Näytetään tekstit, joissa on tunniste JIT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JIT. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. heinäkuuta 2021

MH17-oikeudenkäynnin sivujuonteita

 

Alankomaissa käynnissä olevassa MH17-oikeudenkäynnissä päähuomio kohdistuu itse asiaan eli Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen ja neljän nimetyn pääepäillyn toimintaa Itä-Ukrainan sotatoimialueella kyseisenä ajankohtana, mutta tästä pääjuonteesta on eronnut ”puroja”, jotka omalta osaltaan todistavat sen puolesta, että Venäjä oli jo keskikesällä 2014 voimallisesti mukana Ukrainan sodassa ja tässä kirjoituksessa kiinnitän huomioni näihin ”puroihin” antaen itse tragedian – MH17 pudottamisen – häilyä hiljaa taustalla eräänlaisena muistutuksena siinä, ettei Venäjä ole kantanut vastuuta teosta. Itse asiassa vastuunkannon sijaan maa heittää edelleen keppejä rattaisiin vaikeuttaessaan JIT:n ja kansainvälisen yhteisön työskentelyä.

Koskapa lukijoiden joukossa voi olla henkilöitä, jotka eivät muista, keitä syytettynä on, niin muistutan teitä siitä, että Kansainvälinen tutkijaryhmä (JIT) nimesi 19. kesäkuuta 2019 nelikon – venäläiset Igor ”Strelkov” Girkin, Sergei “Khmury” Dubinskyn ja Oleg “Gyurza” Pulatovin sekä ukrainalaistaustaisen Leonid ”Krot” Khartšenkon, joita epäillään heinäkuun 17. 2014, tapahtuneesta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta. (1) Samalla minun on muistutettava lukijoita siitä, että kuten JIT:n tahollakin on todettu, syytteeseen asetettu nelikko ei vastannut ohjuksen ampumisesta. Omalla toiminnallaan he kuitenkin mahdollistivat ampumisen, joten siitä johtuen JIT pitää heitä tällä hetkellä ensisijaisesti vastuullisina Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen.

MH17 pudottanut 9K37M1 Buk-M1 TELAR nro. 332 kuului 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin varustukseen, tarkkaan ottaen sen 3. pataljoonan kalustoon. Huomioitavaa kuitenkin on se, että Ukrainan rajalle lähetettiin kesäkuun 2014 lopulla 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoona, mutta kyseisen pataljoonan varustukseen kuulunut Buk-M1 TELAR nro. 222 korvattiin saman prikaatin 3. pataljoonan Buk-M1 TELARilla nro. 332, joka sitten siirrettiin Venäjältä Ukrainan puolelle heinäkuussa nähdyin seurauksin. Tiedossa ei ole kumman pataljoonan miehistö operoi kyseisellä TELARilla Millerovon alueella, sekään ei ole (julkisessa) tiedossa millä miehistöllä kyseistä TELARia operoitiin iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014, jolloin Malaysia Airlinesin lento MH17 pudotettiin.

Voimme kuitenkin varmuudella sanoa sen, että maallikkoa ei kouluteta Buk-M1 TELARin käyttäjäksi parissa kolmessa viikossa, joten on todennäköistä, että 17. heinäkuuta 2014 TELARin miehistö koostui 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin henkilöstöstä tai tilanteen poikkeuslaatuisuus huomioiden tavanomaisesta poikkeavalla miehityksellä, esim. reserviläisillä tai toisesta joukko-osastosta kootulla miehistöllä.

Viimeinen viesti MH17 ohjaamosta lennonjohdolle oli kello 16:19:56 VHF-radiolla annettu vahvistusviesti ”Romeo November Delta, Malaysian one seven(2) – muutamaa sekuntia myöhemmin yhteys koneeseen katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.

Kello 16:20: … Malaysian Airlines lento MH17 tuhoutui Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatille kuuluneesta Buk-TELARista nro. 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä, takaa katsottuna, lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella.

MH17 pudottanut Buk-M1 TELAR nro. 332, 17. heinäkuuta 2014 Snižnessä.











Yllä kuvailtu on se pääjuonne, joka omalta osaltaan todistaa sen puolesta, että Venäjän rooli oli muuta mitä se väittää, että kyse oli muustakin kuin ”vapaaehtoisista”, jotka lähtivät sotimaan Ukrainaan. Kyseessä on savuverho, jonka taa Venäjän valtio on piiloutunut, tai asia selkeämmin ilmaistuna annettu piiloutua, koska länsi ei ole aktiivisesti haastanut Venäjän disinformaatiota ja propagandaa.

Näistä sivupuroista merkittävimpiin kuuluvat ne, joissa tarkastellaan Venäjän sotimista Ukrainassa kesällä 2014, aikana ennen elokuun loppupuolen sodankulun kääntänyttä offensiivia. Ja kun edellä kirjoitin Venäjän sotimista Ukrainassa, niin tarkoitan Venäjän asevoimien yksiköitä, joiden toimien seurauksena ukrainalaisia sotilaita kuoli Ukrainan maaperällä. Aiheen laajuus huomioiden, nyt kiinnitän huomioni vain pieneen hetkeen heinäkuun puolivälin tietämillä, aloittaen heinäkuun 15. päivästä, jolloin Venäjän varustamien, miehitetyn Donetskin alueen, joukkojen komentaja Igor Girkin vieraili alueen siviilijohtoon kuuluneen Aleksandr Borodain kanssa noin parin kilometrin päässä Stepanivkan kylän luoteispuolella, päättäen tarkastelun 23. heinäkuuta 2014, jolloin Ukrainan asevoimat yhdessä kansalliskaartin ja rajajoukkojen kanssa aloittaa Šah’tarskin piirissä laajan vastahyökkäyksen katkaistakseen Venäjän asevoimien avulla avatun huoltokäytävän miehitettyjen alueiden ja Venäjän välillä.

