Valko-Venäjä: vasallivaltio vaiko aktiivinen toimija

 

Havaintoja –

Toissailtana ja yönä Lukašenkan hallinnolle lojaalit turvallisuusjoukot häiritsivät puolalaisten rajavartioiden sekä sotilaiden työskentelyä puolalaiseen Czeremchan pikkukaupunkiin rajoittuvalla rajavyöhykkeellä voimakkailla stroboskoopeilla sekä vihreällä laserilla samalla kun nämä valkovenäläisyksiköt yrittivät tuhota raja-aitaa. - - -

Valkovenäläisten turvallisuusjoukkojen taktiikat ovat eräiltä osin samoja, joilla venäläisjoukot häiritsivät Ukrainan asevoimia ja vapaaehtoisia kuin myös Ukrainan rajavartioston joukkoja Itä-Ukrainan sotatoimialueella sekä miehitettyyn Krimin niemimaahan rajoittuvilla alueilla [ennen suurhyökkäyksen alkua]. Ukrainan viranomaiset raportoivat laserin käytöstä vakavaan häirintään ensimmäisen kerran kesäkuussa 2016, jolloin kolme Ukrainan rajavartioston sotilasta joutui sairaanhoitoon saatuaan silmävammoja laserhäirinnän seurauksena. Mutta jo niinkin varhain kuin kesällä 2014 eurooppalaiset tarkkailijat raportoivat heihin kohdistuvasta laserhäirinnästä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Ukrainasta erottavalla vyöhykkeellä.

Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisen ”- - -”-sotaharjoituksen edellä Venäjältä on saapunut tasaisena virtana lisää kalustoa ja joukkoja Valko-Venäjälle. Rautatiekuljetusten ohella kolonnia saapuu maahan maanteitse M-10-pikatietä myöten sekä pohjoisempaa reittiä M-1-pikatietä myöten.

Yllä olevat kursiivilla kirjoitetut lainaukset voisivat olla tältä syksyltä, niin ajankohtaisia se ovat. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole, ne ovat otteita muistiinpanoistani ja havainnoistani viiden vuoden takaa marraskuulta 2021 ja tammikuulta 2022, jolloin jännite Valko-Venäjällä alkoi nousta ennakoiden samalla tulevaa.

Maailman seuratessa marraskuussa 2021 jännittyneenä kiristyvää tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, ensin mainitun lisätessä Venäjän hiljaisella hyväksynnällä painetta entisestään, presidentti Sauli Niinistö totesi Helsingin Sanomille haastattelussaan:

”Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”. (1)

Vierineistä vuosista ja Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta huolimatta Niinistön pohdinta on relevanttia edelleen – olemmeko menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan? On totta, että länsi kohdistaa Venäjään pakotteita ja on monella tapaa pyrkinyt eristämään sitä, mutta kaikesta huolimatta toimiamme vaivaa eskalaatiopelko, varomme vastaamasta voimaan voimalla, mikä lisää olennaisella tapaa Venäjän liikkumatilaa.

 

Olemmeko menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan?

Kirjoituksen alustuksesta on syytä siirtyä tämän päivän Valko-Venäjälle. Luoda silmäys Venäjän vasallivaltioon pohdiskellen onko Valko-Venäjällä mikään sittenkään muuttunut syystalven 2021 ja orastavan syystalven 2026 välillä. Alkuun haluan painottaen todeta, ettei Valko-Venäjää voi pitää minään "ajopuuna", joka on ajautunut nykyiseen tilanteeseen tahtomattaan. Samalla tapaa, kuin Venäjällä kansa ei ole syytön hallintonsa tekoihin, ei Valko-Venäjäkään ole täysin alisteinen osapuoli suhteessa Venäjään. Osapuoli, joka on tahdottomasti ajautunut alisteiseen asemaan. Valko-Venäjällä Aljaksandr Lukašenkan regiimi on valintojensa ja tekojensa myötä ajautunut asemaan, jossa sen itsenäinen liikkumavara on rajallinen. Oma lukunsa on sitten se, että olisiko länsimaiden pitänyt olla toimissaan ja tuessaan suoraviimaisempi Valko-Venäjän oppositiolle Lukašenkan varastettua vuoden 2020 presidentinvaalit. Kansa vastasi Lukašenkan häikäilemättömyyteen lähtemällä kadulle, maassa nähtiin tämän jälkeen kuukausia kestänyt mielenosoitusten ja erilaisten protestien aalto, joka hiipui olemattomiin vasta pitkällä vuoden 2021 puolella.

