”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja

 

Nykyaikaisessa sodankäynnissä tiedustelulennokeilla, laajemmin erilaisilla miehittämättömillä lentolaitteilla, on merkittävä rooli tiedustelusta kohteiden tuhoamiseen. Venäjän kohdalla moni nostaa esille Syyriassa käynnissä olevan sodan maan modernien asejärjestelmien testikenttänä, mutta tuolloin unohdetaan (joko ymmärtämättömyyttään, epähuomiossa tai tahallisesti) Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen ulottuen aina psykologiseen sodankäyntiin ja vaikuttamiseen.

Ukrainalaisten pudottamia venäläisiä tiedustelulennokkeja.

Tämän kirjoituksen teema on kuitenkin yksinkertaisempi – Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien yksiköiden (kuten kansalliskaarti ja rajajoukot) sekä vapaaehtoisjoukkojen pudottamat venäläiset tiedustelulennokit, tarkastelun pääpainon ollessa Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden menettämissä tiedustelulennokeissa (ja muissa miehittämättömissä lentolaitteissa).

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt yli 120 tiedustelulennokkia ja nelikopteria. Todennäköisesti ensimmäisen tiedustelulennokkinsa Venäjä menetti toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, malli kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimien tiedustelulennokkeihin. (1) Ukrainan haltuun päätynyt, tuhoutunut tiedustelulennokki kuului ensimmäisiin konkreettisiin todisteisiin siitä, että Venäjä osallistuu suoraan Ukrainan sotaan, ettei kyse ole pelkästä Itä-Ukrainaan toimitetusta ”kivääriavusta”.

Ukrainan julkaiseman aineiston mukaan, maan puolustusministeriön tiedusteluosasto on tutkinut lähes kaikki maan haltuun päätyneet venäläiset tiedustelulennokit. Merkittävä osa Ukrainan haltuun päätyneistä venäläisistä tiedustelulennokeista on maan joukkojen pudottamia, mutta joukossa on myös tiedustelulennokkeja sekä nelikoptereita, jotka ovat tulleet maahan teknisen vian tai jonkin muun syyn tähden, ja osa tällaisistakin on sittemmin päätynyt ukrainalaisten spesialistien käsiin.

Ukrainalaisten käsiin on päätynyt seuraavia Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden käyttämiä tiedustelulennokkeja: Forpost (pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin), Orlan-10, Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4 (Rubež-20), Eleron-3SV ja Takhion, ZALA 421-04M sekä Zastava (lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400).

Edellisten ohella ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet sodassa lukuisia Venäjän proxy-joukkojen käyttämiä nelikoptereita. Merkittävä osa niistä on kiinalaisvalmisteisia, DJI Phantom 4 nelikoptereita tai niistä paikallisesti modifioituja versioita. Osa tällaisistakin nelikoptereista on toimitettu Ukrainan asevoimien erikoisjoukoille tutkittavaksi.

Ukrainalaisten tekemien havaintojen mukaan Venäjä on joutunut korvaamaan käyttämiensä tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden ulkomaalaisia komponentteja huonompilaatuisilla venäläisillä komponenteilla tai markkinoilta helposti saatavilla kaupallisilla komponenteilla (kaupallisilla komponenteilla > siviilikäyttöön tarkoitetuilla komponenteilla?).

Ukrainalainen OSINT-ryhmä InformNapalm on julkaissut aineistoa, joissa on käyty läpi venäläisten tiedustelulennokkien komponenttien alkuperämaita – merkittävä osa tärkeimmistä komponenteista on tuotu kolmansista maista Venäjälle. (2)

Saksassa nousi kohu tammikuussa 2019 Bildin tutkivien toimittajien onnistuessa paljastaa Venäjän käyttävän tiedustelulennokeissaan runsaasti saksalaisia Graupnerin ja Aero-Nautin valmistamia potkureita. (3) Myös Ukraina on pudottanut venäläisiä tiedustelulennokkeja, joissa on saksalaista alkuperää oleva potkuri.

Seuraavissa venäläisissä tiedustelulennokeissa tiedetään käytettävän Graupnerin tai Aero-Nautin valmistamia potkureita: Orlan-10, Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4, Eleron-3 ja Tahion sekä Zastava. Tieto siitä, että yritysten valmistamia osia käytettiin venäläisissä, sotilaskäyttöön tarkoitetuissa tiedustelulennokeissa oli tuolloin järkytys kyseisten saksalaisyritysten edustajille. En ryhdy tässä yhteydessä spekuloimaan sillä, mitä reittejä myöten Venäjä kyseisiä osia hankki, enkä silläkään, käyttävätkö venäläiset edelleen em. saksalaisyritysten valmistamia osia.

Venäläinen Granat-2 minitiedustelulennokki, jossa Aero-Nautin potkuri.

Ukrainalaisten aiemmin tänä syksynä julkaisemien tietojen mukaan 45 prosenttia venäläisistä tiedustelulennokeista pudotettiin erilaisilla ilmapuolustusjärjestelmillä, mukaan lukien ilmatorjuntatykit ja -konekiväärit ja olkapäältälaukaistavat ohjukset; 40 prosenttia pudotettiin pienikaliiperisilla aseilla ja loput elektronisen sodankäynnin järjestelmillä. Venäjä on menettänyt lukuisia tiedustelulennokkeja ja nelikoptereita myös teknisten vikojen tai muiden syiden (sää olosuhteet) vuoksi.

 

Katsaus Ukrainan pudottamiin sekä heidän haltuun joutuneisiin lennokkityyppeihin

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan kuluessa Venäjä on siis menettänyt yli 120 tiedustelulennokkia ja nelikopteria, joukossa on ainakin seuraavia malleja: Forpost (joka pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin), Orlan-10, Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4 (Rubež-20), Eleron-3SV ja Takhion, ZALA 421-04M sekä Zastava (lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400) tiedustelulennokkeja. Edellisten lisäksi ukrainalaisjoukkojen käsiin on päätynyt ainakin yksi tunnistamaton taktinen tiedustelulennokki, jonka on päätelty olevan jokin Orlan-10 versio.

