on syytä muistaa se, että kuolonuhrien kokonaismäärä on vain karkea arvio, venäläisjoukkojen todellisista tappioista ei ole tietoa. Venäjän valtiojohto on salannut luvut uhrien omaisilta ynnä koko kansalta.

Normandian maihinnousun vuosipäivänä 6. kesäkuuta 2019,

Marko

1. https://twitter.com/APUkraine/status/1133054631402233856 

2. https://ukranews.com/en/news/630303-poroshenko-appoints-syrskyi-to-replace-nayev-as-jfo-commander 

3. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1131594339371626496

4. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1126408547825258496 

5. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1125715872130174977 

6. https://twitter.com/Shtirlitz53/status/1124261837795745792 

7. http://mozaika.dn.ua/news/region/232510-v-chest-pyatiletiya-dnr-v-donecke-sostoyalos-sorokatysyachnoe-shestvie-lenta-vremeni.html 

*: Azov median Youtube-tili on tällä hetkellä suljettu.

**: @lennutrajektoorin twittertili on toistaiseksi jäädytetty.

Uutisia miehitetystä Donetskista – Ukrainalle pieniä voittoja rintamalla

Säännöllisestä blogin kirjoittamisesta huolimatta olen joutunut pitämään pientä taukoa uutisoinnissa omilta kontakteiltani rintamalinjojen toiselta puolen Donetskista, nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että on mahdollista jakaa heiltä saamiani tiedonmurusia eteenpäin.

Ajattelin ensin otsikoida tämän blogikirjoituksen ”Onko "kansantasavalloilta" ruplat - jälleen - loppu?” mutta koskapa tämä ruplien – mahdollinen – loppuminen on vain yksi kirjoituksen aiheista, päätin unohtaa kyseisen otsikon harhaanjohtavana, mutta aloittakaamme kuitenkin ruplien loppumisella.

Vastauksena kysymykseen, onko ”kansantasavalloista” ruplat loppu, voidaan vastata, on hyvinkin mahdollista, että ne ovat loppu, sillä Donetskin ”kansantasavalta” ei ole kyennyt maksamaan eläkkeitä toukokuun 21. päivänä, eikä senkään jälkeen. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on määritetty eläkeläisille eläkkeiden maksupäivät. Ne eläkeläiset, joille oli määrätty maksupäiväksi 21. toukokuuta eivät ole saaneet vielä eläkkeitään – ”virallinen” syy on tietokoneongelmat, jotka ovat virallisen tiedon mukaan jatkuneet jo reilun viikon ajan – uskokoon ken tahtoo. Todellinen syy taitaa jälleen kerran olla se, että ruplat on loppu.

Toukokuun 21. päivän jälkeen ei ole kyetty laittamaan eläkkeitä maksuun, tämä tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa kun Moskova on toimittanut ruplia, maksaminen aloitetaan 21. toukokuuta -ryhmästä ja sen jälkeen eläkkeitä maksetaan niin monen ”ryhmän” eläkeläiselle kuin ruplia vain riittää.

Ruplien puutteen lisäksi alueen asukkaita vaivaa akuutti polttoainepula. Bensiinistä kuin myös dieselistä on pulaa, sen seurauksena hinnat ovat nousseet huomattavasti (28. toukokuuta 95M bensiinin hinta oli 51 ruplaa litralta eli noin 70 senttiä litra, mikä sikäläinen tulotaso huomioiden on korkea). Alueella vallitseva polttoainepula koskee vain siviilejä, Venäjä kykenee edelleen toimittamaan riittävästi polttoainetta alueella operoivien Venäjän asevoimien yksiköiden ja niitä tukevien proxy-joukkojen tarpeisiin. On mahdollista, että keväällä kiihtyneet taistelut ovat johtaneet siihen, että polttoainejakelussa on jouduttu priorisoimaan, etusijalla ovat asevoimat sekä niitä tukevat joukot. Tiedossani ei ole onko siviilisektorilla ongelmia myös Venäjän puolella Rostovin oblastissa, vai rajoittuvatko ne vain Ukrainalta miehitettyihin alueisiin.