Valko-Venäjän roolia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan osapuolena on systemaattisesti vähätelty. Ei tarvitse muistuttaa maassa helmikuussa 2022 järjestetystä Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisestä 'Union Resolve-2022'-sotaharjoituksesta. Harjoitukset järjestettiin pääasiassa maan länsi- ja lounaisosissa mutta myös Ukrainaan rajoittuvilla alueilla. Ja kuinka tämän sotaharjoituksen varjolla maahan siirrettiin Venäjältä huomattavia määriä joukkoja ja kalustoa tammikuusta 2022 alkaen. Osa näistä joukoista sijoitettiin Tšernihivin ja Kiovan alueisiin rajoittuviin osiin Homelin aluetta Valko-Venäjällä – joitakin viikkoja myöhemmin kyseiset joukot osallistuivat Venäjän laajamittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa koettaen edetä tavoitteisiinsa Ukrainassa. Valko-Venäjä luovutti myös lentotukikohtiaan Venäjän käyttöön, joista venäläiset rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit lähtivät taistelulennoille Ukrainaan.

Minsk-Matšulištšyn lentotukikohdasta operoi ainakin kahteen eri otteeseen hypersoonisella H-47M2 Kinžal-ohjuksella varustettuja Venäjän ilmavoimien MiG-31K torjuntahävittäjiä. Valkovenäläisen Belaruski Hajun-tarkkailuryhmän mukaan koneiden viimeisin rotaatio  Minsk-Matšulištšynin lentotukikohdassa päättyi pari vuotta sitten, lokakuussa 2024. (2) Venäjän sotilaallinen läsnäolo Valko-Venäjällä ei kuitenkaan päättynyt tuolloin, se hyödyntää edelleen Valko-Venäjän maaperää kuin myös ilmatilaa hyökkäyssodassaan Ukrainaan.

Vladimir Putin ilmoitti kesäkuussa 2023 Venäjän siirtäneen ensimmäiset taktiset ydinaseet Valko-Venäjän maaperälle. (3) Valko-Venäjällä ydinaseet on sijoitettu Asipovitšyn lähistöllä sijainneeseen tukikohtaan; tämän vuoden toukokuussa Valko-Venäjä ja Venäjä järjestivät yhteisen sotaharjoituksen, johon liittyvässä ydinaseharjoituksessa Venäjä siirsi taktisia ydinaseita maahan sijoitetun ohjusprikaatin kenttävarastoihin. (4)

Iskander-M-järjestelmän kvasiballistista 9M723-ohjusta siirretään laukaisuajoneuvoon sotaharjoituksessa Valko-Venäjällä. Kuva: kuvakaappaus Venäjän puolustusministeriön 21. toukokuuta 2026 julkaisemalta videolta.

Satelliittikuvien ja tiedusteluanalyysien perusteella on arvioitu Venäjän valmistelevan Valko-Venäjällä sijaitsevaa Krytšev-6-lentotukikohtaa hypersoonisia 9M729 Orešnik-keskimatkojen ohjuksia varten. Rakennustyöt tukikohdan alueella alkoivat jo vuosi sitten elokuussa (v. 2025). Tämän vuoden helmikuun satelliittikuvissa havaittiin kilometrien säteelle tukikohdan ympärille sijoitetun ilmatorjuntakalustoa, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä sekä tutkajärjestelmiä. Hypersooninen 9M729 Orešnik-keskimatkojen ohjus voidaan varustaa 1–6 taistelukärjellä (kyseeseen tulee kilotonni-luokkaa oleva ydinlataus). Venäjä on käyttänyt kyseistä ohjusjärjestelmää vähintään kolme kertaa Ukrainaa vastaan. Ensimmäisen kerran 21. marraskuuta 2024, jolloin ohjus laukaistiin Dniproon Kapustin Jarin koealueelta. (5) Ukrainaan kohdistetuissa iskuissa ohjusta ei ole varustettu taistelukärjillä, sen sijaan kohteisiin on vaikutettu ns. paluuosalla (johon taistelukärki kiinnitetään), jolloin vaikutus kohteeseen syntyy kineettisen energian vapautumisen myötä.

