Ukraina vaikuttaa syvälle Venäjällä: polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

 

Ukraina on etenkin loppukesän ja alkaneen syksyn aikana vaikuttanut lukuisiin merkittäviin kohteisiin syvällä Venäjän maaperällä. Näiden kohteiden joukosta erottuu Venäjän polttoaineinfrastruktuuri, kuten öljynjalostamot, erilaiset öljyvarastot sekä öljysatamat, joihin Ukraina ei ole Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan kuluessa aiemmin yhtä järjestelmällisesti vaikuttanut. Lisäksi Venäjän ongelmia logistiikan puolella on lisännyt Ukrainan vaikuttaminen rataverkkoon etenkin etelässä sekä Venäjän länsiosassa. Ennen kuin käyn tarkemmin läpi Ukrainan viimeviikkojen onnistuneita operaatioita syvällä Venäjällä, lyhyt katsaus Ukrainan vaikuttamisen historiaan.

 

Lyhyt katsaus historiaan: Ukrainan vaikuttaminen Venäjälle

Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla). (1) Ja jo saman vuoden kuluessa Ukraina ulotti operaationsa syvälle Venäjällä erikoisjoukoillaan sekä pitkänkantaman aseistuksellaan.

Ukrainan kyvyistä saatiin oivallinen osoitus lokakuussa 2022 sen onnistuessa toteuttaa rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, päivä Venäjän diktaattori Vladimir Putinin syntymäpäivän jälkeen. (2) Seuraavina viikkoina ja kuukausina Ukrainan onnistui laajentaa operointialuettaan Venäjällä merkittävästi. Sen miehittämättömät pinta-alukset saavuttivat ensimmäistä kertaa Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla, (3) ja sen erikoisjoukkojen onnistui toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa.

Aamuvarhain 5. joulukuuta 2022 Ukraina iski ensimmäistä kertaa Venäjän kaukotoimintailmavoimien operoimaan tukikohtaan. Operaation kohteena oli Saratovin kupeessa sijaitseva Engels-2 lentotukikohta. (4) Samana aamuna Ukraina iski myös Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan. Engels-2 lentotukikohtaan sekä Djagilevon lentotukikohtaan kohdistetut iskut osoittivat jo tuolloin Ukrainan kykenevän a) kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana omaa kaukovaikutuskykyään, sekä b) ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukraina toteutti ensimmäiset lennokki-iskunsa syvälle Venäjällä todennäköisesti neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin pohjautuvalla itsemurhalennokilla, joka oli muokattu kuljettamaan kymmenien kilojen räjähdelataus kohteeseensa.

Verratessamme Ukrainan kykyä vaikuttaa syvälle Venäjällä tänään aikaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna, huomamme Ukrainan kyvykkyydessä vaikuttaa Venäjälle tapahtuneen merkittävän muutoksen. Vuoden 2022 ja vielä vuoden 2023 puolella Ukrainan vaikuttamisessa oli ennemminkin kyse yksittäisistä (onnistuneista) iskuista laajojen kampanjoiden sijaan. Noina vuosina Ukrainan onnistuneella operaatiolla saattoi olla taktista vaikutusta sodan kulkuun, (poikkeuksena lokakuussa 2022 toteutettu operaatio Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, jolla oli moniulotteinen vaikutus Venäjään), toisin kun nyt. Meidän ei myöskään pidä unohtaa sitä, mikä psykologinen vaikutus Ukrainan operaatioilla oli tuolloin. Tässä suhteessa Ukrainan operaatio Kertšinsalmen ylittävää siltaa vastaan oli lähes täydellinen. (Täydelliseksi sen olisi tehnyt sillan tuhoutuminen).

Tänään Ukraina kykenee vaikuttamaan lähes koko Venäjän alueella ja vieläpä toteuttamaan koordinoituja iskuja useissa kohteissa (lähes) samanaikaisesti – kuten se teki Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція ”Павутина”) kesäkuussa 2025. (5) Tai vaikuttamaan kohteeseen Venäjällä koordinoidulla operaatiolla, jossa kohteen puolustusjärjestelmiä kuormitetaan monesta ilmansuunnasta ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti synkronoiduilla hyökkäysaalloilla, kuten Ukrainan iskiessä Kurskin alueella sijaitsevaan Khalinon lentotukikohtaan marraskuussa 2024. (6)

 