Jonotusta huoltamolle miehitetyssä Donetskissa, kuva via @rjpthjuz.

Donetskissa ja todennäköisesti myös Luhanskissa liikkuvien Ukrainan kesähyökkäystä ennakoivien ”virallisten tietojen” taustalla on varmuudella venäläisjohtoinen propagandatoiminta. Eilen (maanantaina) saamieni tietojen mukaan Donetskissa välitetään uutista, jonka mukaan Ukraina suunnittelee laajamittaista hyökkäystä kaupunkiin kesäkuun 14. päivänä – tavallaan nämä ennakoivaa hyökkäystä manaavat propagandaviestit ovat odotettuja ja tavanomaisia. Edellisten sotavuosien aikana tällaiset ”uutiset” ovat pääsääntöisesti tarkoittaneet sitä, että kyseisenä päivänä on odotettavissa Venäjän varustamien joukkojen taholta jonkin sortin provokaatio tai omien alueiden tulittaminen tykistöllä tms. Tässä nimenomaisessa tapauksessa päivämäärä on vieläpä erityisen merkityksellinen, koska jalkapallon MM-kisat Venäjällä alkavat juuri 14. kesäkuuta, avausotteluna Venäjän ja Saudi-Arabian välinen peli. Epäilen, että kyseisenä päivänä Ukrainan asevoimien yksiköillä on ehdoton kielto vastata tuleen, poikkeuksena JFO:n* esikunnasta annettu lupa vastata tuleen/puolustautua.

Ukraina ottanut hallintaansa alueitaan

Taistelut Itä-Ukrainassa – etenkin Horlivkan ympäristössä – jatkuvat kiihkeinä. Eilisten tietojen mukaan Ukrainan asevoimien yksiköt yhdessä vapaaehtoisten kanssa ovat onnistuneet valloittamaan avainkohteena pidetyn venäläisjoukkojen linnoitetun tukikohdan Horlivkan ja Debaltsevon väliseltä alueelta Ukrainan hallinnassa olevan Svitlodarskin eteläpuolelta vajaan 10 kilometrin päässä Debaltsevosta (Debaltseve).

Ukrainan asevoimien hallintaan siirtyneitä alueita.

Tiedustelulennokkikuva, via Juri Mysyagin.

Linnoitettua tukikohta-aluetta voidaan pitää sijainniltaan merkittävänä, koska ylänköiseltä alueelta voidaan tarkkailla (ja tarvittaessa ohjata epäsuoraa tulta) Horlivkan ja Debaltsevon väliselle M04-pikatielle (eli E40-tie). Tie on merkittävin ja suorin huoltoyhteys Donetskin ja Luhanskin välillä. Alueen valloittaminen voi myös helpottaa Svitlodarskin alueen ahdinkoa sekä vähentää alueelle kohdistuvaa venäläisjoukkojen epäsuoraa tulta, Debaltsevon alueelta on tulitettu säännöllisesti Svitlodarsk – Troitske rintamalohkoa.

Ukrainalaisjoukkojen hallintaan siirtynyt alue on kooltaan alle neliökilometrin, kyseessä on jo kolmas alue Horlivkan ympäristössä, jonka Ukrainan asevoimat on ottanut hallintaansa kevään intensiivisten taisteluiden aikana. Toukokuun puolivälissä käytiin Pivdennen kylän hallinnasta taisteluita, nyt kylä on ukrainalaisjoukkojen hallinnassa. Myös Holmivs’kiin itäpuolella ukrainalaisjoukot ottivat haltuunsa pieniä alueita, aiemmin talvella Ukrainan asevoimat otti hallintaansa harmaalla alueella sijainneen Holmivs’kiin kylän. Vielä on kuitenkin liian aikaista ryhtyä spekuloimaan laajemmilla Ukrainan asevoimien alueelle kohdistuvilla operaatioilla. Horlivkan saartaminen ja eristäminen muista miehitetyistä alueista on nostettu esille sosiaalisen median keskusteluissa, mutta näitä puheita on todellakin syytä pitää puhtaana spekulaationa.

