Katsaus suomalaisiin vastamedioihin sekä disinformaatio- ja propagandakanaviin –

 

Z-uutisista naapuriseuran sanomiin 

Kirjoitin viimeisimmän laajemman katsauksen suomalaisista vastamedioista sekä somen disinformaatio- ja propagandakanavista reilut pari vuotta sitten, aikana, jolloin otsikoita vastamedioissa hallitsi koronadenialismi sekä vaalivilppisyytökset. (1) Kyseisten teemojen nousu ja pysyminen disinformatiivisten medioiden ja sometilien otsikoissa oli seurausta pitkään jatkuneesta koronavirusepidemiasta, vastaavasti tuolloin toteutettu kuntavaalien siirrosta toi uutta nostetta vaalivilppisyytöksiin. Tuolloin kyseistä teemaa voimistivat Johan Bäckmanin rinnalla eräät politiikassa aktiivisesti mukana olleet henkilöt, kuten Ossi Tiihonen. (2) Sittemmin teemoissa koronadenialismi on päätynyt marginaaliin, vaalivilppisyytösten siipien alle koetettiin saada ilmaa viime kevään eduskuntavaalien aikaan onnistumatta siinä. Epäilen, että perussuomalaisten hyvä menestys vaaleissa vähensi painetta vaalivilppisyytösten esittämiseen. Vaalien jälkeen syytöksillä otsikoissa koettivat pysytellä joidenkin pienpuolueiden salaliittoteorioita viljelevät tahot tahi Venäjän propagandisteiksi tunnetut henkilöt, joiden yritykset saada levitettyä tarinaansa (ja puettua se uskottavaan muotoon) oli tuhoon tuomittu.

Helmikuun 24. päivän (v. 2022) ja Venäjän Ukrainan kohdistaman suurhyökkäyksen alun jälkeen Venäjä ja sen Ukrainassa käymä sota kuin myös sen vaikuttamisyritykset Suomeen ja länteen ovat nousseet erilaisten vastamedioiden sekä disinformaatio- ja propagandakanavien teemoiksi. Venäjän ja sen palkkasotilasorganisaatioiden toimien myötä pakolaiset ovat myös nousseet uudestaan tällaisten kanavien otsikoihin, kuitenkin hyvin yksipuolisesti kerrottuna, tarkoituksena ilmiselvästi lisätä jännitteitä Euroopan sisällä ja rikkoa Venäjän hyökkäyssodan myötä lännen vallannutta koheesiota ja taisteluhenkeä. Suomalaiset vasta- ja valemediat ovat vain pieni tekijä laajemmassa kuviossa, mutta myös heidän kautta levitetään sellaisten ns. medioiden, kuten Radio Genova yksipuolisia, provosoivia ja asiayhteydestä irrotettuja videoita. Tällaisen viestinnän tarkoituksena on myös polarisoida tilannetta niin paljon, että asiallisen mutta kriittisen keskustelun käyminen maahanmuuton ongelmista käy mahdottomaksi jakolinjojen jyrkkyyden tähden – tai keskustelu on vähintäänkin hyvin hankalaa.

Hamasin Israeliin tekemän terrori-iskun sekä laajojen raketti-iskujen myötä Lähi-itä on noussut uudestaan otsikoihin, jonka seurauksena on havaittavissa tapahtuman ympäriltä laajaa aktivoitumista, samalla ideologiselta taustaltaan poikkeavat jakelukanavat saattavat päätyä jakamaan samaa aineistoa, johon sisältyy myös voimakkaan antisemiittistä viestintää kommenttien ja meemien myötä. Suomessa tämä on havaittavissa laita- ja äärivasemmistoon liittyvien tahojen retoriikassa, joka ei juurikaan eroa äärioikeiston käyttämistä termeistä. Euroopan tasolla viestinnälliset yhtäläisyydet ovat vieläkin selvempiä ja näkyvämpiä – samoin viestinnän antisemiittisyys. Mikä havaitaan esim. siinä, että kritiikki ei kohdistu Israelin valtioon ja sen harjoittamaan politiikkaan vaan kollektiivisesti juutalaisiin, jotka rinnastetaan hävitettäviin roskiin jne. (3) Se, että ideologiset ääripäät päätyvät jakamaan samaa aineistoa ei suinkaan tarkoita, että ne tekisivät millään tavalla yhteistyötä keskenään. Toisaalta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on paljastanut sen, että ideologiset ääripäät ovat ajautuneet, tai päätyneet, yhteistyöhän keskenään. Mikä ilmenee näkyvänä lähinnä silloin kun työskentely tapahtuu Venäjällä tai sen miehittämillä alueilla, tai esim. Lähi-idässä Venäjän liittolaisen maaperällä. (4) Toisinaan tämä sai hiukan absurdeja piirteitä, esim. Saksassa Die Linken aktiivit kritisoivat äärioikeistolaista AfD:tä mutta sitten Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla kyseisten puolueiden aktiivit työskentelivät saman isännän puolesta.

Ennen uppoutumista syvemmälle aihepiiriin, tarkasteltavaksi kuva, johon olen poiminut eräitä tällä hetkellä toimivista vasta-, vale- ja vihamedioista sekä tileistä, joita käytetään disinformaation tahi ideologisen materiaalin levittämiseen sosiaalisessa mediassa. Samoja ns. medioita sekä tilejä käytetään laajalti myös propagandan julkaisuun sekä erilaisten herjaus-, viha- ja vainokampanjoiden alustoina, joissain tapauksissa nämä kanavat ovat aktiivisia operaattoreita tällaisissa kampanjoissa. Lukijan on jo hyvä tässä vaiheessa tietää se, että kuvaan on päätynyt vain osa tämän sortin toimijoista. Ihmetystä voi myös herättää se miksi olen sijoittanut kuvaan Rauhanpuolustajat disinformatiivisena mediana. Tätä kuviota avaan tuonnempana, totean kuitenkin jo tässä vaiheessa, että yhdistyksen verkkosivuillaan sekä lehdessään levittämä aineisto on liian usein ideologisesti värittynyttä ja jopa valheellista, mikä mielestäni riittää perusteeksi pääsyyn tähän ”kunniatauluun”. Samalla Rauhanpuolustajat saa kunnian toimia esimerkkinä siitä, että myös tunnettujen ja tunnustettujen yhdistysten välittämä viesti voi olla niin värittynyttä, että kyse on vähintäänkin tarkoituksellisesta misinformaatiosta, usein tarkoituksellisesta disinformaatiosta.

Voimme käyttää kuvaa perustana, jota hyödyntää uppoutuessamme entistä syvemmälle aiheeseen. Verrattuna parin vuoden takaiseen katsaukseen, joitain huomioitavia muutoksiakin on tapahtunut. Venäjän hyökkäyssodan laajenemisesta huolimatta eräisen suomalaisten Venäjä-propagandistien merkitys näyttää selvästi vähentyneen – ehkäpä heidän levittämä propaganda on jo liian räikeää, jotta se saisi kannatusta suomaisyleisön keskuudessa. Luonnollisesti Venäjän suurhyökkäys terroripommituksineen ja sotarikoksineen on todennäköisesti osaltaan heikentänyt Venäjän propagandan näkyvyyttä ja samalla sen läpinäkyvät levittäjät, kuten Johan Bäckman ja Janus Putkonen painuvat taka-alalle. Bäckmanin ja Putkosen kohdalla heidän henkilökohtainen välirikko on ollut omiaan heikentämään viestin leviämistä, mikä on meidän suomalaisten kannalta erinomainen asia.

