Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” -sarjaa
muutama päivä sitten, sarjassa tarkoituksenani on käydä läpi sellaista
Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja
harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Ensimmäisessä osassa
kävin läpi taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot. Tässä toisessa osassa käyn läpi
venäläisaseistuksesta ja kalustosta tykistön,
kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjuntakaluston. Ensimmäisessä
osassa taustoitin kirjoitusideaa hiukan, joten en enää käy taustoja läpi vaan
keskityn itse asiaa, kiinnostuneille kuitenkin linkki ensimmäiseen osaan:
Tässä osassa tarkoituksenani on
siis käydä läpi aseistusta tykistön ja kranaatinheittimien sekä
raketinheittimien ynnä ilmatorjuntakaluston osalta, ilmatorjuntakaluston
kohdalla huomioin kuitenkin lyhyelti Malaysian
Airlinesin lennon MH17
pudottaneen Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 9K37 M1 "Buk" TELARin, syystä,
että yksittäisenä tekona käynnissä olevassa sodassa se kuuluu merkittävimpiin
ja etenkin sen kohdalla Venäjän propagandakoneisto syötti valeuutisia ja
propagandaa loppumattomalla tahdilla. Venäjän, edelleen jatkuvan,
disinformaation ja harhauttamisen määrästä voi siitäkin tehdä jonkin sortin
johtopäätöksiä, siitä kenellä ei ole puhtaita jauhoja pussissa.
Tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet
Ukrainassa käynnissä oleva sota
on osoittanut sen, että tykistö – laajemmin epäsuoratuli – on edelleen
taistelukentän kuningas. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan panssariaseen
ohella tykistö kuului niihin asejärjestelmiin, joita monessa maassa supistettiin
minimiin, kummankin aselajin kuviteltiin olevan menneen talven lumia,
kummallakaan ei uskottu olevan merkittävämpää tarvetta muuttuneessa maailmassa,
jossa moni maa panosti kriisinhallintaan ja joukkoihin, jotka varustettiin
erilaiset kriisinhallintatehtävät huomioiden.
Venäjä on uudistamassa tykistöä
ja tykistön ampumatarvikkeita, Ukrainassa tästä on kuitenkin nähty vasta
yksittäisiä esimerkkejä, päävastuu on ollut ikääntyneellä kalustolla ynnä
ampumatarvikkeilla, jolloin tulitus harvemmin kohdistuu pistemaaleihin.
Kuitenkin ilmatiedustelun (tiedustelulennokit) ja tykistön – epäsuoran tulen –
yhteistyöllä Venäjä on tuottanut Ukrainalle huomattavia tappioita. Venäläisten
vanhempaa mutta määrällisesti runsasta kalustoa ovat olleet muun muassa 122 mm 2A18 eli D-30 Ljaguška kanuunahaupitsi, 122 mm 2S1 "Gvozdika" panssarihaupitsi ja 122mm BM-21 ”Grad” raketinheitin, etenkin
sodan alkupuolella venäläisillä oli miehitetyillä alueilla runsaammin myös 152
mm 2S3 ”Akatsija” panssarihaupitseja.
Venäläisjoukkojen kranaatinheittimistä
valtaosa, käytännössä lähes kaikki, on sellaista, joka on nähnyt jo useampia
sotia viime vuosikymmeninä. Kranaatinheittimistä yleisimmät kaliiperit ovat 82
mm ja 120 mm. Valtaosa 82 mm kranaatinheittimistä on toisen maailmansodan
aikana käyttöönotettuja heitinmalleja, joukossa on uudempiakin, kuten 2B9 ”Vasilek” ja 2B14 ”Podnos”. Raskaammat (vedettävät) 120 mm kranaatinheittimet
ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, jotka on suunniteltu ja/tai otettu käyttöön
toisen maailman sodan aikana, poikkeus on 120 mm 2B16 Nona-K -gun-mortar. Laajahkossa käytössä on myös 2S9 Nona 120 mm tela-alustalle
sijoitettu kranaatinheitin.
Edellä luetelluista
asejärjestelmistä Ukrainalla on käytössä merkittävämpiä määriä Neuvostoliiton
peruina kaikkia muita paitsi 2B16 Nona-K gun-mortar’eita, joita Ukrainan
asevoimilla ei ollut sodan alkaessa käytössä lainkaan. Yksittäisiä kappaleita
oli museoilla ja muistomerkkeinä.
BM-21 Gradin korvaajaksi
suunniteltu 122 mm 2B26 Grad-K
raketinheittimiä (keskellä) on kuvattu sodan kuluessa useammalla paikkakunnalla
Ukrainailta miehitetyillä alueilla. Tällä hetkellä Grad-K:ta on käytössä vain
Venäjän asevoimilla, järjestelmän toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat
jokunen vuosi sitten. 2B26 Grad-K:n havainnoinneista on laadittu raportti Informnapalmin toimesta ”InformNapalm’s Observers Found 2 Russian 2B26 ‘Grad’ Systems” (2. maaliskuuta 2016).
