Näytetään tekstit, joissa on tunniste Europarlamentti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Europarlamentti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. helmikuuta 2024

Venäjän propaganda leviää europarlamentissa

 

Aiemmin tällä viikolla otsikoihin nousi latvianvenäläisen europarlamentaarikko Tatjana Ždanokan jo vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n kanssa. (1 ja 2) Ždanoka valittiin Euroopan parlamenttiin ensimmäisen kerran 2004 Latvian venäläisten unionin listoilta (3) ja edellisissä eurovaaleissa hänet valittiin niin ikää edustamaan Latvian venäläisiä europarlamenttiin.

Luonnollisesti tällä viikolla Ždanokan yhteistyökumppaneihin europarlamentissa on kiinnitetty huomiota. Tässä yhteydessä esille on noussut Euroopan parlamentissa otettu valokuva, jossa yhdessä Ždanokan kanssa on pienimuotoisessa mielenilmauksessa irlantilaiset, vasemmistolaisen Independents 4 Change-puolueen mepit Mick Wallace ja Clare Daly sekä slovakialaisen Slovak PATRIOT-puolueen meppi Miroslav Radačovský. Kuva on alun perin julkaistu Tatjana Ždanokan Facebook-tilillä 16. helmikuuta 2022, jolloin Ždanoka yhdessä edellä mainitun kolmikon kanssa järjesti ”STOP KILLING DONBASS CHILDREN!”-kampanjan Euroopan parlamentissa. (4) Koskapa kuvan välittämä viesti on monella tapaa kiintoisa ja kuvattu viisi vuotiaan pikkupojan kuolema tapahtumana tuttu, tarkastelen kuvaa seuraavaksi.

Kuvassa Mick Wallace, Miroslav Radačovský ja Tatjana Ždanoka sekä Clare Daly. 
















Kuvaan liittyvässä Facebook päivityksessä Ždanoka kirjoittaa kehottaneensa Euroopan parlamentin puhujakorokkeelta olemaan lisäämättä viimekuukausien disinformaatiovuota, vaan näkemään Ukrainan todellisen ongelman – Donbasin tilanteen ja kahdeksan vuotta jatkuneen siviileiden murhaamisen:

STOP KILLING DONBASS CHILDREN!

- - -

Я же с трибуны призвала Европарламент не усугублять поток дезинформации, который вылился на всех нас за последние месяцы, а увидеть настоящую проблему Украины – ситуацию на Донбассе и убийства мирного населения, продолжающиеся уже 8 лет. 'Stop killing Donbass children!' – с этим призывом я обратилась сегодня ко всем с трибуны Европарламента.” (5)

Järjestämässään mielenilmauksessa Tatjana Ždanoka pitää käsissään julistetta, jossa kerrotaan viisivuotiaan Vladislav Dmitrievin kuolemasta lennokki-iskussa 2. huhtikuuta 2021. Totta, huhtikuun 2021 alkupuolella Oleksandrivkan kylässä, Venäjän miehittämillä alueilla Donbasissa kuoli lapsi räjähdyksen seurauksena. Huhtikuun 5. 2021 Donetskissa ruumishuoneen johtaja kertoi puhelimitse ETYJ:n Ukrainan monitorointimission edustajalle, että viisivuotiaan pojan ruumis tuotiin ruumishuoneelle 2. huhtikuuta ja että poika oli menehtynyt aiemmin samana päivänä ”due to blast trauma and shrapnel wounds”. (6) Seuraavana päivänä, 6. huhtikuuta 2021, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission edustaja tavoitti puhelimella kuolleen pojan isoäidin, joka kertoi lapsenlapsensa olleen leikkimässä pihatiellä Oleksandrivskassa hänen kuullessa räjähdysäänen. Mennessään ulos, hän näki lapsenlapsensa makaavan maassa. (7)

ETYJ:n huhtikuun 6. ja 8. päivä tapahtunutta käsitelleissä raporteissa ei mainita sanallakaan lennokki-iskua. Kuvaillaan kylläkin räjähdyksen aiheuttamia vaurioita rakennuksessa ja sen ympäristössä. Sen sijaan lennokki-isku mainitaan venäläisissä propagandajulkaisuissa sekä muissa Kremliä tukevissa medioissa jo huhtikuun 3. 2021. Näin tekee myös suomalaistaustainen Janus Putkonen kirjoittaessaan tapahtuneesta disinformatiivisesti 6. huhtikuuta 2021 MV-lehdessä. (8)

Tapahtuneesta raportoi taustoittaen ukrainalainen StopFake-verkkojulkaisu 5. huhtikuuta 2021 paikallisia lähteitä ja asukkaita lainaten. (9) Viisivuotiaan pojan kuolema on näiden havaintojen mukaan ikävä onnettomuus, joka oli seurausta lapsen saatua haltuunsa isovanhemmilla vieraillessaan isoisän löytämän ja kotonaan säilyttämän räjähteen, mikä räjähti ikävin seurauksin.