Toisaalta Venäjän näkemykselle näyttää myös löytyvän lukijakuntaa, kyse on ehkäpä siitä, kuinka asia esitetään. Siinä missä Bäckmanin toimittelema Z-uutiset kuin myös hänen vetämä Z-studio toimivat osalle yleisöä enää parodianäyttämönä, näyttäytyy Naapuriseuran Sanomat aivan toisessa valossa, jonka päätoimittaja on pitkänlinjan toimittaja, kirjailija ja käsikirjoittaja Mauno Saari. (5) Verkkojulkaisussa julkaistujen artikkelien ja kolumnien ollessa moniulotteisempia, joita kaikkia ei voi mieltää ensisilmäyksellä disinformatiivisiksi, kuin korkeintaan laajemman asiayhteyden kautta tarkasteltuna. Julkaisuun pätee seikka, jonka toimittaja Jessikka Aro toi esiin erinomaisessa teoksessaan Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, julkaistun aineiston noudattaessa (ajatukseltaan) 40:60-periaatetta. (6)

Kyseinen verkkojulkaisu ja Venäjä-mielinen Naapuriseura ry linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Naapuriseura ry:n perustajiin kuuluu Mauno Saaren ohella SDP:n entinen kansanedustaja Mikko Elo, joka on osallistunut Jessikka Aron verkkohäirintään menneinä vuosina. (7 ja 8) Naapuriseura ry:n toiminnassa on myös mukana Saaren puoliso Pirkko Turpeinen-Saari (ent. kansanedustaja), Naapuriseuran Sanomien aktiivisten kirjoittajien ja kolumnistien joukkoon kuuluu Leena Hietanen. (9)

Hietasella itsellään on pitkä historia Venäjää tukevien kannanottojen kirjoittajana ja julkaisijana sekä erilaisen propagandanmateriaalin tuottajana. Hänen kädenjälkeä on muun muassa Viron kylmä sota pamfletti keväältä 2008. Pamfletissa Hietanen väitti Viron käyttävän kansalaisuuspolitiikkaa venäläisiä vastaan apartheid-tyyppisenä sortopolitiikkana, jota oikeutetaan ”miehitysmyytillä”. Hietanen ei myöskään hyväksy Viron Neuvostoliiton-kauden nimittämistä miehitykseksi. Hietanen on myös tehnyt runsaasti yhteistyötä Johan Bäckmanin kanssa esiintymällä hänen juontamissa ohjelmissa, tuottamalla materiaalia hänelle jne. Heinäkuussa 2016 Hietanen osallistui Suomesta kootun ryhmän propagandamatkalle miehitettyyn Donetskiin ja Donbasiin, matkan organisoinnista vastasi kaksikko Bäckman ja Putkonen. (10) Hietasen yhteistyö Bäckmanin kanssa on jatkunut näihin hetkiin saakka.

Suhteellisen asiallisesti toimitetusta, mutta Venäjän näkökulmaa myötäilevästä Naapuriseuran Sanomista voimmekin sitten siirtyä Ilja Janitskinin perustaman MV-lehden seuraajaan, miehitetyssä Itä-Ukrainassa majailevan Janus Putkosen toimittelemaan Uuteen MV-lehteen (eli UMV-lehti), jossa Venäjän propaganda toistuu sellaisenaan. Samalla luomme lyhyen katsauksen Putkosen muihinkin julkaisuihin.

Putkosen alaisuudessa MV-lehti on muokkautunut verrattuna siihen, mitä se oli Janitskinin ohjauksessa, ei kuitenkaan laadukkaampaan vaan aiempaa selkeämmin Venäjän propagandaa toistavaan suuntaan. Siinä missä Janitskinin aikana MV-lehti oli selkeämmin vihajulkaisu, jota kautta Venäjä-apologeetat saivat myös äänensä kuuluviin, on Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta toimitettu UMV-lehti selkeästi Kreml-myönteisen propagandan ja disinformaation lähde. Tällaisen materiaalin tuottamisesta ja toimittamisesta Putkoselle oli ehtinyt kertyä runsaasti kokemusta työskennellessään propagandasoturina Donetskissa ja Luhanskissa, Venäjän miehittämillä Itä-Ukrainan alueilla. Työskennellessään DONi Newsin päätoimittelijana Putkonen solmi suhteita lukuisiin Kreml-mielisiin propagandisteihin – kuten Max van der Werff’iin ja Patrick Lancaster’iin sekä Russell ”Texas” Bentley’hin, joista eräiden kanssa hän tekee edelleen jonkin asteista yhteistyötä.

Putkosen X-twitter-tilin kuvakaappauksessa (yllä) on nähtävillä hänen toimittelemat verkkomediat, suomalaisille tutumman MV-lehden eli UMV-lehden lisäksi hän ylläpitää the Patriotic Networkia. Tässä kohdin jokaisen on hyvä tiedostaa se, että vaikka hän markkinoi verkostoa patrioottisena, kyse on lopulta ”patrioottisesta” sisällöstä, jossa käytetään hyvin vahvaa Venäjän-trikolorin valko-sini-puna-sävyä. Samalla tavalla on osattava tulkita Putkosen puheet patriotismista. Kyse on ennen kaikkea sellaisesta toiminnasta, joka tukee Venäjän agendaa mutta joka verhotaan patriotismi-termin taa. Samalla tavalla esim. englannin kieliselle yleisölle markkinoidaan ”patriotismia” – patriotismia on tukea Donald Trumpia sekä MAGA-liikettä.  

Avoin media pysytteli pitkään oman tutkani alla, kunnes keväällä 2022, saatuani vinkin, tutustuin siihen tarkemmin ruotien siinä julkaistua Cf2R:n julkaiseman analyysin ensimmäistä osaa. (11) Avoimen median taustalla on parivaljakko Riikka Söyring ja Johanna Lehtonen, julkaisu taasen kuuluu suomalaisten Venäjä-mielisten vastamedioiden joukkoon. Eikä kumpikaan heistä ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Ennen Avoimen median perustamista Söyring ja Lehtonen olivat aktiivisia Tauno Mehtälän perustamassa Vastavalkeassa, joka sekin oli Avoimen median tavoin luonteeltaan Venäjän narratiivia toistava ja sen disinformaatiota levittävä alusta. Vastavalkea näyttää julkaisualustana tulleen tiensä päähän, mikä oli ennakoitavissa, sillä sen verran riitaisaa ”toimituskunta” oli viime vuosikymmenen loppupuolella. Kenties sama kohtalo on odotettavissa muillakin vastamedioilla. Elämänsä ehtoopuolella näyttää olevan laitaoikeistoon kuuluvan, kansankiihottajana vaaleissakin tunnetuksi tulleen, Marco de Wit’in perustama Laiton lehti? – jota kutsuin ”köyhänmiehen MV-lehdeksi” julkaisun luoteen vuoksi. Sen paremmassa hapessa ei näytä olevan Panu Huuhtasen ja Tiina Keskimäen toimittelema Reformi Studio. Ei kuitenkaan vielä kuopata edellisiä, toisin on laita Juha Korhosen perustaman Tokentuben, jonka toiminta loppui rahojen loppumiseen. Korhonen itse kuitenkin näyttää jatkavan entisillä urilla jatkaessaan Venäjä-myönteisellä linjallaan.

Toisaalta siinä missä osa vasta- ja valemedioista lopettaa toimintansa, nousee estradille uusia yrittäjiä, Kimmo Kaution perustama Vastaan Sanomat lasketaan tähän joukkoon. (12) Kautiolla itsellään on takana vuosien historia kirjoittamisessa sekä ”vastamediajournalismissa”. Näiden vuosien aikana hän on kulkeutunut poliittisella kentällä vasemmalta, Vasemmistoliitosta laitaoikealle, Vapauden liittoon. (13)

Erikoisena ilmestyksenä vastamedioiden joukossa voidaan pitää Rapsodia-nimistä, Jussi-Pekka Saarelan perustamaa, uuskarismaattista verkkosivustoa, jossa uskonnolliseen sanomaan kietoutuu salaliittoteorioiden ja disinformaation kudelma. Sivustolla hyökätään aggressiivisesti WHO:ta vastaan, mikä ei ole mikään yllätys, sillä sivuston kautta levitettiin koronapandemian aikana hyvin paljon (ja hyvin aggressiivisesti) koronadisinformaatiota. Siinä missä WHO nähdään vihollisena, suhtautuminen Yhdysvaltojen edelliseen presidenttiin Donald Trumpiin on päinvastaista. Hän on selvästi hyvä jätkä! Rapsodian verkkosivujen kautta levitetään myös Posi TV:n julkaisemia haastatteluja.

Posi TV:n perustaja ja juontaja on Ilkka Tiainen, hänen vaimonsa Olga Novikova on yhtiön toimitusjohtaja. (14) Valta kuuluu kansalle -puolueen perustajiin kuulunut Ilkka Tiainen tunnetaan myös ”taiteilijanimellä” Ike Novikoff. Posi TV esittää  koronarokotedisinformaatiota ja salaliittoteorioita sekä räikeää Venäjän propagandaa, myös suomalaiset kremliinit – kuten Janus Putkonen – ovat päässeet ääneen Posi TV:n lähetyksissä. (15) Posi TV:lle myönnettiin viime vuonna lyhytaikainen ohjelmistotoimilupa. (16) Samalla tapaa Venäjää myötäilevä ynnä salaliittoteorioita levittävä on Jukka Davidssonin johtama Me kansa-kansanliike julkaisukanavineen. Me kansan kanavilla vallitsee eräänlainen ristiriita niiden julistaessa tuomioita salaliittoteorioiden hengessä keksitylle lasten hyväksikäytöille, levittäessään kuitenkin samalla lasten hyväksikäytöstä tuomitun Scott Ritterin näkemyksiä. (17 ja 18) Edellisten kanssa samaan kategoriaan kuuluu QAnon-salaliittoteorioita levittänyt BlokkiMedia, joka näyttäisi elävän oman taipaleensa iltaruskoa.