Osa Šah’tarskin piirin taistelusta, heinäkuu 2014.













Heinäkuun 16. 2014 venäläinen, propagandatarkoituksissa usein käytetty, Life News julkaisi videon, joka oli kuvattu edellisenä päivänä kolmisen kilometriä Pervomaiskyin kylän eteläpuolella. (3 ja 4) Videolla, Igor Girkin ja tuolloin miehitettyyn Donetskiin perustetun ”kansantasavallan” johtoon kuuluneen Aleksandr Borodain ohella näkyy myös lähi-ilmatorjuntaan tarkoitettu 9K35 Strela-10-järjestelmä.

Vierailun todennäköisin tarkoitus oli joukkojen valmistelu tulevaan offensiiviin alueella, jonka perimmäisenä tarkoituksena oli avata huoltokäytävä Snižnen eteläpuolelta Venäjälle. Operaation tarkoituksena oli lyhentää miehitetyn Donetskin alueen joukkojen huoltoa, koska Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sekä rajajoukkojen operaation myötä merkittävä osa rajaseudusta oli jälleen Ukrainan kontrollissa. Heinäkuussa 2014 Venäjä ja sen varustamat joukot kontrolloivat täysin vain osaa miehitetyn Luhanskin alueen itäisimmän osan rajaseudusta.

Snižnen eteläpuolella Igor Girkinin ja hänen kenttäkomentajiensa johtama operaatio eteni kylä kylältä kohti rajaa. Stepanivkan kylän joukot miehittivät heinäkuun puolivälissä, ja jo samana päivänä pölyäviä teitä myöten joukot lähtivät etenemään kohti Marynivkaa. Girkinillä käytössä olevien joukkojen toinen kärki otti haltuunsa merkittävän Savur-Mohylan muistomerkin kukkulan, kukkulalta oli esteetön näköala ympäröivälle alueelle. Girkinin joukot hyödynsivät kukkulaa myös tulenjohdossa, alueelta osoitettiin tulta Venäjän maavoimien tykistölle, jota oli keskitetty muun muassa Kuybyshevon kylän ympäristöön.

Alankomaissa käynnissä olevassa MH17-oikeudenkäynnissä yleinen syyttäjä Ward Ferdinandusse esitti –

Pulatov also asks if the ‘eastern neighbor’ can arrange hell for the Ukrainian army near Hryhorivka, and Hryhorivka is a village behind Stepanivka, near the Ukrainian-Russian border. A number of other intercepted telephone conversations also contained requests from the ‘DNR’ for artillery support from the Russian side,” jatkaen –

Many sources in the case claim that the DNR received combat support in the form of artillery fire from the territory of the Russian Federation”, Ferdinandusse lisäsi Venäjän kieltävän tämänkin asian. (5)

Se miksi Girkin ja hänen kenttäkomentajansa tarvitsivat tulitukea Venäjältä, käy ymmärrettävämmäksi, kun tutustuu Girkinin marraskuussa 2014 äärioikeistolaiselle Zavtralle antamaan haastatteluun, jossa hän kertoo joukkojen kärsineen heinäkuussa, kahden päivän aikana yrittäessään avata huoltokäytävää Venäjälle, 120 taistelijan tappiot. (6) Lukema on aivan jotain muuta mitä saimme lukea kesällä 2014 disinformatiivisista tiedotteista.

Stepanivkasta Girkin joukot etenivät Marynivkaan venäläistykistön tuella. On enemmän kuin todennäköistä, että Venäjän taholta Igor Girkinin joukkoja tuettiin jo tuolloin muullakin tapaa kuin tykistö- ja raketinheitinkeskityksin.

Illalla, 16. heinäkuuta 2014 Ukrainan ilmavoimat menetti Amvrosiivkan lähellä Sukhoi Su-25 maataistelukoneen. Pudotetun koneen lentäjän mukaan, konetta tulitettiin ilmasta ilmaan ohjuksella Venäjän ilmatilasta käsin. (7) Väite on uskottava, alue on noin 16 kilometrin päässä Venäjän rajasta ja alue oli lounaaseen Saur-Mohilasta, jonka suunnalla on käynnissä edellä kuvattu operaatio huoltokäytävän avaamiseksi miehitetyiltä alueilta Venäjälle.

Varhain edellisen päivän aamuna (15. heinäkuuta 2014) kolme ukrainalaissotilasta kaatui ja yli kymmenen  haavoittui Amvrosiivkan lähellä sijainneeseen 72. prikaatin 3 pataljoonan tukikohtaan kohdistetussa rakettikeskityksessä. Tukikohtaan ammuttiin 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä Venäjän puolelta.

Niin ikää Amvrosiivkan alueella Ukrainan ilmavoimat menetti kaksi muuta Sukhoi Su-25 maataistelukonetta 23. heinäkuuta 2014. Koneet pudotettiin ohjusilmatorjunnalla.

Ukrainalle Amvrosiivkan alue oli tärkeä tukialue joukkojen huollolle, kyseessä oli myös rajan hallinnan kannalta merkittävästä kohteesta. Kaupungista on tie- ja raideyhteys Venäjälle.  

