Toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi, joten tässä vaiheessa on
hyvä luoda katsaus toukokuun sotatoimiin Itä-Ukrainassa. Rintamatapahtumien
ohella huomionarvoinen tapahtuma oli Ukrainan vastavalitun presidentin Volodymyr Zelenskyin virkaanastuminen
20. toukokuuta 2019. Niin ikää toukokuussa, 27. päivä Zelenskyi teki
presidenttinä ollessaan ensimmäisen tutustumismatkan Joint Forces Operation (myöhemmin
blogissa lyhennettynä JFO) alueelle Itä-Ukrainaan vieraillen myös rintamalla
Stanytsia Luhanskan lohkolla.
Ukrainan vastavalittu presidentti Volodymyr Zelenskyi
tapaamassa rintamajoukkoja. (1)
|
Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi virkaanastujaispuheessaan:
"I have spent my career trying to make
Ukrainians laugh. For the next five years, my aim is to make sure they don't
cry."
Toivottavasti ukrainalaisille on tulevien vuosien aikana
tarjota muutakin kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneliä.
Toukokuussa Ukrainan asevoimien menetykset sotatoimialueella
nousivat seitsemään kuolleeseen ja 36 sotatoimissa haavoittuneeseen, lukemat
eivät sisällä eräiden vapaaehtoisjoukkojen kokemia sotatoimista johtuvia
tappioita. Toukokuun 29. vihollisen väijytyksessä kadonneeksi ilmoitetun
Ukrainan asevoimien sotilaan ruumis löytyi touko-kesäkuun vaihteessa
miehitetyiltä alueilta.
Ukrainan asevoimien kannalta merkittävänä menetyksenä
voidaan pitää kahdeksan sotilaan päätymistä sotavangeiksi toukokuun 22. päivä
heidän ajaessa kuorma-autolla pysähtymättä läpi demarkaatiolinjalla sijaitsevan
Ukrainan rajavartioston tarkkailuaseman ja päädyttyä miehitetyille alueille
Novotroitsken itä-kaakkoispuolella, jossa militantit pysäyttivät ja vangitsivat
heidät. Novotroitske sijaitsee noin 35 km lounaaseen Donetskista.
Toukokuun alkupuolella ollessaan vielä Ukrainan presidenttinä
Petro Poroshenko nimitti JFO:n
uudeksi komentajaksi suunnitelmien mukaisesti kenraaliluutnantti Oleksandr Syrskyin. (2) Huhtikuussa
2014 alkanut ATO eli Anti-Terrorist Operation päättyi vuosi sitten
huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin se muuttui Joint Forces Operation’iksi ja
Ukrainan asevoimien vastuulle. JFO:n ensimmäinen komentaja oli
kenraaliluutnantti Serhiy Najev,
hänen seuraajaksi nimitetty kenraaliluutnantti Oleksandr Syrskyi kuuluu niiden
upseereiden joukkoon, jotka saivat yöllä helmikuun 16. 2015 käskyn ”turvata joukkojen vetäytyminen Debaltsevosta”.
Siviilikohteet venäläisjoukkojen
voimankäytön kohteina
Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan tuntumassa Ukrainan
hallinnoimilla alueilla useilla paikkakunnilla siviilikohteita on tulitettu
toukokuun kuluessa. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisee raporttinsa*
parin viikon välein, viimeisin raportti julkaistiin 19. toukokuuta, joten
seuraava julkaistaneen tällä viikolla. Tähän mennessä, toukokuun aikana
julkaistujen raporttien (22.4 – 5.5 ja 6.5 – 19.5 raportit) ajanjaksona yksi
siviili on kuollut sotatoimista johtuvista syistä kolmen vammautuneen. (3 ja 4)
Ukrainan asevoimien, JCCC:n (Ukrainan ja Venäjän seuranta ja
koordinointielin Itä-Ukrainassa) ja ETYJ:n tarkkailijoiden mukaan muun muassa
seuraavien Ukrainan hallinnassa olevien paikkakuntien siviilikohteita on
tulitettu toukokuun kuluessa:
- 3. toukokuuta Donetskin lounaispuolella Mari’inkan
kaupunkia tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin, tulituksessa vaurioitui
kolme asuinrakennusta sekä kolme erilaista siviiliajoneuvoa (autot
vaurioituivat korjauskelvottomiksi).