Oma lukunsa näissä vastamedioissa ovat suomalaisten uusnatsien perustamat sivustot, kuten kiellettyyn Suomen vastarintaliikkeeseen yhdistetty verkkosivusto Partisaani. Partisaanin kohdalla termin vihasivusto käyttö ei ole vailla perusteita, Korkein oikeus päätti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen osaston (ja siihen suoraan tai välillisesti kuuluvien alaosastojen) lakkauttamisesta 22. syyskuuta 2020. (19)

Magneettimedia eli Magneettimedia.com on nykyisin verkkopalvelu. Aiemmin Magneettimedia oli ilmaisjakelulehti, jonka kustantajana toimi J. Kärkkäinen Oy vuoteen 2013 asti ja sen jälkeen Suomen vastarintaliikkeen alainen järjestö Pohjoinen Perinne ry.

Hamasin Israeliin kohdistuneen terrorihyökkäyksen jälkeen Partisaanin ja Magneettimedian julkaisutoiminta ja viestintä Lähi-idässä käynnissä olevasta sodasta on joko Hamasia ja palestiinalaisia tukevaa tai Israelin vastaista, jossa on viittauksia juutalaisten globaaliin maailmanvaltaan tai spekulaatioita globaalista salaliitosta. Viestinnässä on havaittavissa myös antisemiittisiä kaikuja.

Suomessa antisemiittistä viestintää harjoittavat äärioikeistoon kuuluvien ryhmien ohella merkittävässä määrin maahanmuuttajataustaiset muslimiryhmät tukijoineen. Palestiinalaisissa tukevissa mielenosoituksissa on myös ollut havaittavissa yksittäisiä antisemiittisiä toimia, ei kuitenkaan niin voimakkaina (ja väkivaltaisina) kuin osassa EU:n jäsenmaita – tai Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Palestiinaa ja palestiinalaisia tukevat mielenosoitukset maailmalla ovat paljastaneet sen, että myös vasemmistoryhmistä on kuulunut hyvinkin antisemiittisiä kommentteja. Yhdysvalloissa BLM-liikkeen sosiaalisen median kanavilla on myös jaettu antisemiittistä propagandaa – mikä on ollut ilmeinen järkytys monille liikkeen tukijoille. Toisaalta tämän viestinnän ei pitäisi olla mikään täydellinen yllätys, koska BLM-liikkeessä on myös mukana Yhdysvaltojen äärivasemmiston marksisti-leninistejä, joiden maansa hallintoon ja imperialismiin, jota Yhdysvallat heille edustaa, kohdistuva viha kanavoituu myös Yhdysvaltojen hallinnon liittolaisiin, kuten Israeliin. Tämän vihan seurauksena näemme antisemitismiä.

Mikäli tarkastelemme laajemmassa kontekstissa, niin myös Suomesta löytyy merkittäviksi luonnehdittavia, pitkäikäisiä kansanliikkeitä ja yhdistyksiä, joiden viestinnässä on usein misinformatiivinen tai jopa disinformatiivinen säväys, kuten Rauhanpuolustajilla on. Yhdistyksen historia on punainen, oma ikäluokkani muistaa 80-luvun rauhanmarssit, joissa marssittiin etenkin Yhdysvaltojen keskimatkanohjuksia vastaan – neuvosto-ohjuksia kutsuttiin (ilman ironian häivää) samoihin aikoihin rauhanaseiksi. Valitettavasi menneisyys vaikuttaa edelleen Rauhanpuolustajien toimintaan. Yhdistys ei ole tehnyt pesäeroa kylmän sodan aikakauteen, mikä näkyi ja näkyy suhtautumisessa Venäjään – Venäjän brutaalein hyökkäyssota Ukrainaan on luonnollisesti tuomittu mutta yhdistyksen julkaisuissa ja kanavilla on 24. helmikuuta 2022 jälkeenkin julkaistu suorastaan valheellista aineistoa. Yhdistyksen toiminnan tarkastelu ajanjakson 2014 ja alkuvuoden 2022 välillä ei kestä päivänvaloa. Venäjä ei ole ainoa, josta puhuttaessa otetaan kaksoisstandardit käyttöön, sama pätee palestiinalaisterroristeista käytävään keskusteluun. Yhdistyksen uskottavuutta ei lainkaan lisää se, että sen julkaisuissa annetaan tilaa Syksy Räsäsen kaltaisille ”ihmisoikeusaktivisteille”, jotka toisaalla jakavat aktiivisesti Bašar al-Assadia sekä Venäjää tukevia propagandauutisia. (20 ja 21) 

Menneiden aikojen illuusion perään haaveilevan Suomi2030-kansalaisprojektin X-twitter-tili perustettiin jo vuosi sitten (lokakuussa 2022) mutta voimakkaampi aktivoituminen tilillä alkoi tämän vuoden keväällä, jolloin viestintä ja tuotettu videomateriaali alkoivat entistä konkreettisemmin viitata siihen suuntaan, että Suomi on väärällä tiellä. Kansalaisprojektin Youtube-tilillä julkaistut videot maalailevat romantisoitunutta kuvaa konservatiivisesta Suomesta, jossa on vahva johtaja ja hyvät suhteet naapureihin – etenkin Venäjään. Venäjä näyttäytyy monissa twiiteissä positiivisessa valossa, sellaisena valtiona ja toimijana, jota Suomen ja suomalaisten olisi hyvä seurata ja jonka joukkoihin astua puolueettomuus säilyttäen eli kyse lienee jonkin sortin romantisoituneesta kuvasta YYA-Suomesta ja sen suhteesta Neuvostoliittoon. Oma kysymyksenä on sitten se, että onko kyseessä aito kansalaisprojekti vai onko taustalla, jokin ei-viattomalla-ajatuksella liikkeellä oleva taho. En pitäisi mahdottomana sitäkään, etteikö vastaavaa ruohonjuuritason vaikuttamiselta näyttävää toimintaa nähtäisi maassamme tulevaisuudessa enemmänkin.

Eräitä esille nostamistani medioista voi kuvata selkeiksi vihasivustoiksi, jotka jakamansa materiaalin ja/ tai kohdeyleisön vuoksi ovat omiaan voimistamaan jakolinjoja ja ruokkimaan konfliktia. Edellisten lisäksi monia yhdistää konkreettinen linkki yhteen tai useampaan Venäjä-operaattoriin – osan ns. toimittajat ovat Venäjä-operaattoreita. Kirjoitustani voi myös pitää liian yksipuolisena esimerkkien osalta, mitä se varmasti onkin. Epäilemättä Suomessa suhtaudutaan vielä aivan liian naiivisti Kiinan vaikuttamisyrityksiin erilaisten kanavien kautta, sama pätee muutamaan muuhunkin valtioon, joiden nimet ovat nousseet esiin viimevuosina Soft Power-projektiensa kautta. Urheilu näyttelee tällä saralla merkittävää roolia. Kirjoitukseni laajentaminen tarkastelemaan suurempaa joukkoa erilaisia disinformaatiota levittäviä kanavia olisi venyttänyt kirjoitusta liiaksi, samalla mukaan olisi astunut entistä voimakkaammin kieli-kysymys, vaikuttamisen ollessa kohdennetumpaa ja kohdistuen tiettyihin kieliin. Jo nyt tein tiettyjä rajauksia, esim. jätin huomiotta Suomessa asuviin venäläisiin ja venäjän kielisiin kohdistetun vaikuttamisen ja propagandan.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Katsaus suomalaisiin disinformaatio- ja propagandakanaviin – uskonnollisesta fundamentalismista äärioikeiston ”kaupunkilaiskanaviin”, blogi julkaistu 3. heinäkuuta 2021. 

2. https://ossitiihonen.com/2021/01/06/kansalaiset-vaalitarkkailijoina-projekti-hakee-vapaaehtoisia-vaalivilppia-vastaan/ 

3. https://x.com/CombatASemitism/status/1716352782687502598  (Huom. esimerkkikuvien aitous on todennettu, Puolassa kylttiä pidellyttä tanskalaistaustaista lääkäriopiskelijaa on myös haastateltu).