Orešnikin käyttöä nähdyllä tapaa siviilikohteeseen voi pitää poliittisluonteisena demonstraationa, jolla Venäjä pyrkii vaikuttamaan länsimaisiinpäättäjiin. Rikollisen hyökkäyssotansa aikana Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Ukrainan läntisiin tukijoihin ydinaseilla uhkailun ja vastaavien toimien avulla. Mielestäni Orešnikin käyttöä on peilattava tätä näkökulmaa vasten, koska sotilaallisessa mielessä aseen käytölle ei ole järkeä. Tai kuten Jeffrey Lewis (EANP:n johtaja, Middlebury Institute of International Studies) ilmaisi asian tuolloin: "I would say this is an incredibly expensive way to deliver what is probably not that much destruction". (6)

Ukrainan on myös huomioitava kaiken aikaa pohjoinen sivusta Valko-Venäjän suunnalla. Valko-Venäjä on sijoittanut pysyvästi Ukrainan vastaiselle rajalle neljä pataljoonaa (yhteensä max. 2 000 sotilasta). (7) Tämä kertoo jonkin tason valmiudesta tukea Venäjän mahdollista offensiivia pohjoisesta Kiovan ja Tšernihivin suuntaan.

Valko-Venäjän ilmavoimien ja ilmapuolustusjoukkojen syyskuussa järjestetty valmiustarkastus toteutettiin "liittovaltion ulkorajan" puolustamisen varjolla. Tämän voi päätellä tarkoittavan Valko-Venäjän ilmapuolustusjärjestelmän integroimista Venäjän ilmapuolustusjärjestelmään. Venäjän tekojen ja puheiden perusteella voidaan päätellä toimenpiteen tarkoittavan valmistautumista joko Ukrainan tai lännen toimia vastaan. Miksi länsi ryhtyisi toimiin Venäjä-Valko-Venäjä-akselia vastaan? Nähdäkseni vasta sellaisessa vaiheessa, jossa Venäjä-Valko-Venäjä-akseli on tehnyt ratkaisevan liikkeen ensin.

Valko-Venäjän ilmavoimien ja ilmapuolustusjoukkojen valmiustarkastuksen rinnalla on hyvä muistaa Valko-Venäjän 29. syyskuuta – 2. lokakuuta 2026 järjestämän vuotuisen liikekannallepanoharjoituksen sisältäneen "siirtymisen erityisajan tilaan", mikä viittaa ennemminkin valmistautumiseen pitkittyneeseen vastakkainasetteluun kuin pelkkään puolustautumiseen.

Venäjä on pitkästä aikaa tänä syksynä käyttänyt hyväkseen Valko-Venäjän ilmatilaa lennokki-iskuissaan Ukrainaan. Hostomelissa Valko-Venäjällä toimivan uutisportaali Flagshtok'in mukaan vastaavaa aktiivisuutta havaittiin viimeksi vuosi sitten, syksyllä 2025. (8) Venäjä on myös jälleen alkanut käyttää joitakin Valko-Venäjän alueella sijaitsevia välitysasemia, mikä helpottaa lennokkien reitittämistä iskuissa Ukrainan länsiosiin mutta auttaa myös ylläpitämään yhteyttä lennokkeihin. Mutta Venäjä ei hyödynnä Valko-Venäjää ainoastaan lennokki-iskuissa Ukrainaan, vaan myös lennokkioperaatioissaan Baltian suuntaan, mitä nähtiin esim. syyskuun puolivälissä. (9)

OWA-lennokkeja Ukrainan ilmatilassa 12. syyskuuta 2026, klo. 17:04. Huomioikaa pohjoista rajaseutua idästä länteen lentävät OWA-lennokit. Läntiseen Ukrainaan tekemissään iskuissa Venäjä hyödynsi välitysasemia Valko-Venäjällä, ja eräinä päivinä myös maan ilmatilaa.  