Bellingcatin analyysien mukaan 16. heinäkuuta 2014, Kuybyshevon alueelta tulitetaan Venäjän maavoimien toimesta neljästä pisteestä Ukrainan puolelle. Alankomaissa käynnissä olevassa MH17-oikeudenkäynnissä viitataan myös Bellingcatin julkaisemiin seikkaperäisiin havaintoihin Venäjän puolelta suoritetuista tuli-iskuista Ukrainan puolelle. Nämä tykistö- ja raketinheitinkeskitykset sitovat Venäjän asevoimat ja samalla Venäjän valtion Ukrainan sotaan. Kesällä 2014 erilaisille sosiaalisen median alustoille jaetuissa videoissa ja kuvissa näkyy todistetusti, kuinka kyse on Venäjän maavoimien kalustosta ja julkaistun aineiston perusteella voidaan myös todistaa tulituksen kohdistuneen alueille Ukrainassa. Kyse ei missään nimessä ole yksittäisistä keskityksistä vaan sadoista keskityksistä, joissa Venäjän asevoimat on käyttänyt tykistöä, kranaatinheittimiä sekä raketinheittimiä.

Iltapäivällä 17. heinäkuuta kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 ohjaamosta annettiin VHF-radiolla lennonjohdolle vahvistusviesti ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – muutamaa sekuntia myöhemmin yhteys koneeseen katkesi, samalla päättyi 298 ihmisen elo.

Niin ikää 17. heinäkuuta 2014 MH17 oikeudenkäynnissä syytettynä oleva, Venäjän maahanlaskujoukoissa (VDV) palvellut ex. everstiluutnantti Oleg “Gyurza” Pulatov pyysi nauhoitetussa keskustelussa tykistökeskitystä Hryhorivkan kylän lähellä sijainneeseen ukrainalaisjoukkojen leiriin. Oikeudenkäynnissä syytettynä olevista henkilöistä Pulatov oli tuolloin (17.7.2014) Snižne-Pervomaisky-Marynivka-alueella, aivan kuten oli toinenkin syytetty – Leonid ”Krot” Khartšenkon. (8)

Seuraavana päivänä, 18. heinäkuuta 2014, taistelut etenivät rajalle ja taistelu Marynivkan raja-aseman hallinnasta alkoi.

Seuranneiden päivien aikana Venäjän proxy-joukot pyrkivät Venäjän tuella laajentamaan miehitetyiltä alueilta Venäjälle avattua huoltokäytävää. Igor Girkinin ilmoituksen mukaan illalla 22. heinäkuuta joukot olivat edenneet rajaa myöten idässä Chervona Zoryan ja Kozhevnjan kyliin asti. Taranyn kylän alueelta lähtenyt hyökkäyskärki oli myös saavuttanut rajan, laajentaen huoltokäytävää etelän ja lounaan suuntaan.

Varhain seuraavana aamuna (23. heinäkuuta) Ukrainan maavoimat, laskuvarjojoukot ja kansalliskaarti aloittivat alueella vastahyökkäyksen osana Šah’tarskin piirissä aloitettua laajempaa operaatiokokonaisuutta. Samana päivänä ukrainalaisjoukot vapauttivat Chervona Zoryan ja Kozhevnjan kylien ohella Marynivkan kylän.

Tätä operaatiota tuki lännempänä, Ukrainan käynnistämä operaatio, jossa joukot etenivät Amvrosiivkasta tien T0517 suuntaisesti kohti pohjoista, Blagodatnea. Operaation tarkoituksena oli laajentaa turvavyöhykettä rajalla ja tukea sivustalta Savur-Mohylan alueella käynnissä olevaa operaatiota. Ukrainan ilmavoimat tukivat maavoimien, laskuvarjojoukkojen ja kansalliskaartin yhteisoperaatiota.

Kyseinen rajaseutu pysyi Ukrainan kontrollissa aina elokuun 2014 loppupuolelle saakka, jolloin Venäjän maavoimat ja laskuvarjojoukot aloittivat laajan operaation Itä-Ukrainassa. Elokuun 23. päivä venäläisjoukot etenivät Avilo-Uspenkasta tien T0507 suuntaisesti kohti Amvrosiivkaa ja lounaassa, ukrainalaisen Uljanivsken kylän länsipuolelta rajan ylittäen, kohti Starobeševeä, jonka alue muodosti Ilovaiskin kattilan suun. Tänään Amvrosiivka, kuin myös koko kyseinen rajaseutu, on tiukasti Venäjän miehittämä.

 

Marko


Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-10838895 

2. https://www.bbc.com/news/world-europe-29122816 

3. https://www.facebook.com/bellingcat/posts/504820833039706 

4. http://lifenews.ru/news/136703 (Huom. linkki ei enää ohjaa suoraan kyseiseen videoon).

5. http://euromaidanpress.com/2021/07/12/mh17-trial-donbas-rebels-sent-targets-for-russias-artillery-attacks-on-ukrainian-bases/ 

6. https://twitter.com/XSovietNews/status/1405467782720983041 

7. https://www.mil.gov.ua/news/2014/07/17/rosijskij-vijskovij-litak-zbiv-ukrainskij-su-25-v-nebi-donbasu/ 

8. https://twitter.com/XSovietNews/status/1402906807769706497 


Kirjoituksessani olen myös hyödyntänyt Bellingcatin julkaisemaa aineistoa Venäjän tykistökeskityksistä Ukrainaan 2014.

Kuvan lähde Bellingcat.