Forpost

Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat israelilaisten kanssa IAI Searcher II tiedustelulennokeista, Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. (4)

Ukrainan sodassa Venäjä on menettänyt pudotettuina tai muusta syystä ainakin viisi Forpost tiedustelulennokkia. Ensimmäisen elokuussa 2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa, myöhemmin syksyllä 2014 kaksi, joista toinen löydettiin Novokaterynivkan läheltä. Toukokuussa 2015 Dnipro-1 vapaaehtoispataljoona pudotti Forpost tiedustelulennokin Avdiivkan lähellä, lennokin tunnistenumero on 923. Lokakuussa 2016 Venäjä menetti Ukrainan sodassa viidennen Forpostin (nro. 915).

Ukrainalaisen Dnipro-1 pudottama Forpost Avdiivkan lähellä. (5)

Venäjä on menettänyt myös Syyria-operaatiossaan ainakin kaksi Forpost tiedustelulennokkia. Tammikuussa 2018 Nur al-Din al-Zinki niminen ryhmä ilmoitti pudottaneensa venäläisen Forpost tiedustelulennokin, ja heinäkuussa 2018 Israelin ilmapuolustus pudotti yhden Forpostin Golanin kukkuloilla.

Orlan-10

Tammikuuhun 2019 mennessä ukrainalaisjoukot olivat pudottaneet ilmatorjunnalla tai elektronisella häirinnällä 18 Orlan-10 tiedustelulennokkia, vastaavasti yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri Borivsken kylän lähellä (13.10.2018). Sodan ensimmäisenä kesänä Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoisjoukot pudottivat vähintään kolme Orlan-10 tiedustelulennokkia, toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 2014.

Ukrainalaisten pudottama Orlan-10 tiedustelulennokki.

Venäjä on valmistanut maaliskuuhun 2018 mennessä 1000 Orlan-10 tiedustelulennokkia, mallista on 11 eri versiota. Tiedustelulennokkia on Venäjällä nyt käytössä muillakin organisaatioilla kuin asevoimilla esim. FSB:n alaisella rajavartiolaitoksella.

Venäjä käyttää Orlan-10 tiedustelulennokkeja myös Syyrian operaatiossaan, jossa niitä on tuhoutunut ilmatorjuntatulessa sekä teknisten vikojen seurauksena.

Granat-1, Granat-2, Granat-3, Granat-4 (eli Rubež-20)

Venäläisestä Granat-1 minitiedustelulennokista tehtiin ensimmäiset havainnot Debaltsevon taistelun aikaan helmikuussa 2015.

Huhtikuun 2. 2017 ukrainalaisjoukot pudottivat Svitlodarskin alueella Granat-1 minitiedustelulennokin, lennokissa oli FSB:n merkinnät. (6)

Granat-1 minitiedustelulennokki, Debaltsevo 13. helmikuuta 2015. (7)

Venäläiset vapaaehtoisjoukot harjoittelivat joulukuussa 2014 Kuzminkan harjoitusalueella Rostovin alueella Granat-2 taktisilla tiedustelulennokeilla, seuraavan vuoden puolella, helmikuussa 2015 vastaavia tiedustelulennokkeja käytettiin Debaltsevon taistelussa.

Ukrainalaisten tammikuussa 2018 pudottama Granat-2 tiedustelulennokki. (8)

Ensimmäisen kerran Venäjän asevoimilla käytössä ollut Izhmash LLC:n suunnittelema Granat-4 taktinen tiedustelulennokki pudotettiin Ukrainan asevoimien toimesta marraskuussa 2014 Štšastjan kaupungin lähellä, Donetsin pohjoisrannalla. Tammikuussa 2015 Ukrainan asevoimat pudotti toisen Granat-4 taktisen tiedustelulennokin.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet Granat-4 tiedustelulennokkia tiedusteluun ja tulenosoitukseen todennäköisesti myös Debaltseven taistelussa helmikuussa 2015. Venäjällä Novorossijskin alueelle sijoitettu tiedusteluyksikkö osallistui havaintojen mukaan Debaltsevon taisteluun, yksikön varustukseen kuuluu Granat-4 tiedustelulennokkeja.

Ukrainan asevoimien marraskuussa 2014 pudottama Granat-4 tiedustelulennokki.

Eleron-3SV ja Takhion

Eleron-3SV ja siihen pohjautuva T23 (kuvassa alla) on venäläinen tiedusteluun käytetty minikokoinen lennokki. Eleronia valmistava venäläinen ENIKS teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. Ennen asevoimia Eleron-3SV minitiedustelulennokkia on käyttänyt Venäjän hätätilaministeriö vuodesta 2003 lukien.

Ukrainan kansalliskaartiin kuuluvan Azov pataljoonan erikoistoimintarykmentti pudotti venäläisen Eleron-3SV minitiedustelulennokin 1. maaliskuuta 2019 Svitlodarskin alueella.

Eleron-3SV tiedustelulennokkia Venäjän asevoimat on Ukrainan sodan ohella käyttänyt Syyriassa, jossa ainakin yksi Eleron-3SV on pudotettu.

Eleron-3SV:hen pohjautuva pohjautuva T23 katapulttilaukaisimella.

Izhmash LLC esitteli Takhion minitiedustelulennokin vuonna 2012. Toimitukset Venäjän maavoimille sekä Pohjoiselle laivastolle alkoivat vuoden 2016 alkupuolella, jota ennen minitiedustelulennokkia oli testattu Keskiseen sotilaspiiriin kuuluvassa yksikössä sekä Itä-Ukrainan sotatoimialueella.

Joulukuussa 2014 venäläisyksikkö kadotti Takhion minitiedustelulennokin Itä-Ukrainassa. Lennokin tunnus oli 141169. Kyseinen lennokki kuului venäläisen sotilasyksikkö nro 77077 varustukseen, kyseinen tiedusteluyksikkö on perustettu miehitetyssä Itä-Ukrainassa toimivaan 2. armeijakuntaan ja sen johdossa on Venäjän asevoimien eversti, joka käyttää koodinimeä ”Sergeev”. Ukrainalainen Informnapalm julkaisi yksikön tunnistamisesta artikkelin ”Russian soldiers who lost Takhion drone in Donbas have been identified” 15. elokuuta 2017.

Takhion minitiedustelulennokki katapulttilaukaisimella.

Zastava

Israelilaiseen Bird Eye 400 tiedustelulennokkiin pohjautuva Zastava on aseistamaton tiedustelu-, etsintä- ja valvonta sekä tulenosoituskäyttöön suunniteltu lennokki.

Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt kolme ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkia, joista yhden Harkovan alueella ja kaksi alas ammuttuna Donbasissa sotatoimialueella:

- 24. heinäkuuta 2014 ukrainalaiset rajavartijat löysivät pudonneen ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Ukrainan maaperältä, Harkovan alueella kahden kilometrin päässä maiden välisestä rajasta.

- 22. heinäkuuta 2015 ukrainalaiset rajavartijat pudottivat ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Luhanskin alueella 1,5 kilometrin päässä maiden välisestä rajasta. Alueelta, jolla rajavartijat pudottivat tiedustelulennokin, oli 25 kilometriä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, joten lennokin kantama huomioiden, se oli saapunut Ukrainan ilmatilaan suoraan Venäjältä.

- tämän vuoden huhtikuun 5. päivä Ukrainan maavoimiin kuuluvat joukot pudottivat Svitlodarskin alueella ”Zastava” Bird Eye 400 mini- tiedustelulennokin.

Kahdentoista Venäjän asevoimien yksikön tiedetään käyttävän ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkia. Ukrainalainen InformNapalm on OSINT-tietojen perusteella havainnut näistä yksiköistä kahdeksan osallistuneen säännöllisesti sotaan Ukrainan maaperällä. Suomen kannalta kiinnostavat ovat Petsamoon sijoitettu Pohjoisen laivaston alainen sotilasyksikkö nro. 08275 (200. mekanisoitu prikaati) ja Viipurin eteläpuolelle Kamenkaan sijoitettu sotilasyksikkö nro. 02511 (kaartin 138. erillinen mekanisoitu prikaati), joista kummankin vahvuuteen kuuluvia sotilaita on ollut sotimassa Itä-Ukrainassa.

Tänä vuonna Svitlodarskin alueella pudotettu "Zastava" Bird Eye 400 minitiedustelulennokki.

ZALA 421-04M

ZALA Aero Groupin valmistamaa ZALA 421-04M mikrotiedustelulennokkia on toimitettu vuodesta 2008 lähtien useille Venäjän valtion organisaatioille, kuten sisäasiainministeriölle, hätätilaministeriölle sekä Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle ja muutamille merkittäville yrityksille, kuten Gazprom.

Huhtikuussa 2016 Ukrainan asevoimiin  kuuluva yksikkö pudotti Donetskin eteläpuolella Volnovakhan alueella ZALA 421-04M mikrotiedustelulennokin.

Volnovakhan alueella pudotettu ZALA 421-04M mikrotiedustelulennokki.  (9)

DJI Phantom 3 ja 4

Venäjän asevoimille on myös hankittu kiinalaisvalmisteisia DJI Phantom 3 ja 4 nelikoptereita, jollaisilla Venäjän proxy-joukot sekä miehitetyille alueille perustetut ns. aluepuolustusjoukot operoivat Itä-Ukrainassa. Kumpaakin nelikopterimallia käytetään tiedustelun ohella myös ilmasta suoritettaviin iskuihin. 

Venäjän proxy-joukot sekä ns. aluepuolustusjoukot ovat käyttäneet kustomoituja nelikoptereita iskuihin sotilas- tai siviilikohteita vastaan jo useamman vuoden ajan. Kustomoitu nelikopteri kuljettaa usein joko kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatin tai käsikranaatin tai muun pienitehoisen räjähteen, joka kuljetetaan nelikopterilla kohteen yläpuolelle, jossa se pudotetaan kohteeseen. Osa nelikoptereista todennäköisesti törmää kohteeseensa kamikaze-tyyliin.

Ukrainalaisten toukokuussa 2020 pienikaliiperisilla aseilla pudottama nelikopteri.

Edellä lyhyelti esittelemieni ukrainalaisjoukkojen käsiin joutuneiden ja tunnistettujen tiedustelulennokkien sekä nelikoptereiden ohella Ukrainan asevoimat on pudottanut ainakin yhden tunnistamattoman tiedustelulennokin. Pudotetun tiedustelulennokin on päätelty olevan jokin Orlan-10 taktisen tiedustelulennokin versio tai muu pietarilaisen Special Technology Centerin kehittämä lennokki.

Venäläisten propagandakanavien julkaiseman aineiston perusteella miehitetyn Itä-Ukrainan alueella operoivat joukko-osastot harjoittelevat suurikokoisemmilla neli- ja kahdeksanroottorisilla koptereilla. Kyseessä on mahdollisesti Strekoza-tyyppinen pioneerien käyttöön suunniteltu drooni.

 

Marko

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone

2. https://informnapalm.org/en/russian-drone-orlan-10-consists-of-parts-produced-in-the-usa-and-other-countries-photo-evidence/

3. https://www.bild.de/politik/ausland/politik-ausland/german-propellers-on-putins-drones-is-russia-violating-eu-sanctions-59846310.bild.html 

4. https://medium.com/@DFRLab/five-downed-russian-drones-in-ukraine-b76d53d4bcf0 

5. https://twitter.com/Liveuamap/status/601264663679127553?s=20 

6. https://www.unian.ua/war/1860271-v-zoni-ato-viyavili-bezpilotnik-iz-markuvannyam-fsb-rosiji-video.html

7. https://www.youtube.com/watch?v=EjB9MlAZ2aY&feature=emb_title 

8. https://www.uavdach.org/?p=1156698 

9. https://www.unian.ua/war/1322522-pid-volnovahoyu-ukrajinski-viyskovi-zbili-bezpilotnik-virobnitstva-rf-video.html 

Lähteenä myös ВОЕННОЕ ОБОЗРЕНИЕ ja InformNapalm, kirjoituksessa hyödynnetty myös toukokuussa 2020 kirjoittamaa blogiani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa”.

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa

Nykyaikaisessa sodankäynnissä tiedustelulennokeilla, laajemmin erilaisilla miehittämättömillä lentolaitteilla, on merkittävä rooli tiedustelusta kohteiden tuhoamiseen. Venäjän kohdalla moni nostaa esille Syyrian, maan modernien asejärjestelmien testikenttänä, mutta tuolloin unohdetaan (joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti) Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen (muun muassa psykologisen sodankäynnin ja vaikuttamisen osalta).