StopFaken julkaisema raportti antaa tapahtuneesta luotettavamman kuvan verrattuna venäläismedioiden kuvauksiin tapahtuneesta, joissa ne pystyivät nimeämään syyllisen jo ennen kunnollisen tutkinnan suorittamista. Lukijoiden on syytä muistaa se, että Venäjällä propagandajulkaisuiden rinnalla viranomaiset voivat häpeilemättä käyttää vahinkoja ja tapaturmia hyväkseen rakentaessaan valheellisia tarinoita (valtiollisen) propagandan tarpeiksi. Helmikuun 24. 2022 alkaneen suurhyökkäyksen kuluessa Venäjä on toiminut lukemattomia kertoja näin, edelleen liian moni läntinen media sortuu toistamaan niitä kyltymättömässä uutisnälässään.

Mielenilmaukseen osallistujista kolmella on päällään ”Stop killing Donbass”-paidat. Venäjä operaattoreineen on järjestänyt lukuisia kampanjoita Itä-Ukrainassa huhtikuussa 2014 alkaneen sodan alun jälkeen, joissa toistuvat iskulauseet kuten ”Save Donbass People” tai ”Save Donbass Children” ja jotka sisältävät joko ääneen lausutun tai hiljaisen Ukrainaan kohdistuvan perusteettoman syytöksen.

Ukrainan vastainen #SaveDonbassPeople-kampanja, jossa kuvakaan ei ole Donbasista vaan venäläis-valkovenäläisestä The Brest Fortress -elokuvasta















Niin, tämä kampanja todellakin ajoittuu aikaan puolivuotta Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen. Aikaan, jolloin maailmalle virtasi uutisia Venäjän asevoimien ja sen muiden joukkojen toimeenpanemista julmuuksista Ukrainalta miehittämiltään alueilta: Butša, Irpin, Mariupol, Izjum lukemattomien muiden kaupunkien ja kylien ohella oli nähnyt ja kokenut venäläisen sotakoneen julmuuden.

* * *

Vielä loppuun muutama sana Ždanokan yhteistyökumppaneista demonstraatiossa.  Mick Wallace ja Clare Daly tunnetaan Venäjää tukevista ja myötäilevistä lausunnoista, joita he ovat antaneet Venäjän Ukrainaan kohdistaman suurhyökkäyksen alun – 24. helmikuuta 2022 – jälkeenkin. Wallace on kannanotoissaan tukenut Venäjän ohella pidemmän aikaa myös Bašar al-Assadin hallintoa Syyriassa. Venäjän ja Syyrian ohella Wallace tukee entistä näkyvämmin Kiinan kommunistista hallintoa. Hän pitää raportteja uiguureiden keskitysleireistä ”suuresti liioiteltuina”. Ei siis ole lainkaan yllättävää, että Wallace on kutsunut Valko-Venäjän presidentinvaalit todellisuudessa voittanutta Svetlana Tsih’anouskajaalänsimaisen uusliberalismin pelinappulaksi” (11) ja Ukrainaa ”epäonnistuneeksi valtioksi”. 














Wallace ja Daly ovat irlantilaisen vasemmistolaisen Independents 4 Change-puolueen meppejä. Puolue kuuluu europarlamentissa Euroopan yhtynyt vasemmisto/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto- eli GUE/NGL-ryhmään, johon Suomesta kuuluu Vasemmistoliitto.