Eilen päättyneisiin taisteluihin Svitlodarskin "pullistuman" eteläosissa otti Ukrainan asevoimista osaa sotilaita 25. pataljoonasta ja 24. prikaatista.

Marko

Lähteenä Ukrainan sotatoimien osalta Юрии Мысягин sekä @UnianInfo.

*: ATO muuttui JFO:ksi kuluvan vuoden huhtikuun viimeinen päivä. 

Taistelut kiihtyvät Itä-Ukrainassa – panssarikalustoa mukana sotatoimissa

Ukrainassa pääsiäisen vietto päättyi maanantaina 9. huhtikuuta – pääsiäistä otettiin vastaan Avdiivkassa muutamien kilometrien päässä rintamalta aurinkoisissa merkeissä. Vanhemmat nauttivat pyhästä ja koittaneesta keväästä lastensa kanssa, Avdiivkassa sota jäi pieneksi hetkeksi taka-alalle. Huhtikuun 9. oli myös vedenjakaja, siihen päättyi osapuolten sopima ”pääsiäisen ajan -tulitauko” – rauhallisuudesta huolimatta kyseessä oli kaikesta huolimatta vain näennäinen tulitauko, sota rintamalla jatkui ja toisen pääsiäispäivän kääntyessä iltaan tulitauko oli enää sana paperilla, kyseisenä maanantaina sotatoimista johtuen kolme Ukrainan asevoimien sotilasta haavoittui rintamalla.

Seuraavaksi tilasto Ukrainan asevoimien tappioista sotatoimialueella 9. – 30- huhtikuuta 2018*:

päivämäärä	kuolleet	haavoittuneet
9.4.2018	-	3
10.4.2018	-	5
11.4.2018	-	-
12.4.2018	1	1
13.4.2018	-	1
14.4.2018	-	3
15.4.2018	-	2
16.4.2018	1	5
17.4.2018	1	3
18.4.2018	-	2
19.4.2018	1	1
20.4.2018	-	2
21.4.2018	1	4
22.4.2018	-	-
23.4.2018	-	5
24.4.2018	-	11
25.4.2018	-	11
26.4.2018	-	5
27.4.2018	-	3
28.4.2018	-	7
29.4.2018	-	2
30.4.2018	-	3
Kokonaistappiot	5	79

On syytä muistaa, että em. tilasto käsittää vain asevoimien ja niihin liitettyjen joukko-osastojen tappiot, vapaaehtoisjoukoista Pravyi Sektorin (Oikea Sektori) DUK (Добровольчий український корпус) toimii itsenäisesti, eikä sen tappioita huomioida virallisissa tilastoissa. Jo pidemmän aikaa on käyty keskusteluja Pravyi Sektorin osaston yhdistämisestä Ukrainan kansalliskaartiin, toistaiseksi DUK operoi itsenäisenä joukko-osastona.

Minsk II-sopimuksessa kiellettyjen asejärjestelmien käyttö venäläiskomenteistenjoukkojen toimesta Itä-Ukrainassa 15. – 30. huhtikuuta 2018, paikkakunnittain.**

Paikkakunta	82 mm ja 120 mm krh	tykistö 100 mm, 122 mm ja 152 mm	raketinheittimet	panssarivaunut ja rynnäkköpanssarit
Avdiivka	4	-	-	1
Bohdanivka	1	-	-	1
Hnutove	3	-	-	2
Krasnohorivka	1	-	-	-
Krymske	1	1	-	3
Lebedynske	5	-	1	1
Lomakyne	1	1	-	-
Luhanske	4	2	-	3
Mykolaivka	1	-	-	-
Nevelske	1	-	-	-
Novhorodske	2	1	-	1
Novoluhanske	1	1	2	1
Novooleksandrivka	4	-	-	1
Novoselivka	4	-	-	2
Novotoshkivske	1	1	-	-
Novotroitske	7	-	-	-
Novozvanivka	3	-	-	1
Opytne	1	-	-	-
Pavlopil	1	-	-	-
Pishchevyk	1	-	-	1
Pisky	5	-	-	2
Popasna	3	-	-	1
Prychepylivka	1	1	-	-
Shakhta Butovka	6	-	-	1
Shyrokyne	2	1	-	-
Svitlodarsk	5	1	-	1
Talakivka	1	-	-	3
Troitske	8	-	-	2
Verkhniotoretske	2	-	-	-
Vodiane	8	-	-	2
Zaitseve	2	3	-	-
Zolote	1	-	-	-