Venäjän polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

Muistelen, että Ukraina teki ensimmäisen iskunsa Venäjän öljyteollisuutta vastaan niinkin varhain, kuin 22. kesäkuuta 2022, jolloin se iski Novošahtinskin öljyterminaaliin Rostovin alueella, Venäjällä. (7) Todennäköisesti kyseinen isku toteutettiin kustomoidulla ukrainalaisella PD-2 lennokilla, jolla törmättiin öljyterminaaliin itsemurhadroonin tapaan. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan parina ensimmäisenä vuonna Ukrainan operaatiot Venäjän öljyteollisuutta ja -infrastruktuuria vastaan olivat pääsääntöisesti rajoitettuja, korkeintaan muutamalla (ilmapuolustuksen läpäisseellä) droonilla toteutettuja, kohteiden sijaitessa yleisimmin muutaman sadan kilometrin päässä maiden väliseltä rajalta.

Seuraavan vuoden (v. 2023) kuluessa Ukrainan droonit saavuttivat entistä syvemmällä Venäjän selustassa olevia kohteita ja aiempaa säännöllisemmin. Moskova oli tuolloin yksi Ukrainan lennokkioperaatioiden kohteista. Kaupunkia tavoiteltiin jo helmikuussa 2023, jolloin ukrainalaisten laukaisema lennokki saavutti Moskovan portit syöksyen maahan noin sadan kilometrin päässä kaupungista teknisen vian tai mahdollisesti puihin osumisen seurauksena. Toukokuun 30. 2023 Ukraina saavutti Ukrjet UJ-22 lennokilla Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen eli MIBC:n, Kremliin oli matkaa alle viisi kilometriä. (8)

Tammikuun 21. 2024 Ukraina ylsi lennokeillaan ensimmäisen kerran Suomenlahden rannikolla sijaitsevaan Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamaan ja siellä Novatekin kaasuterminaalin. (9) Laukaansuun kaasuterminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko, jonka omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia. (10) Timtšenko oli tuolloin yhtiön toiseksi suurin omistaja. Sittemmin Ukraina on saavuttanut Laukaansuun kuin myös Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Koiviston (ven. Primosk) öljysataman drooneillaan useammankin kerran.

Ukrainan operaatioissa tapahtui merkittävä muutos tänä kesänä, elokuussa, jolloin vaikuttaminen Venäjän polttoaineinfrastruktuuria vastaan muuttui aiempaa organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi. Samaan aikaan alue, jolle Ukraina Venäjällä ulotti operaationsa laajeni huomattavasti. Se, että Ukraina kykenee ulottamaan operaationsa aiempaa syvemmälle Venäjällä tarkoittaa samalla sitä, että Ukrainalla on aiempaa enemmän pitkän kantaman kalustoa ja että sen käytössä oleva kalusto on monipuolisempaa. Voimme myös päätellä, että pitkään kestänyt sota on rampauttanut Venäjän ilmapuolustusta, jolloin sen on aiempaa vaikeampi puolustaa laajaa maa-alaa Ukrainan ilmaoperaatioilta. Jossain määrin Venäjä myös omilla toimillaan helpottaa Ukrainan työtä, maa nimittäin käyttää varsin paljon energiaa sotilaallisesti vähemmän tärkeiden kohteiden, kuten Putinin residenssien, puolustamiseen ja nämä resurssit ovat poissa jostain muualta. Eikä myöskään pidä unohtaa sitä, että Venäjä menetti hyökkäyssotansa alkupuolella Ukrainassa hyvin paljon ilmapuolustuskalustoa sekä henkilöstöä, etenkin henkilöstöä sen on aiempaa vaikeampi korvata. Kalustopulan lisäksi Venäjän ongelmana on osaajapula.

Ukraina on elokuun alun jälkeen iskenyt yli kuusikymmentä kertaa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. (11) Lukema pitää sisällään vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljy- ja polttonestevarastoihin sekä öljyterminaaleihin. Niiden kaikkien tarkempi analysointi turruttaisi innokkaimmankin lukijan, joten käyn alkuun läpi Ukrainan operaatioita Feodosijan öljyterminaaliin Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, jonka jälkeen havaintoja Ukrainan muusta vaikuttamisesta Venäjän öljyinfrastruktuuriin.

Ukrainan lokakuiset iskut Venäjän miehittämän Krimin niemimaan suurimpaan öljyterminaaliin Feodosijassa eivät olleet ensimmäiset iskut kyseiseen terminaaliin, mutta aiheutuneiden tuhojen perusteella 6. ja 12. lokakuuta toteutetut operaatiot ovat aiheuttaneet suurimmat aineelliset vahingot terminaalille. 