Neljäntenä demonstraatioon osallistui Ždanokan, Wallacen ja Dalyn rinnalla laita-/ äärioikeistolaisen Slovak PATRIOT-puolueen perustaja Miroslav Radačovský. Slovak PATRIOT on seurausta sen perustajan irtautumisesta äärioikeistolaisesta Kotleba – Kansanpuolue Meidän Slovakiamme -puolueesta. Slovak PATRIOT kuten Kotlebakin on myös venäläismielinen puolue. Tämä pieni otanta Venäjän äänistä europarlamentissa sisältää edustajia laitavasemmalta äärioikealle, muistuttaen meitä siitä, että Venäjä pyrkii käyttämään hyväksi kaikkia niitä tahoja, jotka hyödyttävät sitä. Tai kuten Aleksandr Dugin on todennut: “The most important factor should not be whether these groups are pro-Russian or not. What they oppose is of much greater importance here. The enemy of my enemy is my friend. It is simple and easy to understand…”. (12)

 

Marko  

 

Lähteet:

1. https://theins.ru/en/politics/268694

2. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010153062.html 

3. https://jamestown.org/program/zhdanoka-candidacy-polarizes-latvian-election/ 

4. Tatjana Ždanokan Facebook-tili, 16. helmikuuta 2022.

5. Tatjana Ždanokan Facebook-tili, 16. helmikuuta 2022.

6. https://www.osce.org/files/2021-04-06_SMM_Daily_Report_Vienna.pdf?itok=34028 

7. https://www.osce.org/files/2021-04-06_SMM_Daily_Report_Vienna.pdf?itok=34028 

8. https://mvlehti.net/2021/04/06/tanaan-verkkostudio-live-totuus-taalta-donbassista-6-4-2021-alkaen-klo-19/

9. https://www.stopfake.org/en/fake-a-child-died-in-donbas-as-a-result-of-a-ukrainian-drone-attack/ 

10. Russian Embassy in London, 18. syyskuuta 2022.

11. https://x.com/P_Kallioniemi/status/1613077080794886145 

12. https://smallwarsjournal.com/jrnl/art/nine-lessons-of-russian-propaganda 


ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportit: 6. huhtikuuta 2021 ja 8. huhtikuuta 2021.


#StandWithUkraine 

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Eurooppalainen laitavasemmisto lyö kättä Putinin kanssa

Venäjän ja länsimaissa toimivan äärioikeiston yhteistyöhön on kiinnitetty mediassa varsin laajalti huomiota – enää vain sinisilmäiset voivat kieltää tämän syvällisen yhteistyön olemassa olon. Toki tämä yhteistyö kielletään muistakin syistä johtuen, niiden syiden ollessa sellaisia, jotka eivät välttämättä kestä päivänvaloa. Sen sijaan olennaisesti vähemmän on kiinnitetty huomiota Venäjän ja vasemmistopuolueiden sekä ideologisesti vasemmalle kallellaan olevien liikkeiden väliseen yhteistyöhön, tässä kirjoituksessa koetan hiukan avata tätä olemassa olevaa yhteistyötä.


Suomessa tämä aihe nousee toisinaan esille, lähinnä käydessämme keskustelua suomettuneisuuden aikakaudesta sekä siitä, ettemme ole käyneet kyseistä aikakautta riittävällä tarkkuudella läpi ja ettei Suomessa ole tehty omaa lustraatiota – dekommunisaatiota*. Tämän aikakauden läpikäymättömyys on ongelma Suomelle, maassamme tämä ongelma heijastelee läpi puoluekentän – perinteisen jaottelun mukaisesti – vasemmalta oikealle. Joten, vaikka olisikin houkuttelevaa kiinnittää tässä kirjoituksessa huomio vain ja ainoastaan Suomeen, haluan kuitenkin kiinnittää huomion maamme rajojen ulkopuolelle, tarvittaessa toki viitata myös Suomessa vallitsevaan tilanteeseen.

Moni esittää – viimeistään – tässä vaiheessa kysymyksen, miksi vasemmisto löisi kättä Putinin Venäjän kanssa? Mitä ideologista yhteistä eurooppalaisella vasemmistolla ja äärioikeistoa tukevalla totalitaarisella valtiolla on – muutakin kuin totalitaarisen neuvostovaltion perintö?