Kesällä 2014 Venäjä tulitti
Ukrainan alueita omalta maaperältään muun muassa seuraavina päivämäärinä 14.7.,
15.7., 23.7. ja 2.8.2014. (1) Tuolloin Ukrainan alueita tulitettiin myös 122 mm
BM-21 ”Grad” tai 122 mm 9K51M Tornado-G
raketinheittimillä. 9K51M Tornado-G on niin ikää BM-21 ”Gradin” korvaaja,
verrattuna BM-21 ”Gradiin” Tornado-G:n rakettien kantama on olennaisesti
pidempi (n. 40 km) jonka lisäksi ne ovat tarkempia ja taistelukärkien valikoima
on monipuolisempi.
Kuvassa venäläisen 2K25 Krasnopol -laserohjatun 152 mm tykistökranaatin
jäänteitä, kuva via Анатолий Штефан
Штирлиц/FB.
Venäläisjoukot ovat tulittaneet
ukrainalaiskohteita 152 mm 2K25 Krasnopol -tykistökranaateilla useita kertoja, esim. 26. kesäkuuta 2018 Mariupolin koillispuolella sijaitsevaa Vodianea.
2K25 Krasnopol-ammuksen
yksikköhinta on 70 000 USD, tällä hetkellä niitä on Venäjän ohella Syyrian,
Kiinan ja Intian asevoimilla – Krasnopol tykistökranaatteja ei ole myyty
koskaan Ukrainalle.
Itä-Ukrainan sotatoimialueella on
tehty yksittäisiä havaintoja TOS-1A
“Buratinoista”. TOS-1A ”Buratino” on ”thermobaric
weapon” eli rakettien taistelukärjet ovat termobaarisia. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
tarkkailijat kirjoittavat 28. syyskuuta 2015 julkaistussa raportissa:
”On 26
September the SMM observed at least 36 tanks (type unknown) at the training
area in “LPR”-controlled Kruhlyk (31km south-west of Luhansk). A day earlier
the SMM spotted at the same training area one heavy multiple launch thermobaric
rocket system (TOS-1 Buratino, 220mm).” (2)
Ukrainan asevoimien välittämien
tietojen mukaan venäläisjoukot ovat myös käyttäneet TOS-1A ”Buratinoa” sotatoimissa.
(3) Venäjä ei ole myynyt kyseistä asejärjestelmää Ukrainalle.
Ilmatorjunta
Venäjältä on toimitettu
Itä-Ukrainassa operoiville joukoille ilmatorjunta-aseistusta keväästä 2014
lukien, sodan alkupuolella ilmatorjunta-aseistus oli pääasiassa tykkiaseistusta
sekä olkapäältä laukaistavia ohjuksia (MANPADS) – Venäjän varustamien joukkojen
täydentäessä aseistustaan ottamalla haltuunsa Ukrainan asevoimien varustusta.
Sodan edetessä Venäjän kontrolloiman rajaosuuden yli toimitettiin myös
tehokkaampaa ilmatorjunta-aseistusta, näin kävi hetimmiten heinäkuun
puolenvälin jälkeen Venäjän siirrettyä kontrolloimansa rajan yli asevoimiensa
53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluvan Novator 9K37 M1 Buk TELARin n:o 332, josta
laukaistulla ohjuksella pudotettiin Malaysia Airlinesin lento MH17 iltapäivällä
heinäkuun 17. 2014.
Venäjän asevoimien 96K6 Pantsir-S1
(lyhyen- ja keskikantaman tykki-ohjusilmatorjunta-ajoneuvo) kuvattuna Makiivkan
kaupungin itäosassa Mirnyin alueella, kuva jaettu sosiaaliseen mediaan 24.
tammikuuta 2015. Kyseisestä Pantsir-S1 havainnosta Bellingcatissa julkaistiin
artikkeli ”Russia’s Pantsir-S1s
Geolocated in Ukraine”. (4) Tämä ei kuitenkaan ole ainoa kerta, jolloin miehitetyssä
osassa Donbasia on tehty havaintoja Pantsir-S1 järjestelmästä esim. 10. kesäkuuta
2017 Sorokinen kylän lähellä havaittiin kaksi Pantsir-S1 järjestelmän
ajoneuvoa.
Venäläinen 9K331 Tor-1M (kuvassa piilotettuna lavojen taakse, oikea etukulma näkyy) on matalalla ja keskikorkeuksissa lentävien kohteiden
torjuntaan tarkoitettu ohjusjärjestelmä (kantama max. 12 km, torjuntakorkeus 10
– 6000 m). Asejärjestelmää on toimitettu useisiin maihin, Ukrainan asevoimilla
oli käytössä vuoteen 2001 saakka vanhempaa 9K330 Tor -ohjusjärjestelmää. Ensimmäisen
kerran 9K331 Tor-1M kuvattiin Shakhtarskissa noin 50 km Donetskista itään
Venäjän miehittämillä alueilla 20. tammikuuta 2015. (5)
9K331 Tor-M1 havainnoista laajemmin
InformNapalm ”Russian Air Defense in
Donbas: Barnaul-T and Tor-M1 in the hands of Russian terrorists”. (6)
Venäläisjoukot ovat myös
suorittaneet ohjusammuntoja Ukrainalta miehitetyiltä alueilla. Oheinen kuva Igor Lastovkinin Vkontakte-tililtä,
kuvassa 9K331 Tor-1M -järjestelmän ohjuksen kappaleita, todennäköisesti yksikön
tukikohdassa Korsunissa Jenakijeven länsipuolella. Lastovkin osallistui sotaan
Ukrainassa venäläisyksikössä, joka soti Donetskin ”kansantasavallan” alueella,
osaston varustukseen kuului vähintäänkin kaksi Tor-1M:tä.