Kuvan Venäjältä Ukrainaan tehdyistä tykistö- ja raketinheitinkeskityksistä antaa tämä kuvakaappaus Bellingcatin laatimasta koosteesta. Bellingcatin laatima kooste käsittää ajanjakson 17. kesäkuuta – 5. syyskuuta 2014. Merkittävin osa Venäjän rajan yli tapahtuvasta tykistö- ja raketinheitintulituksesta kohdistuu alueelle, jolla Ukrainan maavoimat, rajajoukot ja vapaaehtoisjoukot sekä laskuvarjojoukot operoivat kesällä 2014 ottaessaan rajaseutua takaisin haltuunsa.

Bellingcatin aineisto on koottu pääasiassa satelliittikuvista, eikä sekään laajuudestaan huolimatta pidä sisällään kaikkia keskityksiä, esim. Ilovaiskin kattilan Venäjän asevoimien epäsuoratuli puuttuu lähes täysin. Tuolloin Venäjän maavoimat ja laskuvarjojoukot operoivat syvällä Ukrainan maaperällä, joten kyse ei ollut määritellystä rajan yli tulittamisesta.

Bellingcatin kokoamassa aineistossa tykistökeskityksistä 45 oli suuria, keskikokoisia oli 271 ja pieniä 200 – kahden kokoa ei ole määritelty. Esimerkkinä suuresta rakettikeskityksestä voidaan ottaa heinäkuun 11. päivän rakettikeskitys Zelenopillijaan, jossa kaatui 37 Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sekä rajajoukkojen sotilasta lähes sadan haavoittuessa. 

lauantai 16. marraskuuta 2019

Lisää nauloja Venäjän arkkuun osallisuudesta Ukrainan sotaan


ja Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen


Torstaina (14. marraskuuta 2019) Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista tutkiva monikansallinen rikostutkintaryhmä Joint Investigation Team (JIT) julkaisi uusina todisteina nauhoitteita, (1) jotka omalta osaltaan sitoivat Venäjän entistä tiukemmin kiinni Itä-Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan. Konetyyppinä lennolla MH17 oli Boeing 777-200ER. JIT:n julkaisemien uusien todisteiden jälkeen saimme lukea seuraavan kaltaisia, uutista käsitelleitä, uutisotsikoita ynnä ingressejä:

Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista (Helsingin Sanomat)
Rikostutkijoiden mukaan Itä-Ukrainan kapinallisilla oli tiiviit yhteydet korkealle Venäjän hallintoon. (Ilta-Sanomat)
Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkistivat uusia tietoja – todisteena puhelinnauhoitteet venäläisviranomaisten ja Itä-Ukrainan kapinallisten välillä (MTV3)
Malesialaiskoneen alasampumista tutkiva ryhmä paljastaa: Itä-Ukrainan separatisteilla tiukat yhteydet Kremliin ja Venäjän valtaamaan Krimiin (Yle)

Poimitaan joukkoon vielä muutama esimerkki muiden maiden uutistoimistojen otsikoinnista/ ingresseistä:

MH17 investigators say phone calls show Ukraine rebels' ties to Russia (The Guardian)
Intercepted calls show deep Russian involvement with Ukraine rebels at time of airline shoot-down (Washington Post)
MH17 investigators release phone call records linking Russian authorities to suspects (Independent)
Dutch investigators say they intercepted telephone calls that implicate the Russian government in the MH17 downing over Ukraine in 2014. (DW)
MH17-utredningen: Samtal med Putins rådgivare (Aftonbladet)

Osassa otsikoita ja ingressejä mainitaan Venäjän ohella ”separatistit”, ”kapinalliset”, ”rebels’” – sen sijaan Independent käyttää parempaa termiä ”suspects” (epäillyt); Deutsche Welle liittää Venäjän hallituksen MH17 pudottamiseen; Aftonbladetin otsikossa MH17-tutkinnassa keskusteluja Putinin neuvonantajien kanssa, mikä sekin on ilmaisuna selkeämpi, kuin viittaus epämääräisiin kapinallisiin tai separatisteihin.

Venäjällä itsenäiseksi uutistoimistoksi itseään mainostavan The Moscow Timesin uutisotsikko on linjassa edellisten otsikoiden ynnä ingressien kanssa:

MH17 Crash Probe Releases Intercepted Calls Between East Ukraine Rebels and Russian Officials (2)

Tutustutaan seuraavaksi JIT:n julkaisemaan aineistoon, josta seuraavaksi muutamia poimintoja.

Nauhoite Alexander Borodain puhelinkeskustelusta. Moskovassa syntynyt, Venäjän kansalainen, Borodai toimi Donetskin ”kansantasavallan” varapääministerinä kesällä ja syksyllä 2014:

Well, your plans are far-reaching. Mine are not. I’m carrying out orders and protecting the interests of one and only state, the Russian Federation. That’s the bottom line.”

Elokuussa 2014, pian sen jälkeen, kun Malaysia Airlinesin lento MH17 oli pudotettu, vastaaja Igor Girkin ilmoitti lähdöstään kertoen Borodaille, että hän ”was returning to the Staff”. Ilmeisesti hän palasi organisaatioon, jossa hän oli työskennellyt aiemmin. Igor ”Strelkov” Girkin toimi Donetskin ”kansantasavallan” ”sotilaskomentajana” keväällä ja kesällä 2014. Itä-Ukrainaan Girkin joukkoineen siirtyi Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta, jonka valtausoperaatiossa he olivat osallisina. Igor Girkin oli eronnut GRU:n palveluksesta talvella, ennen Krimin miehitysoperaation alkua.