Taulukon numerolukema tarkoittaa kuinka monena vuorokautena ajanjaksolla kyseisillä asejärjestelmillä on Ukrainan hallinnassa olevaa aluetta tulitettu. Lukemat ovat 82 mm kranaatinheittimien sekä rynnäkköpanssarivaunujen osalta suuntaa antavia, koska kaikkien päivien kohdalla ei kaikissa tapauksissa tarkkaan eritelty, millä paikkakunnilla asejärjestelmiä käytettiin – lukemaa voidaan siis pitää miniminä.

Venäjän komentamat joukot tulittivat ukrainalaiskohteita 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä huhtikuussa kolme kertaa, kullakin kerralla ukrainalaisasemiin tai kohteisiin – osa oli siviilikohteita – ammuttiin vähintään 40 kappaletta 122 mm raketteja. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten joulukuun 2017, jolloin venäläisjoukot tulittivat ukrainalaiskohteita suurella määrällä raketteja kerralla. Joulukuun 19. 2017 ukrainalaisten viettäessä Pyhän Nikolauksen päivää, Novoluhansken alueelle ammuttiin ainakin 15 kpl 122 mm rakettia miehitetyn Horlivkan alueelta, osa raketeista putosi/osui miehitetyille alueille. (1)

Huhtikuun aikana venäläisjoukot ovat operoineet useammallakin paikkakunnalla taistelupanssarivaunuilla, huhtikuun 12. ukrainalaisjoukot julkaisivat tiedustelulennokilla/quadkopterilla kuvatun videon, jolla näkyi Piskyä tulitettavan kaakon suunnalta taistelupanssarivaunulla – kyseessä on todennäköisesti T-64BV-taistelupanssarivaunu. (2) Piskyssä asuu edelleen myös siviilejä, siitä huolimatta, että kylän alueella on taisteltu pian neljä vuotta.

Venäläinen T-64BV taistelupanssarivaunu Piskystä kaakkoon.

Taistelupanssarivaunun ja Piskyn "keskustan" välimatka noin 3 km.

Sota koskettaa monella tapaa alueella asuvia siviilejä, 7. huhtikuuta kadonneeksi ilmoitettu nelihenkinen perhe löydettiin kuolleena pääsiäispyhien jälkeen. Perhe oli ajanut pikkutiellä Luhanskin oblastin alueella panssarimiinaan tai räjähdeansaan, autossa olleet vanhemmat ja heidän täysi-ikäinen poika vaimoineen kuolivat turmassa. (3)

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat raportoineet pääsiäisen jälkeen em. perheen ohella kolmesta muusta kuolleesta siviilistä, joiden kuolinsyy on suoraa seurausta käynnissä olevasta sodasta. Heidän lisäksi vähintään 13 siviiliä on saanut vammoja, jotka ovat seurausta käynnissä olevasta sodasta tai seurausta sodan aikana maastoon jääneistä räjähteistä/ammuksista, joukossa viisi Voda Donbassan työntekijää, joita kohti ammuttiin AK-47 rynnäkkökivääreillä, heidän mennessä korjaamaan vaurioitunutta Donetskin (pohjoista) vedenpuhdistamoa demarkaatiolinjalla. Työntekijöitä tulitettiin etelästä miehitettyjen alueiden suunnasta, ETYJ ei ole ottanut kantaa kuka huoltomiehiä tulitti.