Itä-Ukrainan sotatoimialueella tiedustelulennokeilla on oma, merkittävä, roolinsa. Ne ovat myös ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että Venäjä on sodan osapuoli eikä vain tyydy toimittamaan ”kivääriapua” Itä-Ukrainassa taisteleville joukoille – konkreettisimmillaan tämä tuli todistettua toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, joka kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä oleviin tiedustelulennokkeihin. (1) Kyseisen tiedustelulennokin pudottaminen osoitti sen, että Venäjä on sodan aktiivinen osapuoli, koska tuolloin (keväällä ja kesällä 2014) ja edelleen, Ukrainan itäosissa sotivat, Venäjän varustamat proxy-joukot, turvautuivat pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettuihin nelikoptereihin.

Ukrainan asevoimien 18. heinäkuuta 2014 pudottama venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki. (2) 

Tässä kirjoituksessa keskityn pääasiassa Venäjän ja sen varustamien proxy-joukkojen käymään ”droonisotaan” Itä-Ukrainan ilmatilassa, huomioiden kuitenkin kirjoituksen lopulla Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen toiminnan.

Ukrainan sodan ensimmäisten kuukausien aikana Venäjä operoi Ukrainan ilmatilassa pääasiassa omalta maaperältään käsin, tuolloin tilanne Ukrainan itäosissa oli vielä (Venäjän kannalta) epävarma, joten kehittynyttä laitteistoa miehistöineen ei ollut turvallista lähettää alueelle. Asetelma muuttui näiltä osin vasta elo-syyskuussa 2014, jolloin – Venäjän mittavan invaasion – myötä asetelma muuttui siten, että turvallinen operointi Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin kävi turvallisemmaksi.

Keväällä ja kesällä 2014 Venäjä operoi tiedustelulennokeilla Ukrainan ilmatilassa kaakon ohella myös koillisen ja pohjoisen suunnalla – sodan tulevina vuosina todennäköisesti myös Transnistrian alueelta (Moldovasta Venäjän avulla eronnut epävaltio ja Venäjän ylläpitämä jäätyneenkonfliktin alue) ja yksittäistapauksissa mahdollisesti jopa Valko-Venäjän alueelta.

Venäjän miehittämä Krim on oma lukunsa, sieltä käsin Venäjä on operoinut Ukrainan merialueiden ohella Ukrainan ilmatilassa helikoptereiden ja lentokoneiden lisäksi miehittämättömillä lentolaitteilla.

Venäjän kevään ja kesän operoinnista Ukrainan ilmatilassa on jäänyt silminnäkijähavaintojen ohella myös konkreettisia todisteita, kuten pudotetut Orlan-10 tiedustelulennokit, jollaiset pudotettiin toukokuun lopulla 2014 sekä 18. heinäkuuta 2014, jolloin Ukrainan asevoimiin kuuluvan 79. maahanlaskuprikaatin sotilaat pudottivat Orlan-10 tiedustelulennokin (kuva yllä).

Heinäkuun 24. päivä 2014  ukrainalaiset rajavartijat löysivät pudonneen ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokin Ukrainan maaperältä, Harkovan alueella kahden kilometrin päässä maiden välisestä rajasta. (3) Kaikkiaan Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt yhteensä kolme ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokkia. 

Tänä vuonna Svitlodarskin alueella pudotettu ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokki.

Elokuussa 2014 Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokki tuhoutui maahansyöksyssä tai tulituksen seurauksena, elokuun 28. päivä julkaistiin valokuvia Novopetrivsken lähellä maahan syöksyneestä lennokista. (4)

Novopetrivsken lähellä maahan syöksynyt Forpost tiedustelulennokki, kuva via @askai707.

Valmistajan tyyppikilpi tuhoutuneesta Forpost tiedustelulennokista, kuva via @askai707.

Forpostin tuhoutuminen oli sikäli merkittävää, että kyseinen Forpost tiedustelulennokki pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin, jollaisista Venäjän puolustusministeriö teki kaupat Israelin kanssa v. 2010. Vuoden 2017 loppuun mennessä Venäjän asevoimille oli toimitettu 30 kpl Forpost-yksikköjä, kukin yksikkö pitää sisällään maa-aseman ohella kolme Forpost tiedustelulennokkia. Viime vuoden elokuussa venäläinen versio Forpost-R suoritti ensilentonsa, tähän mennessä kaupat on tehty kymmenestä Forpost-R-versiosta.

Tulittaessaan ukrainalaiskohteita omalta maaperältään kesällä 2014, Venäjä turvautui tulenosoituksessa sekä tiedustelussa myös tiedustelulennokkeihin. Venäjä toteutti näitä tykistö- ja rakettikeskityksiä kyseisen kesän aikana vähintäänkin 120 kappaletta, (5) joista tuhoisimpiin kuului Zelenopillyan kylän lähistölle varhain aamulla (klo. 04:40) 14. heinäkuuta 2014 tehty raketti- ja tykistöisku, jossa kohdealueella oli leiriytyneenä Ukrainan maavoimien ja maahanlaskujoukkojen sekä rajavartioston sotilaita. Iskussa menehtyi ainakin 37 sotilasta ja rajavartijaa, yli 90 sotilasta ja rajavartijaa haavoittui iskussa. Alueella sijaitsi Ukrainan rajavartijoiden pysyvämpi kenttätukikohta, johon he tukeutuivat turvatessaan kyseistä rajaseutua, jonka Venäjän tukemat ujoukot yrittivät ottaa haltuunsa.

Alueella leiriytyneet ukrainalaisjoukot olivat aiemmin pudottaneet yhden venäläisen Orlan-10 tiedustelulennokin.

Venäjä on hionut Ukrainan sodassa tiedustelulennokkien ja tykistön yhteistyötä entistä tehokkaammaksi, näitä oppeja maa on hyödyntänyt ja harjoituttanut myös Syyriassa – usein medialta jää huomiotta Ukrainan sodan merkitys Venäjän tiedustelulennokkien ja epäsuorantulen yhteistyön kehittämisessä.

Venäjä valvoo Asovanmerta (Taganrogin lahtea) merialueen etelärannalta – muun muassa Jeiskin länsipuolelta – käsin. Ajoittain alueelta matkaan lähetettyjen tiedustelulennokkien lennot ulottuvat Orlan-10 tiedustelulennokeilla Mariupolin alueelle saakka.

