tiistai 15. tammikuuta 2019

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 2


Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” -sarjaa muutama päivä sitten, sarjassa tarkoituksenani on käydä läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Ensimmäisessä osassa kävin läpi taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot. Tässä toisessa osassa käyn läpi venäläisaseistuksesta ja kalustosta tykistön, kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjuntakaluston. Ensimmäisessä osassa taustoitin kirjoitusideaa hiukan, joten en enää käy taustoja läpi vaan keskityn itse asiaa, kiinnostuneille kuitenkin linkki ensimmäiseen osaan:


Tässä osassa tarkoituksenani on siis käydä läpi aseistusta tykistön ja kranaatinheittimien sekä raketinheittimien ynnä ilmatorjuntakaluston osalta, ilmatorjuntakaluston kohdalla huomioin kuitenkin lyhyelti Malaysian Airlinesin lennon MH17 pudottaneen Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 9K37 M1 "Buk" TELARin, syystä, että yksittäisenä tekona käynnissä olevassa sodassa se kuuluu merkittävimpiin ja etenkin sen kohdalla Venäjän propagandakoneisto syötti valeuutisia ja propagandaa loppumattomalla tahdilla. Venäjän, edelleen jatkuvan, disinformaation ja harhauttamisen määrästä voi siitäkin tehdä jonkin sortin johtopäätöksiä, siitä kenellä ei ole puhtaita jauhoja pussissa.


Tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet

Ukrainassa käynnissä oleva sota on osoittanut sen, että tykistö – laajemmin epäsuoratuli – on edelleen taistelukentän kuningas. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan panssariaseen ohella tykistö kuului niihin asejärjestelmiin, joita monessa maassa supistettiin minimiin, kummankin aselajin kuviteltiin olevan menneen talven lumia, kummallakaan ei uskottu olevan merkittävämpää tarvetta muuttuneessa maailmassa, jossa moni maa panosti kriisinhallintaan ja joukkoihin, jotka varustettiin erilaiset kriisinhallintatehtävät huomioiden.

Venäjä on uudistamassa tykistöä ja tykistön ampumatarvikkeita, Ukrainassa tästä on kuitenkin nähty vasta yksittäisiä esimerkkejä, päävastuu on ollut ikääntyneellä kalustolla ynnä ampumatarvikkeilla, jolloin tulitus harvemmin kohdistuu pistemaaleihin. Kuitenkin ilmatiedustelun (tiedustelulennokit) ja tykistön – epäsuoran tulen – yhteistyöllä Venäjä on tuottanut Ukrainalle huomattavia tappioita. Venäläisten vanhempaa mutta määrällisesti runsasta kalustoa ovat olleet muun muassa 122 mm 2A18 eli D-30 Ljaguška kanuunahaupitsi, 122 mm 2S1 "Gvozdika" panssarihaupitsi ja 122mm BM-21 ”Grad” raketinheitin, etenkin sodan alkupuolella venäläisillä oli miehitetyillä alueilla runsaammin myös 152 mm 2S3 ”Akatsija” panssarihaupitseja.

Venäläisjoukkojen kranaatinheittimistä valtaosa, käytännössä lähes kaikki, on sellaista, joka on nähnyt jo useampia sotia viime vuosikymmeninä. Kranaatinheittimistä yleisimmät kaliiperit ovat 82 mm ja 120 mm. Valtaosa 82 mm kranaatinheittimistä on toisen maailmansodan aikana käyttöönotettuja heitinmalleja, joukossa on uudempiakin, kuten 2B9 ”Vasilek” ja 2B14 ”Podnos”. Raskaammat (vedettävät) 120 mm kranaatinheittimet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, jotka on suunniteltu ja/tai otettu käyttöön toisen maailman sodan aikana, poikkeus on 120 mm 2B16 Nona-K -gun-mortar. Laajahkossa käytössä on myös 2S9 Nona 120 mm tela-alustalle sijoitettu kranaatinheitin.

Edellä luetelluista asejärjestelmistä Ukrainalla on käytössä merkittävämpiä määriä Neuvostoliiton peruina kaikkia muita paitsi 2B16 Nona-K gun-mortar’eita, joita Ukrainan asevoimilla ei ollut sodan alkaessa käytössä lainkaan. Yksittäisiä kappaleita oli museoilla ja muistomerkkeinä.
















BM-21 Gradin korvaajaksi suunniteltu 122 mm 2B26 Grad-K raketinheittimiä (keskellä) on kuvattu sodan kuluessa useammalla paikkakunnalla Ukrainailta miehitetyillä alueilla. Tällä hetkellä Grad-K:ta on käytössä vain Venäjän asevoimilla, järjestelmän toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat jokunen vuosi sitten. 2B26 Grad-K:n havainnoinneista on laadittu raportti Informnapalmin toimesta ”InformNapalm’s Observers Found 2 Russian 2B26 ‘Grad’ Systems” (2. maaliskuuta 2016).