Viime vuoden toukokuussa europarlamentin jäsen, italialaisen kommunistipuolue Partito della Rifondazione Comunistan (PRC:n) meppi Eleonora Forenza vieraili miehitetyssä Itä-Ukrainassa. Ennen matkaa kirjoittamassaan Facebook päivityksessään hän, yhdessä ”toveri” Massimiliano Vozan kanssa, kertoo syitä sille, miksi he tekevät matkan alueelle ja tukevat alueella harjoitettua vastarintaa. Forenzaa lainatakseni:

Ukrainasta on valitettavasti tullut uusfasististen järjestöjen laboratorio Euroopan sydämessä… Toisaalta Euroopan toimielimet tukevat edelleen Kiovan äärioikeistolaista – banderismia nostalgisoivaa – natsien kanssa yhteistyötä tekevää hallintoa…”. (suomennos blogin kirjoittajan)

Näin siis kirjoitti, Luhanskissa Vladimir Iljitš Leniniä tervehtinyt, kommunistista ideologiaa henkeen ja vereen kannattava Eleonora Forenza, ennen ”antifasistista” vierailuaan Ukrainalta miehitetyille alueille, jossa venäläismiehittäjien joukossa taistelee useampia äärikansallismielisiä ja/tai fasismin nimeen vannovia ryhmiä Venäjältä ja muualta Euroopasta. (1) Räikeää ristiriitaa havaittavissa…

Eleonora Forenza miehitetyssä Luhanskissa toukokuussa 2017.







































Minun pää ”nyrjähtäisi” sijoiltaan jos käyttäytyisin itse samalla tavalla, mikäli kirjoittaisin samalla tapaa absurdin ristiriitaista tekstiä. Enkä nyt kiellä sitä, etteikö Ukrainassa toimi kansallismielisiä – äärioikeistolaisia – ryhmittymiä, joista osa on onnistuneesti mustamaalattu venäläispropagandan toimesta todellisuutta radikaalimmiksi. Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, se mustamaalaus on alkanut jo neuvostoaikana, jolloin miehittäjää – neuvostovaltaa – vastaan taistelleet ryhmittymät leimattiin valtiollisessa propagandassa fasisteiksi samalla tapaa kuin Baltiassakin tehtiin metsäveljien kohdalla. Kuten neuvostovaltiossa kasvanut läheiseni on tuumannut, kaikki valtion viholliset olivat fasisteja, riippumatta siitä olivatko he todellisuudessa fasistisia vai eivät.

PRC:n Eleonora Forenza ei suinkaan ole ainoa läntinen vasemmistopoliitikko, joka on vieraillut Venäjän miehittämillä alueilla ja näin samalla omalta osaltaan toiminut Venäjän propagandavälineenä. Saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken Andreas Maurer on vieraillut useamman kerran Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla. Moni pitää Die Linkeä DDR:n kommunistipuolueen (SED) toiminnan jatkajana, puolueen kannatus on vahvaa Saksan itäosissa. Die Linken edustajat ovat myös toimittaneet ”humanitaarista apua” Itä-Ukrainan miehitetyille alueille näihin ns. kansantasavaltoihin. (2) Vasemmistolainen Die Linke ei suinkaan ole ainoa saksalaispuolue, jonka edustajat vierailevat säännöllisesti Venäjän miehittämällä Krimillä tai Itä-Ukrainassa. Vast’ikää niemimaalla vieraili äärioikeistolaisen Alternative für Deutschland eli Vaihtoehto Saksalle puolueen delegaatio.

Eikä Saksa suinkaan ole ainoa eurooppalainen valtio, jonka puoluekentän vastakkaisilta laidoilta löytyy puolueita, jotka tukevat sanoin ja teoin Venäjää. Kreikassa ideologisesti äärioikealla oleva Kultainen aamunkoitto on Kremlin ”luonnollinen liittolainen” (3) samalla tapaa kuin vasemmistopopulistinen Syrizakin (eli Radikaalin vasemmiston liitto). Kreikkalaispuolueiden tapaan Syrizankin euroedustajat ovat vastustaneet melkein jokaista europarlamentin Venäjä-vastaista julkilausumaa. (4) Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen alkuvaiheessa, toukokuussa 2014, Syrizan johtaja ja Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras puolusti Krimin ”kansanäänestystä” itsenäisyydestä.

Presidentinvaaleissamme nähtiin kiinnostava episodi, jossa ehdokas Paavo Väyrysen tukeminen repi rikki Suomen kommunistista puoluetta, osa puolueen jäsenistä olisi halunnut tukea Väyrystä tämän Venäjää myötäilevän politiikan takia. Merkittävänä tekijänä puolueen sisäiseen hajaannukseen voidaan pitää Väyrysen flirttailua suomalaisten maahanmuuttovastaisten ryhmittymien kanssa, sitä kaikki eivät olleet valmiit hyväksymään. (5) Mutta tässäkin kuviossa kiintoisaa on sitten se, että osa suomalaisista kommunisteista oli valmis tukemaan Väyrystä tämän Venäjää myötäilevän politiikan tähden. Kaikki muu näyttää olevan merkityksetöntä... 