Yllä oleva kuvakaappaus videolta: ТЕХНІКА ВІЙНИ №103. Спорядження «Рекрута». БПАКи Росії в АТО. (6)

Venäjän elo-syyskuussa 2014 suorittaman laajahkon offensiivin jälkeen ja talvella 2015 Donetskin alueella sekä Debaltsevossa käytyjen taisteluiden jälkeen maa operoi tiedustelulennokeilla säännönmukaisesti Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin. Osa ilmatiedustelusta suuntautuu kauemmas Ukrainan selustaan, aina Kramatorskin ja Slovjanskin alueelle saakka, valtaosan tiedustelusta kohdistuessa rintamalinjan tuntumaan, joko Venäjän asevoimiin kuuluvien yksiköiden toimesta (sotilaskäyttöön kehitetyillä tiedustelulennokeilla) tai proxy-joukkojen suorittamana, jolloin käytössä voi olla siviilikäyttöön tarkoitettuja nelikoptereita tai siviilikäyttöön tarkoitetuista lennokeista kustomoituja versioita, muutaman kerran ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet tai saaneet haltuunsa tiedustelulennokkeja, jotka on todennäköisesti valmistettu miehitetyillä alueilla.

Menneen talven kuluessa Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen, kuten kansalliskaarti ja rajajoukot, mukaan vihollinen suorittaa viikossa keskimäärin 10-15 tiedustelulentoa moderneilla tiedustelulennokeilla – keväällä ja kesällä havainnot lisääntyvät. Näiden lisäksi vihollinen operoi säännöllisesti myös nelikoptereilla jne. havainnot niistä eivät välttämättä tule tilastoiduksi. Tässä kohdin on myös huomioitava se, että venäläisten propagandamedioiden tai Venäjää tukevien propagandatoimittajien, kuten Graham W. Phillipsin, tiedetään välittävän kuvamateriaalia ja videoita lennoiltaan suoraan lähimmille venäläisyksiköille tai proxy-joukoille. (7) Graham W. Phillipsin on havaittu toistuvasti välittäneen livekuvaa lähimmille proxy-yksiköille, jolloin hän on propagandistina ottanut aktiivisen osallistujan roolin (toisin sanoen kyseisissä tilanteissa hän on ollut ennemminkin laitontaistelija kuin toimittaja).

Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien joukko-osastojen havainnot Venäjän asevoimien moderneista tiedustelulennokeista Itä-Ukrainan sotatoimialueella 29.4. – 12.5.2020 – havaintojen lukumäärä 31 kappaletta. Tehtyjen havaintojen perusteella venäläiset ovat kyseisellä ajanjaksolla operoineet kuudella painopistealueella, lueteltuna pohjoisesta etelään: Novotoshkivske; Svitlodarsk; Avdiivka; Donetskin läntinen puoli; Bohdanivka – Petrivske sekä etelässä Mariupolin alue. Karttaan merkitty painopistealueiden ohella Venäjän proxy-joukot suorittamat kolme ilmaiskua modifioiduilla nelikoptereilla (ajalla 9.3. – 2.5.2020).

Tiedustelun ja tulenosoituksen rinnalla Venäjä käyttää tiedustelulennokkejaan Ukrainassa elektroniseen sodankäyntiin ja sen rinnalla erilaisiin viestintä ja vaikuttamisoperaatioihin, joita voidaan kohdistaa yksittäisiin taistelijoihin tai suurempiin joukko-osastoihin, toisinaan myös siviileihin. DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS”, jossa tarkastellaan tarkemmin tätä psykologista sodankäyntiä, johon yhdistyy propagandan levittäminen ja jolla on tarkoitus vaikuttaa kohteeseen (sotilas tai siviili) disinformatiivisella tai häiritsevällä viestinnällä. Alla pari kuvaa tekstiviesteistä, jollaisia Venäjä on lähettänyt, joukkoistettuna tuhansille ukrainalaissotilaille kerralla tällaisten operaatioiden aikana, joita se on suorittanut esim. Orlan-10 tiedustelulennokkeja ja Leer-3 elso-yksiköitä hyödyntäen. Toisinaan esim. Leer-3 elso-yksikköjä käytetään yhdessä tiedustelulennokkien kanssa gsm-verkkojen häirintään ja kaatamiseen.

Venäjällä ei ole vielä käytössä miehittämättömiä aseistettuja lennokkeja suorittamaan ilmaiskuja. Itä-Ukrainan sotatoimialueella Venäjän proxy-joukot ovat kustomoineet nelikoptereita kuljettamaan yhdestä muutamaan kranaattia, esim. kiinalaisvalmisteinen DJI Phantom 4 nelikopteri (quadcopter) on Venäjän proxy-joukkojen ja ”aluepuolustusjoukkojen” yleisesti käyttämä malli, joita he käyttävät ”ilmaiskuihin” ukrainalaiskohteita vastaan. Kyseinen nelikopteri voidaan varustaa yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla tai käsikranaatilla. Näin aseistetulla nelikopterilla hyökätään tavanomaisesti pehmeitä maaleja tai kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Tämän kevättalven ja kevään kuluessa Venäjän proxy-joukot ovat suorittaneet useita ilmaiskuja nelikoptereilla, kohteina on ollut muun muassa Ukrainan maavoimien 10. erillisen vuoristojääkäriprikaatin ambulanssi/evakuointiajoneuvo Talakivkan lähellä ja ukrainalaisasemissa vieraillut toimittajaryhmä Krasnohorivkan alueella, miehitetyn Donetskin länsipuolella sekä ukrainalaisten asemat Hnutoven alueella Mariupolin koillispuolella (ks. karttakuva).

Talakivkan lähellä ilmaiskun kohteeksi joutunut ukrainalaisprikaatin evakuointiajoneuvo, kevät 2020.

On enemmän kuin todennäköistä, että yksittäiset sabotaasiryhmät ovat iskeneet Ukrainan asevoimien ammusvarastoja vastaan joko kustomoiduilla nelikoptereilla tai jollain muilla (tunnistamattomilla) miehittämättömillä ilma-aluksilla.