4. Esim. Venäjä on hyödyntänyt lukuisissa miehitetyillä alueilla järjestetyissä, laittomissa vaaleissa, sille myötämielisiä valetarkkailijoita, joista moni tulee eurooppalaisista vasemmisto- ja oikeistopuolueista: Fake Observers. 

5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Saari

6. Jessikka Aro: Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, s. 169.

7. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkoelo/176041-oletko-jo-ilmoittaunut-trolliksi-jessikkalle  (Huom. kirjoitus on jo poistettu).

8. https://www.verkkouutiset.fi/a/ex-kansanedustaja-jakoi-netissa-ylen-toimittajan-puhelinnumeroa/#194c9420 

9. https://naapuriseura.fi/kirjoittajat/ 

10. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/07/lannen-vastamediat-vierailemassa.html  Jossa viite Leena Hietasen vierailuun miehitetyssä Donbasissa kesällä 2016. 

11. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/04/venajan-disinformaatio-ja-propaganda.html

12. https://vastaansanomat.com/toimitus/ 

13. https://kimmokautio.com/tietoja/ 

14. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009131059.html 

15. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009131059.html 

16. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008812311.html 

17. https://mekansa.fi/scott-ritterin-tutkimus-agentti-zelensky/ 

18. https://x.com/veitera/status/1637066758354788353 

19. https://poliisi.fi/en/-/korkein-oikeus-paatti-pohjoismaisen-vastarintaliikkeen-lakkauttamisesta 

20. https://rauhanpuolustajat.org/hyvan-ja-pahan-taistelu-ukraina-nato-ja-suomen-tie/ 

21. https://x.com/P_Kallioniemi/status/1624010249295302656 

Eurooppalaisen laitavasemmiston sekä laita- ja äärioikeiston Venäjä-yhteistyön kuvioihin voi tutustua huhtikuussa (1) ja toukokuussa (2 & 3) 2021 julkaisemissani kirjoituksissa. Janus Putkosen työskentelyä miehitetyssä Itä-Ukrainassa avaa osaltaan Informnapalmin Egorova Leaksia käsitellyt artikkeli sekä  Jake Hanrahanin artikkeli joulukuulta 2016.

Katsaus suomalaisiin disinformaatio- ja propagandakanaviin – uskonnollisesta fundamentalismista äärioikeiston ”kaupunkilaiskanaviin”

 

Kirjoitellessani viime syksynä blogimuotoista katsaustani suomalaisista disinformaatio- ja propagandasivustoista en osannut ennakoida muutamien kansainvälisten disinformaatiotrendien – kuten koronadenialismi sekä vaalivilppisyytökset – rantautuvan näinkin suurella voimalla Suomeen, vaikka suunta oli jo nähtävillä viime syksynä. Trendien voimistumisen taustalta löytyy edelleen jatkuva koronavirusepidemia, vastaavasti kuntavaalien siirto toi uutta puhtia vaalivilppisyytöksiin, jota voimisti omalta osaltaan Johan Bäckmanin ja eräiden puolueaktivistien, kuten perussuomalaisten Ossi Tiihosen toiminta. Emme myöskään voi unohtaa eräiden – aiempien saavutustensa tähden – arvostusta saaneiden yhteiskunnallisten vaikuttajien, kuten Tuomas Malinen toimintaa ja lausuntoja, joihin kuuluu esiintymisiä salaliittoteorioita viljelevien qanonistien kanssa ynnä perusteettomia vaalivilppiväitösten esittämisiä. (1)

Aika tällaiselle myrkylliselle ja yhteiskuntaa hajottavalle aktivismin muodolle on otollinen edellä mainittujen syiden ohella Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjaa seuranneiden myrskyisten tapahtumien kiihottamana, joihin liittyi olennaiselta osin Donald Trumpin perusteettomat väitteet vaalien varastamisesta ja väitteitä seurannut, Trumpin kannattajakuntaan kuuluneiden salaliittoteoreetikoiden sekä äärioikeistolaisten ekstremistien suorittama Capitolin valtaus,* jota liikehdintää on myös yritetty plagioida Suomeen. Tässä yhteydessä on hyvä mainita Alfa Studion (Alfa TV) vastuuton toiminta, heidän kutsuessa tammikuussa ohjelmaansa Jarmo Ekmanin, joka esiteltiin QAnon-salaliittoteoriaan perehtyneenä vapaana toimittajana, jolloin ohjelman katsojia johdettiin harhaan luomalla kuva vapaasta toimittajasta, joka on perehtynyt salaliittoteoriaan, kun totuus on vallan toinen. Ekman on itsensä esitellyt henkilönä, joka lanseerasi QAnon-salaliittoteorian ilmiönä Suomeen. Häntä ei siis voida pitää ”QAnon-salaliittoteoriaan perehtyneenä vapaana toimittajana” vaan hän on QAnon-salaliittoteoreetikko/-aktivisti.

Päättelin ja ehkäpä toivoinkin Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen tilanteen rauhoittuvan, että Trumpin tappion myötä hänen toiminnasta energiaa saavat ryhmät ensin Yhdysvalloissa ja sen myötä muuallakin  hiipuisivat, kunnes jäljellä olisi enää yksittäisiä toimijoita tai pienryhmiä, jotka eivät enää Suomessakaan muodostaisi merkittävää uhkaa yhteiskuntarauhalle. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, Trumpin tappiosta ei seurannut merkittävää toiminnan hiipumista, johtuen osaltaan hänen varjosta republikaanien yllä kuin myös edelleen jatkuvasta koronavirusepidemiasta, joka ruokkii monella tapaa salaliittoteoreetikoita kuin myös laita- ja äärioikeistoa, mikä näkyy runsaana disinformaatiojulkaisuiden ja kanavien toimintana ynnä hiukan outoina ”liittoumina”, jollaisia on Suomessa nähty koronadenialistien joukossa, jolloin esim. äärioikeisto ja vaihtoehtohoitoja tarjoavat tahot ovat löytäneet toisensa.

Viime syksyyn ja edelliseen katsaukseen verrattuna Suomessa tietyt teemat ovat korostuneet disinformaation ja propagandan levittäjillä. Näiden propagandistien ja valeuutisten levittäjien viestintää hallitsevat koronadenialismi siihen liittyvine juonteineen (hallituksen vastaisuus ja etenkin naisministereihin kohdistuva viha) sekä vaalivilppisyytökset, joilla tosin on pidempi historia, Johan Bäckmanin viritellessä moisia syytöksiä jo vuoden 2019 eduskuntavaalien aikoihin. Kevään 2019 vaaleihin verrattuna, tällä kertaa vaalivilppisyytöksiin yhtyi merkittävästi suurempi (ja vaikutusvaltaisempi) joukko ihmisiä tarinan levitessä salaliittoteoreetikoiden ja laitaoikeiston suosimilla alustoilla suhteellisen laajalle. Yhteiskunnallisesti näkyvimpiä ja samalla merkittävimpiä ovat Bäckmanin syytösten ohella Ossi Tiihosen oma kampanjointi (2) sekä Tuomas Malisen hyvin kyseenalaiset, ja perusteettomat, ulostulot.

Ennen uppoutumista syvemmälle aihepiiriin, kuva, johon olen poiminut eräitä tällä hetkellä toimivista vasta-, vale- ja vihamedioista, tai tilejä, joita käytetään disinformaation tahi ideologisen materiaalin levittämiseen sosiaalisessa mediassa. Näitä samoja ”medioita” ynnä tilejä käytetään laajalti myös propagandan julkaisuun sekä erilaisten herjaus-, viha- ja vainokampanjoiden alustoina tai ne ovat aktiivisia operaattoreita tällaisissa kampanjoissa. Lukijan on jo hyvä tässä vaiheessa tietää se, että kuvaan on päätynyt vain osa tämän sortin toimijoista.

Kuvassa suomalaisia vasta-, valemedioita sekä disinformaatiokanavia.

Voimme käyttää kuvaa perustana pohjana, jota hyödyntää uppoutuessamme entistä syvemmälle aiheeseen ja uppoutumisen aloitan Toimittajaliitosta, jota voi pitää eräiden vastamedioiden ja yksittäisten bloggaajien taustavoimana, (toki tällä ns. Toimittajaliitolla voi olla muitakin tavoitteita ja päämääriä kuin toimia näennäisenä kokoavana voimana).