Elokuussa 2014 Igor Girkin ja Alexander Borodai lähtivät Itä-Ukrainasta takaisin Moskovaan (käskystä). Haastattelussa vuonna 2017, Girkin kertoi:

I was ordered to transfer command to Zakharchenko. […Q: And why do you think that he was chosen?] Well, I don’t know, he and Borodai went to meet with Surkov. And apparently he was chosen, that is for the formal head of command. And why and how this happened… Surkov’s choices are always shit.”

Surkov eli Vladislav Surkov, on venäläinen liikemies ja poliitikko, joka on työskennellyt merkittävissä tehtävissä, kuten varapääministerinä, Vladimir Putinin hallinnossa. Syyskuusta 2013 lähtien Surkov on toiminut Putinin avustajana. Venäjän (Itä-)Ukrainaan kohdistama kokonaisvaltainen operaatio – joka pitää sisällään taloudellisen, hybridi ja sotilasoperaation – pohjautuu Surkovin suunnitelmaan, ja Venäjän Donbas-operaatio on pitkään ollut hänen vastuulla.

Tällä hetkellä, Venäjän sisäisen – operaatioon liittyvän – valtataistelun seurauksena tiedustelu- ja turvallisuusorganisaatioiden valta alueella on kasvanut, vastaavasti Surkovin pienentynyt, mikä on todennäköisesti syynä sille, että eräät Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden komentajat on syrjäytetty ts. joko siirretty syrjään tai eliminoitu.

JIT:n eilen julkaisemassa aineistossa joko esiintyy tai jossa viitataan myös muita korkeassa/ merkittävässä asemassa olevia venäläisiä, kuten Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu, Venäjän eteläisen sotilaspiirin komentajana tuolloin toiminut kenraali Andrei Serdjukov, Sergei Aksjonov – Venäjän miehittämän Krimin niemimaan pääministerinä toimiva, alamaailmassa 90-luvulla ”Goblinina” tunnettu, vallananastaja, FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov sekä useita organisaatioita, kuten Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB, Venäjän asevoimien sotilastiedustelun keskuselin GRU eli Tiedustelupäähallinto.

Aiemmin JIT on viitannut muun muassa Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin, jonka varustukseen kuuluvasta Novator 9K37 M1 Buk TELARista n:o 332 laukaistiin Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut ohjus; neljään MH17 pudotukseen kytkettyyn epäiltyyn – Igor Girkiniin (entinen FSB:n eversti), Sergei Dubinskyihin (entinen GRU:n tiedustelu-upseeri) ja Oleg Pulatoviin (entinen GRU:n Spetznaz-upseeri ja sotilastiedustelun upseeri) sekä Leonid Kharchenkoon (ukrainalaistaustainen militanttikomentaja), ensimmäinen oikeudenistunto heitä vastaan alkaa 9. maaliskuuta 2020 Haagissa. Toinen asia on sitten se, saapuvatko vastaajat tuolloin paikalle. Tuskinpa saapuvat, sillä se ei ole Venäjän etujen mukaista.

JIT:n aiemmin nimeämät neljä epäiltyä.
















Edellä on nimetty henkilöitä ja organisaatioita, jotka kytkevät Venäjän valtiona aktiivisena osapuolena Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan, ja kun muistamme muissa yhteyksissä – kuten Bellingcatin ja InformNapalmin julkaisuissa sekä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havainnoissa – mainitut Venäjän asevoimien yksiköt, Venäjältä toimitetun kaluston sekä materiaaliavun ynnä kymmenet tuhannet vapaaehtoiset, median kuin myös poliitikkojen käyttämät termit, kuten ”kapinalliset” ja ”separatistit”, vääristävät todellisuutta huomattavasti. Kyse on Venäjän narratiivin toistosta – propagandististen ja disinformatiivisten termien suodattumisesta luotettavana pidettyihin medioihin, mikä osaltaan on ollut Venäjän taka-ajatuksenakin omassa propagandistisessa viestinnässään.

Olisikohan median syytä ryhdistäytyä ja lopettaa kiertoilmausten käyttö, ei ole olemassa mitään todellista kapinallisjoukkoja tahi separatisteja. Sen sijaan on olemassa, käytännössä Kremlistä lähtöisin oleva suunnitelma, jota Venäjä Ukrainassa toteuttaa osin omin (asevoimat ja turvallisuusjoukot) ja osin proxy-joukkojensa ynnä erilaisten operaattoreidensa avulla.


Marko  



*: Joidenkin lähteiden mukaan Igor Girkin oli GRU:n palveluksessa ennen eroaan.
















torstai 18. heinäkuuta 2019

Viisi vuotta Malaysia Airlinesin lennon MH17 tuhosta


Heinäkuun 17. 2014 kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 Boeing 777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin, 298 matkustajan ja lentokoneen miehistöön kuuluneen siviilin elämä oli päättynyt Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta 9K37M1 Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun 9М38M1-tyyppisen ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Yhä tänään – viisi vuotta traagisen tapahtuman jälkeen – Venäjä kieltää osallisuutensa koneen pudottamiseen aivan kuten se kieltää vastuunsa Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan. Maailma ei saa unohtaa tapahtunutta, niinpä tässä ja nyt, kirjoitan yhteenvedon Buk-M1 TELARin nro. 332 matkasta prikaatin tukikohdasta Marshala Zhukovasta Millerovon kautta Itä-Ukrainan sotatoimialueelle.

















