torstai 6. kesäkuuta 2019

Sotatoimet Itä-Ukrainassa toukokuussa 2019


Toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi, joten tässä vaiheessa on hyvä luoda katsaus toukokuun sotatoimiin Itä-Ukrainassa. Rintamatapahtumien ohella huomionarvoinen tapahtuma oli Ukrainan vastavalitun presidentin Volodymyr Zelenskyin virkaanastuminen 20. toukokuuta 2019. Niin ikää toukokuussa, 27. päivä Zelenskyi teki presidenttinä ollessaan ensimmäisen tutustumismatkan Joint Forces Operation (myöhemmin blogissa lyhennettynä JFO) alueelle Itä-Ukrainaan vieraillen myös rintamalla Stanytsia Luhanskan lohkolla.


Ukrainan vastavalittu presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaamassa rintamajoukkoja. (1)



















Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi virkaanastujaispuheessaan:

"I have spent my career trying to make Ukrainians laugh. For the next five years, my aim is to make sure they don't cry."

Toivottavasti ukrainalaisille on tulevien vuosien aikana tarjota muutakin kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneliä.

Toukokuussa Ukrainan asevoimien menetykset sotatoimialueella nousivat seitsemään kuolleeseen ja 36 sotatoimissa haavoittuneeseen, lukemat eivät sisällä eräiden vapaaehtoisjoukkojen kokemia sotatoimista johtuvia tappioita. Toukokuun 29. vihollisen väijytyksessä kadonneeksi ilmoitetun Ukrainan asevoimien sotilaan ruumis löytyi touko-kesäkuun vaihteessa miehitetyiltä alueilta.

Ukrainan asevoimien kannalta merkittävänä menetyksenä voidaan pitää kahdeksan sotilaan päätymistä sotavangeiksi toukokuun 22. päivä heidän ajaessa kuorma-autolla pysähtymättä läpi demarkaatiolinjalla sijaitsevan Ukrainan rajavartioston tarkkailuaseman ja päädyttyä miehitetyille alueille Novotroitsken itä-kaakkoispuolella, jossa militantit pysäyttivät ja vangitsivat heidät. Novotroitske sijaitsee noin 35 km lounaaseen Donetskista.

Toukokuun alkupuolella ollessaan vielä Ukrainan presidenttinä Petro Poroshenko nimitti JFO:n uudeksi komentajaksi suunnitelmien mukaisesti kenraaliluutnantti Oleksandr Syrskyin. (2) Huhtikuussa 2014 alkanut ATO eli Anti-Terrorist Operation päättyi vuosi sitten huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin se muuttui Joint Forces Operation’iksi ja Ukrainan asevoimien vastuulle. JFO:n ensimmäinen komentaja oli kenraaliluutnantti Serhiy Najev, hänen seuraajaksi nimitetty kenraaliluutnantti Oleksandr Syrskyi kuuluu niiden upseereiden joukkoon, jotka saivat yöllä helmikuun 16. 2015 käskyn ”turvata joukkojen vetäytyminen Debaltsevosta”.


Siviilikohteet venäläisjoukkojen voimankäytön kohteina

Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan tuntumassa Ukrainan hallinnoimilla alueilla useilla paikkakunnilla siviilikohteita on tulitettu toukokuun kuluessa. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisee raporttinsa* parin viikon välein, viimeisin raportti julkaistiin 19. toukokuuta, joten seuraava julkaistaneen tällä viikolla. Tähän mennessä, toukokuun aikana julkaistujen raporttien (22.4 – 5.5 ja 6.5 – 19.5 raportit) ajanjaksona yksi siviili on kuollut sotatoimista johtuvista syistä kolmen vammautuneen.  (3 ja 4)

Ukrainan asevoimien, JCCC:n (Ukrainan ja Venäjän seuranta ja koordinointielin Itä-Ukrainassa) ja ETYJ:n tarkkailijoiden mukaan muun muassa seuraavien Ukrainan hallinnassa olevien paikkakuntien siviilikohteita on tulitettu toukokuun kuluessa:

- 3. toukokuuta Donetskin lounaispuolella Mari’inkan kaupunkia tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin, tulituksessa vaurioitui kolme asuinrakennusta sekä kolme erilaista siviiliajoneuvoa (autot vaurioituivat korjauskelvottomiksi).