Feodosijan öljyvarasto palaa, 12.–13. lokakuuta 2025 välinen yö.

Feodosijan alueelta otetut korkearesoluutioiset satelliittikuvat osoittavat, että Ukrainan lokakuun 2025 iskujen seurauksena öljyterminaalin alueella ainakin 11 öljysäiliötä vaurioitui eriasteisesti, ja useimmat niistä joko tuhoutuivat tai vaurioituivat vakavasti. (12) Pääsäiliöiden lisäksi ainakin kuusi pienempää yksikköä vaurioitui vakavasti tai tuhoutui. Pienemmät yksiköt olivat todennäköisesti päiväsäiliöitä, jotka säätelevät polttoaineen virtausta pääsäiliöiden ja jakelujärjestelmien välillä, tai ne on tarkoitettu lisäaineiden (korroosionestoaineiden tai stabilointiaineiden) varastointia varten.

Summauksena voidaan todeta, että ainakin 19 erikokoista säiliötä on tuhoutunut tai vaurioitunut vakavasti, sekä yhteensä 6 pienempää päiväsäiliötä tai lisäainesäiliötä vaurioitui Ukrainan iskuissa. Ennen hyökkäystä Feodosijan öljyterminaali toimi myös logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimittamiseen. Oma lukunsa on sitten se, että kun huomioidaan iskujen terminaalialueelle ja sen infrastruktuurille aiheuttamat vauriot, on epävarmaa, onko Venäjällä resursseja niiden korjaamiseen, ainakaan kohtuullisessa ajassa, etenkin kun koko laitos voi päätyä Ukrainan uusien iskujen kohteeksi milloin tahansa.

Tämän vuoden elokuunalun jälkeen Ukraina on vaikuttanut yhteensä yli 60 kohteeseen Venäjän öljyinfrastruktuurissa, sisältäen vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljyvarastoihin ja pumppausinfrastruktuuriin sekä öljysatamiin Novorossijskissa ja Tuapsessa Mustallamerellä sekä Koiviston ja Laukaansuun satamiin Suomenlahdella.

Tammikuun 2024 jälkeen Ukraina on vaikuttanut 27 öljynjalostamoon Venäjällä, valtaosaan useammin kuin kerran. Kohteiden joukossa on Venäjän viisi suurinta öljynjalostamoa: Omskin öljynjalostamo Omskin alueella; Kirishin öljynjalostamo Leningradin alueella; Rjazanin öljynjalostamo Rjazanin alueella; Kstovon öljynjalostamo Nižni Novgorodin alueella ja Jaroslavlin öljynjalostamo Jaroslavlin alueella. Venäjän kymmenestä suurimmasta öljynjalostamosta Ukraina on vaikuttanut 8:aan 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Rjazanin öljynjalostamoon on vaikutettu yhteensä 8 kertaa 13. maaliskuuta 2024 jälkeen ja Volgogradin öljynjalostamoon 9 kertaa 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Ukrainan maaperältä on reilut 2400 kilometriä Venäjän suurimpaan öljynjalostamoon Omskissa, johon Ukraina on iskenyt kahdesti viime vuoden puolella. (13) Jälkimmäinen (26. elokuuta 2024) toteutettu operaatio tuhosi raakaöljyn tislausyksikön CDU-11, joka on toinen ”laitoksen kahdesta suurimmasta ensisijaisesta jalostusyksiköstä”. CDU-11 vastasi noin kolmanneksesta laitoksen kapasiteetista. (14)

Ukrainan vaikuttaminen Venäjän öljyinfrastruktuuriin on jatkunut viimepäivinä. Lokakuun 19.–22. päivien aikana Ukraina on iskenyt ainakin seuraaviin Venäjän öljyn- ja kaasunjalostuksen sekä varastoinnin kohteisiin, kahdesti Novokuibyševskin öljynjalostamoon Samaran alueella, Dagnotekhin öljynjalostamoon Mahatškalassa Dagestanin tasavallassa, Rjazanin öljynjalostamoon Rjazanin alueella ja kahdesti Orenburgin maakaasun jalostuslaitokseen Orenburgin alueella sekä miehitetyssä Berdjanskissa sijaitsevaa öljyvarastoon.