Valko-Venäjä on osallinen (hybridi)sodankäynnissä länttä vastaan

Edellä kuvasin lyhyelti Valko-Venäjän tämän hetken asemaa Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Havaintojeni perusteella maan roolia vähätellään aivan turhaan. Kirjoitukseni loppuun joitakin havaintoja maan osallisuudesta Venäjän (hybridi)sodankäyntiin länttä vastaan. 'Hybridi' sanassa 'hybridisodankäynti' on tarkoituksellisesti suluissa, koska on kyseenalaista kutsua Venäjän kaikkea länteen kohdistamaa aggressiota 'hybridisodankäynniksi', johtuen sen käyttämän voiman aiheuttamista uhreista – kuolleita ja vammautuneita useissa kohteissa Eurooppaa. Venäjän voimankäyttöön liittyy myös elementtejä, jotka mahdollistavat merkittävästi mittavampaan uhrien lukumäärään, esim. elokuisesta drooni-iskun yrityksestä Leipzigin lentokentällä olisi onnistuessaan voinut seurata merkittävä määrä siviiliuhreja. (10)

Valko-Venäjä on aktiivinen toimija Venäjän Baltiaan ja Puolaan kohdistaman, välineellistetyn maahanmuuton, toteuttajana. Valkovenäläinen Tšornyje rusy-ryhmä otti vastuun lokakuun alkupuolen rajavälikohtauksista Valko-Venäjän ja Latvian vastaisella rajalla, joissa aseistautuneet ja naamioituneet henkilöt yrittivät tuoda siirtolaisia laittomasti rajan yli Valko-Venäjältä. Ryhmän jäsenet vahingoittivat myös Latvian puolella rajainfrastruktuuria. (11) On hyvin epätodennäköistä, että tällainen aggressiivinen ryhmä olisi itsenäinen toimija. Kyse on todennäköisesti Venäjän ja Valko-Venäjän turvallisuuspalveluien luomasta "rakenteesta" hybridisodankäyntiä ja sabotaasioperaatioita varten. (12) Eikä tällaista "rakennetta" tarvitse polkaista tyhjästä. Tarvittaessa Venäjä voi hyödyntää jotakin lukuisista valtion laskuun työskentelevistä "palkkasotilaspalveluita" tarjoavista yrityksistä, jotka ovat jo aiemmin toimineet sen proxyjoukkoina.

Verrattuna Baltian tilanteeseen Valko-Venäjän ja Puolan rajaseutu on tällä hetkellä huomattavasti rauhallisempi, kuin vuosi sitten. (13) Mutta koska alueen välineellistetyssä maahanmuutossa on kyse valtiojohtoisesta toiminnasta, vaikuttamisen painopistettä alueella on mahdollista muuttaa hyvinkin nopeassa tahdissa.

Muutamaa kappaletta aiemmin viittasin Venäjän tapaan hyödyntää Valko-Venäjää lennokkioperaatioissaan Baltian suuntaan, joka toimintana on laskettavissa Venäjän (hybridi)sodankäyntiin. Esim. 15. syyskuuta 2026 Liettuan ilmatilaan Valko-Venäjältä saapunut venäläinen Gerbera-2-lennokki pudotettiin Baltian ilmavalvontaan osallistuneiden Italian ilmavoimien Eurofighter Typhoonien toimesta. (14) Liettuassa ongelmia siviili-ilmailulle tuottavat myös Valko-Venäjältä ns. salakuljettajien lähettämät, tupakan salakuljetukseen tarkoitetut ilmapallot, vuositasolla kyse on sadoista ilmapalloista. (15) Olen pohtinut, että missä määrin salakuljetuksen voidaan katsoa hyödyttävän myös Venäjä-Valko-Venäjä-akselin toimintaa synnyttäessään häiriöitä Liettuassa – miksei laajemmallakin alueella – mikä antaisi Valko-Venäjän hallinnolle syyn olla puuttumatta toimintaan. Siviili-ilmailuun kohdistuva, muutamien tuntien häiriö Vilnan alueella, koskettaa tuhansia matkustajia. Sopivan tuulen vallitessa Vilnan lentokenttä on tarjottimella (rajalta lentokentälle on alle 30 km).