Toimittajaliitto näki virallisesti päivänvalon marras-joulukuussa 2019, kirjoitin ensihavainnoista 19. joulukuuta 2019 blogiin ”Vastamedioista pseudotoimittajien ’toimittajaliittoon’.” (Kirjoitin nimen tuolloin tarkoituksellisesti pienellä).

Toimittajaliiton taustalla olevan yhdistyksen (Suomen vapaa sana riippumaton toimittajayhdistys ry) historia on kuitenkin pidempi. Se on rekisteröity joulukuussa 2016 ja tuolloin yhdistyksen puheenjohtajana toimi Pispalan Radion perustaja, disinformatiivisia Venäjä uutisia levittäneeseen Love FM -radiokanavaan yhdistetty, Pasi Komsi, varapuheenjohtajana Komsin yhteistyökumppanina toiminut parkanolainen Kauko Kallioniemi ja sihteerinä eräs kohudosentti – Johan Bäckman. Edellä luetelluista henkilöistä yhdelläkään ei ole näkyvää roolia Toimittajaliitossa (ja sen taustayhdistyksessä). Toimittajaliiton taustalla olevan yhdistyksen puheenjohtaja on, useista vastamedioista tuttu, Juha Korhonen; varapuheenjohtajana toimii Uuden MV-lehden päätoimittelija Janus Putkonen; sihteerinä DONi Newsissä työskennellyt, Ukrainan sanktioima Kristallipuolueen kuntavaaliehdokas Jarmo Ekman. On kuitenkin hyvä tiedostaa se, että vaikka Johan Bäckmanilla ei ole näkyvää roolia Toimittajaliitossa, on hän useiden eri lähteiden mukaan toiminnassa mukana tuottaen aktiivisesti materiaalia yhdistyksen verkkosivuille. En uhraa tämän enempää aikaa ja tilaa Toimittajaliitolle, suosittelen kuitenkin lukemaan Rysky Riiheläisen tammikuussa 2020 kirjoittaman viiltävän analyysin: ”Analyysi: Disinformaatio järjestäytyy Toimittajaliittoon”.

Toimittajaliitosta on loogista siirtyä Ilja Janitskinin perustaman MV-lehden seuraajaan, miehitetyssä Itä-Ukrainassa majailevan Janus Putkosen toimittelemaan Uuteen MV-lehteen, samalla tulemme huomioimaan muutkin Janus Putkosen julkaisut. Putkosen alaisuudessa MV-lehti on muokkautunut verrattuna siihen, mitä se oli Janitskinin ohjauksessa, ei suinkaan laadukkaampaan vaan aiempaa selkeämmin propagandistisempaan suuntaan. Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta julkaisua toimitteleva Putkonen tuottaa huomattavasti enemmän Kreml-mielistä propagandaa ja disinformaatiota, jollaisen tuottamisesta ja toimittamisesta hänelle on kertynyt runsaasti kokemusta viime vuosina työskennellessään propagandasoturina Venäjän miehittämillä Itä-Ukrainan alueilla.

Työskennellessään DONi Newsissä Putkonen solmi suhteita lukuisiin Kreml-mielisiin propagandisteihin, joista eräiden kanssa hän on edelleen jonkin asteisessa yhteistyössä jakaessaan eteenpäin näiden henkilöiden, kuten Max van der Werffin ja Patrick Lancasterin, tuottamia valeuutisia ynnä disinformatiivisia katsauksia. Uuden MV-lehden rahoituskuvioita ei ole juurikaan avattu yleisölle, huomioiden toimituksellisen sijainnin miehitetyssä Luhanskissa sekä Putkosen yhteydet Venäjälle (DONi News toimi myös ruplarahoituksella), enpä sulkisi pois sitäkään, etteikö Putkoselle kanavoituisi taloudellista tukea myös Venäjältä.

Kuvakollaasin oikeassa alanurkassa on musta suunnikas, jossa on joukko erilaisia medioita, joita yhdistää Janus Putkonen, alla olevassa kuvakaappauksessa Putkosen twitter-tililtä kyseiset ”mediat” on selkeämmin erotettavissa. 

Suomalaisille tutumpia ovat UMV eli Uusi-MV-lehti sekä Uusi Verkkomedia, osa on vastaavasti sisällöltään suunnattu englannin kieliselle väestölle ollen kuitenkin sisällöltään väritettyjä ja disinformatiivisia. Mainland ja ForSided ovat ”patrioottista” sisältöä tarjoavia julkaisuja – patrioottisia lainausmerkeissä siksi, koska sisällössä näytetään käytetyn vahvaa Venäjän-trikolorin valko-sini-puna-väriä.

Vastavalkea ry on rekisteröity Tauno Mehtälän nimiin, julkaisuna se oli pidemmän aikaa ”telakalla” jokunen vuosi sitten, kunnes toimituksellisesti aktivoitui uudelleen edellisten eduskuntavaalien alla (vuoden 2018 puolella). On mahdollista, että Vastavalkean aktivoituminen tauon jälkeen marraskuun 2018 alkupuolella oli sattumaa, ajallisesti se vain osuu hetkeen, jolloin useammassa eurooppalaisessa valtiossa venäläismieliset sivustot ja bottiverkostot kiihdyttivät toimintaansa. Aktivoitumista voi myös osaltaan selittää kevään 2019 vaalirypäs Suomessa (eduskuntavaalit ja eurovaalit). Eduskuntavaalien ja eurovaalien jälkeen kuin myös viime vuonna julkaisutahti Vastavalkeassa oli varsin tiivis. Muutamaa kirjoitusta lukuun ottamatta tämän vuoden puolella Vastavalkean sivuilla ei ole nähty merkittävää aktiivisuutta – harvojen julkaisuiden ollessa edelleen hyvin länsivastaisia ja yksipuolisia – polarisoivia.

Ulkoasultaan Vastavalkea on uskottava, jopa luottamusta herättävä. Sivuilla julkaistujen kirjoitusten taustalla on lukuisia, tunnettujakin, nimiä – kuten Sampo Ahto (yleisesikuntaeversti evp ja sotahistorioitsija) sekä kansanedustajana ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toiminut demareiden Mikko Elo, joista jälkimmäinen on toiminut katalyyttina toimittaja Jessikka Aron häirinnässä ja vainoamisessa useampaankin otteeseen. Kirjoittajien joukossa on ollut myös laitaoikeiston ajattelijoita, kuten perussuomalaisten Olli Kotro sekä Sakari Linden, jonka viimeisimmästä julkaisusta on tosin vierähtänyt useampi vuosi.

Laiton lehti? on laitaoikeistoon kuuluvan, kansankiihottajana vaaleissakin tunnetuksi tulleen, Marco de Wit’in perustama julkaisu. Luonteeltaan ja idealtaan sitä voi verrata alkuperäiseen, Ilja Janitskinin perustamaan, MV-lehteen, joskin toimituksellisesti se on, jos mahdollista olennaisesti kömpelömpi kuin esikuvansa. Julkaisua on kenties parempi kutsua ”köyhänmiehen MV-lehdeksi”. Julkaisun sisältöä kuvaa parhaiten kirjainyhdistelmä – VMP! Sisällöltään Laiton lehti? on roskaa, vastenmielisiä meemejä ja kampanjointia poliiseja, toimittajia ja kansalaisaktivisteja vastaan jne. jne. Taannoin Pirkanmaan käräjäoikeus langetti de Witille ehdollista vankeutta 13 kunnianloukkauksesta, kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja yhdestä uskonrauhan rikkomisesta.  (3) Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Marco de Wit nousi otsikoihin Eurooppaa kohdanneen pakolaiskriisin myötä, perustettuaan Mario Argentan kanssa Suomi Ensin -liikkeen. Liike hajosi kahtia sisäisten erimielisyyksien seurauksena, de Wit kannattajineen perusti Suomen Kansa Ensin -liikkeen, joka myöhemmin rekisteröitiin puolueeksi ja jonka johdossa de Wit jonkin aikaa oli.  de Wit teki aiemmin hyvinkin tiivistä yhteistyötä suomalaisten Venäjä-operaattoreiden kanssa, osallistuen muun muassa ensimmäiseen Suomesta miehitetyn Itä-Ukrainan puolelle järjestettyyn propagandamatkaan, haastatellen matkalla Janus Putkosta. Sittemmin de Wit on, ainakin lausuntojen perusteella, tehnyt pesäeroa Putkosen toimittelemaan Uuteen MV-lehteen, jota hän pitää liiankin putinistisena. Oman arvioni mukaan de Wit on painumassa marginaalin marginaaliin riitauduttuaan niin monen tahon kanssa.