Ukrainan operaatioiden seurauksena useilla alueilla Venäjää esiintyy laajoja häiriöitä polttoaineen jakelussa. Polttoaineita joudutaan säännöstelemään, paikoin se on loppunut kokonaan. Säännöstely ja polttoaineiden loppuminen on johtanut lieveilmiöihin, kuten mustanpörssin kauppaan, varastamiseen jne. Venäjän miehittämien alueiden asukkaat joutuvat painimaan samojen ongelmien kanssa autoilijoiden joutuessa jonottamaan huoltoasemilla jopa tunteja. Ukrainan iskuilla öljy- ja polttonestevarastoihin Feodosijassa, Hvardiiskessa ja Berdjanskissa sekä muualla miehitetyillä alueilla, voi myös olla vaikutusta Venäjän operaatioihin rintamalla. Etenkin iskuilla Feodosijan öljyterminaaliin voi olla laajempiakin seurauksia, johtuen sen roolista logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimituksille.

Katseemme on pääasiassa kohdistunut liekehtiviin öljysäiliöihin Venäjällä. Tämän rinnalla Ukraina tekee ”hiljaista työtä” Moskovan ympäristössä iskiessään drooneilla sähköasemiin laajalla alueella Moskovan alueella ja siihen rajoittuvilla alueilla (oblast). Viikon sisään Ukraina on iskenyt neljään suureen sähköasemaan em. alueella, jokainen niistä on Moskovan sähköverkon toiminnan kannalta tärkeä: Arzamas 500 kV sähköasema, lokakuun 14: Balashovskaya 500 kV sähköasema, lokakuun 16: Vladimirskaja 750 kV sähköasema, lokakuun 17: Veshkaima 500 kV sähköasema, lokakuun 18. päivä. (15) Mikäli Ukraina kykenee vaikuttamaan Moskovan sähköhuoltoon toistuvasti pidemmällä ajanjaksolla, näkynee tämä myös venäläisten arjessa.

Oma lukunsa on sitten se, että mitkä ovat Venäjän resurssit korjata yksiköitä, joihin Ukraina on vaikuttanut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maan johto pyrkii pitämään arjen mahdollisimman ”normaalina” pääkaupungissa, mikä tarkoittaa sitä, että resursseja siirretään muualta sinne entistä enemmän. Kysymys kuuluukin, että missä vaiheessa raja tulee vastaan? Tulevat viikot ja talven alku näyttävät meille suunnan. Enpä ihmettele, vaikka Venäjän pinta-ala alkaisi muuttua voimavarasta entistä enemmän hallinnon viholliseksi: laajaa maata, jossa Ukrainan erikoisjoukkojen rinnalla toimii myös erilaisia vastarintasoluja, on entistä vaikeampi kontrolloida hupenevilla resursseilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://militarnyi.com/en/news/in-the-port-of-berdyansk-explosions-destoyed-three-russian-landing-ships/

2. https://www.rferl.org/a/ukraine-sbu-crimea-bridge-blast/32521472.html

3. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/11/ukraine-maritime-drone-strikes-again-reports-indicate-attack-on-novorossiysk/

4. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/

5. https://yle.fi/a/74-20165142

6. https://www.verkkouutiset.fi/a/yllatysisku-lentotukikohtaan-nain-s-400-superase-tuhottiin/#6a6aad62

7. https://www.reuters.com/world/europe/fire-broke-out-russias-novoshakhtinsk-oil-refinery-2022-06-22/

8. https://www.theguardian.com/world/2023/may/30/moscow-drone-attack-mayor-reports-minor-damage-to-buildings

9. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/

10. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

11. https://x.com/prestonstew_/status/1978843152078213494

12. https://x.com/kromark/status/1979442366571516109

13. https://x.com/KHoholenko/status/1978746807485124678

14. ”Crude distillation unit named CDU-11, one of the ‘two largest primary refining units at the plant’ was destroyed. The unit was responsible for roughly one-third of plant capacity.”

https://en.wikipedia.org/wiki/Omsk_refinery

15. https://x.com/evgen1232007/status/1979431555987562545

Lähteenä ja taustatyössä olen hyödyntänyt myös aiemmin kirjoittamiani blogeja lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta syvälle Venäjällä (kuten Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa I OSA, II OSA ja III OSA) sekä kirjoituksiani lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta Venäjän selustaan miehitetyillä alueilla. Kirjoitukseni tekstiin on myös upotettu linkkejä, jotka ohjaavat lähdemateriaaliin.