- 6. toukokuuta Troitsken kylän aluetta tulitettiin kahdesti, ensimmäisen kerran aamupäivällä, jolloin koulu jouduttiin evakuoimaan kokonaisuudessaan. Uudemman kerran Troitsken aluetta tulitettiin jo samaisen vuorokauden puolella – iltapäivällä.

- 7. toukokuuta Zolote-4-kylää tulitettiin, tulituksessa vaurioitui yksi siviilirakennus. Zolote-4-kylän koulua on tulitettu yhdeksän kertaa joulukuun 2018 jälkeen.

- 10. toukokuuta Travneven kylää kohti ammuttiin useita RPG-singon ammuksia, ammukset osuivat maastoon – siviilejä tai asuinrakennuksia ei vaurioitunut.

- 19. toukokuuta Štšastjaa ja Štšastjan koillispuolella sijaitsevaa voimalaa tulitettiin BMP-tyyppisillä rynnäkkövaunuilla idästä Oboznen suunnalta. Tulituksessa vaurioitui rakennuksia, siviiliuhreilta vältyttiin.

- 24. toukokuuta rintamalinjan tuntumassa sijainnutta Verhnyotoretsken kylää tulitettiin panssarihaupitsilla, jollainen paikallistettiin miehitetyllä alueella sijaitsevan Pantelemoinivkan alueelle. Verhnyotoretsken kylässä kolme siviilirakennusta tuhoutui tai vaurioitui pahoin.


Verhnyotoretsken tulittaminen 24.5.2019. 

















ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kiinnitti toukokuussa julkaisemissa raporteissaan huomiota Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan tuntumaan sijoitettuihin miinoitteisiin, esim. miehitetyillä alueilla sijaitsevan Zholobokin lähellä sijaitsevalle pellolle, rintamalinjan tuntumaan, ETYJ:n tarkkailijat havaitsivat tehdyn miinakentän panssarimiinoista (miinojen kokonaismääräksi ETYJ:n tarkkailijat arvioivat yli 60 kpl). Vastaavasti Ukrainan hallinnassa sijaitsevan Pyshchevykin alueella, parin kilometrin päässä rintamalinjasta, oli panssarimiinoista tehty uusi miinakenttä, mikä teknisesti ottaen on vastoin sopimuksia, mutta käytännössä Ukraina on pakotettu näihin toimiin Venäjän toistuvien sopimusrikkomusten tähden. (5)


Ukrainan asevoimien yksiköt havaitsivat toukokuun ensimmäisellä puoliskolla suoritetussa ilmatiedustelussa runsaasti maanpinnalle sijoitettuja telamiinoja miehitetyllä alueella sijaitsevan Olenivkan ratapiha-alueelta etelän ja lounaan suuntaan lähtevillä raidelinjoilla, lounaaseen suuntaavan junaradan ollessa kevyemmin miinoitettu. Sen sijaan etelään Jasneen menevä rataosuus on miinoitettu vahvasti koko ratapiha-alueen leveydeltä, siten, että lennokkikuvissa on havaittavissa maanpinnalle asetetun vähintäänkin 16 telamiinaa.

Ratapiha-alueen molemmin puolin on Venäjän proxy-joukkojen asemia, samoin etelään sekä lounaaseen menevän radan varsilla on juoksuhautoja ja asemia. Olenivkaan on sijoitettu miehitetyillä alueilla operoivan 1. armeijakunnan 100 erillisen mekanisoidun prikaatin joukkoja.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat olivat jo aiemmin kevättalvella ja keväällä raportoineet varoituskylteistä ja mahdollisista laittomista miinoitteista Olenivkan asutusaluetta halkovan H20 pikatien pientareilla reilut 20 km lounaaseen Donetskista. Varoituskylttejä ja mahdollisia miinoitteita havaittiin miehitetyillä alueilla sijaitsevan tarkastusaseman ja rintamalinjan välillä.

Helmikuun 20. päivä miehitetyillä alueilla sijaitsevan Novotroitske – Olenivkan tarkastusaseman kontrollialueella pakettiauto ajoi tienvarrella sijainneeseen miinaan tai muuhun räjähteeseen. Räjähdyksessä kaksi pakettiautossa ollutta henkilöä menehtyi kolmannen vammautuessa.