Nykysuomi (eli NS) kuuluu myös niihin medioihin, joilla on tiivis yhteys suomalaiseen laita- ja äärioikeistoon. Sen päätoimittajana on edelleen salaliittoteoreetikoiden ja äärioikeiston suosiman Tokentuben perustaja Juha Korhonen (Toimittajaliiton pj.).

Tätä nykyä NS:n ”uutisvirrassa” positiivista huomiota annetaan koronadenialisteille ynnä rokotusvastaisille henkilöille ja ryhmille, myös muut hallitusta vastustavat toimet saavat positiivista huomiota sivulla. Aiemmin vastaavaa huomiota saivat äärioikeistolaiset ja maahanmuuttovastaiset Soldiers of Odin -liike sekä Vastarintaliike ynnä näiden liikkeiden harjoittama aktivismi. Aikoinaan Nykysuomi järjesti äänestyksen hyväntekeväisyysjärjestöistä, joille lukija olisi valmis tekemään rahalahjoituksen. Äänestyksessä eräänä vaihtoehtona oli myös ”kansallismielinen”, Vastarintaliikkeen jäsenistölle tuttu, Suomalaisapu. Kyseinen äänestys vaihtoehtoineen huomioitiin myös Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen verkkosivulla.

Ennen Juha Korhosta Nykysuomen päätoimittaja oli Petri Perta, joka on Järvenpään perussuomalaisten jäsen ja valittiin uuteen valtuustoon kuntavaaleissa 105 äänellä. (4) Hänen CV:stä löytyy myös maininta työskentelystä Arto Luukkasen eduskuntavaalien kampanjapäällikkönä.

Korhosen nimen tullessa mainittua, on hyvä nostaa esille hänen muitakin projekteja. Kirjoituksessa edellä mainittujen aktiviteettien ja Toimittajaliiton puheenjohtajan tehtävien ohella Korhonen on ehtinyt työntää lusikkansa moneen soppaan, kuten toimia MV-lehden päätoimittelijana Ilja Janitskinin syöpähoitojen aikana, työstää AD-nettiradiota ja epämääräistä, ulkoasultaan erehdyttävästi Facebookia muistuttavaa AD-yhteisöä. Journalisti-lehdessä nro. tarkasteltiin kyseistä AD-yhteisöä artikkelissa ”MV-lehden entinen päätoimittaja perusti vale-Facebookin”. (5)

Korhosen perustamista foorumeista ja alustoista, tällä hetkellä, merkittävimpien joukkoon kuuluvana pidän Tokentubea, Youtuben kaltaista videoalustaa, jolle monet laita- ja äärioikeiston edustajat kuin myös salaliittoteoreetikot ovat siirtyneet. Tokentubessa he saavat jakaa materiaaliaan vailla pelkoa sensuurista, tässä kohdin on ehkäpä parempi asettaa sanat siten, että sensuuria ei ilmene niin kauan kuin materiaali on sellaista, joka käy yksiin toiminnan idean kanssa. Voinemme todeta, että sallittua on kaikki sellainen materiaali, joka hajottaa yhteiskunnallista koheesiota ja on sovitettavissa EU- ja länsivastaiseen agendaan.

Reformi Studion taustalta löytyy kaksikko Panu Huuhtanen ja Tiina Keskimäki, kumpikin on jo vuosien ajan raportoinut suomalaisen laita- ja äärioikeiston demonstraatioista, mutta he ovat myös esiintyneet tällaisissa tilaisuuksissa. Taannoin Huuhtanen oli organisoimassa natsileiriksi kuvailemaansa Elokapinan vastamielenosoitusta, mutta hänellä on pidempikin historia näiden laita- ja äärioikeiston mielenilmausten organisoinnissa ja sellaisiin osallistumisissa. Muistan Huuhtasen esiintymässä Helsingin Oikeustalon ulkopuolella 13. kesäkuuta 2018, tuolloin käytiin oikeutta Ilja Janitskinia, Johan Bäckmania sekä Asta Tuomista vastaan. Kyse oli ns. MV-oikeudenkäynnistä, jossa kolmikkoa vastaan käytiin oikeutta heidän osallisuudesta MV-lehden kautta harjoitettuun mittavaan häirintä- ja vainoamiskampanjaan, jonka kohteena oli muun muassa toimittaja Jessikka Aro sekä kuten MV-lehteä vastaan kampanjoinut Hanna Huumonen. MV-oikeudenkäynnin alla Keskimäki esitti myös väitteitä, ettei Janitskin saisi poliisivankilassa hänelle määrättyjä syöpälääkkeitä – Helsingin poliisi kiisti moiset väitteet.

Kyseinen kaksikko, Huuhtanen ja Keskimäki, ovat myös ottaneet Jessikka Aron hampaisiinsa ja piinanneet häntä jo useamman vuoden ajan – heidän harjoittamaa toimintaa voisi jopa kuvata psyykkiseksi väkivallaksi (kyse ei missään nimessä ole mistään nettikiusaamisesta tai -häirinnästä, sillä terminä ne ovat liian vähätteleviä).

Thaimaassa majaileva Klaus K. Berg pyörittää yli 6700 tilaajan Operaatiokeskus-kanavaa YouTubessa, kanavan sisällön ollessa sitä sun tätä, esim. koronadenialismia, salaliittoteorioita, vääristyneitä tulkintoja todellisista tapahtumista jne. (6) Toisinaan haastateltaviksi päätyy Janus Putkosen kaltaisia tunnettuja propagandisteja tai koronapandemian kieltäjiä, onpa vieraana nähty Laura Huhtasaaren sisko Saara Huhtasaarikin.

Outona lintuna vasta- ja valemedioiden joukossa voidaan pitää Rapsodia-nimistä, Jussi-Pekka Saarelan perustamaa, uuskarismaattista verkkosivustoa, jossa uskonnolliseen sanomaan kietoutuu salaliittoteorioiden ja disinformaation kudelma. Tällä hetkellä sivuston kautta levitetään 5G-salaliittoteorioiden rinnalla koronadisinformaatiota, Yhdysvaltojen edellistä presidenttiä – Donald Trumpia – ei ole vielä unohdettu sivulla. Trumpin kaudella Rapsodia kuului Suomessa niihin sivustoihin, jotka tukivat Trumpia. Tuki on ymmärrettävää, kun muistetaan, että Trumpin hallintoon kuulunut hengellinen neuvonantaja Paula White kuului New Apostolic Reformation- eli nk. uuskarismaattiseen liikkeeseen.

Rapsodiasta erityisen vaarallisen tekee tänä aikana se, että hengellisen materiaalin rinnalla he jakavat hyvinkin aggressiivisesti korona- ja rokotevastaista materiaalia henkilöille, jotka voivat olla haavoittuvassa asemassa.

Rapsodiasta voimme siirtyä Blokkimediaan, jonka sisällöntuotannossa QAnon-salaliittoteorialla on merkitystä. Tarinassaan sivuston ylläpitäjä kirjoittaa:

”Keväällä 2018 koin, että kryptovaluutat ja pankkijärjestelmät olivat kyllin hyvin käsitelty, joten olin valmis keskittymään uuteen teemaan. Q oli tähän mennessä postaillut noin puoli vuotta ja olin ennättänyt seurata ja koetella liikettä. Pitkän taustatyön jälkeen totesin, että Q on erittäin tärkeä uutislähde, ja sitä oli syytä avata myös suomalaisille.” (7)

Päättäen tervehdyksensä QAnonin kannattajien paljon käyttämään iskulauseeseen WWG1WGA eli Where we go one, we go all. Todennäköisesti runsas QAnoniin liittyvä julkaisutoiminta sai Youtuben poistamaan Blokkimedia-kanavan. Tätä nykyä sosiaalisen median alustat, kuten Facebook ja Twitter kuin myös Youtube kamppailevat QAnon-materiaalia vastaan, poistaen salaliittoteoriaa jakavia tilejä ja sivustoja, niinpä Blokkimediakin näyttää siirtyneen muille alustoille, kuten Tokentubeen, Bitchuteen jne. (8)

Oma lukunsa näissä vastamedioissa ovat suomalaisten uusnatsien perustamat sivustot, kuten kiellettyyn Vastarintaliikkeeseen yhdistetty verkkosivusto Partisaani. Partisaanin kohdalla termin vihasivusto käyttö ei ole vailla perusteita, maassamme Korkein oikeus päätti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen osaston (ja siihen suoraan tai välillisesti kuuluvien alaosastojen) lakkauttamisesta 22. syyskuuta 2020. (9) Partisaani on myös harhauttanut perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalénin ”haastatteluun”. Packalénin kuvailun mukaan hänelle soitti toimittajaksi esittäytynyt henkilö, jota hän piti harmittomana tapauksena. Haastattelun luonteen muututtua huuruisemmaksi oli Packalén lopettanut ns. haastattelun.**

Viha- ja propagandasivujen toimintatavan mukaisesti Partisaani kuitenkin julkaisi tämän ”haastattelun”, kuvaillen kyseessä olleen vastentahtoisesta haastateltavasta ongelmallisine yhteistyökuvioineen, Packalén esiteltiin oman startup-yritys Utopia Analytics’in hallituksen puheenjohtajana. Huomioitavaa tässä nimenomaa on se, että Partisaani on hyödyntänyt aineistoaan (todennäköisesti ilman lupaa) ja esitellyt tilanteen haastattelutilanteena harhauttaakseen lukijoita.