Moni ryhmä ja tutkijatiimi, joukossa myös Bellingcat ja monikansallinen Joint Investigation Team, on päätynyt siihen tulokseen, että MH17 pudottanut ohjus laukaistiin kyseisestä Buk-M1 TELAR nro. 332 ja että se kuului Venäjän maavoimien, Marshala Zhukovaan Kurskin alueelle sijoitetulle, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonalle, joten voimme aloittaa tämän kirjoituksen Marshala Zhukovasta ja 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohdasta. (1 ja 2)

















53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohta, Marshala Zhukova – upotuskuva lisätty sosiaaliseen mediaan 3. elokuuta 2014.


Aloitetaan 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonaan kuuluvan Buk nro. 332 TELAR:ia kuljettaneen kolonnan matkanteon seuranta Venäjän puolella muutamilla kuvilla reitiltä Marshala Zhukovasta Kurskin alueelta Millerovoon Rostovin alueelle. Kolonna lähti liikkeelle Marshala Zhukovassa sijaitsevasta tukikohdasta 23. kesäkuuta 2014. Kolonnan vahvuuteen kuului tuolloin muun muassa seuraavalti kalustoa Buk-TELAReiden sekä tulenjohtovaunujen tms. ohella.

ajoneuvo
lukumäärä
KamAZ 65225 (trailereilla Buk-M1 TELARit tms. kalustoa)
11
Ural 4320 (nosturi)
1
KrAZ 255B
4
KamAZ 5350 (osa veti traileria)
14
GAZ-66
5
Zil 131
2
Ural 4320
5
Ural 4320
1 (KamAZ 5320 vetää)
UAZ-452 (ambulanssi)
1
PAZ-3205 (linja-auto)
1
(Lähde: Bellingcat53rd report public)




















53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kaluston reitti Marshala Zhukovasta Millerovon alueelle Rostovin oblastiin.


















Karttamerkintä 1 – 23.6.2014: Kolonna on liikkeellä kohti itää Kursk – Voronez välisellä pikatiellä R298 (kyrillisin aakkosin Р298), videon kuvaushetkellä kolonna on muutaman kilometrin päässä Marshala Zhukovasta sijaitsevasta tukikohdastaan. (3)





















Karttamerkintä 2 – 23.6. 2014: yllä kuvakaappaus Troitskiyssa kuvatulta videolta, ollaan tien R190 (P190) varrella. Kuvassa nähtävillä Buk-M1 kyljessä huolimattomasti piiloon maalattu numero 332. (4)

















Karttamerkintä 3 – 23.6.2014, Staryi Oskol: Staryi Oskolin alueelta on useita valokuvia sekä videoita, joilla näkyy 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa liikkeellä. Yllä pysäytyskuva videolta Военная техника Старый Оскол, (5) videolla kolonna ajoi pitkin ul. Alekseya Ugarova – Metallurgovia. Lähtöpisteestä matkaa on taitettu vajaat 137 km, (kyseessä tie nro. P188).

















Karttamerkinnät 4 ja 5 – 24.6.2014, Aleksejevka: Google Earth kuvaan upotettu valokuva Buk-M1 TELARista Ilovkan ja Aleksejevkan väliseltä tieosuudelta sekä kuvakaappaus videolta Без названия, (6 ja 7) kuvassa kolonna on Gazpromin huoltoaseman kohdalla (os. ul. Chapayeva 27, Aleksejevka). Alueella on myös muita huoltoasemia, kuten Rosneftin huoltoasema.

















Karttamerkintä 6 – 25.6.2014, ul. Artilleriyskaya Millerovo, Rostovin alue – 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalusto saapuu Millerovon alueelle, saapuminen kuvattu ohi ajavaan autoon asennetulla kameralla. (8) Tuolloin kolonna oli Millerovon eteläpuolella tiellä R115 (kyrillisin kirjaimin Р115) noin 25 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta. Matkaa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin sijoituspaikasta Millerovon alueelle on vajaat 600 km.


Kesän ja alkusyksyn 2014 kuluessa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan sotilaiden sosiaalisen mediaan postittamien viestien ja kuvien perusteella, sotilaat ovat olleet Millerovon alueella sijoitettuna useita kuukausia ainakin seuraavilla alueilla ja paikkakunnilla Dubyssa, Mityakinskayassa ja Chebotovkassa sekä Voloshinossa Millerovon ohella. (9)
















Yhden sotilaan isä julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan pojastaan ”Denisistä” Millerovo-kyltin vierellä (saman kuin karttamerkintä 6 kohdalla oleva Millerovo-kyltti), toisessa isän julkaisemassa kuvassa poikansa ”Denis” on osin naamioitujen kuorma-autojen edessä – kuvassa on selitys “2014-граница” (2014-rajalla), jolloin 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan osia oli sijoitettuja Venäjän ja Ukrainan väliselle rajaseudulle Millerovon länsi- ja lounaispuolella. (9) Alkuperäiset kuvat ”Denisistä” poistettiin hyvin pian niiden julkaisun jälkeen, ”Denisistä” ja muista 2. pataljoonan sotilaista jäi kuitenkin niin paljon ”jälkiä” sosiaaliseen mediaan, että heidän sijoittumisesta alueella kyettiin muodostamaan selkeä kuva.