Kesällä 2014 Venäjä tulitti Ukrainan alueita omalta maaperältään muun muassa seuraavina päivämäärinä 14.7., 15.7., 23.7. ja 2.8.2014. (1) Tuolloin Ukrainan alueita tulitettiin myös 122 mm BM-21 ”Grad” tai 122 mm 9K51M Tornado-G raketinheittimillä. 9K51M Tornado-G on niin ikää BM-21 ”Gradin” korvaaja, verrattuna BM-21 ”Gradiin” Tornado-G:n rakettien kantama on olennaisesti pidempi (n. 40 km) jonka lisäksi ne ovat tarkempia ja taistelukärkien valikoima on monipuolisempi.

















Kuvassa venäläisen 2K25 Krasnopol -laserohjatun 152 mm tykistökranaatin jäänteitä, kuva via Анатолий Штефан Штирлиц/FB.

Venäläisjoukot ovat tulittaneet ukrainalaiskohteita 152 mm 2K25 Krasnopol -tykistökranaateilla useita kertoja, esim. 26. kesäkuuta 2018 Mariupolin koillispuolella sijaitsevaa Vodianea.

2K25 Krasnopol-ammuksen yksikköhinta on 70 000 USD, tällä hetkellä niitä on Venäjän ohella Syyrian, Kiinan ja Intian asevoimilla – Krasnopol tykistökranaatteja ei ole myyty koskaan Ukrainalle.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella on tehty yksittäisiä havaintoja TOS-1A “Buratinoista”. TOS-1A ”Buratino” on ”thermobaric weapon” eli rakettien taistelukärjet ovat termobaarisia. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat kirjoittavat 28. syyskuuta 2015 julkaistussa raportissa:

On 26 September the SMM observed at least 36 tanks (type unknown) at the training area in “LPR”-controlled Kruhlyk (31km south-west of Luhansk). A day earlier the SMM spotted at the same training area one heavy multiple launch thermobaric rocket system (TOS-1 Buratino, 220mm).” (2)

Ukrainan asevoimien välittämien tietojen mukaan venäläisjoukot ovat myös käyttäneet TOS-1A ”Buratinoa” sotatoimissa. (3) Venäjä ei ole myynyt kyseistä asejärjestelmää Ukrainalle.


Ilmatorjunta

Venäjältä on toimitettu Itä-Ukrainassa operoiville joukoille ilmatorjunta-aseistusta keväästä 2014 lukien, sodan alkupuolella ilmatorjunta-aseistus oli pääasiassa tykkiaseistusta sekä olkapäältä laukaistavia ohjuksia (MANPADS) – Venäjän varustamien joukkojen täydentäessä aseistustaan ottamalla haltuunsa Ukrainan asevoimien varustusta. Sodan edetessä Venäjän kontrolloiman rajaosuuden yli toimitettiin myös tehokkaampaa ilmatorjunta-aseistusta, näin kävi hetimmiten heinäkuun puolenvälin jälkeen Venäjän siirrettyä kontrolloimansa rajan yli asevoimiensa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluvan Novator 9K37 M1 Buk TELARin n:o 332, josta laukaistulla ohjuksella pudotettiin Malaysia Airlinesin lento MH17 iltapäivällä heinäkuun 17. 2014.

















Venäjän asevoimien 96K6 Pantsir-S1 (lyhyen- ja keskikantaman tykki-ohjusilmatorjunta-ajoneuvo) kuvattuna Makiivkan kaupungin itäosassa Mirnyin alueella, kuva jaettu sosiaaliseen mediaan 24. tammikuuta 2015. Kyseisestä Pantsir-S1 havainnosta Bellingcatissa julkaistiin artikkeli ”Russia’s Pantsir-S1s Geolocated in Ukraine”. (4) Tämä ei kuitenkaan ole ainoa kerta, jolloin miehitetyssä osassa Donbasia on tehty havaintoja Pantsir-S1 järjestelmästä esim. 10. kesäkuuta 2017 Sorokinen kylän lähellä havaittiin kaksi Pantsir-S1 järjestelmän ajoneuvoa.





