”On a number of occasions, starting in October 2015, incendiary drone attacks have been identified as taking place against Ukrainian arms depots as a component of Russian linked antimateriel operations” (tohtori Robert J. Bunker, U.S. Army War College). (8)

Näissä tapauksissa lennokki tai nelikopteri on todennäköisimmin varustettu ZMG-1 termiittikranaatilla/ -kranaateilla, jollaisen ukrainalaissotilaat löysivät joulukuussa 2015 tapahtuneen ammusvarikon räjäytysyrityksen jälkeen. Tuolloin ammusvaraston alueelle pudotettiin yhteensä 14 kranaattia, jotka sytyttivät yksittäisiä paloja mutta eivät saaneet aikaan mittavaa räjähdystä.

Ukraina astuu moderniin aikaan sodan myötä

Ukrainalaisilla vapaaehtoisjoukoilla oli sodan alkupuolella käytössä hyvin sekava joukko siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita, joita he hyödynsivät tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa – sittemmin yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio ovat käynnistäneet mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja. Ukrainan valtio tekee myös yhteistyötä Turkin kanssa, johon siäsltyy kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista, joilla voidaan myös operoida ilmasta maahan. (9)

Sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat joukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien käyttöä tulenjohtamisessa/ -osoittamisessa, esim. viime vuoden heinäkuussa Ukrainan maavoimien 54. mekanisoituprikaati suoritti vihollisen linjojen takana, Pervomaiskessa, useampiminuuttisen kranaattikeskityksen kaupunkialueella sijainneeseen tukikohtaan. Tukikohta-aluetta tulitettiin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä, joista ensimainituilla operoinut taisteluryhmä suoritti iskunsa vihollisalueelta käsin. Operaatiossa ukrainalaisjoukoilla oli käytössä ainakin yksi tiedustelulennokki/ nelikopteri.

Juri Misjaginin elokuussa 2019 lataama youtube-video: Самая быстрая и самая успешная боевая операция ВСУ за время войны.

Tämän vuoden toukokuussa samaisen prikaatin taisteluryhmä K-2 tuhosi Donetskin pohjoispuolella, M-04 ja H-20 pikateiden liittymäalueella sijainneen ”Vostok” pataljoonan tulenjohtopaikkana käyttämän linnoitetun aseman. Vihollisen juoksuhautoja ja poteroita tulitettiin useammalla kranaatinheittimellä, tulenjohdossa ryhmällä oli käytössä ainakin yksi tiedustelulennokki.

Бойова група К-2 54 ОМБр lataama youtube-video: К2 знищила на Донбасі позиції та бойовиків батальйону ”Восток”.

ETYJ:n ”lentovalvontaa” Itä-Ukrainassa

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio käyttää alueiden valvontaan Itä-Ukrainassa, demarkaatiolinjan molemmin puolin, myös tiedustelulennokkeja ja nelikoptereita, joista suurimmat ovat helikopteria muistuttavia pitkänkantaman Schiebel Camcopter S-100 tiedustelulennokkeja. Kentällä operoivilla ETYJ:n autopartioilla on käytössään lyhyen kantaman mini-tiedustelulennokkeja.

ETYJ:n tiedustelulennokkien kuva- ja videomateriaalin avulla on tehty lukuisia havaintoja Venäjän suorasta osallistumisesta Ukrainan sotaan, havainnot kattavat kaiken sotilasmateriaalin kuljettamisesta Venäjän kontrolloiman rajan yli havaintoihin moderneista Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin järjestelmistä. (Ongelmana vaan on se, että konkreettisista todisteista huolimatta Venäjää ei suoraan tuomita osallisuudesta sotaan).

Blogissani ”Merkittäviä havaintoja Ukrainan sodasta” ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainnosta sotilaskolonnien suorittamista rajaseudun ylityksistä Venäjän miehittämällä yli 400 kilometrin rajaosuudella.

Sodan aikana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on menettänyt lukuisia tiedustelulennokkeja sekä nelikoptereita, joukossa myös aiemmin mainittuja, pitkänkantaman, Camcopter S-100 mallisia tiedustelulennokkeja, joiden tuhoutuminen tulituksessa on yleensä vaikuttanut merkittävällä tavalla ETYJ:n kykyyn valvoa Itä-Ukrainaa. Tiedossani olevat Camcopter S-100 tiedustelulennokkien pudotukset ovat kaikki tapahtuneet Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Tulituksen ohella ETYJ:n käytössä olevia tiedustelulennokkeja on pudotettu, joko elektronisen sodankäynnin järjestelmillä (häirintä) tai sitten itse partioita on häiritty, niitä kohti ampumalla tai niitä uhkailemalla, jolloin partioiden on vetäydyttävä alueelta ja lopetettava lentotoiminta. Valtaosa ETYJ:n kalustoon kuin myös tarkkailijoihin kohdistuvasta häirinnästä tapahtuu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Marko

1. https://www.vice.com/en_us/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone 

2. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

3. https://informnapalm.org/en/russian-zastava-drone-donbas/ 

4. https://twitter.com/askai707/status/813999125125562368?s=20 

5. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/02/17/origin-of-artillery-attacks/ 

6. Військове телебачення України: https://www.youtube.com/watch?v=NC3sh_4kaog 

7. https://www.stopfake.org/en/british-citizen-exposed-as-a-tool-of-russia-s-fsb/ 

8. https://www.rferl.org/a/ukraine-exploding-munitions-security-concerns-russia/28777991.html 

9. https://www.defenseone.com/technology/2019/01/ukraine-buying-new-combat-drones-turkey/154163/ 

Lähteenä hyödynnetty myös muita InformNapalmin julkaisuja, Операція об'єднаних сил/ Joint Forces Operation Facebook-sivua ja English Lugansk -twitter-tiliä.

Päivitän tekstiä taulukon ja kuvan osalta lähipäivinä. 