Perinteisesti erilaiset vasta- ja propagandamediat hakevat näkyvyyttä sekä uskottavuutta haastattelupyynnöillä ja haastatteluilla – hyödyntäen saamaansa aineistoa härskisti. Toivoen samalla, että julkaisu saisi niiden myötä näkyvyyttä oman marginaalinsa ulkopuolella – toiveena huomion ohella uusien lukijoiden ja kannattajien saaminen. 

Tässä yhteydessä on sopiva mainita Utopia Analytics’in vastaavan ainakin Iltalehden verkkosivujen keskusteluiden moderoinnista. Yrityksen rooli puolueettomana toimijana on kyseenalaistettu lukuisissa keskusteluissa eri sosiaalisen median alustoilla.

Myös Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä on verkkojulkaisu suomeksi: Kansallinen vastarinta, joka sekään ei sisällöllisesti juurikaan eroa Partisaanista – tai muista äärioikeistolaisista julkaisuista. Verkkosivuja ei kuitenkaan näytetä päivitetyn uutisten osalta sitten toukokuun 2020.

Suomalaiseen äärioikeistolaiseen liikehdintään on yhdistetty Twitteriin avatut ”kaupunkilaistilit” tyyliin @helsinkiläiset, @vantaalaiset, @lohjalaiset, @oululaiset, @espoolaiset jne. Niitä yhdistää äärioikeistoon jaetun materiaalin ohella sama vihreä-valkoinen värimaailma, joka on tunnistettavissa myös Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tunnuksista jne.

Kuvakollaasissa esimerkkejä äärioikeiston ”kaupunkilaistilien” jakamasta sisällöstä.

Valtaosa näistä vastamedioista on kovin lyhytikäisiä, tai ilmaantuneet verkkoon vast’ikää, kumpaakin oli Marko Sihvosen perustama Valtamedia-niminen vastamedia, joka näyttää nyttemmin kadonneen ”vastamedioiden kartalta”. Näiden tuoreempien viritysten rinnalla Paavo Tajukangas-nimellä esiintynyt bloggari ja pt-media-vastamedian ylläpitäjä on pitkäikäisempi. Johanna Vehkoo kirjoitti Ylen verkkosivuille Valheenpaljastaja-palstalla pitkän artikkelin helmikuussa 2017, jossa hän huomioi myös Paavo Tajukankaan toimintaa tarkastellen hänen repertuaariin tuolloin kuuluneita ”trollipuheluita”, jonka konseptin hän oli ilmeisesti kopioinut  Granskning Sverige -nimiseltä sivulta.

Pidempiaikaisten näyttöjen perusteella lasken AlfaTV:n olevan olennainen osa suomalaista vastamedioiden kenttää. Kesäkuun viimeinen päivä Helsingin Sanomissa oli ilmoitus AlfaTV:n osakeannista, jatko näyttää muuttuuko AlfaTV:n sisältö merkittävässä määrin laadukkaammaksi, vai jatkaako se jatkossakin kristillisen konservatiivilaidan kosiskelua kyseenalaisine vieraineen, joista käytän jälleen esimerkkinä tämän vuoden tammikuun Capitolin tapahtumia käsitellyttä Alfa Studio-ohjelmaa, jossa ääneen päästettiin historian dosentti Markku Ruotsilan ohella Jarmo Ekman. Ekman esiteltiin harhaanjohtavasti QAnon-salaliittoteoriaan perehtyneenä vapaana toimittajana, vaikka tosiasiassa hän on QAnon-salaliittoteoreetikko. Ekman on itsensä esitellyt henkilönä, joka lanseerasi QAnon-salaliittoteorian ilmiönä Suomeen.

Vaihtoehto- ja vastamedioiden joukossa on konsepteina ovelampia (ja vaarallisempia), kuten tammikuussa 2017 perustettu Oikea Media, joka luonnehtii itseään konservatiiviseksi suomalaiseksi verkossa toimivaksi vastamediaksi. Oikealle Medialle on myös nimetty päätoimittaja, Jukka-Pekka Rahkonen. (10) Konseptinsa takia Oikea media on kuitenkin syytä huomioida tässä yhteydessä. Markkinointi & Mainonta -lehden toimittaja Maija Tamminen kritisoi verkkolehteä sen aloitettua toimintansa, Tamminen piti vaarallisena sitä, että vaihtoehtomedian luonteesta huolimatta se horjuttaa luottamusta mediaan uskottavalla ulkoasullaan ja vihjauksillaan perinteisiin journalistisiin arvoihin sitoutumisesta. (11)

Ei tarvitse kuin lukea Oikean Median verkkosivuja, niin on helppoa allekirjoittaa Maija Tammisen arvio konseptin vaarallisuudesta. Vastamedioiden joukossa se näyttää samalla tapaa uskottavalta kuin Vastavalkeakin, sellaiselta, joka herättää luottamusta ja voi täten helpommin harhauttaa lukijoitaan. Toisaalta ne verkkosivut paljastavat hyvin pian median agendan – oikeistokonservatismia, kuten ei perussuomalaismyönteisyyttäkään pyritä millään tapaa kätkemään. Erilaisten teemojen käsittely on myös polarisaatiota lisäävää. Oikea Media näyttää ulkoisesti laadukkaammalta kuin konseptina samankaltainen  Kansalainen.fi -verkkojulkaisu, joka sekin mainostaa itseään konservatiivisena ja kansallismielisenä uutissivustona, sen julkaisija on  Vapaan sanan tuki ry ja verkkosivuilla nimetty vastaava toimittaja on Petri Saarela. (12)

Oikeaa Mediaa ja Kansalainen.fi-sivustoa ja muita esittelemiäni vastamedioita yhdistää olennaisella tapaa polarisaatiohakuisuus. Osaa, kuten Janus Putkosen päätoimittelemaa Uutta MV-lehteä leimaa hyvin selkeä Kreml-narratiivin toisto, etenkin Ukrainaa ja Ukrainan sotaa koskevissa katsauksissa, jotka ovat pääosin propagandistisia luonteeltaan. Globaali koronaviruspandemia saa myös runsaasti huomiota, joskin siihen suhtaudutaan kriittisesti tai sen olemassa olo jopa kiistetään – vastaavasti koronavirusrokotteiden ympärille näissä medioissa on kiedottu hyvin tiivis salaliittojen ja disinformaation kyllästämä kudelma. Perusteettomat vaalivilppisyytökset saavat myös kohtuullisesti näkyvyyttä, on kuitenkin syytä huomioida, että joukossa on operaattoreita, kuten Johan Bäckman, joiden sosiaalisessa mediassa vaalivilppisyytökset saavat runsaasti tilaa. Eräitä esille nostamistani medioista voi kuvata selkeiksi vihasivustoiksi tai jakamansa materiaalin ja kohdeyleisön tähden muulla tapaa vaarallisiksi kanaviksi. Edellisten lisäksi useimpia yhdistää konkreettinen linkki yhteen tai useampaan Venäjä-operaattoriin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/mtmalinen/status/1404534268055928835 

2. https://www.ossitiihonen.com/2021/01/06/kansalaiset-vaalitarkkailijoina-projekti-hakee-vapaaehtoisia-vaalivilppia-vastaan/ 

3. https://yle.fi/uutiset/3-11952966 

4. https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/186 

5. https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/mv-lehden-entinen-paatoimittaja-perusti-vale-facebookin/ 

6. https://www.youtube.com/c/OperaatiokeskusLive/videos

7. https://blokkimedia.net/info/ 

8. https://blokkimedia.net/hyodylliset-linkit/ 

9. https://poliisi.fi/en/-/korkein-oikeus-paatti-pohjoismaisen-vastarintaliikkeen-lakkauttamisesta 

10. https://oikeamedia.com/ 

11. https://www.marmai.fi/blogit/oikea-media-on-sittenkin-vaara/1099d748-5234-36e3-9d69-9a3c2918eb1a 

12. https://www.kansalainen.fi/yhteystiedot/ 

Lähteenä huomioitu myös Teemu Oivon kirjoittama ”Kremlin ’vapaan sanan’ saattajat? Suomalaiset verkkomediat kansainvälisen uutisvirran portilla ” -artikkeli.