Venäläinen 9K331 Tor-1M (kuvassa piilotettuna lavojen taakse, oikea etukulma näkyy) on matalalla ja keskikorkeuksissa lentävien kohteiden torjuntaan tarkoitettu ohjusjärjestelmä (kantama max. 12 km, torjuntakorkeus 10 – 6000 m). Asejärjestelmää on toimitettu useisiin maihin, Ukrainan asevoimilla oli käytössä vuoteen 2001 saakka vanhempaa 9K330 Tor -ohjusjärjestelmää. Ensimmäisen kerran 9K331 Tor-1M kuvattiin Shakhtarskissa noin 50 km Donetskista itään Venäjän miehittämillä alueilla 20. tammikuuta 2015. (5)


9K331 Tor-M1 havainnoista laajemmin InformNapalm ”Russian Air Defense in Donbas: Barnaul-T and Tor-M1 in the hands of Russian terrorists”. (6)




















Venäläisjoukot ovat myös suorittaneet ohjusammuntoja Ukrainalta miehitetyiltä alueilla. Oheinen kuva Igor Lastovkinin Vkontakte-tililtä, kuvassa 9K331 Tor-1M -järjestelmän ohjuksen kappaleita, todennäköisesti yksikön tukikohdassa Korsunissa Jenakijeven länsipuolella. Lastovkin osallistui sotaan Ukrainassa venäläisyksikössä, joka soti Donetskin ”kansantasavallan” alueella, osaston varustukseen kuului vähintäänkin kaksi Tor-1M:tä.


















Toukokuun 19. 2014 Військове телебачення України julkaisi youtube-kanavalla kiinnostavan videon (7), joka oli kuvattu Kramatorskin alueella päivää aikaisemmin. Videolla esiteltiin muun muassa puolalaisvalmisteinen PPZR ”Grom” olkapäältä laukaistava ilmatorjuntaohjus eli MANPADS. Puola ei ole toimittanut kyseisiä ohjuksia Ukrainalle, sen sijaan puolalaistehdas oli myynyt ohjuksia Georgiaan (30 laukaisinta ja 100 ”Grom E2” -ohjusta), joista osa oli kadonnut Georgian ja Venäjän välisen viiden päivän sodan aikana elokuussa 2008.


Ukrainan viranomaisten julkaisemalla nauhalla näkyvään ”Grom” ilmatorjuntaohjukseen on kiinnitetty venäläisvalmisteinen 9P516 -kahva/laukaisinosa, joka on alun perin suunniteltu venäläisvalmisteiseen 9K38 Igla MANPADSiin. Puolalainen ”Grom” on kehitetty 9K38 Iglasta. (8)
















Siitä huolimatta, että myös Ukrainan asevoimilla on 9K37 M1 ”Buk” ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä käytössään, tässä yhteydessä ei voi jättää huomiotta Venäjän Itä-Ukrainaan heinäkuussa 2014 toimittamaa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin ”Buk” TELAR n:o 332:ta.

Yllä olevassa kuvakaappauksessa Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampuneen Venäjän asevoimien Buk-ilmatorjuntajärjestelmän TELAR kuvattuna Volvon vetämällä trailerilla 17. heinäkuuta 2014 aamupäivällä Donetskin itäpuolella Makiivkassa ul. Avtotransportnalla matkalla kohden itää. Video on sikäli merkittävä, että sen myötä kyettiin jäljittämään Novator 9K37 M1 Buk’in liikkeitä kyseisenä päivänä ja todistamaan sen käyneen aamupäivällä Donetskin alueella. Tuolloin käytössä ei ollut valokuvaa, jonka perusteella voitiin määrittää kolonnan olleen Donetskissa ul. Shakhtostroiteleyn ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa aamuyhdeksän aikoihin. Video, jolta kuvakaappaus on, löydettiin youtubesta toukokuun 3. 2016, muutama päivä eteenpäin Bellingcatissa julkaistiin videosta tehtyihin havaintoihin pohjautuva artikkeli ”Possible new sighting of MH17 Buk convoy on July 17th 2014 in Ukraine”. (9)

Heinäkuun 17. 2014 klo. 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekunttia myöhemmin yhteys lentoon MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin. Malaysia Airlinesin lennolla 17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin koneena oli Boeing 777-200ER, jossa oli 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat.

Miehitetyssä Itä-Ukrainassa sotivien venäläisjoukkojen ohjusilmatorjuntakalustoon kuuluu myös 9K35 Strela-10 lyhyenkantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, järjestelmä varustettu lämpöhakuisella ilmatorjuntaohjuksella, jonka kantama on 5 000 m. Laajahkossa käytössä on myös 9K33 Osa ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jollaisella venäläisjoukot yrittivät viime kesänä pudottaa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin Panteleimonivkan kylän lähistöllä onnistumatta siinä.

Seuraavassa osassa käyn samalla tavalla läpi havaintoja Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin kalustosta, tutkista ja viestintäkalustosta sekä tiedustelulennokeista Ukrainan sodassa. Venäjä on harjoitellut Ukrainassa todellisessa tilanteessa modernin elso-kaluston sekä tiedustelulennokkien käyttöä, ja tiedustelulennokkien sekä tykistön yhteistyötä. Vaikka usein kuulee sanottavan Syyrian toimivan Venäjän sodankäyntilaboratoriona, yhtä lailla Ukraina on sitä ja Ukraina oli tätä Venäjälle jo ennen maan osallistumista Syyrian sotaan vuodesta 2015 lähtien.


Marko


5. Donbas in Flames s. 76.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.