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 4

Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” -sarjaa 10. tammikuuta, sarjassa tarkoituksenani on käydä läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Tähän mennessä aiemmissa osissa olen käynyt läpi kalustoa seuraavasti: taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot, joita seurasi tykistö, kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjunta, ja edellisessä osassa vuorossa olivat elektronisen sodankäynnin kalusto, tutkat, viestintä tms. Alla linkit aiempiin osiin, joista ensimmäisessä taustoitusta:

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1 (klikkaa tekstiä)

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 2

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa,osa 3 

Tässä neljännessä osassa vuorossa ovat tiedustelulennokit. Kuten edellisessä osassa viittasin, Ukrainan sodasta on muodostunut ensimmäinen merkittävä sodankäyntitanner, jossa Venäjä käyttää elektronisen sodankäynnin kalustoa sekä tiedustelulennokkeja taistelutilanteessa keräten niiden käytöstä kokemusta ja oppia. Georgian sodan aikana elokuussa 2008 Venäjällä oli tiedustelulennokkeja käytössä hyvin minimaalisesti verrattuna nykyisyyteen. Georgian lyhyt sota osoitti Venäjälle monia sen asevoimien puutteita, joista eräs oli kyvyttömyys hyödyntää tiedustelulennokkeja reaaliaikaisen tilannekuvan välittämisessä. Sodan oppien myötä Venäjällä ryhdyttiin korjaamaan puutteita, Ukrainan sodassa on nähty Venäjän kyenneen korjaamaan puutteitaan ja kehittämään toimintakulttuuriaan sitten Georgian sodan. Tätä nykyä samaista kalustoa on käytetty venäläisjoukkojen toimesta Ukrainan ohella myös Syyriassa, jossa oppeja on hiottu edelleen.

Tiedustelulennokit

Ukrainalaisjoukot pudottivat ensimmäistä kertaa sotatoimialueella edistyksellisemmän venäläisjoukoilla käytössä olevan tiedustelulennokin jo toukokuussa 2014, kyseessä oli Orlan-10 -tiedustelulennokki. Tuolloin järjestelmää ei oltu myyty tai toimitettu Venäjän ulkopuolelle, Venäjälläkin järjestelmää oltiin vasta ottamassa laajamittaisemmin käyttöön, mikä omalta osaltaan kävi todisteeksi siitä, että jo tuossa vaiheessa Venäjän asevoimat olivat voimakkaasti mukana Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Viime kesään (v. 2018) mennessä ukrainalaisjoukot tai vapaaehtoiset olivat tunnistaneet havaintojen tai pudotettujen tiedustelulennokkien perusteella yhdeksän erilaista tiedustelulennokkimallia, (1) joilla venäläisjoukot alueella operoivat. Joukossa on Israelista ostettuja IAI Searcher II pohjautuvia Forpost tiedustelulennokkeja, jotka sodan syttyessä olivat Venäjän käytössä olevista tiedustelulennokeista edistyksellisimpiä, toista ääripäätä edustivat minikokoiset Granat-1 tiedustelulennokit. (2)

Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki ammuttiin alas ukrainalaisten toimesta elokuussa 2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa. Sodan kuluessa Ukrainassa on ammuttu alas vähintään kaksi Forpost-tiedustelulennokkia.

Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat israelilaisten kanssa IAI Searcher II tiedustelulennokeista, Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. Aiheesta enemmän @DFRLab:in artikkelissa ”Five Downed Russian Drones in Ukraine”.

Tähän mennessä Venäjälle on toimitettu 30 kpl Forpost-yksikköjä, kukin yksikkö pitää sisällään maa-aseman ohella kolme Forpost tiedustelulennokkia. (3) Ukrainan sodan ohella Venäjä on käyttänyt Forposteja Syyriassa tiedusteluun ja valvontaan sekä tulenosoitukseen.

Orlan-10 tiedustelulennokki.

Kuvan venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki ammuttiin alas Ukrainassa 18. heinäkuuta 2014 Ukrainan asevoimien 79. maahanlaskuprikaatin toimesta, kuva artikkelista ” ‘Orlan’ Drones – The Sea Eagles of St. Petersburg”, jossa taustoitusta Orlan-tiedustelulennokeista. (4) Kyseistä tiedustelulennokkia oli tuolloin käytössä vain Venäjän asevoimilla ja turvallisuusorganisaatioilla. Ukrainassa venäläinen RB-341V ”Leer-3” yksikkö operoi tavanomaisesti kerralla kolmella Orlan-10 tiedustelulennokilla. Nämä kolme lennokkia lentävät ”miniparvessa”, siten että matalimmalla lentävä suorittaa tiedustelua tms. tehtävää, keskimmäisen tehtävänä on vihollisen häirintä ja kolmannen – korkeimmalla lentävän tehtävänä on toimia linkkinä maa-asemaan. Ukrainan sodan ohella venäläisillä on ollut vastaavia tiedustelulennokkeja käytössä myös Syyriassa.

Tähän mennessä ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet ilmatorjunnalla tai elektronisella häirinnällä 11 Orlan-10 tiedustelulennokkia, yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri (13.10.2018).

Venäjä on valmistanut maaliskuuhun 2018 mennessä 1000 Orlan-10 tiedustelulennokkia, mallista on 11 eri versiota. Tiedustelulennokkia on Venäjällä nyt käytössä muillakin organisaatioilla kuin asevoimilla esim. FSB:n alaisella rajavartiolaitoksella.

Granat-4 tiedustelulennokki.

Venäjän asevoimilla käytössä ollut Granat-4 tiedustelulennokki ammuttiin alas/ pudotettiin Ukrainan asevoimien toimesta marraskuussa 2014. Venäjän asevoimien tiedustelulennokeista Ukrainan taivaalla on kirjoitettu useita artikkeleja/katsauksia, kuvan tapaukseen viitataan War is Boring’in artikkelissa ”Ukraine Scrambles for UAVs, But Russian Drones Own the Skies”.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet Granat-4 tiedustelulennokkia tiedusteluun ja tulenosoitukseen todennäköisesti myös Debaltseven taistelussa helmikuussa 2015. Novorossijskin alueelle sijoitettu tiedusteluyksikkö osallistui havaintojen mukaan Debaltsevon taisteluun, yksikön varustukseen kuuluu Granat-4 tiedustelulennokkeja.

Eleron-3SV ja siihen pohjautuva T28 (kuvassa) on venäläinen tiedusteluun käytetty minikokoinen lennokki. Eleronia valmistava venäläinen ENICS teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. (5)

Eleron-3SV tiedustelulennokkia Venäjän asevoimat on Ukrainan sodan ohella käyttänyt Syyriassa, jossa ainakin yksi Eleron-3SV on pudotettu.