Buk TELAR nro. 332 Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla 16.-18. heinäkuuta 2014

MH17-lentoa edeltävänä iltana (16.7.2017) käydään kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Ukrainan itäosissa on käynyt niin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita, että alueen militanttikomentajat tiedostivat mitä tuleman pitää, jollei apua tulisi ja pian. He tarvitsivat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa toivoen nimenomaisesti Bukia, jollainen heille luvattiin toimittaa. (10)

Ensimmäinen havainto Buk-M1 TELARista n:o 332 Itä-Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa (ent. Krasnodon) klo 04:28, 17. heinäkuuta 2014, kolonnasta on havainto aamulta myös Hartsyzkista Makiivkan itäpuolelta ennen ensimmäisiä julkaistuja kuvia Donetskista aamulta 17. heinäkuuta 2018.















Buk-M1 TELARia kuljettaneen kolonnan reitti Donetskista Snižneen (17. heinäkuuta 2014).

















1. 17. heinäkuuta 2014 aamulla klo. 9:08 Bukia kuljettanut ajoneuvo oli tuntemattomassa paikassa Donetskin alueella. Tuolloin nauhoitettiin puhelu, jossa käytiin keskustelua lastina olevasta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä.

Lokakuussa 2017 julkaistiin kuva, jossa oli Buk-M1 TELAR nro. 332 kuvattuna Donetskissa, aiemmin (17.7.2014) oli julkaistu twiitti, jossa kerrottiin Bukin olleen kello 09:15 Prospekt Illitsan risteysalueella. Lokakuussa 2017 julkaistu kuva on otettu kyseisessä paikassa ul. Shakhtobudivnykivin ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa sijaitsevan kauneussalongin kohdalla. (11) Todennäköisesti klo. 09:08 nauhoitettu puhelu soitettiin tämän pysähdyksen aikana.



















2. 17. heinäkuuta 2014 Paris Matchin toimittaja kuvasi Makiivs’ken pikatiellä (H21) Bukia kuljettaneen ajoneuvoyhdistelmän (sijainti: 48.003838, 37.872051). (12) Paris Matchin toimittajat soittivat ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon. Numerosta vastannut henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen oli ”varastettu”, sijaitsee Donetskissa ul. Molodykh Shakhtariv’lla (no. 19) Kyivskyin alueella.

















3. 17. heinäkuuta kello 11:10 ajoneuvokolonna kuvattiin videolle ul. Avtotransportnalla Kapitalnajan puiston kohdalla matkalla kohti itää valtatielle H21 (sijaintitiedot: 48° 1'4.42"N 37°59'2.55"E). (13) Videon kuvausajankohta oli tiedossa, joten Stratfor hankki käyttöönsä alueelta otettuja satelliittikuvia, jotka omalta osaltaan todistivat sen, että kyseinen Buk-M1 TELAR-kolonnasta kuvattu video on kuvattu väitettynä ajankohtana kyseisessä paikassa. (14)















4. Kello 11:00 – 12:00 välisenä aikana ajoneuvokolonna ohitti ensin Zuhresin ja sen jälkeen Shaktarskin jatkaen matkaa kohti Torezia tietä H21 myöten. Yllä kuvakaappaus lyhyeltä videolta, Buk-M1-kolonna kuvattuna Zuhresissa sen edetessä H21/ul. Karl Marks’ia myöten kohti itää. (15)















5. Kello 12:00 – 12:45 välisenä aikana Buk-M1 TELARia kuljettanut ajoneuvokolonna saapui Toreziin lännestä poistuen sieltä itään Snižnen suuntaan. Yllä Buk-M1 kuvattuna Volvon vetämällä trailerilla Torezissa 17.7.2014 prospect Gagarinan ja ul. 50 rokiv SRSR:n risteysalueella.


























Iltapäivällä kello 13:00 aikoihin Buk-kolonna saapui Snižneen, jossa Buk-M1 ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30, jonka jälkeen Buk-M1 TELARilla ajettiin Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken kylää. Bukin liikkeistä alueella on julkaistu sosiaalisessa mediassa yksi valokuva (yllä) ja video, josta kuvakaappaus alla. (16) Valokuvassa Buk on liikkeellä ul. Karapetyan 13a:n kohdalla vähemmän kuin kilometri luoteeseen videon kuvauspaikasta T0522 -pikatien varrelta, josta alla oleva kuvakaappaus. (Kartassa merkinnät 6. ja 7).

























Aloitin blogin lainauksella ohjaamon vahvistusviestistä, palaan siihen nyt uudelleen – kello 16:19:56 lennon MH17 Boeing 777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla Dnipron lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.


Kello 16:20:xx Malaysian Airlines lento MH17 tuhoutui Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Ohjus laukaistiin pellolta Pervomaiskyin kylän länsipuolelta Pervomaisken kylästä lounaaseen. Kaikki lennon MH17 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat tämän terroriteon, sellaisena pudotusta voidaan pitää, seurauksena.

Muutama tunti MH17 alas ampumisen jälkeen @WowihaY jakoi twitterissä alla olevan kuvan, kuva on otettu hetki sen jälkeen, kun Buk-M1:stä ammuttiin ohjus kohti Malaysia Airlinesin lentoa MH17. Kuvan ottopaikan sijainti selvitetty muun muassa Bellingcatin toimesta, se on myös otettu ajankohtana, jolloin se kerrotaan otetun. (17)



















Ilta ja yö Malaysia Airlinesin MH17 pudottamisen jälkeen – Buk-M1 TELAR evakuoidaan Venäjälle


Julkaistujen tietojen mukaan ukrainalaistaustainen Leonid ”Krot” Khartšenko oli vastuussa Buk-M1 TELARin n:o 332 siirroista Ukrainan maaperällä, hän oli myös läsnä, kun MH17 pudottanut ohjus ammuttiin, ja hän myös vastasi Buk-M1 TELARin siirrosta Snižnen alueelta takaisin Venäjälle.
 