- 6. toukokuuta Troitsken kylän aluetta tulitettiin
kahdesti, ensimmäisen kerran aamupäivällä, jolloin koulu jouduttiin evakuoimaan
kokonaisuudessaan. Uudemman kerran Troitsken aluetta tulitettiin jo samaisen
vuorokauden puolella – iltapäivällä.
- 7. toukokuuta Zolote-4-kylää tulitettiin,
tulituksessa vaurioitui yksi siviilirakennus. Zolote-4-kylän koulua on
tulitettu yhdeksän kertaa joulukuun 2018 jälkeen.
- 10. toukokuuta Travneven kylää kohti ammuttiin
useita RPG-singon ammuksia, ammukset osuivat maastoon – siviilejä tai
asuinrakennuksia ei vaurioitunut.
- 19. toukokuuta Štšastjaa
ja Štšastjan koillispuolella sijaitsevaa voimalaa tulitettiin BMP-tyyppisillä
rynnäkkövaunuilla idästä Oboznen suunnalta. Tulituksessa vaurioitui
rakennuksia, siviiliuhreilta vältyttiin.
- 24. toukokuuta rintamalinjan tuntumassa sijainnutta Verhnyotoretsken
kylää tulitettiin panssarihaupitsilla, jollainen paikallistettiin miehitetyllä
alueella sijaitsevan Pantelemoinivkan alueelle. Verhnyotoretsken kylässä kolme
siviilirakennusta tuhoutui tai vaurioitui pahoin.
Verhnyotoretsken tulittaminen 24.5.2019. |
ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kiinnitti toukokuussa
julkaisemissa raporteissaan huomiota Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan tuntumaan
sijoitettuihin miinoitteisiin, esim. miehitetyillä alueilla sijaitsevan
Zholobokin lähellä sijaitsevalle pellolle, rintamalinjan tuntumaan, ETYJ:n
tarkkailijat havaitsivat tehdyn miinakentän panssarimiinoista (miinojen
kokonaismääräksi ETYJ:n tarkkailijat arvioivat yli 60 kpl). Vastaavasti
Ukrainan hallinnassa sijaitsevan Pyshchevykin alueella, parin kilometrin päässä
rintamalinjasta, oli panssarimiinoista tehty uusi miinakenttä, mikä teknisesti
ottaen on vastoin sopimuksia, mutta käytännössä Ukraina on pakotettu näihin
toimiin Venäjän toistuvien sopimusrikkomusten tähden. (5)
Ukrainan asevoimien yksiköt havaitsivat toukokuun
ensimmäisellä puoliskolla suoritetussa ilmatiedustelussa runsaasti maanpinnalle
sijoitettuja telamiinoja miehitetyllä alueella sijaitsevan Olenivkan
ratapiha-alueelta etelän ja lounaan suuntaan lähtevillä raidelinjoilla, lounaaseen
suuntaavan junaradan ollessa kevyemmin miinoitettu. Sen sijaan etelään Jasneen
menevä rataosuus on miinoitettu vahvasti koko ratapiha-alueen leveydeltä,
siten, että lennokkikuvissa on havaittavissa maanpinnalle asetetun vähintäänkin
16 telamiinaa.
Ratapiha-alueen molemmin puolin on Venäjän proxy-joukkojen
asemia, samoin etelään sekä lounaaseen menevän radan varsilla on juoksuhautoja
ja asemia. Olenivkaan on sijoitettu miehitetyillä alueilla operoivan 1.
armeijakunnan 100 erillisen mekanisoidun prikaatin joukkoja.
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat olivat jo
aiemmin kevättalvella ja keväällä raportoineet varoituskylteistä ja
mahdollisista laittomista miinoitteista Olenivkan asutusaluetta halkovan H20
pikatien pientareilla reilut 20 km lounaaseen Donetskista. Varoituskylttejä ja
mahdollisia miinoitteita havaittiin miehitetyillä alueilla sijaitsevan
tarkastusaseman ja rintamalinjan välillä.
Helmikuun 20. päivä miehitetyillä alueilla sijaitsevan Novotroitske
– Olenivkan tarkastusaseman kontrollialueella pakettiauto ajoi tienvarrella
sijainneeseen miinaan tai muuhun räjähteeseen. Räjähdyksessä kaksi
pakettiautossa ollutta henkilöä menehtyi kolmannen vammautuessa.