Ilmatiedustelua ja epäsuoraatulta

Sotatoimialueen tapahtumista tämän vuoden toukokuulta on perusteltua huomioida lukuisat julkaistut tiedustelulennokki- tai nelikopterivideot, joissa on kuvattu Ukrainan asevoimien ja eräissä tapauksissa vapaaehtoisjoukkojen kranaattitulta vihollisen asemiin tai rintamaesikuntiin.

Esimerkiksi toukokuun 8. ukrainalaiset julkaisivat tiedustelulennokilla tai nelikopterilla kuvatun videon Svitlodarskin ”pullistuman” eteläosasta, videolla JFO:hon kuuluvat joukot suorittavat 82 mm kranaatinheittimillä vastaiskun Venäjän proxy-joukkojen asemiin.

Kranaatinheitintulessa tuhoutuu kaksi BMP-rynnäkkövaunua, vahvistettujen tietojen mukaan vihollinen menetti tulituksessa kolme taistelijaa kuolleina ja yhden haavoittuneena.



Toukokuun 24. 2019 Azov media julkaisi tiedustelulennokilla/ nelikopterilla kuvatun lyhyen videon kranaattikeskityksestä Vuhlehirsken tekojärven rannalla sijaitsevaan – Azov-median välittämien tietojen mukaan – Venäjän proxy-armeijan esikuntaan (tukikohtaan).


















Esikunta (tukikohta) sijaitsee järven lounaisessa päädyssä (kuvassa punaisen ympyrän alueella) noin 2000 metrin päässä demarkaatiolinjasta Ukrainan hallinnassa olevan Novoluhansken taajaman eteläpuolella.

Kohteena olevan rakennuskompleksin alue on ollut sodan alkupuolella vähäisemmässä käytössä, lähimmät juoksuhaudat ja linnoitteet sijaitsivat reilun 500 m päässä luoteessa. Tammikuussa 2017 ukrainalaisjoukot ottivat haltuunsa läheisen Novoluhansken taajaman kohtaamatta merkittävää vastarintaa, jonka jälkeen alueen merkitys kasvoi.

Kesän 2017 kuluessa tilanne muuttui myös rakennuskompleksin alueella, alueelle kaivettiin ensimmäiset juoksuhaudat. Samaisen vuoden syksynä alueella (Novoluhansken etelä- ja lounaispuolella) taisteltiin raskaammin, ja joulukuussa ukrainalaisten hallitsemaa Novoluhansken kylää tulitettiin raskaasti 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä. Tulituksessa vaurioitui kymmeniä rakennuksia, mukaan lukien koulu ja päiväkoti sekä terveysasema. Kahdeksan siviiliä vammautui tulituksessa.

Video on julkaistu 24. toukokuuta 2019 – kuvausajankohtaa ei mainittu videon esittelyssä. Mikäli kyseessä on uusi video, luonnon vehreyden perusteella se on kuvattu tänä keväänä. Videon perusteella on kuitenkin vaikea arvioida mitä joukkoja alueella on, koska havaittavaa liikettä tai kalustoa videolla ei näkynyt.



Säännöllisesti tiedustelulennokeilla kuvattuja videoita jakavat esim. Анатолий Штирлиц ja Azov media* sekä @lennutrajektoor** -twittertilillään.


Ukrainalaiset ovat julkaisseet viime aikoina joitain kuvia Venäjän proxy-joukkojen vale- ja harhautusmaaleista Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Harhautusmaalien käytön lisääntymisen arvellaan olevan seurausta ukrainalaisjoukkojen lisääntyneestä vastatulitoiminnasta kranaatinheittimillä, ja etenkin lentotiedustelun ja kranaatinheitinyksiköiden yhteistyön ja tulituksen tarkkuuden parantumisesta.























Kuvat Анатолий Штирлиц’in jakamasta twiitistä. (6)

Yksinkertaisista materiaaleista on rakennettu harhautus/ valemaaleja, jotka muistuttavat esim. BMP-rynnäkkövaunuja sekä asemissa olevia sotilaita. Julkaistuissa kuvissa valemaalit ovat helpohkosti tunnistettavissa – etenkin BMP-rynnäkkövaunun osalta, mutta oma asiansa on sitten se, kuinka paljon tilanne muuttuu, jos alueella on mittavampi yhteenotto (ja häirintää, savua, maasto on epäsuotuisa tai muita vastaavia tekijöitä).


Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla vietettiin ”Donbasin kevättä”

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla vietettiin toukokuun alkupuolella voitonpäivän ohella ”Donbasin kevättä”, jolloin näyttävien propagandamarssien myötä juhlistettiin näiden Venäjän pystyttämien (rahoitus ja aseistus) ns. kansantasavaltojen olemassa oloa. Näille alueella järjestetyille näyttäville propagandamarsseille alueen ”hallinnon” ja muiden virallisten laitosten (koulut, päiväkodit, sairaalat etc) työntekijöiden oli suotavaa osallistua. 


Johan Bäckman Donetskissa toukokuussa 2019 ”juhlistamassa” miehitystä. (7)



















Suomalaisen, miehitetyssä Itä-Ukrainassa asuvan uuden MV-lehden ”päätoimittajan” propagandistina ja salaliittoteoreetikkona tunnetun Janus Putkosen Ivan Putkov-tilille tekemän Facebook-päivityksen mukaan Donbasin miehitetyille alueille saapui suomalaisdelegaatio 8. toukokuuta 2019 osallistuakseen ”Donbasin kevään” juhlintaan Donetskissa ja Luhanskissa.

Suomalaisdelegaatio Luhanskissa, vasemmalla oleva nainen tod.näk. paikallinen.





















Suomalaisdelegaation jäsenistä neljä, kun laskemme Janus Putkosen mukaan delegaatioon, toimii ja työskentelee aktiivisesti Venäjän eduksi. Johan Bäckman on toiminut Pohjois-Euroopan edustajana Venäjän presidentinhallinnon alaisessa RISI:ssä (RISS). Kaksi muuta tiedettyä delegaation aktiivista jäsentä ovat, kevään eduskuntavaaleissakin ehdokkaana ollut Jarmo Ekman – joka on aiemmin työskennellyt Donetskissa venäläisrahoitteisessa propagandistisessa ja disinformatiivisessa DONi-Newsissä Janus Putkosen alaisuudessa. Ekman myös toiminut alueella järjestetyissä laittomissa ”vaaleissa” ”vaalitarkkailijan” roolissa useammankin kerran, viimeksi marraskuussa 2018. Ekmanin kanssa Suomesta alueelle matkusti Noora Salmio, suomalaisiin Donetskin ”kansantasavallan” ystäviin kuuluva aktivisti. Delegaation viidennen jäsenen henkilöllisyyttä ei ole toistaiseksi julkaistu.


Suomalaisista Johan Bäckmanille ja Jarmo Ekmanille sekä miehitetyllä alueella asuvalle Janus Putkoselle on langetettu sanktiot Ukrainan toimesta tämän vuoden puolella, samalla kertaa Ukraina langetti sanktiot suurelle joukolle venäläisiä, miehitetyillä alueilla asuvia ukrainalaisia ja kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat työskennelleet aktiivisesti Venäjän toimien hyväksi Krimin niemimaan miehityksen ja laittoman anneksaation sekä Itä-Ukrainan sodan alun jälkeen. Sanktioidut suomalaiset ovat toimineet laittomien vaalien ”vaalitarkkailijoina” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Krimillä (Bäckman) ynnä työskennelleet näkyvästi Venäjän hyväksi.

Ukrainan presidentinvaalien ja Volodymyr Zelenskyin virkaanastumisen jälkeen Ukrainassa käynnissä oleva sota näyttää jälleen painuvan taka-alalle, ihmiset unohtavat sen, että par’ aikaa Euroopassa on sota, jossa on kuollut noin 13000 ihmistä, joista yli 3300 on siviilejä – samalla on syytä muistaa se, että kuolonuhrien kokonaismäärä on vain karkea arvio, venäläisjoukkojen todellisista tappioista ei ole tietoa. Venäjän valtiojohto on salannut luvut uhrien omaisilta ynnä koko kansalta.


Normandian maihinnousun vuosipäivänä 6. kesäkuuta 2019,

Marko






*: Azov median Youtube-tili on tällä hetkellä suljettu.

**: @lennutrajektoorin twittertili on toistaiseksi jäädytetty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.