ATO muuttuu JFO:ksi (Joint Forces Operation)

Huhtikuun viimeisenä päivänä ATO eli Anti-Terrorist Operation muuttui Joint Forces Operation’iksi, (4) merkittävin muutos aiempaan on se, että operaatio on asevoimien hallinnassa tästä edespäin, mikä tarkoittaa myös sitä, että JFO:n alaisuudessa ovat myös Donetskin ja Luhanskin alueiden turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaiset eli sisäasiainministeriön ja kansallisen poliisin alaiset yksiköt.

Uudistetun lainsäädännön mukaan JFO:n komentaja osallistuu suoraan päätöksentekoon joukkojen käyttöönotosta, sekä osallistuu valmiussuunnitelmien kehittämiseen asevoimille. Hänellä on oikeus raportoida suoraan presidentille tilanteesta sekä yhtymien valmiustason kehittymisestä. JFO:n komentajaksi on nimetty kenraaliluutnantti Serhiy Naiev.

JFO:n alkamisen jälkeen Donetskin ja Luhanskin alueilla otetaan käyttöön paikalliset erityissäädökset, asiaa koskeva määräys on annettu 30. huhtikuuta. Kyseisen asiakirjan mukaan turvallisuusviranomaisille annetaan useita erityisiä toimivaltuuksia. Toimivaltuuksissa on annettu sotilaille sekä lainvalvontaviranomaisille erityisvaltuudet käyttää aseita ja muita poikkeuskeinoja hätätapauksissa rikoksentekijöitä vastaan.

JFO valmistautuu myös mahdollisen offensiivin varalle, joukkojen komentajan mukaan Ukrainan asevoimat valmistautuu yhteisoperaatioihin Venäjän offensiivin torjumiseksi, tarvittaessa muut puolustushaarat tukevat JFO:n yksiköitä – Naiev mainitsi myös ilmavoimat.

Niin kauan kuin kansainväliset sopimukset ja kansainvälinen yhteisö rajoittaa Ukrainan sodankäyntiä, JFO tuskin muuttuu offensiiviseksi operaatioksi. Puheita tulkitsemalla voi kuitenkin päätellä, että Ukrainassa on ryhdytty laatimaan laajempia suunnitelmia Itä-Ukrainan haltuun ottamiseksi siinä tapauksessa, että Venäjän kyky tai halukkuus operoida Itä-Ukrainassa olennaisesti muuttuu huonompaan suuntaan.

Myös se, että ATO muuttui JFO:ksi siirtyen operaationa asevoimien hallintaan, voidaan tulkita toimenpiteenä, jonka tarkoituksena on valmistautua Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden haltuunottoon, mikäli tilanne muuttuu yllättäen suuntaan tai toiseen. Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä Ukrainassa keskustellaan ns. rauhanturvaoperaatiosta mutta samalla siirretään ATO asevoimille operaation nimeä ja tarkoitusta muokaten. Kertooko tämä myös jotain asevoimien oman iskukyvyn ja toimintakulttuurin kehittymisestä? Hyvin paljon mahdollista, että Ukrainassa nähdään asevoimien operatiivisen kyvyn ja päätöksenteon muuttuneen niin paljon, että laaja operaatio voidaan alistaa sen alaisuuteen.

Marko

1. https://informnapalm.org/en/russian-militants-cynically-greeted-residents-of-novoluhanske-with-grad-rockets-on-st-nicholas-day/ 

2. https://medium.com/dfrlab/minskmonitor-pisky-under-fire-3ea7b52b5f49 

3. https://www.rferl.org/a/family-of-four-killed-in-antitank-mine-blast-in-eastern-ukraine/29160926.html 

4. https://www.unian.info/war/10099772-joint-forces-operation-kicks-off-in-donbas.html?utm_source=unian&utm_medium=related_news&utm_campaign=related_news_in_post 

*: lähteenä uacrisis.org ja unian.info.

**: lähteenä uacrisis.org.