Verrattuna Baltiaan Venäjän Puolaan kohdistama häirintä erilaisilla lennokeilla on huomattavasti aktiivisempaa. Venäjä kohdistaa iskunsa Ukrainan ja Puolan rajaseudulla ukrainalaisten raja-asemien tuntumaan. (16) Nämä iskut toteutetaan käytännössä aina Valko-Venäjän ilmatilaa tai rajaseutua hyödyntäen. Ukrainaan kohdistuessaan kyse on sotatoimesta, mutta samalla nämä iskut vaikuttavat myös Puolaan. Venäjän toiminta on tarkoituksellista ja ehdottoman pahantahtoista sekä ihmishengistä piittaamatonta. Toiminnallaan se pyrkii kaventamaan NATO:n omaa toimintatilaa, ja kaventaa liittouman kykyä sekä halua reagointiin. Tähän Venäjä pyrkii myös viestinnällisin keinoin hallinnon taholta tai sen hyödyntämien propagandistien avulla.

Niinistö harmitteli vuosia sitten sitä, että olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan. Eikä tilanteemme ole vieläkään sellainen, että meillä olisi rohkeutta vastata voimaan riittävällä voimalla. Olemme mukavuudenhaluisia toivoen ukrainalaisten taistelevan sodan puolestamme. Tilannetta ei luonnollisesti paranna se, että Yhdysvaltojen johdossa on Donald Trumpin kaltainen liero, mutta ei sekään loputtomiin käy syyksi olla tekemättä mitään. Ja toisin kuin Niinistö – väitän, että meillä on jo kyvykkyyksiä mutta meillä ei ole tahtoa olla riittävän kovia.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008392736.html

2. https://kyivindependent.com/russian-mig-31s-in-belarus-defense-tactic-or-precursor-to-renewed-aggression/

3. https://www.rferl.org/a/putin-belarus-nuclear-warheads-delivered/32463399.html

4. https://www.cbsnews.com/news/ukraine-russia-war-nuclear-weapons-belarus-exercises/

5. https://carnegieendowment.org/russia-eurasia/politika/2024/11/russia-oreshnik-nuclear-blackmail

6. https://www.reuters.com/world/europe/new-russian-missile-fired-ukraine-carried-warheads-without-explosives-sources-2024-11-26/

7. https://www.eurasiareview.com/08062026-russia-and-belarus-preparing-for-potential-escalation-with-ukraine-and-nato-analysis/

8. https://en.belsat.eu/95541287/flagshstok-russian-drone-incursions-into-belarus-increase-again

9. https://www.euronews.com/2026/09/15/how-belarus-helps-russia-and-its-drone-arsenal-target-ukraine-and-threaten-nato

10. https://www.verkkouutiset.fi/a/rajahdedrooni-paasi-antonovin-siivelle-bussinkuljettaja-pysaytti/#077e92a7

11. https://www.hs.fi/maailma/art-2000012339300.html

12. https://storage.googleapis.com/istories/news/2026/10/13/neizvestnie-vooruzhennie-lyudi-pronikli-na-granitsu-latvii-i-ugrozhali-voennim/index.html?utm_source=twitter&utm_medium=mainpage

13. "For now, the situation is under control. According to Polish Interior Ministry statistics, attempted illegal crossings dropped from over 15,500 in the first half of 2025 to fewer than 250 during the same period in 2026".

https://inirnet.org/article-written-for-inir/the_poland_belarus_border_crisis_an_update_september_2026 

14. https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/3054232/nauseda-drone-shot-down-over-lithuania-was-russian-gerbera-headed-for-ukraine

15. https://yle.fi/a/74-20186715

16. https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-309428