Ilmatiedustelua ja epäsuoraatulta
Sotatoimialueen tapahtumista tämän vuoden toukokuulta on
perusteltua huomioida lukuisat julkaistut tiedustelulennokki- tai
nelikopterivideot, joissa on kuvattu Ukrainan asevoimien ja eräissä tapauksissa
vapaaehtoisjoukkojen kranaattitulta vihollisen asemiin tai rintamaesikuntiin.
Esimerkiksi toukokuun 8. ukrainalaiset julkaisivat
tiedustelulennokilla tai nelikopterilla kuvatun videon Svitlodarskin
”pullistuman” eteläosasta, videolla JFO:hon kuuluvat joukot suorittavat 82 mm
kranaatinheittimillä vastaiskun Venäjän proxy-joukkojen asemiin.
Kranaatinheitintulessa tuhoutuu kaksi BMP-rynnäkkövaunua,
vahvistettujen tietojen mukaan vihollinen menetti tulituksessa kolme
taistelijaa kuolleina ja yhden haavoittuneena.
Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=alh23Sq5iHo&app=desktop
Toukokuun 24. 2019 Azov media julkaisi
tiedustelulennokilla/ nelikopterilla kuvatun lyhyen videon kranaattikeskityksestä
Vuhlehirsken tekojärven rannalla sijaitsevaan – Azov-median välittämien
tietojen mukaan – Venäjän proxy-armeijan esikuntaan (tukikohtaan).
Esikunta (tukikohta) sijaitsee järven lounaisessa päädyssä (kuvassa punaisen ympyrän alueella) noin 2000 metrin päässä demarkaatiolinjasta Ukrainan hallinnassa olevan
Novoluhansken taajaman eteläpuolella.
Kohteena olevan rakennuskompleksin alue on ollut sodan
alkupuolella vähäisemmässä käytössä, lähimmät juoksuhaudat ja linnoitteet
sijaitsivat reilun 500 m päässä luoteessa. Tammikuussa 2017 ukrainalaisjoukot
ottivat haltuunsa läheisen Novoluhansken taajaman kohtaamatta merkittävää
vastarintaa, jonka jälkeen alueen merkitys kasvoi.
Kesän 2017 kuluessa tilanne muuttui myös rakennuskompleksin
alueella, alueelle kaivettiin ensimmäiset juoksuhaudat. Samaisen vuoden syksynä
alueella (Novoluhansken etelä- ja lounaispuolella) taisteltiin raskaammin, ja
joulukuussa ukrainalaisten hallitsemaa Novoluhansken kylää tulitettiin
raskaasti 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä. Tulituksessa vaurioitui kymmeniä
rakennuksia, mukaan lukien koulu ja päiväkoti sekä terveysasema. Kahdeksan
siviiliä vammautui tulituksessa.
Video on julkaistu 24. toukokuuta 2019 – kuvausajankohtaa ei
mainittu videon esittelyssä. Mikäli kyseessä on uusi video, luonnon vehreyden
perusteella se on kuvattu tänä keväänä. Videon perusteella on kuitenkin vaikea
arvioida mitä joukkoja alueella on, koska havaittavaa liikettä tai kalustoa
videolla ei näkynyt.
Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=soxrD4UGPFA
Säännöllisesti tiedustelulennokeilla kuvattuja videoita
jakavat esim. Анатолий Штирлиц ja Azov media* sekä @lennutrajektoor**
-twittertilillään.
Ukrainalaiset ovat julkaisseet viime aikoina joitain kuvia
Venäjän proxy-joukkojen vale- ja harhautusmaaleista Itä-Ukrainan
sotatoimialueella. Harhautusmaalien käytön lisääntymisen arvellaan olevan
seurausta ukrainalaisjoukkojen lisääntyneestä vastatulitoiminnasta
kranaatinheittimillä, ja etenkin lentotiedustelun ja kranaatinheitinyksiköiden
yhteistyön ja tulituksen tarkkuuden parantumisesta.
Kuvat Анатолий Штирлиц’in jakamasta twiitistä. (6)
Yksinkertaisista materiaaleista on rakennettu harhautus/
valemaaleja, jotka muistuttavat esim. BMP-rynnäkkövaunuja sekä asemissa olevia
sotilaita. Julkaistuissa kuvissa valemaalit ovat helpohkosti tunnistettavissa –
etenkin BMP-rynnäkkövaunun osalta, mutta oma asiansa on sitten se, kuinka
paljon tilanne muuttuu, jos alueella on mittavampi yhteenotto (ja häirintää,
savua, maasto on epäsuotuisa tai muita vastaavia tekijöitä).