Minä en näe vuoden 2018 Venäjällä ja kommunistisilla ”ihanteilla” muuta yhteistä kuin totalitaristisen yhteiskuntamallin – ehkäpä se riittääkin eräille syyksi osoittaa tukensa Venäjälle. Oma asiansa on sitten se, että kuinka moni tukee Venäjää vastavoimana Yhdysvalloille – kenties on parempi ilmaista asia siten, että kyltymätön Amerikka viha ajaa ihmiset epätoivoisesti tukemaan Venäjää. Mutta kuinka monen kohdalla tukeen on muita syitä, kuten viimeisen vuoden aikana usein esille noussut kompromat (ven. компромат) eli sananmukaisesti vahingoittava materiaali? Marginaalipuolueen jäsenen kohdalla kompromatin mahdollisuus on hyvin epätodennäköinen, heidän kohdalla todennäköisempi syy Venäjä-tuelle on ideologinen Yhdysvaltoihin kohdistuva viha tahi vastenmielisyys myöhemmin eriteltävien syiden ohella. Voimalle haetaan vastavoimaa!


Myös vasemmisto tukee europarlamentissa Venäjää

Viime vuosien aikana on kiinnitetty paljon huomiota laitaoikeiston Euroopan parlamentissa osoittamaan Venäjä-tukeen, mikä näkyy selkeästi EU:n ja Venäjän välisiä suhteita käsittelevissä äänestyksissä, kuten äänestyksissä sanktioista. Samalla on kuitenkin unohdettu – unohdutettu – tyystin se, että eurooppalaisesta vasemmistosta löytyy runsaasti voimia, jotka yhtä lailla tukevat Venäjän toimia (ml. Krimin niemimaan miehitys ja sota Itä-Ukrainassa).  Siirtykäämme siis seuraavaksi vasemmistolaisten ja äärivasemmalla olevien puolueiden toimintaan EU:ssa – europarlamentissa. Lainaan Péter Krekóa ja Lóránt Gyõria heidän artikkelista ”Don’t ignore the left! Connections between Europe’s radical left and Russia”:

The radical left group European United Left/Nordic Green Left (GUE/NGL) in the European Parliament supports the Kremlin with words and votes (in 78% of the cases), in the Council of Europe, and OSCE general assemblies — especially when it comes to issues on Ukraine and Syria.

Some of these forces can influence government policy as well: Greece’s Syriza party, in government with its right-wing populist coalition partner ANEL, works to ally itself with Russia on energy, foreign affairs and defence. Given that Russia is more popular among the Greek population than the European Union, this tactic can pay political dividends.” (6)

Europarlamentissa Vasemmistoliitto kuuluu GUE/NGL-ryhmään.

Vasemmistoliitto ja Suomen kommunistinen puolue – SKP kuuluvat myös radikaaliin vasemmistolaiseen Euroopan vasemmistopuolueeseen, jota johtaa saksalainen Die Linken Gregor Gysi. Siihen kuuluvat puolueet, joilla on meppejä europarlamentissa, kuuluvat edellä mainittuun GUE/NGL-ryhmään.

Péter Krekó ja Lóránt Gyõri kirjoituksessaan ”Don’t ignore the left! Connections between Europe’s radical left and Russia” esittävät kysymyksen “Why Russia?Vastauksessaan kysymykseensä he nostavat esille kolme merkittävää syytä:

- “peace and neutrality” -retoriikka.
- “autonomy and self-determination” -argumentti.
- “anti-fascism”.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan ja mepin Merja Kyllösen syksyinen vaaliretoriikka on sovitettavissa yllä oleviin syihin. Retoriikasta esimerkki:

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen on sitä mieltä, että Suomi on osaltaan vastuussa Venäjän uhittelusta. Yhteistyö lännen, erityisesti Naton kanssa on Kyllösen mielestä turhaa provokaatiota ja ristiriidassa Suomen puolueettomuuspolitiikan kanssa.” (7)

On kuitenkin huomioitava, että suomettuneesta ulosannista huolimatta toiminnan tasolla Kyllösen linja asemoituu Suomen yleiseen ulkopoliittiseen linjaan – hyvässä ja pahassa.