Toukokuun 19. 2014 Військове телебачення України julkaisi
youtube-kanavalla kiinnostavan videon (7), joka oli kuvattu Kramatorskin
alueella päivää aikaisemmin. Videolla esiteltiin muun muassa
puolalaisvalmisteinen PPZR ”Grom”
olkapäältä laukaistava ilmatorjuntaohjus eli MANPADS. Puola ei ole toimittanut
kyseisiä ohjuksia Ukrainalle, sen sijaan puolalaistehdas oli myynyt ohjuksia
Georgiaan (30 laukaisinta ja 100 ”Grom E2” -ohjusta), joista osa oli kadonnut
Georgian ja Venäjän välisen viiden päivän sodan aikana elokuussa 2008.
Ukrainan viranomaisten julkaisemalla
nauhalla näkyvään ”Grom” ilmatorjuntaohjukseen on kiinnitetty
venäläisvalmisteinen 9P516
-kahva/laukaisinosa, joka on alun perin suunniteltu venäläisvalmisteiseen 9K38 Igla MANPADSiin. Puolalainen ”Grom”
on kehitetty 9K38 Iglasta. (8)
Siitä huolimatta, että myös
Ukrainan asevoimilla on 9K37 M1 ”Buk”
ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä käytössään, tässä yhteydessä ei voi jättää
huomiotta Venäjän Itä-Ukrainaan heinäkuussa 2014 toimittamaa 53.
ilmatorjuntaohjusprikaatin ”Buk” TELAR n:o 332:ta.
Yllä olevassa kuvakaappauksessa Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampuneen Venäjän asevoimien
Buk-ilmatorjuntajärjestelmän TELAR kuvattuna Volvon vetämällä trailerilla 17.
heinäkuuta 2014 aamupäivällä Donetskin itäpuolella Makiivkassa ul.
Avtotransportnalla matkalla kohden itää. Video on sikäli merkittävä, että sen
myötä kyettiin jäljittämään Novator 9K37 M1 Buk’in liikkeitä kyseisenä päivänä
ja todistamaan sen käyneen aamupäivällä Donetskin alueella. Tuolloin käytössä
ei ollut valokuvaa, jonka perusteella voitiin määrittää kolonnan olleen
Donetskissa ul. Shakhtostroiteleyn ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa aamuyhdeksän
aikoihin. Video, jolta kuvakaappaus on, löydettiin youtubesta toukokuun 3.
2016, muutama päivä eteenpäin Bellingcatissa julkaistiin videosta tehtyihin
havaintoihin pohjautuva artikkeli ”Possible
new sighting of MH17 Buk convoy on July 17th 2014 in Ukraine”. (9)
Heinäkuun 17. 2014 klo. 16:19:56 Malaysia
Airlinesin lennon MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje
lennonjohdolle ”Romeo November Delta,
Malaysian one seven” – seitsemän sekunttia myöhemmin yhteys lentoon MH17
katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin. Malaysia Airlinesin lennolla 17
Amsterdamista Kuala Lumpuriin koneena oli Boeing 777-200ER, jossa oli 283
matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat.
Miehitetyssä Itä-Ukrainassa
sotivien venäläisjoukkojen ohjusilmatorjuntakalustoon kuuluu myös 9K35 Strela-10 lyhyenkantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä,
järjestelmä varustettu lämpöhakuisella ilmatorjuntaohjuksella, jonka kantama on
5 000 m. Laajahkossa käytössä on myös 9K33
Osa ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jollaisella venäläisjoukot yrittivät
viime kesänä pudottaa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin Panteleimonivkan
kylän lähistöllä onnistumatta siinä.
Seuraavassa osassa käyn samalla
tavalla läpi havaintoja Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin kalustosta,
tutkista ja viestintäkalustosta sekä tiedustelulennokeista Ukrainan sodassa. Venäjä on harjoitellut
Ukrainassa todellisessa tilanteessa modernin elso-kaluston sekä
tiedustelulennokkien käyttöä, ja tiedustelulennokkien sekä tykistön
yhteistyötä. Vaikka usein kuulee sanottavan Syyrian toimivan Venäjän
sodankäyntilaboratoriona, yhtä lailla Ukraina on sitä ja Ukraina oli tätä
Venäjälle jo ennen maan osallistumista Syyrian sotaan vuodesta 2015 lähtien.
Marko
5. Donbas in Flames s. 76.
8. http://armamentresearch.com/polish-ppzr-grom-manpads-seized-from-pro-russian-separatists-in-ukraine/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.