Itä-Ukrainan
miehitetyillä alueilla vietettiin ”Donbasin kevättä”
Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla vietettiin toukokuun
alkupuolella voitonpäivän ohella ”Donbasin kevättä”, jolloin näyttävien
propagandamarssien myötä juhlistettiin näiden Venäjän pystyttämien (rahoitus ja
aseistus) ns. kansantasavaltojen olemassa oloa. Näille alueella järjestetyille
näyttäville propagandamarsseille alueen ”hallinnon” ja muiden virallisten
laitosten (koulut, päiväkodit, sairaalat etc) työntekijöiden oli suotavaa
osallistua.
Johan Bäckman Donetskissa toukokuussa 2019 ”juhlistamassa” miehitystä. (7) |
Suomalaisen, miehitetyssä Itä-Ukrainassa asuvan uuden MV-lehden
”päätoimittajan” propagandistina ja salaliittoteoreetikkona tunnetun Janus
Putkosen Ivan Putkov-tilille tekemän Facebook-päivityksen mukaan Donbasin
miehitetyille alueille saapui suomalaisdelegaatio 8. toukokuuta 2019
osallistuakseen ”Donbasin kevään” juhlintaan Donetskissa ja Luhanskissa.
Suomalaisdelegaatio Luhanskissa, vasemmalla oleva nainen tod.näk. paikallinen. |
Suomalaisdelegaation jäsenistä neljä, kun laskemme Janus
Putkosen mukaan delegaatioon, toimii ja työskentelee aktiivisesti Venäjän
eduksi. Johan Bäckman on toiminut Pohjois-Euroopan edustajana Venäjän
presidentinhallinnon alaisessa RISI:ssä (RISS). Kaksi muuta
tiedettyä delegaation aktiivista jäsentä ovat, kevään eduskuntavaaleissakin
ehdokkaana ollut Jarmo Ekman – joka on aiemmin työskennellyt Donetskissa
venäläisrahoitteisessa propagandistisessa ja disinformatiivisessa DONi-Newsissä
Janus Putkosen alaisuudessa. Ekman myös toiminut alueella järjestetyissä
laittomissa ”vaaleissa” ”vaalitarkkailijan” roolissa useammankin kerran,
viimeksi marraskuussa 2018. Ekmanin kanssa Suomesta alueelle matkusti Noora
Salmio, suomalaisiin Donetskin ”kansantasavallan” ystäviin kuuluva
aktivisti. Delegaation viidennen jäsenen henkilöllisyyttä ei ole toistaiseksi
julkaistu.
Suomalaisista Johan Bäckmanille ja Jarmo
Ekmanille sekä miehitetyllä alueella asuvalle Janus Putkoselle on langetettu
sanktiot Ukrainan toimesta tämän vuoden puolella, samalla kertaa Ukraina
langetti sanktiot suurelle joukolle venäläisiä, miehitetyillä alueilla asuvia
ukrainalaisia ja kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat työskennelleet
aktiivisesti Venäjän toimien hyväksi Krimin niemimaan miehityksen ja laittoman
anneksaation sekä Itä-Ukrainan sodan alun jälkeen. Sanktioidut suomalaiset ovat
toimineet laittomien vaalien ”vaalitarkkailijoina” Itä-Ukrainan miehitetyillä
alueilla sekä Krimillä (Bäckman) ynnä työskennelleet näkyvästi Venäjän hyväksi.
Ukrainan presidentinvaalien ja Volodymyr Zelenskyin
virkaanastumisen jälkeen Ukrainassa käynnissä oleva sota näyttää jälleen
painuvan taka-alalle, ihmiset unohtavat sen, että par’ aikaa Euroopassa on
sota, jossa on kuollut noin 13000 ihmistä, joista yli 3300 on siviilejä –
samalla on syytä muistaa se, että kuolonuhrien kokonaismäärä on vain karkea
arvio, venäläisjoukkojen todellisista tappioista ei ole tietoa. Venäjän
valtiojohto on salannut luvut uhrien omaisilta ynnä koko kansalta.
Normandian maihinnousun vuosipäivänä 6. kesäkuuta
2019,
Marko
2. https://ukranews.com/en/news/630303-poroshenko-appoints-syrskyi-to-replace-nayev-as-jfo-commander
*: Azov median Youtube-tili on tällä hetkellä suljettu.
**: @lennutrajektoorin twittertili on toistaiseksi jäädytetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.