Ymmärrettävästi laitaoikeiston Venäjän sympatisointi saa enemmän otsikoita, siihen kiinnitetään huomiota, mutta pitäisikö näin olla – ja onko perusteltua, että vastaava laitavasemmiston osoittama tuki jätetään joko huomiotta tai saa marginaalisesti huomiota. Milloin olette lukeneet vasemmistopuolueiden edustajien toistuvista vierailuista Venäjän miehittämillä alueilla? Entäpä milloin laitaoikeiston Venäjä sympatioista.


Vasemmistomilitantit taistelussa ”fasismia” vastaan

Ukrainassa Venäjä väittää sotivansa ”fasismia” vastaan, suomalaispropagandisti Johan Bäckman viittaa tavattoman usein ”Kiovan junttaan” ja kuten aiemmin mainitsin, Venäjän joukoissa Itä-Ukrainan sotatoimialueella taistelee tavattoman paljon äärioikeistolaisia vapaaehtoisia taistelemassa ”fasismia” vastaan ja näiden joukkojen rinnalla – samaisia ”ukrainalaisfasisteja” vastaan – taistelee vasemmistomilitantteja.

Prizrak prikaatin ”antifasisteja” Itä-Ukrainassa.




















Pääasiassa Luhanskin ”kansantasavallan” alueelta operoiva, venäläisen Juri Shevchenkon komennossa olevan, Prizrak prikaatin (ven. Бригада «Призрак») riveissä taistelee myös muista maista venäläisten riveihin siirtyneitä antifasisteja ja kommunisteja (8) – suomalaisen Johan Bäckmanin avustuksella alueelle sotimaan siirtynyt pieksämäkeläislähtöinen Petri Viljakainen kuuluu tätä nykyä Prizrak prikaatiin.

Janus Putkonen haastattelee militantti Viljakaista miehitetyssä Itä-Ukrainassa, kevättalvi 2016.


















Siinä missä vasemmisto ja laitavasemmistoon kuuluvat puolueet, kuten saksalainen Die Linke, toimittavat tai ovat toimittaneet ”humanitaarista apua” Itä-Ukrainaan näille ”kansantasavalloille”, vasemmistoryhmittymät kuin myös antifasisteiksi itseään tituleeraavat ovat värvänneet taistelijoita sotatoimialueelle. Tässä kohdin on syytä tähdentää, että ETYJ:n monitorointimission tarkkailijat kuten eivät ukrainalaiset rajaviranomaisetkaan päässeet tarkastamaan Die Linken marraskuussa 2014 miehitetyille alueille toimittamaa ”humanitaarista apua” – todellisuudessa emme siis tiedä mitä he ovat alueelle toimittaneet, tai kenelle – siviileille vaiko militanteille. Die Linken delegaatio tapasi tuolloin Donetskin ”kansantasavallan” militanttikomentaja Aleksandr Zahartšenkon.

Venäläispropaganda antifasistien taistosta ”Kiovan junttaa” vastaan saa sijaa myös Yhdysvalloissa, jossa esim. 1959 perustettu marksilaisorganisaatio Workers World Party jakaa tämänhetkisen johtajansa Greg Butterfield suulla ja kynällä sumeilematta venäläispropagandaa, jossa ”donbassilaiset taistelevat fasismia vastaan”. Tässä propagandassa mennään jopa niin pitkälle, että Butterfield nimittää Venäjän synnyttämää, Igor Girkinin kentällä alkuun panemaa, sodaksi edennyttä ”separatismia”, antifasistisen liikehdinnän alullepanemaksi. Mahtaa venäläisimperialisti Girkiniä moinen satuilu naurattaa… Kenellekään tuskin on yllätys se, että Workers World Partyn venäläisiä yhteistyökumppanipuolueita – RKRP eli Venäjän kommunistinen työväenpuolue sekä Borotba – on kuvattu erittäin rasistisiksi ja homofobisiksi, joilla on yhteistyökumppaneita venäläisessä äärioikeistossa. (9)

Yhdysvalloista on myös värväytynyt yksittäisiä, vasemmistolaisina itseään pitäviä, sotimaan Itä-Ukrainaan Ukrainan hallintoa vastaan miehitysjoukoissa.