Malaysia Airlinesin pudottaneen Buk-M1 TELAR nro. 332 havaintotiedoissa on 17. heinäkuuta 2014 osalta noin viiden tunnin aukko iltapäivästä klo. 16:20  iltaan kello 21:32, jolloin Buk-M1 TELAR mainitaan nauhoitetussa puhelussa. On hyvin mahdollista, että tämän vuoden kesäkuun lopulla Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n vangitsema Volodymyr Tsemakh on tuolloin ollut osallisena Buk-M1 TELARin kätkemisessä Snižnen alueella.

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen heinäkuun 17. 2014 kello 21:30 Igor Girkin antoi Sergei Dubinskille käskyn siirtää Buk-M1 TELAR saattueessa Luhanskin oblastin ja Venäjän väliselle rajalle ja siirtää sen Venäjälle.

Samaisena iltana kello 22:35 Dubinski vastaavasti antoi aiemmin mainitulle käskyn Khartšenkolle toimittaa Buk-M1 TELAR Luhanskin alueella Venäjän rajalle ja luovuttaa se siellä henkilölle, joka saapuu noutamaan sitä. Käskyn saatuaan Khartšenko kokosi ryhmän suojaamaan Buk-M1 TELARin kuljettamista takaisin Venäjälle käytössään olevalla Volvon vetämällä trailerilla.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n suorittamasta Volodymyr Tsemakhin vangitsemisesta sekä Girkinin ja Dubinskin sekä Khartšenkon rooleista kirjoitin tarkemmin omissa blogeissaan heinäkuun alkupuolella. (18 ja 19)

JIT:n julkaisemien tietojen mukaan Buk-M1 TELAR siirrettiin Snižnen alueelta Venäjälle seuraavien reittipisteiden kautta:

Khrustalnyi (entinen Krasnyi Lutš) – FashchivkaDebaltsevePerevalskLuhansk, jossa Buk-TELARia kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan Buk nro. 332 trailerilla kello 05:xx aikoihin – KhriashchuvateMolodonvardiyskSukhodilskSevernyi, josta Buk-TELAR  siirtyi Venäjän puolelle heinäkuun 18. 2014 kello 07:15.

































Heinäkuun 18. kello viiden aikaan aamulla Buk-M1 TELARia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä tallentui videolle Luhanskissa, yhdistelmän suuntana oli Krasnodon/Severnyi. Videolla on nähtävissä, Bukissa olevan enää kolme ohjusta, jälleen yksi välillinen todiste siitä, että kyseisestä Buk-M1 TELARista ammuttiin MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus. (20)

Samaisena päivänä (18.7.2014) aamuseitsemän jälkeen Buk-M1 TELAR poistui Ukrainasta Venäjän puolelle Severnyin alueelta. Mikäli Buk-M1 TELAR todellakin siirtyi Severnyin alueelta, eikä Krasnodonin kautta Venäjälle, ylitti se rajan alueella, jossa ei ole virallista rajanylityspaikkaa, joten on todennäköistä, että Buk-M1 TELAR  joko siirrettiin Venäjälle suoraan maastorajan yli tai rajaseudulla risteileviä teitä myöten. Todennäköisin siirto Severnyin kautta on voitu päätellä puhelunauhoitteiden ja muiden lähteiden perusteella esim. Politien julkaisemalla MH17-videolla käydään keskustelua siirrosta Venäjälle. (21)


















Päivää myöhemmin 19. heinäkuuta 2014 Kamensk-Šahtinskissa Venäjällä kuvattiin todennäköisesti 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-ilmatorjuntajärjestelmään kuuluva latauslavetti nro. x23 9A39 M1. (22) Kuvauspaikalta on linnuntietä reilut 24 kilometriä Ukrainan ja Venäjän väliselle rajaosuudelle, joka tuolloin – heinäkuussa 2014 – oli venäläisjoukkojen hallussa.


Voimme todeta vielä sen, että kyseisten päivien (käytännössä 16. – 18. heinäkuuta 2014) Buk-M1 TELARia Itä-Ukrainassa miehitetyillä alueilla kuljettanut Volvo on kuvattu myöhemmin rahtaamassa Venäjän asevoimien ja proxy-joukkojen kalustoa Itä-Ukrainassa. Satelliittikuvien perusteella on voitu todentaa samaisen Volvon trailereineen olleen MH17 pudottamisen jälkeen pysäköitynä sen omistavan yrityksen tontilla ul. Molodykh Shakhtariv’lla Donetskissa (esim. 9.8.2014 ja 3.9.2014). Nämä todisteet pudottavat pohjan pois väitteiltä ajoneuvoyhdistelmän ”varastamisesta”.

Olen pyrkinyt käymään läpi niin suurella tarkkuudella kuin mahdollista esitetyt paikkatiedot verraten video/kuvatallenteita street view-näkymään tai muihin kyseisiltä paikoilta otettuihin kuviin ja videoihin – tai muuhun aineistoon. Kirjoituksessa olen myös hyödyntänyt Bellingcatin ja JIT:n aineiston rinnalla esim. StopFakenExploring Russia’s 53rd Brigade’s MH17 Convoy with StoryMap” artikkelia sekä sosiaalista mediaa.


Marko