Huom. blogia muokattu 9. lokakuuta 2021 Partisaanin valheelliseksi paljastuneen Packalén-haastattelun osalta.

*: Havaintojeni mukaan huomattava osa näistä salaliittoteoreetikoista kuului myös äärioikeistolaisiin ekstremistisiin ryhmiin.

**: Kansanedustaja Tom Packalénin selvitys haastattelutilanteesta. Hänen selvityksensä on uskottava, koska metodi, johon Partisaanissa turvauduttiin, on tunnettu ja hyödynnetty näissä vasta- ja propagandamedioissa.

Vihanlietsontaa ja kampanjointia MV-mediassa

Kesäkuun 13. Helsingin käräjäoikeudessa nähdään Johan Bäckman sekä MV-lehden perustanut Ilja Janitskin, Bäckmania vastaan on nostettu syyte Yleisradion toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta (1), Janitskinia vastaan on sitä vastoin nostettu nippu syytteitä – yhteensä noin parikymmentä kappaletta, joukossa syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä salassapitorikoksesta. (2)

Johan Bäckman miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Ilja Janitskin.

Johan Bäckman on toiminut Venäjän presidentinhallinnon alaisessa Venäjän strategisen tutkimuksen instituutissa RISS:ssä eli RISI:ssä, jonka on katsottu kytkeytyvän Venäjän tiedustelupalveluun. Bäckman on myös ollut osallisena eriasteisena Suomeen kohdistetussa viestintä ja informaatiovaikuttamisessa. Bäckmanin roolia ns. lapsikaappaus-kysymyksissä ei myöskään voi väheksyä, kuten Echo Moskvan (Эхо Москвы) julkaisemassa uutisessa on mainittu, Venäjän mediassa Suomea koskettavissa lapsikaappausuutisissa lähteenä on lähes aina Johan Bäckman. (3) Laajemmin Johan Bäckmanin toiminnasta kirjoittamassani blogissa ”Palvelevatko he Putinia”, (4) jossa olen huomioinut hänen laajan Ukrainaan kohdistaman propagandistisen toiminnan.

Ilja Janitskin on vastaavasti tunnettu MV-lehden perustajana. MV-lehteä on markkinoitu vaihtoehtomediana perinteiselle medialle (jota halventaen kutsutaan valtamediaksi), mutta toimintansa perusteella sitä on parempi kutsua nimillä valemedia ja vihamedia kuin vaihtoehtomedia – sen toiminta on hyvin aggressiivista, sen kautta on kohdistettu ja kohdistetaan viha- ja lokakampanjoita poliitikkoja, toimittajia sekä erilaisia kansanryhmiä vastaan. Se toimii myös alustana maalittamiselle. Tämän vuoden tammikuusta lähtien MV-lehden vetäjänä on toiminut Juha Korhonen.

Tulevan oikeudenkäynnin alla MV-median youtube-kanavalla on käynnistetty kampanja, jonka tarkoituksena on mobilisoida väkeä kesäkuiseen oikeudenkäyntiin sekä järjestää mielenilmaus paikan päällä.

”Pontus on kuulemma tehnyt ilmoituksen siitä ja kantaa sinne äänivehkeitä”. (5)

MV-median ja MV-lehden seuraajia kehotetaan myös haastamaan perinteisen median edustajia, esittämään kysymyksiä ja pääsemään lähietäisyydelle Jessikka Aroa. MV-median chatissa keskustelun sävy on uhkaava, tähän aiheeseen palaan hiukan myöhemmin tarkemmin.

Edellinen on kuitenkin vain osa tämän kampanjan tarkoituksesta, käytännössä tällaisen häirintäkampanjan ajatuksena on myös pyrkiä vaikuttamaan psykologisesti Jessikka Aroon, joka mainitaan henkilönä MV-median lähetyksissä ja niiden yhteydessä pyörivissä chateissa varsin usein. Striimien juontaja kuin myös moderaattorina toimiva henkilö nostavat Aron esiin henkilönä usein, josta voidaan päätellä heidän pitävän Aroa eräänä vastuullisena henkilönä Janitskinin – ja välillisesti MV-lehden – vastaisessa oikeudenkäynnissä. 

Jessikka Aroon kohdistetaan hyvin paljon – voimakkaan negatiivista ja jopa aggressiivista – huomiota MV-median striimien yhteydessä pyörivissä chateissa. Tässä kohdin on syytä huomioida se, että keskustelussa ei esiinny moderaattoreita, jotka puuttuisivat tällaiseen aggressiiviseen keskusteluun – ennemminkin päinvastoin, siihen ruokitaan striimeissä erilaisin viittauksin ja levitetyin disinformaatioin. Alla pari kuvakaappausta MV-median Top chatista:

Katja Innanen: Kyllä se Jessica yhteys pitää saada selville

Tiina Keskimäki: Kyllä Jessikka varmaan tulee ”pelkääjän ovesta” sisään saliin.

Sini Tinttinen: Sössika on pilannut maineensa, kanatiko?

Ritu vaan: miten Jessikka on oikein kasvatettu

Jenspa Uotila: mä tuun ja vahingossa jessikka kompastuu rappusissa

Jenspa Uotila: mä voin pistää sen kuriin, ehdonalainenkin loppu just sopivasti

Tiina Keskimäki: Kannattaa tehdä Arosta rikosilmoitus.

Kyseessä on – jälleen kerran – yksi Jessikka Aroon kohdistettu häirintä- ja lokakampanja. Todennäköisesti kampanjan taustalla olevat henkilöt kuvittelevat voivansa tällaisella toiminnalla vaikuttaa a) Jessikka Aroon b) Suomen oikeuslaitokseen – uskallanpa sanoa, että ovat väärässä.

Toisaalta he varmasti yrittävät synnyttää kuvitelmaa laajasta yhteisestä rintamasta taistelemassa Janitskinin puolesta Suomen hallintoa vastaan, todennäköisesti he myös kuvittelevat taistelevansa sananvapauden puolesta – mikä tuntuu hiukan absurdilta ajatukselta, kun heidän joukoissa seisoo kansallissosialisteja ja kansallissosialistinen Vastarintaliike, ja he ovat hyvin näkyvästi kampanjoineet sellaisia henkilöitä ja instituutioita vastaan, joita he todennäköisesti pitävät vihollisinaan. Seurattuani heidän käymää keskustelua jo pidemmän aikaa, olenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että heidän käsityksensä sananvapaudesta ja siitä kenelle se kuuluu hyvin rajoittunut, tätä näkemystä tukee myös heidän harjoittamansa toiminnan tarkastelu.

Striimin juontaja odottaa 13. kesäkuuta, hän esittää striimin seuraajille toiveen viestien jakamisesta 13. kesäkuuta istunnon jälkeen laajalle, hän toivoo oikeudenkäynnistä kirjoitettavan paljon. Varmasti moni muukin toivoo oikeudenkäyntiä, se on kaikkien asianosaisten oikeusturvan kannalta tärkeää. Sen sijaan oikeudenkäynnin häiriköinti, halventaminen ja lokakampanjointi ei sitä ole.

Marko

1. https://yle.fi/uutiset/3-10133892 

2. https://yle.fi/uutiset/3-10233296 

3. http://echo.msk.ru/news/1842378-echo.html 

4. http://vartiopaikalla.blogspot.com/2017/09/palvelevatko-he-putinia.html 

5. https://www.youtube.com/watch?v=sTzs8wwNw6E (ajassa 44:20 eteenpäin)

Kuvakaappaukset suorine lainauksineen videoilta:

https://www.youtube.com/watch?v=65XBmOxoDG0 

https://www.youtube.com/watch?v=sTzs8wwNw6E