En kuitenkaan ryhdy käsittelemään Yhdysvaltojen tilannetta tätä mainintaa tarkemmin. Sen kokonaisuuden avaaminen vaatisi laajan kirjoituksen ohella syvällistä perehtymistä aiheeseen. On kuitenkin syytä muistaa se, että venäläiset ja heidän tukijansa jakavat lukemattomien eri verkkosivujen ja portaalien sekä sosiaalisen median alustojen kautta englannin kielistä propagandaa globaalisti.  Propagandistisen materiaalin jakamiseen osallistuu medioita alkaen valtiollisista TV-kanavista ja päätyen Janus Putkosen ”päätoimittaman” DONi-Newsin kaltaisiin miehitetyiltä alueilta toimiviin propagandakanaviin. Näidenkin kanavien viestinnässä toistuu tavattoman usein sama teema ”taistelu fasismia” ja ”Kiovan junttaa” vastaan.

* * *

Tässä kirjoituksessa pääpaino oli siellä äärimmäisessä vasemmistossa ja sen Venäjää tukevassa toiminnassa, jotta saamme edes hiukan kuvaa siitä, onko se verrattavissa äärioikeiston vastaavaan toimintaan – ja ansaitsisiko äärivasemmistolaisten ryhmien Venäjää, etenkin sodankäyntiä, tukevan toiminnan tarkastelu saada laajempaakin näkyvyyttä mediassa.

Mikäli jätämme huomiotta venäläiset bolsevistiset liikkeet ja niiden Itä-Ukrainaan sotimaan lähettämät militantit, on todennäköistä, että laitavasemmistosta on lähtenyt sotaan vähemmän ”vapaaehtoisia” verrattuna poliittisen jana vastakkaiseen päätyyn. Syystä tai toisesta heitäkin on värväytynyt venäläisjoukkojen riveihin, joten tätä yhteistyötä ei tyystin pidä pyyhkiä olemattomiin – jättää huomiotta.

Ja koska tässä kirjoituksessa pääpainona on se laitavasemmisto, jätän nyt huomiotta eurooppalaisten sosiaalidemokraattisten puolueiden – runsaat – Venäjä-kytkennät ja poliittisen Venäjää hyödyttävän (myyrän)työn. Kirjoitukseni ulottaminen käsittelemään tätä asetelmaa, laajentaisi kirjoitusta aivan liian paljon, koska tuolloin huomio tulisi kiinnittää kaikkeen Nord Stream -lobbareista (esim. Paavo Lipponen & Gerhard Schröder) entisiin presidentteihin (Tarja Halonen).

Kaikesta huolimatta tämäkin kirjoitus on valitettavan pinnallinen, kirjoituksessa oli tehtävä valintoja, eräs valintani oli se, että jätin yhteistyöhön johtavien syiden käsittelyn kovin vähälle, perustelen tätä kuitenkin sillä, että esim. Péter Krekón ja Lóránt Gyõrin kirjoituksessa ”Don’t ignore the left! Connections between Europe’s radical left and Russia” esittäessään kysymyksen “Why Russia?” – he myös vastaavat siihen.

Itse nostan myös esille kompromat’in (ven. компромат) eli sananmukaisesti vahingoittava materiaalin olemassa olon mahdollisuuden, jolla kohdetta kiristetään. Kompromat’illa voitaneen selittää eräiden operaattoreiden Venäjä-myönteisyys, mutta tuskin kovinkaan monen marginaalissa olevan poliitikon tahi aktivistin. Heidän Venäjä-myönteisyyden selittäviä syitä ovat esim. Krekón ja Gyõrin mainitsemat syyt sydämestä kumpuavan antiamerikkalaisuuden ohella.

Pidän itse Venäjän ja äärioikeiston yhteistyötä EU:n kannalta vaarallisempana, mutta edellinen ei tarkoita sitä, etteikö laitavasemmiston toimintaan pidä kiinnittää huomiota ja etteikö se omalta osaltaan voi heikentää – heikennä – EU:n yhtenäistä rintamaa. Lukuisat yhteistyönmuodot kertovat sen, että vasemmaltakin löytyy puolueita ja liikkeitä, jotka ovat valinneet puolensa, jotka tukevat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta rikkovaa Venäjää.


Marko




*: Itse käyttäisin mieluummin termiä ”totuuskomissio”, lustraatiopuhdistus – sanana herättää monien mielissä negatiivisia tunteita, jotka kohdistuvat lähinnä tyyliin, jolla toiminta suoritetaan.