Yllä oleva kuva T28 tiedustelulennokista on kuvakaappaus videolta, joka on kuvattu miehitetyn Donetskin alueella 1. armeijakuntaan kuuluvien joukkojen toimesta. (6)

Israelilaiseen Bird Eye 400 pohjautuva Zastava.

Kuvan venäläinen “Zastava” -tiedustelulennokki, lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400, pudotettiin Ukrainan rajavartijoiden toimesta heinäkuussa 2015 1½ kilometrin päässä Ukrainan ja Venäjän välisestä rajasta ja noin 25 km päässä sotatoimialueelta pohjoiseen Luhanskin oblastin alueella Haramysivkan kylän lähistöllä. (7 ja 8) Zastavan pudottamisalue merkittynä satelliittikuvaan (alla), rintamalinja (demarkaatiolinja) ja kaistale miehitettyä aluetta kuvan vasemmassa alalaidassa. ”Zastavan” pudottaminen varsin kaukana miehitetyistä alueista osoittaa omalta osaltaan sen, että Venäjä toimii aktiivisesti muuallakin Ukrainassa kuin ainoastaan miehittämällään Krimillä ja Itä-Ukrainan sotatoimialueella. On myös hyvin todennäköistä, että osa Ukrainassa sodan aikana tuhoutuneista ammusvarikoista on tuhottu venäläislennokista pudotetuilla räjähteillä.

Zastavan pudottamisalue Haramysivkan lähellä.

Venäjällä oli v. 2015 käytössään 27 ”Zastava” tiedustelulennokkia. Huhtikuussa 2009 Venäjä teki Israelin kanssa kaupat kahdestatoista Bird Eye 400 lennokista, johon ”Zastava” pohjautuu, 2010 tehty toinen kauppa piti sisällään 36 lennokin hankinnan. (9)

Takhion minitiedustelulennokki.

Venäjä on käyttänyt Itä-Ukrainassa tiedustelussa sekä tulenosoituksessa Takhion mini-tiedustelulennokkeja (kuvassa laukaisin, jossa Takhion mini-tiedustelulennokki).

Joulukuussa 2014 venäläisyksikkö kadotti Takhion minitiedustelulennokin, jonka tunnus on 141169. Kyseinen lennokki kuului venäläisen sotilasyksikkö nro 77077 varustukseen, kyseinen tiedusteluyksikkö on perustettu miehitetyssä Itä-Ukrainassa toimivaan 2. armeijakuntaan ja sen johdossa on Venäjän asevoimien eversti, joka käyttää koodinimeä ”Sergeev”. Ukrainalainen Informnapalm julkaisi yksikön tunnistamisesta artikkelin ”Russian soldiers who lost Takhion drone in Donbas have been identified” 15. elokuuta 2017.

Myöskään Takhion mini-tiedustelulennokki-järjestelmää ei ole myyty Ukrainaan.

* * *

Yllä olevien kuuden kuvatun sekä Granat-1:den lisäksi Itä-Ukrainassa on pudotettu yksi Orlan-10-kokoinen venäläinen tiedustelulennokki, jonka eksaktia tyyppinimeä ei ole toistaiseksi onnistuttu selvittämään. Kyseessä on mahdollisesti jokin Orlan-10 eri versioista.

Tällä viikolla ukrainalaiset pudottivat Asovanmeren rannikon tuntumassa elektronisella häirinnällä venäläisen Granat-2 taktisen tiedustelulennokin, kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin lennokkia havaitaan sotatoimialueella tai jolloin sellainen päätyy ukrainalaisjoukkojen käsiin. Alla oleva kuva tältä viikolta pudotetusta ja Ukrainan asevoimien käsiin joutuneesta Granat-2 tiedustelulennokista. (10)

Granat-2 tiedustelulennokki

Venäjän proxy-joukoilla on käytössään myös joitain siviilimalleista kustomoituja lennokkeja tai nelikoptereita (quadcopter), niitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käydä tässä läpi vaikka sellaisiakin hyödynnetään runsaasti tiedustelussa sekä mahdollisesti myös ”kamikazelennokkeina”, jollaisena voidaan pitää ukrainalaisjoukkojen taannoin pudottamaa kiinalaisvalmisteista DGI Phantom 4 quadcopteria, johon oli kiinnitetty 30 mm VOG-17 kranaatit, joita ammutaan muun muassa AGS-17 Plamya kranaattikonekivääreillä. (11)

Etenkin tämä ja edellinen osa, jossa kävin läpi muun muassa elektronisen sodankäynnin laitteistoa ja jota käyttämään tarvitaan koulutettua miehistöä, osoittaa sen, että Itä-Ukrainaa miehittää ja siellä sotii valtiojohtoinen taho vapaaehtoisten tahi paikallisten toimijoiden sijaan – on siis enemmän kuin perusteltua sanoa, että Venäjä sotii Ukrainassa ja miehittää osia Itä-Ukrainaa.

Edessä on vielä yksi osa, jossa käyn läpi pienikaliiperisia aseita, henkilökohtaista varustusta ja muuta sellaista varustusta, jota ei ole myyty Ukrainalle ja harvoissa tapauksissa kolmansiin maihin mutta jota on havaittu käytettävän sodassa Ukrainaa vastaan.

Marko

1. https://informnapalm.org/en/the-ninth-russian-drone-type-identified-in-donbas/ 

2. Donbas in Flames s. 79.

3. http://www.armstrade.org/includes/periodics/news/2017/1225/143544779/detail.shtml 

4. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

5. https://ria.ru/20131204/981761250.html 

6. https://www.youtube.com/watch?v=Grk7mC3vS_I 

7. http://lugansk-news.com/ukraine-shot-down-2-million-worth-russian-drone-zastava-aka-israel-bird-eye-400-uav/ 

8. https://www.youtube.com/watch?v=4gbvR0EXMgw (kuvakaappaus)

9. https://www.airforce-technology.com/projects/birdeye400/ 

10. https://www.unian.info/war/10421238-ukraine-army-intercepts-russian-uav-in-donbas-conflict-zone-video.html?fbclid=IwAR3U6-BRUiEJC9S9UxS5sSxhLw19uyyFMyaoHOLVXEfQ7bBxSsgWPXtt5lU 

11. https://www.unian.info/war/10414320-ukraine-forces-in-donbas-shoot-down-enemy-drone-equipped-with-fragmentation-explosives-video.html